Aarnivalkean koulu Aarnivalkeantie 9, Espoo LVIS-tekniikan kuntoarvio 16.1.2017 Työnro 31 9099.14
2 (27) Aarnivalkean koulu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1 Yleistä... 5 Kohteen yhteystiedot... 5 Tilaaja... 5 LVI-tekniikan kuntoarvioija... 5 1.1.3 Sähkötekniikan kuntoarvioija... 5 Kohteen perustiedot... 5 Kiinteistötiedot... 5 Talotekniset järjestelmät ja liittymät... 6 Kohteen lähtötiedot... 6 Käytettävissä olevat asiakirjat... 6 Korjaushistoria... 7 Käyttäjäkyselyn keskeiset tiedot... 7 2 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 8 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet... 8 LVI-tekniikka... 8 Sähkö- ja automaatiotekniikka... 8 Energiatalous... 9 Välittömästi korjattavat puutteet... 9 Kiinteistön PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) ja kunnossapitotoimenpiteet.. 9 Lisätutkimustarpeet ja muut jatkotoimenpiteet... 9 3 LVI-tekninen kuntoarvio... 10 Lämmitysjärjestelmä... 10 Kaukolämmön alakeskus KL 2... 10 Lämpöjohtoverkko KL 3... 10 Lämmönluovuttimet KL 2... 11 3.1.3.1 Päärakennus ja VSS rakennus.... 11 3.1.3.2 Sivurakennukset... 11 Toimenpide-ehdotukset... 11 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 11 Käyttövesi- ja jätevesiviemärin liittymät KL 4... 11 Hule- ja perusvesien viemäröinti KL 3... 12 Päärakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät KL 3... 13 VSS rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät KL 4... 13 Sivurakennusten vesi- ja viemärijärjestelmät KL 3... 13 Toimenpide-ehdotukset... 14 Ilmastointijärjestelmät... 14 Koulun päärakennus KL 4... 14 Sivurakennus 2 liekki KL 4... 15 Sivurakennus 3 tuikku KL 2... 16 Toimenpide-ehdotukset... 16 ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 PORI Valtakatu 6 28100 Pori Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 381 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
3 (27) 4 Sähkö- ja tietotekniikan kuntoarvio... 17 4.1 Sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät... 17 Asennus ja apujärjestelmät... 17 4.2.1 Kaapelihyllyjärjestelmä KL 4... 17 4.2.2 Johtokanavajärjestelmä KL 4... 17 4.2.3 Läpiviennit KL 4... 17 4.3 Sähköenergian tuotanto ja liittäminen... 18 4.3.1 Sähköliittymä KL 4... 18 4.4 Sähköenergian pääjakelu... 18 4.4.1 Sähköpääkeskus KL 3... 18 4.4.2 Maadoitukset KL 4... 18 4.4.3 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät KL 4... 18 4.4.4 Sähkön jakokeskukset KL 3 - KL 4... 19 4.5 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 19 4.5.1 Kiinteistön laitteiden ja laitteistojen sähköistys KL 3... 19 4.5.2 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL 3... 19 4.6 Sähköliitäntäjärjestelmät... 20 4.6.1 Pistorasiat KL 3... 20 4.6.2 Autolämmityspistorasiat KL 3... 20 4.7 Valaistusjärjestelmät... 20 4.7.1 Sisävalaistusjärjestelmä KL 3 - KL 4... 20 4.7.2 Ulko- ja aluevalaistusjärjestelmä KL 3... 21 4.8 Turvavalaistusjärjestelmät... 21 4.8.1 Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä KL 3... 21 5 Tietotekniset järjestelmät... 22 5.1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät... 22 5.1.1 Antennijärjestelmä KL 3... 22 5.1.2 Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä KL 3 - KL 4... 22 5.1.3 Pikapuhelinjärjestelmä KL 3 - KL 4... 22 5.1.4 Yleiskaapelointijärjestelmä KL 4... 22 5.2 Tiedotus- ja näyttöjärjestelmät... 23 5.2.1 Ajannäyttöjärjestelmä KL 3 - KL 4... 23 5.3 Tilaturvallisuusjärjestelmät... 23 5.3.1 Murtoilmaisujärjestelmä KL 3 - KL 4... 23 5.3.2 Kameravalvontajärjestelmä KL 3... 23 5.4 Paloturvallisuusjärjestelmät... 23 5.4.1 Palovaroitinjärjestelmä KL 3... 23 5.5 Automaatio- ja mittausjärjestelmät... 24 5.5.1 Rakennusautomaatiojärjestelmä KL 3... 24 Rakennusautomaatio- ja mittausjärjestelmä... 24 Toimenpide-ehdotukset... 24 6 Teknisen kunnon ja korjaustoiminnan suunnitelmallisuus... 25 Suunnitelmallisuus... 25 Toimenpide-ehdotukset... 25
4 (27) Johdanto Kuntoarvio tarkoittaa kiinteistön kaikkien osa-alueiden kunnon aistinvaraista selvittä-mistä ja korjaustarpeiden yleispiirteistä arviointia sekä niiden määrämuotoista raportointia. Kuntoarviossa tarkastellaan myös energiataloutta ja tehdään siihen liittyviä korjausehdotuksia. Kuntoarviolla saadaan kokonaiskuva kiinteistöstä ja tuodaan esiin asioiden tärkeysjärjestys. Ensisijaisia ovat turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat seikat. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat korjauskustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien vauriot sekä pahentuessaan merkittäviä vahinkoriskejä aiheuttavat vauriot. Kuntoarvio ei ole sellaisenaan kunnossapitosuunnitelma eikä korjaussuunnitelma. Mahdollisesti toteutettavat korjaustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen työn laajuuden edellyttämällä tavalla. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Kuntoarvioraportissa esitetään suosituksia rakenneosien ja teknisten järjestelmien kuntotutkimuksista, joissa niiden täsmällinen kunto selvitetään tarvittaessa ainetta rikkovilla menetelmillä. Rakenteet saattavat myös sisältää haitta-aineita, joiden esiintyminen tulee selvittää erillisellä haitta-ainekartoituksella. Tässä kuntoarviossa on käytetty Talo 2000 - nimikkeistöä. Kuntoarvio on laadittu noudattaen soveltaen Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjetta (KH 90 00246). Kuntoluokitus perustuu Taloyhtiön Kuntotodistuksen luokitusohjeisiin. Yksityiskohtaiset luokitusohjeet hieman vaihtelevat rakennusosittain, pääluokitusperiaate on seuraava: KL 5 = Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa KL 4 = Rakenteelle tehdään kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa KL 3 = Rakenteelle tehdään kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjataan 6-10 vuoden kuluessa KL 2 = Rakenne peruskorjataan 1-5 vuoden kuluessa tai rakenne uusitaan 6-10 vuoden kuluessa KL 1 = Rakennusosa uusitaan 1-5 vuoden kuluessa Mikäli jokin rakennusosa edellyttää kuntotutkimusta, tähtiluokitusta alennetaan yhdellä tähdellä. Tällöin tähtiluokitus on lisäksi esitetty harmailla tähdillä. Kuntoarvion kiinteistökierros suoritettiin 29.11.2016 ja mukana olivat LVI-tekniikan Marko Björkroth ja kiinteistönhoitaja Aleksander Turchin. Tämä kuntoarvio on rajattu koskemaan vain LVI ja sähkötekniikkaa.
