Katsaus öljy- ja valkuaiskasvien markkinatilanteeseen Öljykasvien viljely Joensuu 25.03.2011 Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453
Kasvuohjelma - avain kannattavaan tuotantoon Kasvuohjelma on Agrimarket-ketjun ja Yara Suomi Oy:n yhdessä tärkeimpien yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämä lajikekohtainen viljelykokonaisuus. Sen avulla viljelijä tuottaa kannattavasti käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta teollisuudelle ja tilan omaan käyttöön. Kasvuohjelma turvaa ympäristön huomioon ottaen sadon laadun, määrän ja parhaan hinnan. Käyttötarkoituksenmukainen tuotanto Suunnittelun pohjana monipuolinen tutkimusja koetoiminta Maan kasvukunnon mukaiset toimenpiteet Lajikkeen valinta ja peitattu, sertifioitu siemen Optimaalinen lannoitus Y-lannoksella Tasapainoinen kasvinsuojelu ja rehun säilöntä Tarkoituksen mukaiset, tasokkaat koneketjut Kasvuohjelmapalvelut, agrimarket.fi/s-agrinet ja farmit.net www.agrimarket.fi, www.farmit.net
Kasvuohjelmayhteistyökumppanit Boreal Syngenta Nordkalk Viljavuuspalvelu Berner Bayer DuPont Kemira Oyj Valio Pohjoisen Kantaperuna Finnamyl Lapuan Peruna Fazer Oululainen Sopimusviljelijät
Kasvuohjelmat valmiina Viljat Edvin, Olavi, Voitto, Marthe, NFC Tipple ja Tocada ohrat Eemeli, Fiia ja Steinar kaurat Aallotar, Epos, Trappe, Marble ja Wanamo kevätvehnät Arantes(kevät-), Elvi, Reetta ja Rotari ruis, Evolo hybridiruis Arktika, Skagen syysvehnä Öljykasvit Highlight, Trapper kevätrapsit Cordelia, Eos kevätrypsi, Valkuaiskasvit Kontu Nurmikasvit Säilörehunurmi Peruna Pohjoisen Kantaperunan varhais-, siemen- ja ruokaperunalajikkeet Tärkkelysperuna Tekeillä: Julieta
Kasvuohjelma Kokonaisuus, jossa heikoimmin hoidettu osa-alue rajoittaa sadon määrän ja laadun muodostumista Käyttötarkoituksenmukainen tuotanto Suunnittelun pohjana monipuolinen tutkimusja koetoiminta Maan kasvukunnon mukaiset toimenpiteet Sertifioitu siemen ja lajikkeen valinta Optimaalinen lannoitus YaraMila lannoitteilla Tasapainoinen kasvinsuojelu Tarkoituksen mukaiset, tasokkaat koneketjut Kasvuohjelmapalvelut agrimarket.fi/s-agrinet ja farmit.net www.agrimarket.fi, www.farmit.net
Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi www.farmit.net
Rehuteollisuuden valkuaisraaka-aineet Eläinperäinen valkuaisen käyttö rajoitettua Liha-luurehujauho: käyttökielto (höltyykö?) Kalajauho maksaa pakjon käyttö rajallinen huonot kalansaaliit, Chilen kalataudit, norjalaisen kalanrehuntuotannot lisäys Maitovalkuainen lähinnä juomarehuissa ja porsasrehuissa
Rehuteollisuuden valkuaisraaka-aineet Kasviperäinen valkuainen (tärkein) Soijarouhe 46-50% valk. Rypsirouhe tai -puriste 32-34% valk. Härkäpapu 30% valk. Auringonkukkarouhe tai puriste (ei Suomessa, salmonella riski) Etanolirankki (Altia, ei suuri merkitys) Perunaproteiini, maissigluteeni, (erikoistarkoituksiin, kalliita) jatkoa
Maailman pääasialliset valkuaiskasvit Milj. tonnia 400 tuotantomäärät vv. 1988-2009 300 Rapsi 200 100 96 160 187 216 220 236 218 237 Auringon kukka Soija 0 '88/89 '98/99 '03/04 '04/05 '05/06 '06/07 '07/08 '08/09
Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Kotimainen rypsi/rapsi 80 milj. kg Rapsin / rypsin tuonti 200 milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Valkuaisrouhe- alijäämä 270 milj. kg, puristamokapasiteetti käytössä 40 % Valkuaisraaka-aine omavaraisuus 10 % Rapsista / rypsistä Suomessa viljeltyä 16,5 % Lähde: Öljypuristamoyhdistys
Valkuaisrehutase Suomessa 2010? Kotimainen rypsi/rapsi 200 milj. kg? Rapsin / rypsin tuonti 80 milj kg? Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Valkuaisrouhe- alijäämä 270 milj. kg, puristamokapasiteetti käytössä 40 % Valkuaisraaka-aine omavaraisuus 10 % Rapsista / rypsistä Suomessa viljeltyä 16,5 % Lähde: Öljypuristamoyhdistys
