Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 15.02.2016 Sivu 1 / 69 Kokoustiedot Aika 15.02.2016 maanantai klo 17:30-23:05 Tauko: klo 19.35-20.05 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.), poistui klo 22.49 21 Abdirahman Ali Liisa Kivekäs (SDP) Mari Anthoni (Vihr.), saapui klo 17.36 16 Kurt Byman (PerusS) Simon Elo (PerusS) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS) Henri Haaksiala Raija Meriläinen (Kok.), poistui klo 20.58 19, tilalle Jussi Koskinen Carl Haglund Nina af Hällström (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.), saapui klo 17.47 19 Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen (PerusS), saapui klo 17.36 16 Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen Kristiina Vuorinen (KD), poistui klo 18.45 19, kun Antero Laukkanen saapui Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo 22.45 21 Ville Lehtola (Kok.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 15.02.2016 Sivu 2 / 69 Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Hannele Kerola klo 20.05 19 käsittelyn aikana Timo Soini Kari Pajunen (PerusS) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs Kari Kuusisto (Kok.) Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Titta Tossavainen Mauri Suuperko Olli Isotalo Satu Tyry-Salo Ari Konttas Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja varhaiskasvatuksen johtaja liiketoimintajohtaja teknisen toimen johtaja viestintäjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 15.02.2016 Sivu 3 / 69 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Abdirahman Ali Henri Haaksiala Maria Jungner Antero Laukkanen Kirsi Louhelainen Saija Äikäs Timo Soini Carl Haglund
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 15.02.2016 Sivu 4 / 69 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 17.2.2016 17.2.2016 Henrik Vuornos Nina af Hällström Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.2.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 15.02.2016 Sivu 5 / 69 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 15 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 16 Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen 8 17 Kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginhallituksen 9 konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 18 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 11 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 19 1 Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen 13 20 2 Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan 26 muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa 21 3 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta 36 22 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa 41 opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa (Koulupolun alku -ryhmät) 23 Valtuustoaloite valvontakameroiden saamiseksi kaikkiin 43 Espoon kouluihin ja oppilaitoksiin 24 Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten 46 arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista 25 Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja 54 Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi 26 Kokouksessa jätetyt aloitteet 64
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 6 / 69 14 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 4.2.2016 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 7 / 69 15 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Henrik Vuornos ja Nina af Hällström.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 8 / 69 242/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 36 1.2.2016 16 Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto toteaa valtuutettu Carl Haglundin (SFP) menettäneen vaalikelpoisuutensa valtuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Carl Haglund (SFP) on muuttanut Espoosta 4.1.2016 ja on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuutetun toimeen Espoossa. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen varavaltuutettu on Nina af Hällström. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Nina af Hällströmin tilalle. historia Kaupunginhallitus 1.2.2016 36 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto toteaa valtuutettu Carl Haglundin (SFP) menettäneen vaalikelpoisuutensa valtuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Carl Haglund
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 9 / 69 243/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 35 1.2.2016 17 Kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle (SDP) ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle SDP). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle Liisa Kivekkään (SDP) ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle Liisa Kivekkään ( SDP). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi kaupunginhallituksen jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle Liisa Kivekkään (SDP) ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle Liisa Kivekkään (SDP). Kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen Maria Guzenina (SDP) pyytää 18.1.2016 päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena ryhmänsä sisäiset järjestelyt. Vaalikelpoisuus Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 kunnan keskushallinnossa, kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 10 / 69 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta ao. kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei ole myöskään henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen tulee olla kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen (kaupunginhallituksen johtosääntö 2 ). Tasa-arvosäännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 1.2.2016 35 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle (SDP) ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäseneksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle SDP). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Maria Guzenina
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 11 / 69 5596/2015 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 6 11.1.2016 Kaupunginhallitus 17 18.1.2016 18 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Aino Sederholmin (SDP) tilalle Minna Lahden (SDP) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Minna Aitolan (SDP). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Aino Sederholm (SDP) pyytää 14.12.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 11.1.2016 6 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Aino Sederholmin (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Sistonen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 12 / 69 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 18.1.2016 17 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Aino Sederholmin (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Sistonen ehdotti, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi valitaan Minna Lahti ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Minna Aitola. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Aino Sederholmin (SDP) tilalle Minna Lahden (SDP) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Minna Aitolan (SDP). - Valittu - Aino Sederholm
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 13 / 69 102/2016 05.10.00 Kaupunginhallitus 37 1.2.2016 19 Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Barbro Högström, puh. 09 816 52344 Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Käsittely Kauma Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Luonnos Espoon malliksi Hyväksytään laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetyt muutokset kuitenkin siten, että - kaikilla lapsilla on oikeus saada 25 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus, - oikeus varhaiskasvatukseen jatkuu 4 kuukautta, kun kokoaikainen työskentely, opiskelu, yrittäjänä tai omassa työssään toimiminen päättyy, - esiopetukseen osallistuva lapsi on oikeutettu laajempaan varhaiskasvatukseen kokopäiväedellytysten täyttyessä. Lisäksi on aina mahdollista saada varhaiskasvatusta kokoaikaisesti, mikäli lapsella on siihen erityinen pedagogisesta ja/tai sosiaalisesta näkökulmasta johtuva syy. Lapsen edun arviointi suhteessa varhaiskasvatuksen laajuuteen voi tapahtua myös siten, että varhaiskasvatusyksikkö on aloitteellinen asiassa. Tällä ehkäistään tilanne, jossa huoltajan tai huoltajien itsensä on hankala tehdä arviota. Varhaiskasvatusoikeuden laajuus kysytään ensisijaisesti aina vanhemmilta ja laajuus tarkistetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa. Laajuuden sekä sen muutoksen ilmoittaminen ovat ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 14 / 69 (pätkätyöt, silpputyöt, keikkatyöt, freelance-työt jne.) lapsi on oikeutettu laajempaan varhaiskasvatusoikeuteen, kun perhe ilmoittaa tarpeesta. Jos huoltajien kanssa ei saada sovittua varhaiskasvatuksen laajuutta, yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi päätöksenteko keskitetään pienelle määrälle tiivistä keskinäistä yhteistyötä tekeviä virkamiehiä. Kun työtön vanhempi saa työpaikan, osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olleelle lapselle järjestetään laajempi, perheen tarpeen mukainen varhaiskasvatus välittömästi. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ei saa estää kenenkään kohdalla työn vastaanottamista. Yksityisten päiväkotien ja esimerkiksi kielikylpypäiväkotien toimintaedellytykset säilyvät, koska tukea muutetaan. Muutokset tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum - lautakunnan päätettäväksi helmikuussa. Kellokortit, jotka ovat kokeilussa tällä hetkellä Liperissä ja Oulussa, pilotoidaan Espoossa vuoden 2017 aikana. Kokeiluista saatavia tietoja lasten tosiasiallisesta läsnäoloajasta hyödynnetään varhaiskasvatuksen edelleen kehittämiseksi vuoden 2018 talousarviovalmistelussa. Tämän kompromissiesityksen säästövaikutus vuodelle 2017 on 2,5-3 miljoonaa euroa. Alkuperäinen, hallituksen esitykseen pohjautuvan esityksen säästövaikutus vuodelle 2017 olisi 4,5-5 miljoonaa euroa. Ruoho Pajusen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto päättää, että Espoo ottaa käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamat rajoitukset lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Jokaisella lapsella on oikeus saada 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Erityisen tärkeää