5 (27) Aarnivalkean koulu Aarnivalkeantie 9, Espoo LVIS-tekniikan kuntoarvio 1 Yleistä Kohteen yhteystiedot Tilaaja Espoon kaupunki, Tilakeskus-Liikelaitos Talonrakennuttaminen / Hankekehitys ja erikoissuunnittelu / Rakennejaos Heikki Kääriäinen Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI LVI-tekniikan kuntoarvioija Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo puh. 0207 917 468, fax. 0207 911 778 Marko Björkroth, DI (LVI) puh. 0207 917 468 marko.bjorkroth@ains.fi 1.1.3 Sähkötekniikan kuntoarvioija Atstek Oy Kokinpellonraitti 4 D 17 33870 Tampere Sähköosuus: Juha Lindström puh. 045 325 6605 Kohteen perustiedot Kiinteistötiedot Perustiedot on kerätty Espoon karttapalvelusta Päärakennus osoite Aarnivalkeantie 9 kortteli/tontti 68/1 kaupunginosa/kylä 12/Espoo tontin pinta-ala - m² tontin hallinta rakennustyyppi koulurakennus
6 (27) pääasiallinen rakennusaine kattotyyppi/kate valmistumisvuosi 1957 rakennuksia 2 kpl harjakatto/peltikate kerroksia 1+ kellari tilavuus - m³ huoneistoala - m² asuinhuoneistot 1 kpl väestönsuoja erillinen rakennus, valmistumisvuosi 2002 Sivurakennukset osoite Aarnivalkeantie 7 kortteli/tontti 68/1 kaupunginosa/kylä 12/Espoo tontin pinta-ala m² tontin hallinta rakennustyyppi rakennus 1: asuinrakennus, 5 huoneistoa, 2 kerrosta pääasiallinen rakennusaine kattotyyppi/kate valmistumisvuosi 1957 rakennuksia 3 kpl kerroksia 1-2 tilavuus - m³ huoneistoala - m² rakennus 2: koulurakennus, 1 kerros rakennus 3: koulurakennus, 1 kerros + kellari harjakatto/peltikate asuinhuoneistot 5 kpl rakennuksessa 1 Talotekniset järjestelmät ja liittymät Kohteen lähtötiedot Käytettävissä olevat asiakirjat Käytössä ovat olleet seuraavat asiakirjat: - skannatut ARK piirustukset vuodelta 1956 - alkuperäiset, skannatut, LVI-piirustukset vuodelta 1956 - LVI-muutospiirustuksia vuosilta 1979 1980, 1995, 1997 ja 1999 - päärakennuksen ja VSS rakennuksen ARK piirustukset vuodelta 2000 - LVI-piirustuksia ja RAU toimintakaavioita vuosilta 2001-2002 - sadevesiviemärien ja salaojien kuvausraportit vuodelta 2016
7 (27) Korjaushistoria Tiedossa olevat aikaisemmat pääkorjaukset: - kaukolämmön alakeskus uusittu 1992 - sadevesiviemäröinnin muutoksia ja korjauksia 1995-2002 päärakennuksen sadevesipohjaviemärien siirto rakennuksen ulkopuolelle 1995 sisäpihan poikki johdetun sadevesiviemärin ja päärakennuksen koillisnurkalla sijaitsevan sadevesitonttiviemärin sujutus 1995 rakennusten välisen piha-alueen sadevesiviemärit 1997 piha-alueille lisätty sadevesiviemärikaivoja ja rännikaivoja sivurakennuksiin 1999-2002 - rakennusten ulkopuolisten putkistojen saneeraus 1997 2 uutta/uusittua liitosta kaupungin sadevesiviemäriverkkoon Aarnivalkeantiellä (hulevedet + päärakennuksen perustusten kuivatusvedet) rakennusten väliset käyttövesijohdot ja aluelämpöjohdot korvattu muoviputkielementeillä - sivurakennuksien saneeraus, rakennusten n:o 2 ja 3 muutos asuinrakennuksesta opetustiloiksi, 90-luvun lopulla sisäpuoliset vesijohdot ja viemärit uusittu (piirustusten muk.) 1999 radiaattorit korvattu lattialämmityksellä, ei piirustuksia rak. 1 koneellinen poisto, 1997 rakennuksiin 2 ja 3 koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, ei piirustuksia - päärakennuksen saneeraus 2001/2002 ilmanvaihtojärjestelmä; uudet iv-koneet ja päätelaitteet rakennusautomaatiojärjestelmä tietotekniikan luokan jäähdytys teknisen työn luokan purunpoistojärjestelmä radiaattorit, venttiilit vesijohdot, jätevesiviemärit, luokkien läpi johdetut sadevesiviemärinousut uusi VSS rakennus sisäpihalle pumppaamot; jätevesipumppaamo 401-JVP ja perusvesipumppaamo 411-PVP keittiön rasvanerotin RE-1 - ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö 2016 Käyttäjäkyselyn keskeiset tiedot Käyttäjäkyselyä ei toteutettu. Rakennukset oli poistettu käytöstä korjauksia varten kuntoarvion toteutuksen aikaan.
8 (27) 2 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet LVI-tekniikka Päärakennuksen lämmitys on toteutettu radiaattoreilla ja sivurakennusten 2 ja 3 lämmitys pääosin vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lämmönluovuttimet, venttiilit ja rakennusten väliset aluelämpöjohdot on uusittu 1997 2002. Viiden vuoden kuluessa on tarpeen uusia vuodelta 1992 oleva kaukolämmön alakeskus (lämmönsiirtimet) sekä lämmitysverkoston termostaattiventtiilit. Samalla verkosto tasapainotetaan. Päärakennus ja sivurakennus 2 on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jossa on lämmöntalteenotto. Ilmanvaihdon mitoitus on nykyisten minimiohjearvojen mukainen, mutta ilmanvaihdossa on myös ns. pakkaspuolitus ulkolämpötilan alittaessa 11 C. Pakkaspuolituksen aikana luokkien ilmanvaihto on riittämätöntä, joten on suositeltavaa selvittää, voidaanko toiminto poistaa käytöstä. Sivurakennuksen 3 ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa ei ole lämmöntalteenottoa. Kiinteistökierroksen havaintojen perusteella ilmanvaihto ei ehkä ole riittävää opetustilakäyttöön. Sivurakennuksissa 2 ja 3 osa vesijohdoista vaikuttaa ennen 90-lukua asennetuilta. Nämä jako- ja kytkentäjohdot kannattaa uusia käynnissä olevien korjaustöiden yhteydessä. Päärakennuksen sadevesiviemärien ja salaojien kuvauksessa on havaittu paikallisia ongelmia, kuten auenneita liitoksia. Nämä viat tulee korjata 2017 aikana. Sähkö- ja automaatiotekniikka Kiinteistön alkuperäinen vuonna 1957 asennettu sähkölaitteisto on uusittu kokonaan. Pääkeskus on uusittu vuonna 1998 ja muu sähkötekniikka on pääosin uusittu vuonna 2002. Sähkötekniikka on TN-S-järjestelmän (viisijohdinjärjestelmä) mukainen. Järjestelmien kunto- ja käyttökelpoisuus on nykyisiin vaatimuksiin nähden tyydyttävällä - hyvällä tasolla. Sähköjärjestelmät eivät sisällä kattavasti nykyvaatimusten mukaisia turvallisuuslaitteita, kuten vikavirtasuojakytkimiä ja niitä joudutaan lisäämään mahdollisten tilojen saneerausten yhteydessä. Kiinteistökierroksella suoritettujen havaintojen perusteella sähkölaitteiston huolto ja vikojen korjaaminen on hoidettu tyydyttävästi. Keskustilat ja keskusten pinnat ja sisäosat ovat likaisia ja autolämmityspistorasiakoteloita oli kiinteistökierroksen aikana lukitsematta. Sähkönjakelujärjestelmä palvelee huollettuna hyvin nykyisiä käyttö- ja kulutustarpeita. Sähkökeskusten tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan 30 40 vuotta eli keskuksilla on käyttöikää jäljellä reilusti yli 10 vuotta. Sähkökalusteiden tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan olosuhteista riippuen 20 40 vuotta. Koulun käytössä kalusteet eivät ole kovin kovassa rasituksessa. Kiinteistökierroksella tarkastetuilla kalusteilla on käyttöikää jäljellä yli 10 vuotta, mikäli ne eivät rikkoonnu kolhiintumisen seurauksena.
9 (27) Valaisimet ovat tyypillisiä aikakautensa ko. tiloihin tarkoitettuja pienoisloistelamppu- ja loistelamppuvalaisimia. Eri tilojen valaistusvoimakkuudet ovat pääosin tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Sisä- ja ulkotilojen valaisimet ovat tyydyttävässä kunnossa. Turvavalaistusjärjestelmän toiminta on testattu päiväkirjan mukaan säännöllisesti. Viimeinen tarkastusmerkintä on 28.11.2016. Rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu vuonna 2002. Tällä hetkellä laitteet toimivat hyvin, mutta niiden uusimiseen on varauduttava tarkastelujakson aikana. Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa vähäisiä sähkö- ja automaatiotekniikkaan kohdistuvia peruskorjaustarpeita. Tarkastuskierroksen perusteella suurimpien korjauskustannusten on arvioitu muodostuvan keskusten perushuollosta, merkkivalaisimien uusimisesta ja rakennusautomaatiojärjestelmän laitteiden uusimisesta. Lain määräysten mukaiset, lähinnä turvallisuuteen ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet on suoritettava määräysten mukaisesti. Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus on tehty 10.2.2009. Sähkösaneerauksiin tulee kiinnittää huomiota ja tarkastaa asennusten määräystenmukaisuus. Vikavirtasuojakytkin on pakollinen turvavaruste mm. lämmityskaapeliasennuksissa ja pistorasia-asennuksissa. Sähkösaneerauksista tulee vaatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjan kopio arkistoon, tällä varmistetaan saneerauksen määräystenmukaisuus. Laajemmista saneerauksista on vaadittava myös varmennustarkastuspöytäkirja Tukes-ohjeen S4 mukaisesti. Energiatalous Energiatalouden arviointia ei suoritettu. Välittömästi korjattavat puutteet Lukitaan autolämmityspistorasiakotelot (huoltotoimenpide). Korjataan TK3 kanavapaineen asetusarvot pakkaspuolituksen ollessa toiminnassa. Auringovalolle altistuvat PEX muoviputket VSS rakennukseen johtavien putkielemettien päässä iv-konehuoneessa 155 suojataan välittömästi esim. päällystämällä ne valoa läpäisemättömällä solukumieristeellä. Kiinteistön PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) ja kunnossapitotoimenpiteet PTS ehdotus on esitetty liitteessä 1. Lisätutkimustarpeet ja muut jatkotoimenpiteet Selvitetään mahdollisuus poistaa ilmanvaihdon ns. pakkaspuolitus käytöstä. Selvitetään sivurakennuksen ilmanvaihdon riittävyys ja muutostarpeet opetustilakäytössä (iv-kuntotutkimus).