Yhteiseksi tavoitteeksi Lisätään kotimaista rypsin- / rapsin ja valkuaiskasvien viljelyä Vähennetään Rapsin / rypsin tuonti -- 200 milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Valkuaisrouhe- alijäämä pienenee Valkuaisraaka-aine omavaraisuus nousee (huoltovarmuus) Öljykasvien viljely pienentää viljojen ylituotantoa
Rapsifutuuri (marraskuu) MATIF ja (Canola) rypsifutuuri, ICE/WCE Kanada
VAIHTOEHTONA ÖLJYKASVIT Viljelykierto etuina syvä paalujuuri, parantaa maan rakennetta hillitsee viljojen tautipainetta mahdollistaa juolavehnän ja hukkakauran torjunnan kasvukauden aikana
Perusasiat öljykasvien viljelyssä 1.Viljelykierto Öljykasveja lohkolle enintään joka 5. vuosi Lyhyemmällä kierrolla tautiriski moninkertaistuu pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa huomioidaan öljykasvien tarpeet ja edut viljelykierrossa Välivuosina rikkakasvitorjunta, etenkin ristikukkaiset Lähde: Rypsinoste- hanke, MTT Möhöjuuri
Perusasiat öljykasvien viljelyssä 2. Hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji Vaikka öljykasvit ovat mainioita välikasveja viljakierroissa niiden kasvu ja sadontuotto kärsivät tiivistyneessä, rakenteeltaan heikossa maassa Rikkakasvit valtaavat tehokkaasti heikon kasvuston
Kylvöalusta Öljykasvien viljely onnistuu Kyntö, kevytmuokkaus, suorakylvö Kosteuden säästö, hieno maakerros siemenen ympärille ja karkea pintakerros kuorettumisen ehkäisemiseksi Kylvömuokkaus vain 2-4 sentin syvyyteen
Peitattu, sertifioitu siemen Kylvö Öljykasvit itävät jo +5ºC:ssa +10 - +15ºC:ssa kehittyminen nopeaa ja tasaista Taiteilua maan lämpenemisen ja liian kuivumisen välillä Rapsit mahdollisimman aikaisin, rypseillä kannattaa odottaa maan lämpenemistä Siemenet muokkauskerroksen alapuolelle, muokkaamattomaan maahan Liian suuri vauhti saattaa nostaa vantaat muokkauskerrokseen Lannoitevantaiden säätö niin etteivät ne riko kosteaa pohjamaata
Kylvö Siementä kohtuullisesti Rypsin tavoitekasvutiheys on 250 kpl/m2 ja rapsin 200 kpl/m2 < 7 kg/ha riittää suotuisissa oloissa. Ennaltaehkäise lakoa ja pahkahomeriskiä, harva ja pysty kasvusto tuulettuu ja kuivuu nopeasti Lähde: VYR, rypsinostehanke
KYLVÖTIHEYDEN VAIKUTUS TRAPPER BOR RAPSIN SATOON
Onko öljykasvien kylvösiemenmäärä jäänyt liian suureksi? muokkausmenetelmien / kylvökoneiden kehittyessä?
Rapsien sato / valkuaispitoisuus Sato, kg/ha Kylvölannoitus YaraMila ja lisälannoitus kasvukaudella YaraBela 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Trapper 100 kg N/ha Trapper 100 kg N/ha+ 40 kg N/ha Belinda 100 kg N/ha Belinda 100 kg N/ha+ 40 kg N/ha Highlight 100 kg N/ha Highlight 100 kg N/ha+ 40 kg N/ha 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 Öljy %, valkuais % Lähde: Kotkaniemi Kasvuohjelmakoe 2010
Öljykasvien lannoitus satotavoitteen ja viljavuustutkimuksen mukaan Riittävästi rikkiä, fosforia ja booria Suurin ravinnetarve varrenkasvun aikana Typpeä 110 kg -> 1750 kg sato, max. 140 kg
Pelkkä typpi ei riitä
Rikkakasvien torjunta ennen kylvöä Devrinol 450 SC Butisan S Devrinol Galera Jauhosavikka 2 2 2 Kiertotatar 3 2 2 Leinikit 3 3 Lemmikki 2 3 4 Linnunkaali 1 2 Erinomainen 1 Peipit 1 3 3 Hyvä 2 Peltohatikka 1 5 Tyydyttävä 3 Peltomatara 2 1 2 Heikko 4 Pelto-ohdake 5 1 Ei tehoa 5 Pelto-orvokki 5 3 4 Pihatatar 4 3 Pihatähtimö 1 1 5 Pillikkeet 2 1 5 Edullinen Maavaikutteinen estää rikkakasvien taimettumisen Tehoaa hyvin öljykasveille hankaliin rikkoihin jauhosavikkaan, mataraan, pillikkeisiin, pihatähtimöön ja saunakukkaan! Ristikukkaiset 5 5 Saunakukka 1 1 1 Ukontatar 3 2 3 Voikukka 5 2
