3. Teoriaharjoitukset

Samankaltaiset tiedostot
Kuva 3.1: Näyte Gaussisesta valkoisest kohinasta ε t N(0, 1) Aika t

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

ARMA mallien ominaisuudet ja rakentaminen

Vastaavasti voidaan määritellä korkeamman kertaluvun autoregressiiviset prosessit.

V ar(m n ) = V ar(x i ).

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

2. Teoriaharjoitukset

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH

Stationaariset stokastiset prosessit ja ARMA-mallit

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

6.1 Autokovarianssifunktion karakterisaatio aikatasossa

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Stationaariset stokastiset prosessit

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Valintahetket ja pysäytetyt martingaalit

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

6.5.2 Tapering-menetelmä

4. Martingaalit ja lokaalit martingaalit

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

l (φ; y) = l(θ(φ); y) Toinen derivaatta saadaan tulon derivaatan laskusäännöllä Uudelleenparametroidun mallin Fisherin informaatio on

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Kvanttifysiikan perusteet 2017

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

11 Raja-arvolauseita ja approksimaatioita

Matematiikan olympiavalmennus 2015 helmikuun helpommat

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

Dynaamiset regressiomallit

Projektin arvon aleneminen

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Ennustaminen ARMA malleilla ja Kalmanin suodin

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

D ( ) E( ) E( ) 2.917

Markov-ketjuja suurilla tila-avaruuksilla

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

ARMA mallien ominaisuudet ja rakentaminen

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

a ord 13 (a)

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Martingaalit ja informaatioprosessit

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

Transkriptio:

3. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 3.1 a Olkoot u ja v satunnaumuuttujia, joilla on seuraavat ominaisuudet: E(u = E(v = 0 Var(u = Var(v = σ 2 Cov(u, v = E(uv = 0 Näytä että deterministinen prosessi. x t = u cos(λt + v sin(λt, t T on stationaarinen. b Olkoon u i ja v i, satunnaismuuttujia, joilla on ominaisuudet: E(u i = E(v i = 0, Var(u i = Var(v i = σi 2, Cov(u i, u j = E(u i u j = 0, Cov(v i, v j = E(v i v j = 0, Cov(u i, v j = E(u i v j = 0, i, j Näytä että deterministinen prosessi x t = (u i cos(λ i t + v i sin(λ i t, t T on stationaarinen. Ratkaisu. a Olkoon missä x t = u cos(λt + v sin(λt, E(u = E(v = 0, Var(u = Var(v = σ 2, Cov(u, v = E(uv = 0. i Prosessin x t odotusarvo: E(x t = E(u cos(λt + v sin(λt = E(u cos(λt + E(v sin(λt = 0 cos(λt + 0 sin(λt = 0, kaikille t T. 1 / 5

ii Prosessin x t varianssi: Var(x t = E(x 2 t = E(u 2 cos 2 (λt + v 2 sin 2 (λt + 2uv cos(λt sin(λt = E(u 2 cos 2 (λt + E(v 2 sin 2 (λt + 2E(uv cos(λt sin(λt = σ 2 cos 2 (λt + σ 2 sin 2 (λt = σ 2, kaikille t T. iii Prosessin x t autokovarianssi: Cov(x t, x t τ = E(x t x t τ = E(u 2 cos(λt cos(λ(t τ + v 2 sin(λt sin(λ(t τ + uv cos(λt sin(λ(t τ + uv sin(λt cos(λ(t τ] = E(u 2 cos(λt cos(λ(t τ + E(v 2 sin(λt sin(λ(t τ + E(uv cos(λt sin(λ(t τ + E(uv sin(λt cos(λ(t τ = σ 2 cos(λt cos(λ(t τ + σ 2 sin(λt sin(λ(t τ = σ 2 cos(λt λ(t τ = σ 2 cos(λτ, kaikille t T. Huomaa että cos(α β = cos(α cos(β + sin(α sin(α. Kohdista i, ii ja iii seuraa, että x t on stationaarinen. b Olkoon missä x t = (u i cos(λ i t + v i sin(λ i t, E(u i = E(v i = 0, Var(u i = Var(v i = σi 2, Cov(u i, u j = E(u i u j = 0, Cov(v i, v j = E(v i v j = 0, Cov(u i, v j = E(u i v j = 0, i, j. Samoin kuin a-kohdassa: i Prosessin x t odotusarvo: E(x t = 0, kaikille t T. 2 / 5