10 (27) 3 LVI-tekninen kuntoarvio Lämmitysjärjestelmä Kaikki rakennukset on liitetty yhteiseen lämmitysverkkoon. Rakennusten väliset lämpöjohdot on uusittu muoviputkiksi 1997 ja lämmönluovuttimet uusittu 1997-2002. Päärakennuksen lämpöjohtoverkko on alkuperäinen, mutta sulku- ja säätöventtiilit on uusittu vuosituhannen vaihteessa. Lämpöjohdot ja lämmönluovuttimet ovat hyväkuntoiset, mutta kuntoluokkaa laskevat tarve uusia sekä kaukolämmön alakeskus (lämmönsiirtimet) että kaikki säätö- ja termostaattiventtiilit 5 vuoden kuluessa. Kaukolämmön alakeskus KL 2 Kaikki rakennukset on liitetty Fortumin kaukolämpöverkkoon koulun päärakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevan kaukolämmön alakeskuksen välityksellä. Alakeskuksessa ovat seuraavat lämmönsiirtimet, jotka ovat kierukkasiirtimiä vuodelta 1992-11 LS 1, lämmin käyttövesi, toisiolämpötilat 5/50 C, 220 kw - 12 LS 2, patteriverkko, toisiolämpötilat 40/70 C, 365 kw - 13 LS 3, ilmanvaihdon lämmitysverkko 60/90 C, 238 kw, laajennusvara 40/70 C mitoituksella 500 kw Lämmönjakohuoneessa on laminoidut kaaviot, joita ei ole päivitetty sivu- tai päärakennuksen saneerausten yhteydessä. Patteriverkko on jaettu kolmeen erilliseen säätöpiiriin, ns. shunttipiiriin, jotka ovat - koulun asunto - koulun patteriverkko - asuinrakennusten (lisärakennukset 1 3) patteriverkko Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta, joten kaukolämmön alakeskus tulee uusia 6 vuoden kuluessa. Lämpimän käyttöveden lämpötila on valvomografiikan mukaan 58 C, mutta paluulämpötila alkuperäisen mitoituksen mukainen 50 C. Nykyisten mitoitusohjeiden mukaan lämpötilan tulisi kaikissa verkoston osissa olla vähintään 55 C. Lämpöjohtoverkko KL 3 Päärakennuksen lämmitysverkosto on teräsputkea hitsatuin tai kierreliitoksin. Verkosto on osin alkuperäinen, mutta sulku- ja säätöventtiilit on uusittu. Näkyvillä olleet lämpöjohtojen eristeet olivat PVC-päällysteistä mineraalivillaa. VSS rakennuksen lämmitysverkosto on teräsputkea. VSS on liitetty päärakennuksen lämmitysverkkoon maahan asennetulla Ecoflex Termo Twin 25 -muoviputkielementillä.
11 (27) Rivitaloista opetustiloiksi muutettujen sivurakennusten 2 ja 3 lämmitysverkostot ovat osin teräs-, osin muoviputkea. Rakennusten väliset johdot ovat muoviputkielementtiä ja ne on asennettu 90-luvulla. Lämmitysverkoston säätöventtiilien tekninen käyttöikä on 20 25 vuotta ja sulkuventtiilien 30 vuotta. Säätöventtiilit on suositeltavaa uusia samalla, kun kaukolämmön alakeskus uusitaan. Lämmönluovuttimet KL 2 3.1.3.1 Päärakennus ja VSS rakennus. Päärakennuksen lämmitys on toteutettu radiaattoreilla, jotka on uusittu 2001-2002 saneerauksessa. Myös 2001-2002 rakennettu väestönsuojarakennus on varustettu radiaattorein. Useimmat radiaattorit on varustettu termostaattiventtiilein, joiden asetusarvo on lukittu koululuokissa. Lämmönluovuttimet olivat päällisin puolin hyväkuntoisia eikä verkostossa ole ollut vuotoja. Patteriventtiilien ja termostaattien tekninen käyttöikä on 15 20 vuotta ja verkosto on suositeltavaa perussäätää 10 vuoden välein. Ei ole tiedossa, onko verkostoa säädetty vuoden 2002 jälkeen. 3.1.3.2 Sivurakennukset Asuinrakennuksista (rivitalo) opetustiloiksi muutetut sivurakennukset 2 ja 3 on nykyisin varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä, jota ohjataan huonetermostaatein. Rakennuksissa on myös radiaattoreita ja lämpöverkkoon liitetyt tuloilmakoneet. Lämpöjohtopiirustuksia ei ollut käytettävissä, mutta muutos lienee tehty 90-luvun lopulla. Purettavan asuinrakennuksen n:o 1 lämmitysjärjestelmän rakennetta ja kuntoa ei selvitetty. Toimenpide-ehdotukset Kaukolämmön alakeskus (lämmönsiirtimet, pumput, automaatio), lämmitysverkoston linjasäätöventtiilit ja patteriventtiilit termostaatteineen uusitaan 5 vuoden kuluessa, koska kaikki em. osat ovat lähestymässä käyttöikänsä loppua. Samalla uusitaan myös ns. shunttipiirien termostaattiventtiilit sekä lattialämmityspiirien termostaattiventtiilit toimilaitteineen. Lämmitysverkostot perussäädetään. Vesi- ja viemärijärjestelmät Käyttövesi- ja jätevesiviemärin liittymät KL 4 Kiinteistöllä on useita liittymiä kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon, mutta käytettävässä olleessa piirustusaineistossa ei ollut nykytilannepiirustusta, jossa kaikki liittymät olisi esitetty. Kaikkia liittymiä ei ole esitetty asemapiirroksessa.