on huomioida, että Espoo järjestää varhaiskasvatuksen nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Luonnollisesti oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy lain mukaisesti mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 15 / 69 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Kauman ja Ruohon ehdotusten kesken, ja jonka äänestyksen voittanut ehdotus asetetaan edelleen pohjaehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestys Kauman ja Ruohon ehdotusten kesken Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kauman muutosehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 48 äänellä 10 ääntä vastaan ja 17 äänestäessä tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Kauman muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys edellisen äänestyksen voittaneen Kauman ehdotuksen ja pohjaehdotuksen kesken Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kauman muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 37 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslista 19 esityslistan asia 6 - Vaikutusten arviointi/laaja-alainen työryhmä - Tiivistelmä asiantuntijoiden varhaiskasvatuslakilausunnoista - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 20.1.2016 3 - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan äänestyslista - Svenska rum -lautakunta 28.1.2016 5 - Svenska rum -lautakunnan äänestyslista - Kaupunginhallituksen äänestyslistat 1.2.2016 Valtuusto päätti 2.12.2015 vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 16 / 69 Lainsäädäntö Eduskunta hyväksyi 15.12.2015 lain, jolla varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan osaaikaiseksi. Laki tulee voimaan 1.8.2016. Lain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus saada 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osaaikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen tarpeen alkamista. Jos varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ennakoitavissa ja paikan tarve johtuu työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta, tulee paikkaa hakea niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin varhaiskasvatuksen tarve alkaa. 1.8.2016 varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien tulee hakea sitä maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi perusteet varhaiskasvatusoikeuden rajoittamiselle osa-aikaiseksi sekä kaikki sen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet tulisi olla päätettynä kunnassa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuodesta. Lisäksi muutettu varhaiskasvatuslaki mahdollistaa ennen 1.8.2016 voimassa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kumoamisen ja uudelleen päättämisen. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muutetun lain voimaan tullessa muuttuu. (Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 80/2015 vp/ linkki: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150080?search%5btype%5d=pi ka&search%5bpika%5d=he%2080%2f2015%20vp ) Varhaiskasvatusoikeuden muutosten vaikutukset Espoossa Espoossa on noin 2 000 kokopäiväisessä kunnan järjestämässä suomenja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, joiden toinen tai
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 17 / 69 molemmat vanhemmat ovat kotona. Heistä noin 400 on alle kolmevuotiaita. Lukuihin ei sisälly yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Yleisimmin kotona olevat vanhemmat ovat vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotona muusta syystä, esimerkiksi eivät ole aktiivisia työnhakijoita. Työttömien vanhempien lapsia kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa on noin 250. Lisäksi Espoossa on osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa noin 160 1-5-vuotiasta lasta, joiden varhaiskasvatusaika on tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaisesti viisi tuntia päivässä ja enintään 25 tuntia viikossa. Esiopetukseen Espoossa osallistuu noin 3 200 lasta. Heistä 90 % (2 900 lasta) on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa. Lapsista noin 300 on varhaiskasvatuksessa alle 5 tuntia päivässä ja noin 2 600 vähintään viisi tuntia päivässä. kokopäiväinen varhaiskasvatus, vanhempi kotona (ei sisällä esiopetusikäisiä N=250) Alle 3-vuotiaat 400 60 osapäiväinen varhaiskasvatus 5 t/päivä 25 t/viikko esiopetuksen lisäksi osa- tai kokoaikainen varhaiskasvatus 3-5-vuotiaat 1 350 100 Esiopetusikäiset 2 900 *) Yhteensä 1 750 160 2 900 *) lukuun sisältyy lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona (N=250) Varhaiskasvatuslain 1.8.2016 voimaan tulevan 11 a :n mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisenä, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Espoossa ei ole saatavissa tietoa siitä, miten suurta määrää varhaiskasvatuksessa olevista lapsista nämä oikeudet koskisivat. Tällä hetkellä nämä lapset ovat pääosin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Myös lain muutoksen jälkeen he olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, mutta lasten päivittäinen tai viikoittainen varhaiskasvatusaika voisi olla nykyistä (enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa) lyhyempi. Varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muutokset koskevat noin 5 000 varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, mikä on 40 % kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Näistä lapsista 1 750 lapsen kokoaikainen varhaiskasvatus muuttuu 20 tuntia viikossa järjestettäväksi varhaiskasvatukseksi. Osapäiväisessä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 18 / 69 varhaiskasvatuksessa olevien 160 lapsen varhaiskasvatusaika lyhenee viidellä tunnilla viikossa ja esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen rajaus osa-aikaiseksi koskee noin 2 600 lasta. 