Kehitysvammaisten Tukiliiton yhteistyöpäivä Pori 9.3.2016 Kehitysvammaisten asuminen ja kuntoutus Satakunnassa
Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa VN periaatepäätös 01/2010 -> kaksi suurta tehtävää Pitkäaikaisen laitosasumisen hajauttaminen ja lopettaminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä Lapsuuden kodeissaan asuvien kehitysvammaisten asumisen järjestäminen KEHAS-hanke (kehitysvammaisten asuminen) Alueelliset suunnitelmat -> viimeinen päivitys vv 2015-2020
Asuminen ja oikeudet Kyse perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta (yksilöllisen asumisen kehittäminen ja tukipalvelujen järjestäminen) Ihmisoikeudet / YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus -> artikla 19 velvoittaa valtiota varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa, -muotonsa ja kumppaninsa aivan kuten muutkin ihmiset voivat tehdä Asuminen on perusoikeus yhtäläiset oikeudet elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin julkisesti hyväksytyt tavoitteet ja ideologia yksilöllisestä asumisesta törmäävät usein käytännön realiteetteihin (kuntatalous, yksikköjen koko) Ohittaako hankintalaki perustuslain kun kilpailutetaan kehitysvammaisten asumista? (palveluihin sijoiteltava joukko vai aito asiakkaan kuuleminen (vrt. VPL ja SHL ym.)
ASIAKAS MUKAAN AINA, HÄN TIETÄÄ KYL MÄ ITTE TIÄ MITÄ MÄ HALUUN, VAIK VÄLIL TUNTUU ET TE LUULETTE TIETÄVÄNNE MUA PAREMMI -SAMI-
Asuminen ja oikeudet Onko tavoitteena tavallinen elämä vai elämä esim. hyvinvointipalvelukeskuksessa? (isot asumiskeskittymät, eri asukasryhmät samassa, hinta vs. laatusuositukset, normaali elämä tavallisessa asumisympäristössä) Itsemääräämisoikeus henkilön omien valintojen ja päätösten tukeminen sisältää mahdollisuuden myös epäonnistua ja oppia kokemuksista sisältää harkittujen riskien ottoa liittyy myös velvollisuudet ja vastuu omasta toiminnasta KVL:n IMO-hanke v. 2015 (mm. asiakasraati)
Tärkeimmät asumisen käsitteet Asunto ja asumiseen tarvittavat palvelut (vrt. tukiasuminen) Koti, itsemäärääminen, asunto, henkilökohtainen tuki, tuettu elämä ja kansalainen
Asumispalveluiden nykytilanne Useita erilaisia kehityskulkuja Innovatiivisia Yksilöllisiä asumisratkaisuja Yksilöllisiä tuen muotoja uuslaitostumista Erilaisten asuntomallien kehittäminen Ryhmäkoti-mallit -> kytkeytyy laitosasumisen hajauttamiseen Asuntoryhmämallit -> oma asunto ja siihen liittyvät yhteistilat (2-oven periaate) Erilliset asunnot (yksiöt ja kaksiot) -> etsitään ensisijaisesti normaalista asuntokannasta
Asuminen vs. tuen ja avun tarpeet Jokapäiväiset tarpeet (kodin askareet, hygienia, terveys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, vapaa-aika, harrastukset, työ) Kehitysvammaisuudesta johtuvat erityistarpeet (informaation ymmärtäminen, päätöksenteko, palvelujen suunnittelu, uuden oppiminen, kommunikaatio) Monitahoiset tarpeet (aiheutuvat kehitysvammasta ja siihen liittyvistä muista vaikeuksista, mm. mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat, dementia ym.) + nepsyt
Asumisen järjestelyt Satakunnassa Kunnat 19 Yksityiset palveluntuottajat 14 Sosiaalipalvelut 17 Yhteensä 50 Vireillä olevat 1-2 (sos.palvelut), muut? Vanhoista luovutaan samalla kun uusia asumisratkaisuja toteutetaan Asumistarvekartoitus paraikaa päivityksessä Vuonna 2012 kartoituksen mukaan Satakunnassa oli 208 kehityvammaista odottamassa asumisratkaisua viiden vuoden sisällä
Tukiasuminen kärkihankkeena SHP sosiaalipalveluissa 64 tukiasukasta (+ kunnat) Vuokra-asunnot YH-asunnot KVPS Vapaat vuokra-asuntomarkkinat KASTE-hanke Yhteisvoimin kotona -> osio: ikääntyneiden vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset Satakunnassa.