12 (27) Kiinteistökierroksen ja piirustusaineiston perusteella vesiliittymiä on vain yksi, päärakennuksen louteisnurkalla (piir. n:o LVI Y-001, 7.6.2001). Muiden rakennusten käyttövesi syötetään päärakennuksesta. Piirustusten perusteella kiinteistöllä on kaksi jätevesiviemäriliittymää: 1. V160/V200 jätevesi päärakennuksen luoteisnurkalla (piir. n:o LVI Y-001, 7.6.2001), tätä kautta viemäröidään päärakennuksen B-osan (liikuntasali ym.) jätevedet (pohjaviemärit lattiakanaaleissa) kellarin jätevedet pumppaamon 401-JVP kautta sivurakennusten (Aarnivalkeantie 7) jätevedet (piir. n:o LVI 520-101-V, 25.6.1997) piirustuksissa ristiriita, tonttiviemäri uusittu 1997 (piir. n:o LVI 520-101-Y) V160, mutta vuoden 2001 asemapiirroksessa Y-001 (7.6.2001) tonttiviemäri esitetty nykyisenä V200 2. V160 jätevesi koulun keittiön huoltopihan kohdalla, tätä kautta viemäröidään keittiön rasvanerotin RE-1 tonttiviemäri uusittu 1979 (piir. n:o 40010-102, 4.4.1979) rasvanerotin RE-1 uusittu 2001/2002 Hule- ja perusvesien viemäröinti KL 3 Kiinteistöllä on kolme liittymää kaupungin sadevesiviemäriverkkoon. 1. Flexoren 200/172 -putkella 1995 sujutettu sadevesiviemäri koulun päärakennuksen koillisnurkalla 172 (piir. n:o LVI 95030-V-1, 5.7.1995) päärakennuksen A ja C -osien kattovedet (hulevedet); sisäpuoliset sadevesipohjaviemärit korvattu ulos sijoitetuilla viemäreillä ja sisäpihan poikki johdettu sadevesiviemäri sujutettu Flexoren 175/150 vuonna 1995 (piir. n:o LVI 95030-V-2, 5.7.1995) päärakennuksen sisäpuoliset sadevesiviemärit uusittu 2001/2002, liitokset 1995 asennettuihin viemäreihin rakennuksen ulkopuolella päärakennuksen sisäpihan, pohjois-, länsi- ja eteläjulkisivujen salaojavedet, padotusventtiilit kaivoissa sisäpihan koillisnurkassa ja rak. ulkonurkalla, (piir. n:o LVI 95030-V-2, 5.7.1995) tähän sadevesiviemäriin liitetty myös uudet SVK-4 ja SVK-5 sekä STK-3 (piir. n:o LVI Y-001, 7.6.2001) 2. S160 sade/hulevesi koulun kaakkoisnurkalla, rakentamisajankohta ei tiedossa pihan eteläreunan sadevesikaivot, kaivoja lisätty 1995 ja 2001 3. S200 sade/hulevesi parkkipaikan kohdalla, liitos tehty tai uusittu 1997
13 (27) päärakennuksen länsipuolella sijaitsevan pihan ja parkkipaikan sadevesiviemärit, rakennettu 1997 purettavan sivurakennuksen 1 kaikki sadevesiviemärit (rännikaivot), 1997 rakennuksen 2, liekki sadevesiviemärit (rännikaivot ja pihan sadevesikaivot), rakennettu 1997 1999 rakennuksen 3, tuikku, ränni- ja sadevesikaivot, rakennettu 1997 1999 Putkipisteen 27.10.2016 laatiman raportin mukaan päärakennuksen ympärille on asennettu kaksi rinnakkaista salaojaputkea, mutta tarkastuskaivoja ei löydetty liikuntasalin kohdalta. Mahdollisesti tarkastuskaivot ovat jääneet maanpinnan alapuolelle. Salaojiin on tunkeutunut juuria etenkin koulun itäsiiven ja VSS rakennuksen kohdalla. Rakennuksen pääsisäänkäynnin läheltä ja länsisiiven eteläpäädystä löytyi vettä täynnä olevia ja todennäköisesti rikkoontuneita salaojaputkia. Päärakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät KL 3 Päärakennuksen käyttövesijohdot, viemärit ja sisäpuoliset sadevesiviemärit on uusittu 2001-2002. Sadevesiviemärinousut ovat Ø100 mm valurautaputkea ja rakennuksen ulkopuoliset kokoojalinjat Ø100 mm HT-muoviputkea. Putkipisteen 27.8.2016 laatiman raportin mukaan sadevesiviemäreissä on lietekertymää ja sepeliä sekä muutamia korjausta vaativia putkien liitoksia. Kuvauksessa havaittiin myös huonokuntoisia betoniputkia, jotka lienevät käytöstä poistettuja, alkuperäisiä, sadevesiviemäreitä. Liikuntasalin kohdalta ei löytynyt suunnitelmien mukaisia sadevesikaivoja. Piirustusten mukaan vesijohdot ovat kuparia ja viemärit muoviviemäreitä. Vesi- ja viemärikalusteet olivat tyydyttävässä kunnossa, mutta kytkentäjohtojen kannakointi oli lähes poikkeuksetta puutteellinen. Kytkentäjohdoissa pitäisi olla kannakointi kalustekohtaisten sulkuventtiilien (kuulasulut) molemmin puolin. Hanojen tekninen käyttöikä on 15 25 vuotta, joten niiden uusiminen on ajankohtaista 5-10 vuoden kuluttua. VSS rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät KL 4 VSS rakennus on vuodelta 2001/2002. VSS on liitetty päärakennuksen vesijohtoverkkoon muoviputkielementeillä. Liitospiste on IV-konehuoneessa 155 ja rakennusten väliset johdot KV25 Ecoflex Supra Plus ja LV28/LVK18 Ecoflex Aqua Twin -muoviputkielementtejä. VSS jätevesi on johdettu V75 muoviviemärillä päärakennukseen. IV-konehuoneen lattiassa on avoin kaivo, jonka pohjalla on tämän viemärin tarkastusputki. Toteutus on suunnitelmien vastainen piirustusten mukaan iv-konehuoneen lattiassa pitäisi olla 600 600 huoltoluukku. Vesijohtoverkossa on ollut vuoto LVK johdon IV-konehuoneessa 155 näkyvillä olevassa osassa. Vuodon todennäköinen aiheuttaja on ollut muoviputken haurastuminen UV-säteilyn vaikutuksesta, ks. LVI-valokuva 8. Sivurakennusten vesi- ja viemärijärjestelmät KL 3 Purettavassa sivurakennuksessa n:o 1 (2-kerroksinen asuintalo) ei tehty kiinteistökierrosta.
14 (27) Rakennukset 2 ja 3 on muutettu asuinkäytöstä opetustiloiksi, ilmeisesti 90-luvun lopulla. Rakennusten väliset vesijohdot ovat alun perin sijainneet betonikanaaleissa, yhdessä lämpöjohtojen kanssa. Nämä vesijohdot on korvattu muoviputkilla/muoviputkielementeillä 1997. Rakennuksissa 2 ja 3 on lattian alapuolinen kanaali, johon on sijoitettu jätevesipohjaviemäri, lämpöjohtorungot sekä runkovesijohdot. Vuoden 1999 piirustuksissa kaikki vesijohdot ja viemärit on esitetty uusina, mutta kiinteistökierroksen havaintojen perusteella osa kuparisista jako- ja kytkentäjohdoista on iäkkäämpiä. Rakennuksissa on myös uudempia, muoviputkella tehtyjä asennuksia. Toimenpide-ehdotukset Asemapiirroksen päivitys: - laaditaan asemapiirros, jossa esitetään kaikki nykyiset/käytössä olevat vesi-, viemärija lämpöjohdot Päärakennus: - sadevesiviemärien ja salaojien huuhtelu ja juurten poisto, tukkeutuneiden salaojien ja sadevesiviemärien vuotavien liitosten (tiiviste näkyvillä) korjaus, liikuntasalin viereisten salaojien tarkastuskaivojen paikannus ja korotus (kansi maanpinnan tasolle) - auringovalolle altistuvat PEX muoviputket VSS rakennukseen johtavien putkielemettien päässä iv-konehuoneessa 155 suojataan välittömästi esim. päällystämällä ne valoa läpäisemättömällä solukumieristeellä - vesikalusteiden kytkentäjohtojen tarkastus ja korjaus, johdot pitää kannakoida sulkuventtiilien läheltä, 1 vuoden kuluessa - vesihanat uusitaan ja LV kierron virtaamat säädetään 5-10 vuoden kuluessa Sivurakennukset: - VSS ei toimenpiteitä - rakennukset 2 ja 3: o maahan asennetut muoviputkielementit eivät vaadi toimenpiteitä o rakennusten sisällä osa KV ja LV jakojohdoista vaikuttaa (piirustuksista poiketen) ennen 90-lukua asennetuilta, nämä uusitaan välittömästi, käynnissä olevien korjausten yhteydessä o vesihanat uusitaan ja LV kierron virtaamat säädetään 5 vuoden kuluessa Ilmastointijärjestelmät Koulun päärakennus KL 4 Päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtokoneet, kanavat ja päätelaitteet on uusittu 2001-2002. Järjestelmä on puhdistettu 2016. Ilmanvaihdon mittaus- ja säätöpöytäkirjoja ei ollut käytettävissä.