250 esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen päättyy vanhempien kotona olon vuoksi. Merkittävin vaikutus lain muutoksella on esiopetukseen osallistuvien lasten varhaiskasvatusoikeuteen, joka täysin lain mukaan toteutettuna lyhentää esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen enintään 20 tuntiin viikossa. Nykyisen lain mukaan oikeus on 25 tuntia viikossa. Espoossa poiketaan tästä oikeudesta siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa yli 25 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuslain muutokset kohdistuvat myös yksityiseen varhaiskasvatukseen siten, että lapsista, joilla on oikeus vain 20 tunnin varhaiskasvatukseen, maksetaan elokuusta lukien pienempää 63,93 euron suuruista lakisääteistä hoitorahaa kuukaudessa. Näitä lapsia arvioidaan olevan noin 200, eli 10 % yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen Kunnan on tarjottava 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä oleville lapsille mahdollisuus osallistua vanhempien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräaikaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Osapäiväistä varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä aamupäivällä ja iltapäivällä ja osaviikkoista varhaiskasvatusta esimerkiksi 4-8 tuntia päivässä klo 8.00-16.00 välisenä aikana sovittuina kolmena päivänä viikossa siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Esiopetukseen osallistuvan lapsen varhaiskasvatus voi olla esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä tai 2-6 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen osaviikkoisessa varhaiskasvatuksessa on haasteellista. 20 tuntia laajemman, mutta ei kokopäiväisen varhaiskasvatuksen laajuus, voi olla esimerkiksi vanhemman osa-aikatyön kesto päivässä sekä matkaajat varhaiskasvatuspaikasta työhön ja takaisin. Varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa pienemmäksi tai suuremmaksi esimerkiksi vanhempainvapaan alkaessa tai päättyessä, muutos toteutetaan välittömästi. Työsuhteen päättyessä oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen kuitenkin jatkuu kahden kuukauden ajan. Tarkemmat lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat päätetään määräaikaisesti esimerkiksi toimintavuodeksi kerrallaan sekä välittömästi varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa. Jo nykyisin kaikille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 19 / 69 varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tehdään kirjallinen sopimus, jossa vanhemmat ilmoittavat lapsen päivittäisen enimmäishoitoajan sekä mahdollisten vapaapäivien määrän kuukaudessa. Päiväkoti ei saa vaihtua muuttuneissa tilanteissa ilman vanhemman suostumusta, perhepäivähoidossa varhaiskasvatuspaikka säilyy samana mahdollisuuksien mukaan. Espoon sivistystoimessa valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja perheille tarjotaan kokopäiväistä lyhyempään varhaiskasvatukseen. Ne tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä svenska rum - lautakunnan päätettäväksi kevään aikana. Kustannusvaikutukset Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on saatu organisoitua lakimuutosten mukaiseksi. Alkuvaiheessa säästöä syntyy vähemmän muun muassa sen vuoksi, että niiden lasten, joiden varhaiskasvatusoikeus muuttuu lyhytaikaisemmaksi, päiväkoti ei saa muuttua ilman vanhempien suostumusta. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, miten osapäiväinen ja osaviikkoinen varhaiskasvatus saadaan organisoitua Espoossa. Järjestämiskustannuksissa ei ole otettu huomioon yksityisen hoidon tuella olevia lapsia, koska heidän osaltaan ei ole tiedossa, miten monen lapsen varhaiskasvatusoikeus muuttuu. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Espoon kaupunginvaltuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle 2016. Ryhmäkokosäädös liittyy varhaiskasvatusoikeuden muutokseen siten, että mikäli varhaiskasvatuslakia noudatetaan elokuusta 2016 alkaen, varhaiskasvatuksessa on noin 1 450 osa-aikaisessa tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaa 3-5-vuotiasta lasta. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, osa-aikaisia 3-5-vuotiaita lapsia on vain 100. Osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten määrän kasvu mahdollistaa heidän keskittämisensä samaan osapäiväiseen ryhmään niissä toimipaikoissa, jossa tällaisia lapsia on paljon. Yksittäisiä osapäiväisiä lapsia voidaan valtuuston päätöksen mukaisesti sijoittaa kokopäiväisten lasten kanssa samaan ryhmään samalla henkilöstömitoituksella. Vuonna 2016 varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, riskinä on, että lapsiryhmiä ei saada muodostettua tehokkaasti valtuuston päättämän suhdeluvun ja ryhmäkoon mukaisesti. ehdotus mahdollistaa vuoden 2016 talousarvion toteutumisen myönnetyn määrärahan puitteissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 20 / 69 Yksityisen varhaiskasvatuksen kuntalisiä on muutettava riippumatta siitä, mitä valtuusto päättää varhaiskasvatusoikeudesta. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuki alenee joka tapauksessa lapsilla, joilla lain mukaan ei ole oikeutta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. Kuntalisien muutoksella estetään lasten siirtyminen yksityisestä kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja varmistetaan yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset jatkossakin. Muiden pääkaupunkiseudun kuntien päätöksiä Helsingin kaupunki päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta päätetään keväällä 2016. Helsinki on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Vantaan valtuusto päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä 16.11.2015 rajata subjektiivisen päivähoito-oikeuden sen mukaisesti, mitä varhaiskasvatuslain muutoksista päätetään eduskunnassa. Vantaalla valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja tarjotaan 20 tunnin varhaiskasvatukselle. Vantaa on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi tehtiin kahdella menettelyllä: kuntalaiskyselyllä joulu-tammikuussa sekä vaikutusten arviointimenettelyllä laaja-alaisessa työryhmässä. Vaikutusten arviointimenettelyssä käsiteltiin kolmea eri vaihtoehtoa: 1) varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön, 2) varhaiskasvatuslain muutoksia ei oteta käyttöön, vaan varhaiskasvatus järjestetään nykyisen lainsäädännön mukaan sekä 3) varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön osittain. Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutuksia arvioitiin asiakkaan eli lapsen ja hänen huoltajansa näkökulmasta sekä palvelujen järjestämisen, henkilöstön ja talouden näkökulmista. Vaihtoehtoja tarkasteltiin myös suhteessa Espoon arvoihin. Vaihtoehdossa 1 (varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön) johtopäätöksenä oli muun muassa, että vanhempien valintaoikeuksia rajataan ja palvelujen järjestämisvaihtoehdot on määriteltävä tarkemmin. Vaihtoehdon arvioitiin toteuttavan kuntalaisten omatoimisuutta ja rajaavan asiakkaan valinnanvapautta. Vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen organisointi tältä osin on valmis. Vuonna 2016 vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 2 (varhaiskasvatuslain muutoksia ei oteta käyttöön) johtopäätöksenä oli, että on määriteltävä, miltä osin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ei noudateta Espoossa. Vaihtoehto 2 pitää
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 21 / 69 valinnanvapauden nykyisellään, mutta voi vähentää kuntalaisten omatoimisuutta. Vaihtoehto pitää varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nykytasolla, kustannussäästöjä on haettava muuta kautta, jotta vuoden 2016 talousarvio toteutuisi. Vaihtoehdossa 3 (varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön osittain) arvioitiin vaikutuksia, mikäli kaikille lapsille myönnetään oikeus vähintään 25 tunnin varhaiskasvatukseen. Voidaan myös selvittää mahdollisuus muihin varhaiskasvatusoikeuden rajaamista lieventäviin keinoihin (muun muassa jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää työttömäksi tai opiskelu päättyy, varhaiskasvatusoikeus rajautuisi vasta neljän kuukauden kuluttua). Tässä ratkaisussa esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus on joustavampi toteuttaa, kaikille lapsille taataan lain minimiä laajempi oikeus varhaiskasvatukseen ja mikäli varhaiskasvatusaika jaetaan tasan jokaiselle viikonpäivälle, ajan rajaaminen ja täsmentäminen lisäävät lapsen paikalla oloa varhaiskasvatuksen aktiivisimpana toiminta-aikana. Vaihtoehto 3 rajaa osittain asiakkaan valinnanvapautta ja toteuttaa kuntalaisten omatoimisuutta. Se myös edistää Espoon edelläkävijyyttä palvelujen ennakkoluulottomassa kehittämisessä. Vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 3,5-4 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen organisointi tältä osin on valmis. Vuonna 2016 vaihtoehdon arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,2-1,5 miljoonaa euroa. Vaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Kuntalaisille osoitetun kyselyn tulokset Kuntalaisilla oli mahdollisuus 14.12.2015-6.1.2016 vastata Espoon kaupungin nettisivujen kautta kyselyyn, jonka avulla kerättiin vanhempien mielipiteitä mahdollisesta muutoksesta, jolla lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen rajataan. Kyselyssä pyydettiin vanhempia arvioimaan sekä lasten että vanhempien näkökulmasta, miten varhaiskasvatusoikeuden rajaus heidän mielestään tulisi toteuttaa. Kyselyyn saatiin yhteensä 1 379 vastausta. Vastauksia saatiin tasaisesti kaikilta palvelualueilta, eniten Leppävaarasta. Noin 70 %:ssa vastauksista kerrotaan perheen käyttävän suomenkielisiä palveluja, 27 %:ssa ruotsinkielisiä ja 3 %:ssa muunkielisiä palveluja. Tulos osoittaa ruotsinkielisten perheiden