ii Prosessin x t varianssi: ( 2 Var(x t = E (u i cos(λ i t + v i sin(λ i t ( 2 ( ( = E u i cos(λ i t + u i cos(λ i t v i sin(λ i t ( 2 + v i sin(λ i t. Kun summat lasketaan auki ja otetaan odotusarvot niin suurin osa termeistä katoaa, katso tehtävän oletukset. Jäljelle jää: Var(x t = = = ( E(u 2 i cos 2 (λ i t + E(vi 2 sin 2 (λ i t ( Var(ui cos 2 (λ i t + Var(v i sin 2 (λ i t σi 2, kaikille t T. iii Prosessin x t autokovarianssiksi saadaan: Cov(x t, x t τ = σi 2 cos(λ i τ, kaikille t T, samoin kun varianssille ja hyödyntämällä (a kohtaa. Kohdista i, ii ja iii seuraa, että x t on stationaarinen. 3.2 Osoita että AR(1 prosessi on stationaarinen jos ja vain jos φ 1 < 1. x t φ 1 x t 1 = ε t, ε t i.i.d.(0, σ 2, (1 Ratkaisu. Oletetaan ensin että prosessi on stationaarinen. Stokastinen prosessi x t on (heikosti stationaarinen, jos seuraavat ehdot pätevät: (i E(x t = µ, t T, 3 / 5

(ii Var(x t = σ 2 <, t T, (iii Cov(x t, x t τ = γ τ, t T. Ehto (ii: Stationaarisuusehdon (ii mukaan varianssi ei riipu ajanhetkestä t. Saadaan Var(x t = Var(φ 1 x t 1 + ε t = φ 2 1 Var(x t 1 + Var(ε t = φ 2 1 Var(x t + σ 2, (2 sillä x t 1 ja ε t ovat riippumattomia toisistaan ja ε t i.i.d.(0, σ 2. Yhtälöä 2 muokkaamalla saadaan Var(x t = σ2. Stationaarisuusehdon (ii nojalla varianssi on äärellinen ja varianssi ei voi olla negatiivinen. Tästä seuraa että φ 1 < 1. Prosessin stationaarisuudesta siis seuraa että φ 1 < 1. Todistetaan väite toiseen suuntaan. Oletetaan että φ 1 < 1. Prosessi voidaan esittää muodossa x t = φ 1 x t 1 + ε t = φ 1 (φ 1 x t 2 + ε t 1 + ε t = φ 2 1x t 2 + φ 1 ε t 1 + ε t n 1 = φ 3 1x t 3 + φ 2 1ɛ t 2 + φ 1 ɛ t 1 + ɛ t =... = φ n 1x t n + φ i 1ε t i n 0 + φ i 1ε t i, mikä on tarkasteltavan prosessin MA( esitys. Täten prosessin odotusarvoksi saadaan ( E(x t = E φ i 1ε t i = φ i 1E(ε t i = 0, kaikille t T. Odotusarvo voidaan viedä summan sisälle, sillä sarja φi 1 E(ε t i suppenee. Täten E(x t = µ = 0 kaikille t T eli stationaarisuusehto (i pätee. Prosessin varianssi on ( 2 Var(x t = E((x t 2 = E φ i 1ε t i = 1 E(ε 2 t i, sillä termit missä esiintyy E(ε k ε j ovat 0, kun j k. Kuten aiemmin, summan ja odotusarvon järjestystä voidaan vaihtaa, jolloin saadaan Var(x t = 1 E(ε 2 t i = σ 2 1 = σ2, 4 / 5

geometrisen sarjan summakaavalla kun φ 1 < 1. Huomaa että varianssi on aina äärellinen ja se ei riipu ajanhetkestä t, eli stationaarisuusehto (ii pätee. Prosessin autokovarianssi viipeellä τ on ( Cov(x t, x t τ = E (x t x t τ = E φ i 1ε t i j=0 = σ ( 2 φ τ 1 + φ τ+2 1 + φ τ+4 1 + φ τ+6 1 +... ( = σ 2 φ τ 1 1 = φ τ σ 2 1. φ j 1ε t τ j Summan ja odotusarvon järjestystä voidaan taas vaihtaa, kuten aiemmin. Autokovarianssi riippuu ainoastaan viipeestä τ. Täten stationaarisuusehto (iii pätee. Olemme osoittaneet että Kaavan 1 prosessi on stationaarinen jos ja vain jos φ 1 < 1. Kotitehtävät 3.3 Näytä että MA(1-prosessi on aina stationaarinen. x t = ε t + θε t 1, ε t i.i.d.(0, σ 2 3.4 a Johda AR(1-prosessin autokorrelaatiofunktio. b Johda MA(1-prosessin autokorrelaatiofunktio. 5 / 5