15 (27) - TK1, +2,0/-2,1 m³/s, regeneratiivinen LTO (kiekko), koulun itäosan luokat - TK2, +1,3/-1,3 m³/s, regeneratiivinen LTO (kiekko), eteläosan luokat ja opettajainhuone - TK3, +3/? m³/s, regeneratiivinen LTO, voimistelusali, ruokasali, keittiö - TK4, +1,0 m³/s, poisto erillispoistoilla, tekninen työ - TK5, +0,5/-0,5 m³/s, ristivirta-lto, kellarin puku- ja pesuhuonetilat TK 1 ja 2 on aseteltu käymään täysiteholla arkisin klo 5-22. Muina aikoina nämä koneet käyvät 50 % teholla. TK 3, 4 ja 5 käyvät jatkuvasti, mutta TK 3 ja 5 ilmavirta muuttuu tilojen käytön mukaan (tehostusohjaukset ja kohdepoistot). TK 1 ja TK 2 puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöiset. Päiväkäytöllä puhaltimien käyntinopeusohje on 100 % ja yöllä 50 %. Koneissa on ns. pakkaspuolitus, joka ohjaa puhaltimet 50 % käyntinopeudelle, kun ulkolämpötila alittaa 11 C. TK 3 puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöiset ja niitä ohjataan vakiokanavapainesäädöllä. Palvelualueen tilat, esim. liikuntasali, on varustettu tilakohtaisin ilmavirtasäätimin (IMS), joita ohjataan valvomografiikan perusteella aikaohjelmalla sekä läsnäoloantureilla. Kanavapaineen asetusarvot ovat - normaali 298/470 Pa tulo/poisto - pakkaskäyttö (ulkolämpötila alle 11 C) 150/150 Pa Pakkaskäytön kanavapaineen asetusarvot ovat asettelematta, mikä voi johtaa rakennuksen muuttumiseen ylipaineiseksi pakkaspuolituksen aktivoituessa. Ilmanvaihdon energiankulutus on suurta, koska useimpien tilojen ilmanvaihto toimii 50 100 % ilmavirralla myös tilojen ollessa tyhjillään. Puhaltimia käytetään maksimikierrosluvulla, vaikka riittävät ilmavirrat on usein mahdollista saavuttaa pienemmällä teholla (ns. tehostusvara). TK 1 tuloilma oli kiinteistökierroksen aikana liian viileää, vaikka termostaattiventtiili oli ohjattu 100 % auki. Lämmityspatterin virtaama tulee tarkistaa ja säätää. Luokkien ilmanjako on toteutettu kattohajottajilla, joilla vetoriski on käytäväseinäpuhallusta pienempi. Tyypillinen luokkien mitoitusilmavirta on +/- 160 l/s. Pakkaspuolituksen aktivoituessa ilmanvaihto on riittämätöntä. Sivurakennus 2 liekki KL 4 IV-piirustuksia ei ollut käytettävissä. Ilmanvaihto on toteutettu kahdella tulo- ja poistoilmakoneella, TK1 ja TK 2, joissa on ristivirtasiirtimellä toteutettu lämmöntalteenotto. WC-tiloja palvelee 2 huippuimuria, jotka käyvät vain tuloilmakoneiden ollessa seis. Tuloilmakoneiden käydessä WC-tilojen poistoilma johdetaan iv-koneelle, jolloin siitä saadaan lämpö talteen. Kumpikin iv-kone palvelee kahta suurta luokkahuonetta, eteistä ja pientä opettajan tai ryhmätyötilaa. Laitekilven mukaiset ilmavirrat ovat
16 (27) - tuloilma +0,39/0,20 m³/s - poistoilma -0,43/0,22 m³/s Ilmanvaihtokoneissa on pakkaspuolitus 11 C ulkolämpötilassa. Rakennuksessa on myös putkikanaalin ilmanvaihtoa palveleva huippuimuri PF01, joka käy jatkuvasti. Yhden luokan lattiassa on huoltoluukku, jossa on putkikanaaliin johtava korvausilma-aukko. Mikäli poistopuhallin ei kykene ylläpitämään putkikanaalia alipaineisena sisätiloihin verrattuna, aukosta voi virrata ilmaa ja epäpuhtauksia luokkatilaan. Kun huoltoluukku avattiin (ks. vesijohtoja käsittelevä luku), putkikanaalissa oli aistissavissa selvä maakellarimainen haju. Sivurakennus 3 tuikku KL 2 Ilmanvaihtopiirustuksia ei ollut käytettävissä, mutta valvomografiikoiden perusteella rakennuksessa on seuraavat ilmanvaihtolaitteet: - 2 tuloilmakonetta, TK3 ja TK4, mitoitusilmavirta +0,3/0,15 m³/s - 2 poistopuhallinta/huippuimuria, yleispoisto - 2 erillispoistopuhallinta/huippuimuria, WC-tilat - saunaosaston varastotilojen poistopuhallin/huippuimuri PK5PF1 - kellaritilojen poistopuhallin/huippuimuri PK7PF1 PK7:ää lukuun ottamatta puhaltimet ovat 2-nopeuksisia ja ilmanvaihdossa on pakkaspuolitus. TK 3 ja 4 palvelualueet ovat eri kokoiset. IV-koneiden koon ja ilmanvaihdon päätelaitteiden perusteella ilmanvaihdon mitoitus ei ole koululuokkien mitoitusohjearvon 3 l/s,m² mukainen, ks. LVI-valokuvat 19 ja 20. Toimenpide-ehdotukset Koulun päärakennus: - lämmönjakohuoneen korvausilmalaite varustetaan 1-suuntapellillä ja puhaltimella, millä ehkäistään ilman imeytyminen lämmönjakohuoneesta TK5 ulkoilman sekaan - korjataan TK3 kanavapaineen asetusarvot pakkaspuolituksen ollessa toiminnassa - selvitetään mahdollisuus poistaa pakkaspuolitus käytöstä (LVI-suunnittelija / ivkuntotutkija) - IMS laitteiden testaus 1 vuoden kuluessa, uusimistarve arvioitu 5 vuoden kuluessa - selvitetään mahdollisuus muuttaa asetusarvoja niin, että yöajan perusilmanvaihto toteutettaisiin energian säästämiseksi mahd. pienillä ilmavirroilla (30-50 % maksimista); rajoitettu iv-kuntotutkimus, jossa selvitetään myös automaatiojärjestelmän muutostarpeet, joita tarvitaan mm. sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron säätämiseksi eri käyttötilanteissa
17 (27) - varmistetaan, ettei järjestelmässä ole äänenvaimenninrakenteita, joista voi irrota mineraalikuituja (mahd. paikalla rakennetut ÄV verhoukset iv-koneiden yhteydessä sijaitsevissa kammioissa) Sivurakennus 2 liekki - selvitetään mahdollisuus poistaa pakkaspuolitus käytöstä - selvitetään mahdollisuus muuttaa asetusarvoja niin, että yöajan perusilmanvaihto toteutettaisiin energian säästämiseksi mahd. pienillä ilmavirroilla (30-50 % maksimista) - putkikanaalin nykyinen korvausilma-aukko opetustilan lattiassa suljetaan Sivurakennus 3 tuikku - ilmanvaihdon kuntotutkimus, jossa selvitetään ilmanvaihdon riittävyys sekä opetustilakäytön edellyttämät muutokset - PTS ehdotuksessa varauduttu ilmanvaihtojärjestelmän uusimistarpeeseen 4 Sähkö- ja tietotekniikan kuntoarvio 4.1 Sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät Asennus ja apujärjestelmät 4.2.1 Kaapelihyllyjärjestelmä KL 4 Teknisiin tiloihin ja käytäville alakattojen yläpuolelle on asennettu 300 500 mm leveät alumiinirakenteiset tikashyllyt. IV-konehuoneissa ja teknisen työn luokassa on alumiiniset valaisinripustuskiskot. Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot ovat hyvässä kunnossa, eikä niitä ole tarpeellista uusia tarkastelujakson aikana. - Ei toimenpidetarpeita. 4.2.2 Johtokanavajärjestelmä KL 4 Luokkahuoneisiin, huoltomiehen valvomoon ja vahtimestarin huoneeseen on asennettu valkoiseksi maalatut alumiinirakenteiset johtokanavat. Johtokanavat ovat hyvässä kunnossa, eikä niitä ole tarpeellista uusia tarkastelujakson aikana. - Ei toimenpidetarpeita 4.2.3 Läpiviennit KL 4 Kiinteistökierroksella ei havaittu puutteita kaapeliläpivientien palokatkoissa.