vastanneen kyselyyn aktiivisemmin kuin suomenkielisten. Suurin osa vastaajista on perheitä, joiden lapset ovat 2-5-vuotiaita. Noin 66 % perheistä ilmoitti vanhempien olevan työssä tai opiskelevan kokopäiväisesti. Perheistä noin 23 % ilmoitti vanhemman olevan äitiys- tai vanhempainvapaalla tai muutoin kotona. Työttömyyttä ilmoitettiin perheessä olevan noin 7 %:ssa vastauksista. Valtaosa vastaajaperheistä käyttää varhaiskasvatuspalveluja kokopäiväisesti, näin ilmoitettiin 65 %:ssa vastauksista. Osapäiväisesti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 22 / 69 varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja ilmoitettiin käytettävän 13 %:ssa vastauksista. Vajaassa 20 %:ssa vastauksista perheet kertoivat käyttävänsä avoimia varhaiskasvatuspalveluja (asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot). Vanhemmilta tiedusteltiin, mikä olisi lapsen näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Osa vanhemmista kertoi tiedustelleensa asiaa lapselta. Vastauksissa korostetaan varhaiskasvatuksen säännöllisyyttä, järjestelyjen pysyvyyttä, saman päiväkodin, tuttujen kavereiden ja kasvattajien säilymistä hoitoaikojen muutoksista huolimatta. Korostettiin myös perheiden vaikutusmahdollisuuksia ja lasten erilaisia tarpeita. Tärkeäksi nähtiin lasten tasavertainen osallisuus päiväkodin kaikkeen toimintaan ja kaveripiiriin sekä henkilökunnan hyvä koulutus ja ammattitaito. Noin 57 %:ssa vastauksista kannatetaan varhaiskasvatusta tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi 3-4 päivänä viikossa. 20 tunnin jakaminen kaikille viikon päiville nähdään tuottavan lapselle liian lyhyitä päiviä varhaiskasvatuksessa, jolloin yhteinen toiminta muiden lasten kanssa keskeytyy liian varhain eikä lapsi pääse mukaan kaikkiin päiväkodin aktiviteetteihin. Paljon kannatusta saa varhaiskasvatus neljänä päivänä viikossa, jolloin lapselle jää pidempi viikonloppu. Vastaajista noin 43 % kannattaa neljän tunnin päivittäistä varhaiskasvatusta, jolloin lapsi on paikalla kaikkina arkipäivinä ja päivittäinen rutiini toistuu samanlaisena. 20 tunnin viikoittainen varhaiskasvatusaika nähdään lapselle liian vähäisenä. Joillekin taas riittäisi lyhyempi aika. Useissa vastauksissa kaivataan lisää kerhotoimintaa ja kerhoihin pidempää toiminta-aikaa. Vanhemmilta tiedusteltiin myös, mikä olisi vanhempien näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Vanhempien näkökulmat noudattelivat pitkälle lasten näkökulmaa. Monet vastasivatkin, että järjestelyissä tulee korostua lapsen etu. Kuitenkin pidempi päivä varhaiskasvatuksessa muutamana päivänä viikossa näyttää palvelevan paremmin vanhempien näkökulmaa kuin lasten kohdalla. Vastauksissa vanhemmat korostavat joustavuutta hoitoajoissa, perheen valinnanvapautta, matkojen sujuvuutta ja lähellä kotia olevia palveluja. Monet vanhemmat ilmoittivat pelkäävänsä ryhmäkokojen suurenemista, kun ryhmissä on osapäiväisiä lapsia. Osa toivoikin erillisiä osapäiväryhmiä, mutta samaan aikaan korostettiin kaveripiirin ja kasvattajien pysyvyyttä yli muutostilanteiden. Vanhemmat saivat ottaa kantaa myös siihen, millaista toimintaa 20 tuntia viikossa tarjottavan varhaiskasvatuksen tulisi sisältää. Vanhemmat näkevät, että osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla sisällöltään mahdollisimman pitkälle samanlaista kuin kokopäiväisen: monipuolista laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta ammattilaisten ohjaamana sisältäen myös ruokailun. Tässä yhteydessä monet vanhemmat toivat esiin tyytyväisyytensä lapsensa nykyään saamaan varhaiskasvatukseen ja toivoivat sen jatkuvan yhtä hyvänä. Vanhemmilta ei tiedusteltu, tulisiko oikeutta varhaiskasvatukseen heidän mielestään rajata vai ei. Noin 670 vastauksessa asiaan otettiin kuitenkin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 23 / 69 kantaa. Kantaa ottaneista noin 35 % kannattaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja on sitä mieltä, että jommankumman vanhemman ollessa kotona myös lasten tulisi olla enemmän kotona. Kantaa ottaneista noin 65 % vastustaa oikeuden rajaamista ja pitää sitä lapsia ja perheitä eriarvoistavana. He antaisivat jatkossakin vanhemmille päätösvallan sen suhteen, miten he käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Vanhemmilla on siis vahvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä asiasta. Monet kertoivat myös olevansa huolestuneita rajaamiseen liittyvien järjestelyjen onnistumisesta, tuen tarpeessa olevista perheistä, byrokratian lisääntymisestä sekä yksittäisten lasten varhaiskasvatusoikeuteen liittyvien päätösten tekemisestä. Erityisen huolestuneita ovat yksityisissä kielikylpypäiväkodeissa olevien lasten vanhemmat. He kertoivat, että 20 tuntia viikossa ei riitä kielen oppimiseen eikä yksityisillä päiväkodeilla ole mahdollisuuksia hoitaa osapäiväisiä lapsia. Asiantuntijoiden kuuleminen Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto esitti toivomuksen, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kuulee valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettua, lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Oheismateriaaliin on koottu tiivistelmä eri viranomaisten lausunnoista hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain muutoksista sekä kuulemistilaisuuteen 25.9.2015 jätetyistä kirjallisista kannanotoista. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvä päätöksenteko Valtuuston hyväksyessä muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulee varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, Svenska rum- lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum-lautakunta päättävät varhaiskasvatuksen järjestämisvaihtoehdoista ja muista järjestämiseen liittyvistä päätettävistä asioista. Kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto asiasta Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Lakimuutoksen edellyttämät muut toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 24 / 69 Svenska rum -lautakunnan lausunto asiasta Svenska rum -lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana. historia Kaupunginhallitus 1.2.2016 37 ehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana. Käsittely Hyrkkö Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Lehtola Laihon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa opetus- ja varhaiskasvatustoimea selvittämään kellokortin käyttöönoton varhaiskasvatuksessa. Erityisesti tulee selvittää tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotto, joka on käytössä mm. Oulussa." Laiho Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää, että Espoossa poiketaan muutetusta varhaiskasvatuslaista siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa yli 20 h viikossa, jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 25 / 69 Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Laihon ja Hyrkön muutosehdotuksista ja voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 5 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylänneen Laihon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Muut tarvittavat toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa opetus- ja varhaiskasvatustoimea selvittämään kellokortin käyttöönoton varhaiskasvatuksessa. Erityisesti tulee selvittää tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotto, joka on käytössä mm. Oulussa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 26 / 69 31/10.02.03/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 39 11.3.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 156 14.10.2015 Kaupunginhallitus 8 11.1.2016 Kaupunginhallitus 27 18.1.2016 20 Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Pekka Väinölä, puh. 043 825 1176 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 28.3.2013 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Finnoo- Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144-31156). Käsittely Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Valtuusto hylkää asemakaavan muutosehdotuksen. Tiivis kerrostaloalue ei sovi omakoti- ja rivitaloalueen kylkeen, vaan alueen eri maanomistajat asetetaan tällöin toisiin nähden liian eriarvoiseen asemaan. Asukkaiden mielipiteitä ei ole otettu huomioon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu esitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista 20 esityslistan asia 7
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 27 / 69 Oheismateriaali - Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset - Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta - Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava - Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva - Finnoo-Djupsundsbäcken, kooste eri vaiheissa olevista kaavoista Selostus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin 1 750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin Kaitaantietä. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 96 600 k-m 2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta 79 500 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto 15.02.2016 Sivu 28 / 69 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 25.2.2013. Alueen nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja metsittymässä olevia peltoja ja erilaisia varastoalueita. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki. Puron varren kasvillisuus on vaihdellut pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys. Suunnittelualue on valmisteilla olevassa Finnoon osayleiskaavassa enimmäkseen asuntoaluetta (A) tai asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta (A/C). Puron kohdalla on lähivirkistysalue (VL), jossa on pääulkoilureitti. Karttaan on merkitty myös itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti. Suunnittelualueella on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka. Koulun kortteli on osayleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on sekä voimassa olevan yleiskaavan että valmisteilla olevan osayleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaavan ehdotusta käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.8.2015. Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.10.1966. Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.8.1983. Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Metrotunneli kulkee suunnittelualueen halki. Kaava-alueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen. Viranomaisneuvottelu