Rikkakasvien torjuntaan kylvön jälkeen Maa- ja lehtivaikutteinen Joustava käyttöaika: Kolme päivää kylvön jälkeen-> aikaiselle 2-lehtiasteelle 2 3 l / ha
Galera on kahden tehoaineen seos; klopyralidia 267 g/l ja uutta pikloramia 67 g/l. Galera Jauhosavikka 4 Teho % Kiertotatar 4 5 > 90% Leinikit 3 4 70-90% Lemmikki 2 3 50-70% Linnunkaali 4 2 < 50% Peipit 3 1 Peltohatikka 1 Peltomatara 4 Pelto-orvokki 2 Pelto-ohdake 5 Peltovalvatti 5 Pihatatar 3 Pihatähtimö 1 Pillikkeet 1 Ristikukkaiset 1 Saunakukka 5 Ukontatar 3 Voikukka 4
Öljykasvien rikkakasvitorjuntaan Galera 0-ruutu 0-ruutu
Galera suositeltu käyttötapa: Paras ruiskutusaika on rypsin ja rapsin 2 4- lehtiasteella Ruiskutus kannattaa tehdä heti rikkojen tultua esiin ja kun se on viljelykasvin kehitysasteen puolesta mahdollista Liian myöhäinen ruiskutus alentaa satoa
Kg/ha Galeran lajikekokeet 2009-2010 / Boreal
Juolavehnän ja hukkakauran torjunta
Rikkakasvit kannattaa torjua! Rikkakasveista puhtaasta sadosta palkitaan 14 /tn 8 % rikkapitoisuudesta alennetaan 30 /tn => ero 44 /tn Huom! Rikkataulukko ei pääty 8 % vaan jatkuu......
Tuholaiset Seuraa ja torju taudit ja tuholaiset ajoissa Aloita kirppatarkkailu heti taimettumisvaiheessa Tarkkaile rapsikuoriaisia ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua
Sademäärä ja pahkahomeriski Jos rypsin kukintaa edeltävän kolmen viikon jaksolla sataa yli 30 mm maa säilyy yhtäjaksoisesti tasaisen kosteana torjuntaruiskutus täyskukinnan aikaan ennen lehtien putoamista
Kesän 2010 öljykasvisadon alhaisuuteen monia syitä 1. Kuivuus sadonmuodostus(kukinta)vaiheessa 2. Helteet (lämpöstressi) 3. Toukokuun sateiden tiivistämä kasvualusta 4. Kirpat, kuoriaiset, kaalikoit ja taudit
Öljykasvimailla maan rakenteen tulee olla kunnossa Juuristo kun maan rakenne heikko Juuristo kun maan rakenne kunnossa
Clearfield- tuotantomenetelmä vaihtoehtona Aine toimi hyvin Käsitelty Käsittelemätön
Clearfield- tuotantomenetelmä Kasvuaika pv vaihtoehtona Sato kg/ha Öljy-% Sadon arvo (480 /tn) Sadon arvo / ha Rikkatorj. /ha Sadon arvo /ha - rikkatorjunta Lajike EOS = C 101,1 2036 46,2 480 977 43 934 Galera AUREA CL 99,1 1864 43,4 480 895? 0 895 Clamox* VALO 99,3 1949 44,1 480 936 43 893 Galera HOHTO 100,0 1926 44,2 480 924 43 881 Galera APOLLO 101,0 2010 45,5 480 965 43 922 Galera JULIET 101,2 2100 46,6 480 1008 43 965 Galera SW PETITA 101,3 2023 47,2 480 971 43 928 Galera CORDELIA 101,5 2077 46,1 480 997 43 954 Galera Lähde: MTT viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot * imatsamoksi17,5 g/l, metatsaklori 375 g/l
Rapsia 4- vyöhykkeellä v. 2009 Mikael Strandvall, Kruunupyy, Kokkola Lajike Highlight Kylvö 17.5. Puinti 4.10. Sato 2550 kg/ha Lehtiv. 25 mg/kg = - 2,76 % Öljyp. 41,1 % = + 1,5 % Rikkap. 0,8 % = + 3 %
Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Kaarijakajat painaa kasvustoa alaspäin minimoi pöytätappiot ei revi kuten tavallinen jakaja
Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Pystyterä leikkaa läpi sekaisen kasvuston minimoi pöytätappiot
Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Rypsijatke Estää puimattomien palkojen pääsyn rajaiskiertoon Suurempi ilmanpaine seuloille Voidaan soveltaa myös muiden piensiemenien puintiin
ESIKASVIN VAIKUTUS VILJELYKASVIN SATOON Sadon lisäys, kg/ha Esikasvi Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Syysvehnä 4200 Kevätvehnä +100 3800 +100 +150 Ohra +300 +300 3700 +200 Ruis +100 +100 Kaura +700 +400 +200 3500 Rypsi +1000 +500 +500 +300 Herne +1000 +700 +550 +400 Sokerijuurikas +550 +600 Nurmi/ viherkesanto +400 - +1000 +400 - +1000 +400 - +1000 Lähde: ruotsalainen neuvontamateriaali, päivitetty MTT:n ja Yara Suomen yhteistyönä suomalaisiin oloihin + 400 - +1000