18 (27) - Ei toimenpidetarpeita. 4.3 Sähköenergian tuotanto ja liittäminen 4.3.1 Sähköliittymä KL 4 Pääkeskus on liitetty sähkönjakeluyhtiön pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Liittymisjohdon tyyppi on AXMK 4x185 S. Liittymän pääsulakkeet ovat 3x250 A. Liittymiskaapeli on aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. - Ei toimenpidetarpeita. 4.4 Sähköenergian pääjakelu 4.4.1 Sähköpääkeskus KL 3 Koulurakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevaan pääkeskushuoneeseen on vuonna 1998 asennettu tulppa- ja kahvasulakkeilla toteutettu 3x400 A pääkeskus (S-kuva 1). Pääkeskuksen kotelointiluokka on IP20. Pääkeskukseen kiinnitetyn tarkastusmerkinnän mukaan sähkölaitteiston määräaikaistarkastus on tehty 10.2.2009. Aistinvaraisesti tarkastettuna pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa. - Huolletaan pääkeskus (puhdistus, sulakemerkinnät, liitosten kiristys). - Poistetaan pääkeskuskomerosta ylimääräiset tavarat ja puhdistetaan komero pölystä (huoltotoimenpide). 4.4.2 Maadoitukset KL 4 Rakennuksen päämaadoituskisko on asennettu pääkeskuksen viereen. Maadoituskiskoon on yhdistetty maadoituselektrodi, betoniraudoitus, johtavat putkistot, iv-kanavat, antennimasto ja yleiskaapelointijakamot. Maadoitusjärjestelmä on hyvässä kunnossa. - Ei toimenpidetarpeita. 4.4.3 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät KL 4 Pääkeskukselta jakokeskuksille on asennettu nousujohdot MMJ 5x10 S, MMJ 5x16 S ja MMJ 5x25 S, MCMK 4x10+10 sekä AMCMK 3x35+16/10 ja AMCMK 3x70+35/21. Sähkön pääjakelujärjestelmän käyttökelpoisuus nykyisiin vaatimuksiin nähden on hyvällä tasolla. Aistinvaraisesti tarkastettuna nousujohdot ovat hyvässä kunnossa.
19 (27) - Ei toimenpidetarpeita. 4.4.4 Sähkön jakokeskukset KL 3 - KL 4 Koulurakennuksen kellarikerrokseen on asennettu lämmönjakohuoneen tulppasulakkeilla toteutettu 3x63 A jakokeskus RK-LJ, jonka kotelointiluokka on IP44, IV-koneita palveleva tulppasulakkeilla toteutettu 3x80 A jakokeskus JK-01, jonka kotelointiluokka on IP44, sekä keittiötä palveleva tulppasulakkeilla toteutettu 3x250 A jakokeskus JK-02, jonka kotelointiluokka on IP44 (S-kuva 2). Rakennuksen 1. kerrokseen on asennettu johdonsuojakatkaisijoilla toteutetut jakokeskukset JK-11, JK-13, JK-14 ja JK16, joiden nimellisvirrat ovat 3x80 A 3x125 A ja kotelointiluokat ovat IP20. Muut 1. kerroksen keskukset ovat tulppasulakkeilla toteutetut jakokeskukset JK-12 ja JK-15, joiden nimellisvirrat ovat 3x80 A ja kotelointiluokat ovat IP44. Väestösuojaan on asennettu 3x63 A jakokeskus JK-17, jonka kotelointiluokka on IP44. Rakennuksen 2. kerrokseen on asennettu tulppasulakkeilla toteutettu 3x80 A jakokeskus JK- 21, jonka kotelointiluokka on IP44. Liekki-rakennukseen on asennettu johdonsuojakatkaisijoilla toteutetut 3x40 A ryhmäkeskukset RK21 ja RK22, joiden kotelointiluokka on IP20. Tuikku-rakennukseen on asennettu johdonsuojakatkaisijoilla toteutetut 3x40 A ryhmäkeskukset RK31 ja RK32, joiden kotelointiluokka on IP20. Keskukset ovat yleisesti likaisia ulko- ja sisäpuolelta. Keskusten sisällä on irrallisia liittimiä ja eri jännitetason peruseristettyjä johtimia sekaisin keskenään. Keskukset ovat tyydyttävässä teknisessä kunnossa. - Huolletaan kaikki jakokeskukset ja keskustilat (puhdistus, sulakemerkinnät, liitosten kiristys). - Poistetaan keskusten sisältä irtoliittimet ja kiinnitetään johtimet riviliittimiin. - Erotetaan eri jännitetason peruseristetyt johtimet toisistaan esim. muovispiraalilla. 4.5 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys 4.5.1 Kiinteistön laitteiden ja laitteistojen sähköistys KL 3 Voimaryhmäjohdot ovat MMJ-tyyppisiä kaapeleita ja ML- ja MK-johtimia. Koulun jakelukeittiössä on suurtalouskeittiöön tarkoitetut laitteet, kuten liesi, uuni, astianpesukone ja kylmälaitteet (S-kuva 3). Jakelukeittiön laitteet ovat vuonna 2002 asennettuja. Laitteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. - Huolletaan laitteita käyttöohjeiden mukaan (toimenpidettä ei ole kirjattu PTS-taulukkoon). 4.5.2 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL 3 LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ- ja MCMK-tyyppisiä kaapeleita. Katolla sijaitseville poistoilmapuhaltimille on asennettu turvakytkimet ja ilmanvaihtokoneille on asennettu hätäseiskytkimet. Keittiössä on rasvakaivon hälytin.
20 (27) LVI-laitteiden sähköistys on tyydyttävässä kunnossa. - Tarkastetaan katolla sijaitsevien kaapeleiden läpivientien tiivistykset vuosittain (huoltotoimenpide). 4.6 Sähköliitäntäjärjestelmät 4.6.1 Pistorasiat KL 3 Pistorasioiden kaapelointi on toteutettu MMJ-tyyppisillä kaapeleilla ja ML- ja MK-johtimilla. Pistorasiat on yleisesti asennettu uppoasennuksena. Teknisten tilojen pistorasiat on asennettu pinta-asennuksena. Jos tiloihin lisätään pistorasioita, niiden ryhmäjohdot on varustettava vikavirtasuojakytkimillä. Aistinvaraisesti tarkastettuna pistorasioiden ja niiden ryhmäjohtojen kunto on tyydyttävä, mutta osa pistorasioiden kiinnityksistä on löystynyt. - Tarkastetaan pistorasioiden kiinnitys ja korjataan kiinnitys tarvittaessa. 4.6.2 Autolämmityspistorasiat KL 3 Pysäköintipaikoille on asennettu autolämmityspistorasiat. Pistorasiakoteloissa on yksi 30 ma vikavirtasuojakytkin, kaksi 16 A johdonsuojakatkaisijaa ja kaksi pistorasiaa (S-kuva 4). Osa pistorasiakoteloiden kansista oli määräysten vastaisesti lukitsematta. Aistinvaraisesti tarkastettuna autolämmityspistorasiat ovat tyydyttävässä kunnossa. - Lukitaan autolämmityspistorasiakotelot (huoltotoimenpide). 4.7 Valaistusjärjestelmät 4.7.1 Sisävalaistusjärjestelmä KL 3 - KL 4 Sisävalaistuksen ryhmäjohdot ovat MMJ- ja ML-tyyppisiä kaapeleita ja johtimia. Luokkahuoneissa on kattoon upotettuja ja pintaan asennettuja lamelliritilöillä varustettuja loistelamppuvalaisimia sekä tauluvalaisimet. Mitatut valaistusvoimakkuudet ovat 400 700 lx, jotka ovat suositusten mukaisella tasolla. Voimistelusalissa on pintaan asennetut lamelliritilöillä varustetut loistelamppuvalaisimet. Voimistelusalin valaistusvoimakkuudet ovat 200 550 lx. Näyttämöllä on pienoisloistelamppuvalaisimet ja kiskoihin asennetut valonheittimet. Kirjastossa ja opettajien huoneessa on kattoon upotetut lamelliritilöillä varustetut loistelamppuvalaisimet. Teknisissä tiloissa, pesu- ja pukuhuoneissa, keittiössä ja teknisen työn luokassa on muovikuvuilla varustetut loistelamppuvalaisimet (S-kuva 5). Teknisen työn mitatut valaistusvoimakkuudet ovat 300 550 lx. Käytävien ja aulojen valaisimet ovat pääosin lamelliritilöillä varustettuja kattoon upotettuja loistelamppuvalaisimia. Oppilaiden wc-tilojen valaistusta ohjataan liiketunnistimilla.