Asumisen tilanne Satakunnassa / laitoshoito ja kuntoutus Pitkäaikainen laitosasuminen pääosin hajautettu Antinkartanossa 28 kehitysvammadiagnoosilla olevaa pitkäaikaisasukasta, joista 16:lla aktiivinen muuttosuunnitelma kuluvalle vuodelle Antinkartanon paikkaluku yhteensä 65-70, joista noin 40 lyhyt- ja pitkäaikaisia kuntoutuspaikkoja Antinkartano ei lopu, vaan pitkäaikaisen asuminen siellä loppuu -> Antinkartanon kuntoutuskeskus
Antinkartanon kuntoutuskeskus Viisi palveluyksikköä ja toimintakeskus Kaksi hoidollis-neurologista yksikköä Helmiina -> vaikea- ja monivammaisten yksikkö, myös vaikeavammaiset lapset Mänty -> aikuisiässä vammautuneet Kolme psykososiaalisen kuntoutuksen yksikköä Kataja -> kriisi- ja kuntoutusyksikkö Paju -> psykiatrinen kuntoutusyksikkö Kielo -> lasten kuntoutusyksikkö (lastensuojeluyksikkö Kaislan tilalla) Toimintakeskus + ompelimo + fysioterapia Asiantuntijapalvelut / Erityisosaamiskeskus (kv-neuvola, vastaanotot, tutkimus ja kehittäminen sekä sisäinen tuki = osaamiskeskus)
Antinkartanon kuntoutuskeskus Akuutti kriisitilanne, jossa avohuollon palvelut riittämättömät Hyvin vaikea- ja monivammaiset sekä pitkäaikaissairaat lapset sairaalahoidon vaihtoehtona (yhteistyö lasten neurologian kanssa) Haastavasti käyttäytyvät tai psyykkisesti vaikeasti oireilevat autistit Psyykkisistä ongelmista kärsivien kehitysvammaisten jälkihoito ja kuntoutus Tahdonvastainen hoito (tällä hetkellä ei yhtään) Vapaampi tai kaupunkimainen asuminen ei ole mahdollista (hyväksikäyttö, alkoholisoituminen, lainvastaiset teot) Avohoidon voimavarat riittämättömät (esim. erityistilat ja erityisvaatimukset palveluille, turvallisuus ym.) Kuntoutus- ja tutkimusjaksot
Kuntoutuksen kulmakivet Ennaltaehkäisy (liian vähän, vrt. mm. kuntatalous) Oikea-aikaisuus (yhteydessä edelliseen) Asiakaslähtöisyys (vs. organisaatiolähtöisyys) Perhekeskeisyys Kokonaisvaltaisuus ( yhden luukun periaate kuntoutussuunnittelu ja arviointi) Suunnitelmallisuus (yhteydessä edelliseen) Jatkuvuus (yhteydessä edelliseen) Moniammatillinen yhteistyö / verkostotyö
KAS-ryhmä 1.3.-> kuntoutuksen tehostaminen Kuntoutus, Asuminen, Arviointi, Suunnittelu Koordinointi ja ohjaus Mittarit ja niiden kehittäminen (TOIMI, ICF ym.) Yksilöllinen palvelutarve -> palveluihin ohjautuminen Tavoitteena tasa- ja korkealaatuisuus Moniammatillinen työskentely / verkostotyö / perhetyö Yksiköiden henkilöstön tukeminen ja osaamisen vahvistaminen (osaamiskartoitus meneillään)
SATA-SOTE Maakuntamalli? Tavoitteena tasavertaiset ja laadukkaat palvelut ja SO + TEintegraatio -> pois eriarvoisuudesta ja epätasalaatuisuudesta kohti kokonaisvaltaista, tasavertaista ja saumatonta palvelujen suunnittelua ja toteutusta, mielellään yhden luukun periaatteella asiakaslähtöisyys vs. organisaatio- ja talouskeskeisyys YPA (yksilöllinen palvelutarpeen arviointi) + YKS (yksilökeskeinen elämänsuunnittelu) = moniammatillinen osaajaverkosto + yksilöllinen ohjaus ja kattava psykososiaalinen tuki (sis. myös lähi-ihmiset) -> tavoitteena todellinen arjessa pärjääminen ja elämänlaadun paraneminen Perusth + esh + sos. yhdessä Erityisosaamisen ylläpitäminen, kehittäminen ja keskittäminen (resurssit ja osaaminen)
NALLE PUH`IN ELÄMÄNOHJE ON HUOMATTAVASTI HELPOMPI LÖYTÄÄ PERILLE, KUN TIETÄÄ MIHIN ON MENOSSA