21 (27) Liekki-rakennuksen käytävällä on kattoon upotetut pienoisloistelamppuvalaisimet ja opetustiloissa lamelliritilöillä varustetut kattoon upotetut pienoisloistelamppuvalaisimet (S-kuva 6). WC:n peilivalaisimen kupu on haljennut. Tuikku-rakennuksessa on pääosin lamelliritilöillä varustetut kattoon upotetut pienoisloistelamppuvalaisimet. Valaistusvoimakkuudet työpöytätasoilla ovat pääosin tyydyttävällä/hyvällä tasolla. Alkuperäiset sähkökalusteet ja valaisimet ovat tyydyttävässä kunnossa eikä niitä tarvitse uusia kokonaisvaltaisesti tarkastelujakson aikana. - Uusitaan valaisimien haljenneet kuvut (huoltotoimenpide). 4.7.2 Ulko- ja aluevalaistusjärjestelmä KL 3 Ulko- ja aluevalaistuksen ryhmäjohdot ovat MMJ- ja MCMK-tyyppisiä kaapeleita. Ulkoseinille ja katoksiin on asennettu pienoisloistelamppuvalaisimet ja piha-alueelle 4 m teräsolakepylväisiin kiinnitetyt HQL-valaisimet (S-kuva 7). Urheilukentän laidoille on asennettu valonheittimet n. 10 m korkeisiin teräspylväisiin. Ulko- ja aluevalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ulko- ja aluevalaisimet ovat tyydyttävässä kunnossa. - Puhdistetaan likaantuneet ulkovalaisimet (huoltotoimenpide). 4.8 Turvavalaistusjärjestelmät 4.8.1 Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä KL 3 Koulurakennukseen on asennettu akkuvarmennettu merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä. Merkkivalaistus osoittaa poistumisreitit ja toimii tavallisen valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitä riippumatta. Turvavalaistus toimii normaalin valaistuksen virran syötön häiriintyessä. Turvavalaistuskeskus on asennettu pääkeskushuoneeseen (S-kuva 8). Järjestelmän akusto sijaitsee turvavalaistuskeskuksen alapuolella. Merkki- ja turvavalaisimet ovat 230 V jännitteellä toimivia pienoisloistelamppuvalaisimia. Turvavalaistusjärjestelmän testaukset on tehty päiväkirjan mukaan säännöllisesti. Viimeinen merkintä on 28.11.2016. Rakennuksessa ei ollut tarkastushetkellä pimeitä merkkivalaisimia. Turvavalaistusjärjestelmä on tyydyttävässä kunnossa. - Testataan turvavalaistusjärjestelmä kuukausittain (testauksia ei ole esitetty PTStaulukossa, koska ne kuuluvat normaaliin kunnossapitoon). - Uusitaan merkkivalaisimet LED-valaisimiksi tarkastelujakson lopussa tai seuraavan jakson alussa.
22 (27) 5 Tietotekniset järjestelmät 5.1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät 5.1.1 Antennijärjestelmä KL 3 Rakennuksissa on omiin, koulun katolla sijaitseviin antenneihin liitetty tähtiverkko. Antennimastoon on asennettu maanpäällisten lähetysten vastaanottoon tarkoitetut antennit (S-kuva 9). Antennijärjestelmä on saneerattu vuonna 2002 digi-lähetysten vastaanottoa varten. Antennijärjestelmän toimintaa ei tarkastettu kiinteistökierroksella. - Ei toimenpidetarpeita. 5.1.2 Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä KL 3 - KL 4 Rakennuksiin on asennettu äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä, jonka vahvistinkeskus sijaitsee huoneessa 165. Järjestelmän kaiuttimet on asennettu käytäville, auloihin, voimistelusaliin, luokkahuoneisiin ja opettajien huoneeseen. Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä on aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. - Ei toimenpidetarpeita. 5.1.3 Pikapuhelinjärjestelmä KL 3 - KL 4 Luokkahuoneisiin on asennettu pikapuhelinjärjestelmä, jonka keskusyksikkö sijaitsee huoneessa 165. Pikapuhelinkojeet on sijoitettu AV-liitäntöjen, pistorasioiden ja yleiskaapelointirasioiden kanssa yhteisiin kaappeihin (S-kuva 10). Pikapuhelinjärjestelmä on aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. - Ei toimenpidetarpeita. 5.1.4 Yleiskaapelointijärjestelmä KL 4 Rakennuksissa on vuonna 2013 saneerattu yleiskaapelointijärjestelmä. Kellarikerrokseen on asennettu jakamo tunnuksella ALAJAKAMO ja 1. kerrokseen on asennettu jakamot RKT- 83.K1 ja RKT-83.K2 (S-kuva 11). Järjestelmä on liitetty operaattorin verkkoon kuitu- ja kuparikaapeleilla. Rakennuksen eri tiloissa sijaitsevat RJ45-rasiat on kaapeloitu CAT 6-luokan kaapeleilla jakamoihin. Yleiskaapelointijärjestelmän toimivuutta ei tarkastettu kiinteistökierroksella. - Ei toimenpidetarpeita.
23 (27) 5.2 Tiedotus- ja näyttöjärjestelmät 5.2.1 Ajannäyttöjärjestelmä KL 3 - KL 4 Rakennuksen huoneeseen 165 on asennettu ajannäyttöjärjestelmän pääkello (S-kuva 12). Sivukellot on asennettu käytäville, auloihin, opettajien huoneeseen, voimistelusaliin ja ulkoseinille. Kiinteistökierroksen aikana kellot olivat oikeassa ajassa. - Ei toimenpidetarpeita. 5.3 Tilaturvallisuusjärjestelmät 5.3.1 Murtoilmaisujärjestelmä KL 3 - KL 4 Rakennukseen on asennettu murtohälytysjärjestelmä. Tiloja valvotaan sisätiloihin asennetuilla liiketunnistimilla ja ulko-oviin asennetuilla koskettimilla. Murtohälytysjärjestelmä on aistinvaraisesti tarkastettuna tyydyttävässä kunnossa. - Ei toimenpidetarpeita. 5.3.2 Kameravalvontajärjestelmä KL 3 Rakennusten ulkoalueille, käytäville ja aulatiloihin on asennettu kameravalvontajärjestelmä (S-kuva 13). Kameravalvontajärjestelmän tallennin sijaitsee vahtimestarin huoneessa. Kameravalvontajärjestelmän kunnosta ei ole tietoa. - Ei toimenpidetarpeita. 5.4 Paloturvallisuusjärjestelmät 5.4.1 Palovaroitinjärjestelmä KL 3 Teknisen työn luokan purunpoistolaitteistolle on asennettu palovaroitinjärjestelmä. Palovaroitinkeskus sijaitsee opettajan työtilassa (S-kuva 14). Luokkahuoneisiin ja käytäville on asennettu paristokäyttöiset palovaroittimet. Palovaroitinjärjestelmän testausta ei tehty kiinteistökierroksen aikana. - Ei toimenpidetarpeita.
24 (27) 5.5 Automaatio- ja mittausjärjestelmät 5.5.1 Rakennusautomaatiojärjestelmä KL 3 Rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu vuonna 2002. Järjestelmän alakeskukset sijaitsevat lämmönjakohuoneessa ja iv-konehuoneissa (S-kuva 15). Valvomo sijaitsee kellarikerroksessa. Järjestelmän moottoriventtiilit ja peltimoottorit ovat myös pääosin vuonna 2002 uusittuja (S-kuva 16). Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan LVI-laitteiden ja valaistuksen toimintaa asetusarvojen mukaisesti. Järjestelmä on liitetty web-pohjaiseen hallintaohjelmistoon, josta järjestelmää pystytään säätämään. Rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskukset ja kenttälaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Laitteiden uusimiseen on varauduttava tarkastelujakson aikana. - Uusitaan laitteet niiden rikkoontuessa. Rakennusautomaatio- ja mittausjärjestelmä Koulun päärakennus ja sivurakennukset 1-3 on liitetty keskitettyyn automaatiojärjestelmään, jonka valvomo on sijoitettu koulun kellaritilaan. Automaatiolaitteisto on uusittu kokonaan 2001/2002. Valvomotietokoneen käyttöjärjestelmä on Windows 7 Professional + SP1. Valvomografiikat ovat selkeät, mutta IV-koneiden laitetunnuksissa on ristiriitoja, esim. TK1 löytyy sekä päärakennuksesta että sivurakennuksesta 2. Automaatiojärjestelmän toiminnassa ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Automaation alakeskusten tekninen käyttöikä on kuitenkin 15-20 vuotta, joten alakeskusten ja valvomon uusimiseen on syytä varautua 5 vuoden kuluessa. Ennen automaation uusimista tulee määrittää mm. tarve ilmanvaihdon pakkapuolituksille, yöaikaisen perusilmanvaihdon tarve ja toteutustapa sekä painesuhteiden hallinta. Toimenpide-ehdotukset Automaation alakeskukset ja valvomo saneerataan 5 vuoden kuluessa, samalla kun kaukolämmön alakeskus (lämmönsiirtimet oheislaitteineen) uusitaan.
25 (27) 6 Teknisen kunnon ja korjaustoiminnan suunnitelmallisuus Suunnitelmallisuus Kunnossapitotoiminta ei vaikuta kovin suunnitelmalliselta, koska mm. piha-alueen sadevesiviemäröinti on rakennettu monessa eri vaiheessa vuosina 1995 2002 ja piirustusaineisto on erittäin puutteellista, koska eri vuosina toteutettuja muutoksia ei ole yhdistetty samaan piirustukseen. Tämän seurauksena tuoreimmassa asemapiirustuksessa ei ole esitetty kaikkia kiinteistön viemäriliittymiä. Toimenpide-ehdotukset Kiinteistölle pitää laatia asemapiirros, jossa esitetään kaikki käytössä olevat vesi- ja viemäriliittymät sekä rakennusten väliset vesi-, viemäri- ja aluelämpöjohdot. Kiinteistölle on suositeltavaa laatia huoltokirja. Rakennusautomaation ja kaukolämmön alakeskuksen saneeraukseen tulee varautua 5 vuoden kuluessa. Tätä ennen tulee selvittää mahdollisuus poistaa ilmanvaihdon pakkaspuolitus käytöstä. Sivurakennuksen n:o 3 osalta tulee selvittää ilmanvaihdon riittävyys ja muutostarpeet, mikäli tiloja tullaan jatkossakin käyttämään opetustiloina. Espoossa 16.1.2017 DI Lari Eskola DI Marko Björkroth LIITTEET Liite 1: Valokuvia kohteesta Liite 2: PTS taulukot
Liite 1 AARNIVALKEAN KOULU Toimenpide-ehdotukset Kuntoluokkarvio Määrä- Kust.arvio (x 1000 ) ja ehd. toteutusvuosi LVI-tekniikka 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Välittömästi korjattavat viat ja puutteet G1 Lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön alakeskuksen uusiminen. Lämmitysverkoston termostaattiventtiilien uusiminen ja perussäätö. 2 1 erä 60 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 3 Asemapiirroksen laatiminen (nyk. asemapiirroksessa vain osa liittymistä) 1 1 erä 3 Salaojien ja sadevesiviemärien huuhtelu, juurten poisto, painumien ja auenneiden liitosten korjaukset 3 1 erä 30 Sivurakennusten 2 ja 3 vanhojen jakoja kytkentäjohtojen uusiminen 3 1 erä 10 G3 Ilmanvaihtojärjestelmät 3 Kuntotutkimus, rak. 2 ilmanvaihto, pakkaspuolitusten poisto (kaikki rak.) 3 1 erä 4 Sivurakennuksen 2 ilmanvaihdon uusiminen 1 1. erä 50 Päärakennuksen IMS-yksiköiden uusiminen 2 10 LVI-tekniset työt yhteensä 47 50 0 0 70 0 0 0 0 0 LVI-tekniset työt yhteensä ( /m 2 /kk) ###### ##### ###### ###### ###### ###### ###### ###### ###### ###### *) Kustannukset tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa Aarnivalkean koulu LVIS-TEKNIIKAN KUNTOARVIO
Liite 1 AARNIVALKEAN KOULU Toimenpide-ehdotukset Kuntoluokkarvio Määrä- Kust.arvio (x 1000 ) ja ehd. toteutusvuosi sähkötekniikka 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Välittömästi korjattavat viat ja puutteet S22 Sähköenergian pääjakelu 3...4 Huolletaan pääkeskus ja jakokeskukset ja siivotaan keskustilat. Kytketään irtoliittimiin asennetut johtimet riviliittimiin. Erotetaan eri jännitetason peruseristetyt johtimet toisistaan. 1 erä 3 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät 3 Tarkastetaan kaikkien pistorasioiden kiinnitys ja kiinnitetään löystyneet pistorasiat. 1 erä 2 S6 Turvavalaistusjärjestelmät 3 Uusitaan merkkivalaisimet LEDvalaisimiksi. 1 erä 8 T8 Automaatio- ja mittausjärjestelmät 3 Alakeskusten ja valvomon uusiminen. 1 erä 50 Sähkötekniset työt yhteensä 5 0 0 0 50 0 0 0 0 8 Sähkötekniset työt yhteensä ( /m 2 /kk) ###### ##### ###### ###### ###### ###### ###### ###### ###### ###### *) Kustannukset tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa Aarnivalkean koulu LVIS-TEKNIIKAN KUNTOARVIO
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: LVI-kuva 1. Lämmönsiirtimet ovat vuodelta 1992 LVI-kuva 2. Valvomografiikan kaukolämpöenergian ja kylmän käyttöveden kulutusmittaukset eivät toimi. Valokuva valvomografiikalta; sivurakennuksen 2 lattialämmityksen sää- LVI-kuva 3. töpiirit. LVI-kuva 4. Lattialämmityksen jakotukkikaappi. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: Kellarin vesikalusteita. Pesualtaan LVI-kuva 5. kytkentäjohtojen kannakointi on puutteellinen johdoissa pitäisi olla kannakkeet kuulasulkuventtiilien molemmin puolin. LVI-kuva 6. Moderni, irrotettavalla vesilukolla varustettu lattiakaivo päärakennuksen kellarissa. LVI-kuva 7.Avoin kaivo, jonka pohjalla on viemärin tarkastusputki, IV-konehuoneen 155 lattiassa. LVI-kuva 8. VSS rakennukseen johtavien muoviputkielementtien päät IV-konehuoneessa 155. LVK johto on rikkoontunut nuolella osoitetusta kohdasta. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: Sivurakennuksen 2 liekki putkikanaalin tarkastusluukku opetustilan LVI-kuva 9. lattiassa. Luukussa on palopellillä varustettu siirtoilmasäleikkö. LVI-kuva 10. Putkiläpivientejä sivurakennuksen 2 WC-tilan lattiassa. Jakojohdot ovat koon ja asennustapansa perusteella ennemmin 80 kuin 90-luvulta. LVI-kuva 11. Puutteellinen vesijohtojen kannakointi sivurakennuksen inva-wc-tilassa. LVI-kuva 12. Vesijohtoasennuksia sivurakennuksessa 2. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: LVI-kuva 13. Päärakennuksen iv-koneet ovat päällisin puolin hyväkuntoisia. LVI-kuva 14. Lämmönjakohuoneen korvausilman pitäisi tulla TK5 ulkoilmakanavaan liitetyn suodatti-men kautta, mutta TK5 käydessä ulkoilmaka-navassa on niin voimakas alipaine, että ilma virtaa väärään suuntaan. LVI-kuva 15. Luokkien ilmanjako on toteutettu kattohajottajilla LVI-kuva 16. TK3 palvelualueen tilat (liikunta- ja ruokasalit) on varustettu ivkonehuoneeseen sijoitetun ilmavirtasäätimin. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: LVI-kuva 17. Valokuva rakennusautomaation valvomografiikasta; sivurakennuksen 2 yhden ilmanvaihtokoneen järjestelmäkaavio. LVI-kuva 18. Sivurakennusten 2 ja 3 ilmanvaihtokoneet on sijoitettu sisätiloihin. LVI-kuva 19. Sivurakennuksen 3 tuloilmakoneet on asennettu pystyyn tuulikaapin seinustalle. LVI-kuva 20. Tee-se-itse henkinen kanavaasennus, jossa naapurihuoneen kytkentäkanava on liitetty poistoilmalaitteen etupintaan. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: S-kuva 1. Kellarikerrokseen asennettu pääkeskus. S-kuva 2. Yleiskuva lämmönjakohuoneessa sijaitsevasta jakokeskuksesta. S-kuva 3. Yleiskuva keittiökojeista. S-kuva 4. Yleiskuva autolämmityspistorasiasta. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: S-kuva 5. Teknisen työn valaisimet. S-kuva 6. Yleiskuva Liekki-rakennuksen valaisimesta. S-kuva 7. Yleiskuva piha-alueen valaisimista. S-kuva 8. Pääkeskushuoneeseen asennettu turvavalaistuskeskus. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: S-kuva 9. Yleiskuva katolla sijaitsevista antenneista. S-kuva 10. Luokkahuoneen pikapuhelinkaapisto. S-kuva 11. Yleiskaapelointijärjestelmän jakamo. S-kuva 12. Ajannäyttöjärjestelmän pääkello. 16.1.2017
31 9099.14 Aarnivalkean koulu LVIS-KUNTOARVIO LIITE 2 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Valokuvia kohteesta: S-kuva 13. Urheilukentän pylvääseen asennetut kamerat. S-kuva 14. Purunpoistolaitteiston palovaroitinkeskus. S-kuva 15. Yleiskuva rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksesta. S-kuva 16. Yleiskuva peltimoottorista. 16.1.2017