ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA? Jorma Jokinen Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologian laitos Marraskuu 2000
Tiedekunta-Facultet-Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos-Institution-Department Sosiologian laitos Tekijä-Författare-Author Jokinen Jorma Työn nimi-arbetets titel-title Alemmat toimihenkilönaiset - uusi erillinen sukupuolispesifi yhteiskuntaluokka Oppiaine - Läroämne - Subject Sosiologia Työn laji-arbetetets art-level Pro gradu Aika-Datum-Month and year 2000-11-15 Sivumäärä - Sidantal - Number of pages 164 (+3 liitettä) Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata alempien toimihenkilönaisten asema luokkateorioiden valossa. Taustalla vaikuttavan yhteiskunnan rakennemuutoksen luonne on vielä epäselvä. Naiset on nähty tässä muutosprosessissa joskus uudenlaisena työväenluokkana joskus osana alempaa keskiluokkaa. Luokkateorioiden on väitetty olevan kyvyttömiä käsittelemään sukupuolta. Erilaisista luokkarakennemalleissa löytyy aina jokin luokka-asema, missä naisilla on yliedustus ilman, että tätä olisi huomioitu luokkatutkimuksissa. Niinpä työssä pohdiskellaan myös naiserityisyyden roolia luokka-aseman määräytymisessä. Työ perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1990 "Työelämän laatu haastattelututkimuksen" 3483 palkansaajan vastauksiin. Työ on kvantitatiivinen ja perusperiaatteena on vertailu alempien toimihenkilönaisten ja muiden sosioekonomisten ryhmien välillä eri kriteereillä ja tarkoituksena on saada vähitellen kuva heidän luokka-asemastaan luokka-asema ei ole mitattavissa. Työssä ei haluttu sitoutua mihinkään yksittäiseen ja kiistanalaiseenkin teoriakehikkoon. Käytettävät vertailukriteerit perustuvat yhdistelmään marxilaisuuteen ja weberiläisyyteen pohjautuvaa tutkimusta. Keskeistä alempien toimihenkilönaisten luokka-asemaa määriteltäessä ovat työprosessin autonomia ja työmarkkinaresurssit. Faktorianalyysin ja faktoripistemäärien avulla luodaan kullekin sosioekonomiselle ryhmälle viisiulotteinen autonomiaprofiili. Tämän perusteella alempien toimihenkilönaisten päätöksentekomahdollisuudet niin omassa työprosessissa kuin työorganisaatiossakin ovat samantasoiset työntekijöiden kanssa. Toimihenkilömäisyys puolestaan liittyy työn luonteeseen, mikä näkyy ammattien korkeana hoiva- ja palveluintensiivisyytenä sekä henkisenä vaativuutena. Työmarkkinaresurssien tässä työssä koulutuksen osalta alempien toimihenkilönaisten tilanne on mielenkiintoinen. Naisten yleinen koulutustason kohoaminen on pitkälle seurausta alempien toimihenkilönaisten koulutustason parantumisesta. Koulutustason kohoaminen ei ole lähentänyt sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa vaan pikemminkin ryhmien eriytyminen tutkinnontason suhteen on korostunut. Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman osoittautuessa ristiriitaiseksi tarkastellaan jäsentyykö heidän luokkatilanteensa työntekijöiden vai muiden toimihenkilöryhmien mukaisesti. Vaikka luokkatilanteen tarkastelussa korostuu heidän työnsä henkisyys ja tätä kautta toimihenkilömäisyys, niin keskeisemmäksi osoittautuu heidän työntekijöiden kaltainen asemansa työvoimana, mikä erottaa heidät muista toimihenkilöryhmistä. Alempien toimihenkilönaisten ja työntekijöiden luokka-asemat ovatkin samanlaisia ja erot ovat lähinnä ammattien välisiä. Alempia toimihenkilönaisia voidaan kutsua toimihenkilötyöläisiksi. Työntekijöiden ja alempien toimihenkilönaisten asemien välillä ei ole nähtävissä kovin suurta vastakkainasettelua, mutta naiserityisyyden kokemisen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka samankaltaiseksi tai erilaiseksi alemmat toimihenkilönaiset kokevat itsensä suhteessa työntekijöihin. Tämä vaatii luokkatietoisuuden ja luokkien yhteiskunnallisen merkityksen tutkimista, mikä on jatkotutkimuksen asia. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet luokkatutkimuksen osalta ovat Kivisen (1987) "Parempien piirien ihmisiä näkökulma uuteen keskiluokkaan", "Luokkaprojekti" (1984) sekä Alestalon (1986) "Structural Change, Classes and the State". Goldthorpen ja Marshallin (1992) artikkeli The Promising Future of Class Analysis: A Response to Recent Critiques. Naistutkimuksen osalta kannattaa mainita Julkusen naisten asemaa ja hyvinvointivaltiota käsittelevät kirjoitukset. Avainsanat Nyckelord Keywords yhteiskuntaluokat, palkkatyö -naiset, luokka-asema -naiset, sosioekonominen asema, toimihenkilöt, naiset Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited /(täytetään kirjastossa) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
Sisällys Työssä käytetyt lyhenteet... i 1 Johdanto... 1 2 Yhteiskunnan muutos ja luokkarakenne... 3 2.1 Instituutiot luokkarakenteen muokkaajina... 6 2.1.1 Valtio... 7 2.1.2 Koulutusjärjestelmä... 8 3 Luokkateorioiden peruskäsitteitä... 11 3.1 Teorioiden yleinen luokittelu... 11 3.2 Luokka-analyysin neljä tasoa... 13 3.3 Ei sukupuoli tai luokkarakenne vaan molemmat yhdessä... 15 3.4 Nainen - yksilönä vai perheen jäsenenä?... 17 4 Luokka-aseman määrittäminen... 19 4.1 Naisten asema sosioekonomisen aseman luokittelussa... 20 4.1.1 Aika ennen sosioekonomisen aseman luokittelua... 20 4.1.2 Sosioekonomisen aseman luokittelu... 22 4.1.3 Puolesta ja vastaan toimihenkilökategorian kritiikkiä... 23 4.2 Luokkateoriat naistutkimuksessa... 25 4.3 Luokka-aseman määrittely 1980-luvun suomalaisessa luokkatutkimuksessa... 27 4.3.1 Luokkaprojekti... 27 4.3.2 Kivisen luokkatutkimus... 29 4.3.3 Alestalolainen luokkatutkimus... 31 Teoriaperusta... 31 Alempien toimihenkilönaisten asema... 33 5 Luokkatilanne... 38 5.1 Tulot... 39 5.2 Työmarkkina-asema... 40 5.3 Luokkaliikkuvuus... 42 5.4 Työolot... 43 6 Työn kysymyksenasettelu... 45 6.1 Tutkimusongelman tarkentaminen... 46 7 Aineisto, muuttujat ja menetelmät... 48 7.1 Käytetty aineisto... 48 7.2 Aineistossa tehtyjä muuttujamuunnoksia... 49 7.2.1 Ammattiin liittyvät muuttujat... 49 7.2.2 Koulutukseen liittyvät muuttujat... 53 7.3 Menetelmät... 57 7.3.1 Varianssianalyysi... 58 7.3.2 Faktorianalyysi... 60 8 Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman määrittäminen... 62 8.1 Ammattirakenne... 62 8.1.1 Naisten tulo palkkatyön piiriin... 62 Rakennemuutos ja sosioekonominen asema... 66 8.1.2 Ammattirakenne vuonna 1990... 69 Ammattirakenteen segregoitumisen aste... 69 Alempien toimihenkilöiden ammatit... 71 8.2 Luokka-aseman operationalisointi... 74 8.2.1 Autonomia... 75
Autonomian ulottuvuudet... 75 Autonomiaprofiili... 79 8.2.2 Hoivarationaalisuus... 84 8.3 Koulutus luokka-aseman indikaattorina... 92 8.3.1 Tutkintojen taso ikäryhmittäin... 93 8.3.2 Tutkintojen taso ja laatu ammattirakenteessa... 100 8.3.3 Työpaikkakoulutus... 109 9 Alempien toimihenkilönaisten luokkatilanne... 111 9.1 Palkkamuoto ja palkkataso luokkatilanteen heijastumana... 112 9.1.1 Palkkamuoto... 113 9.1.2 Palkkatason tunnuslukuja... 115 9.1.3 Koettu palkkataso... 122 9.2 Työmarkkina-asema... 125 9.2.1 Työnantajasektori... 125 9.2.2 Työvoimaan kohdentuvat joustot... 127 Työn jatkuvuus... 131 Työttömyys... 133 Työuralla eteneminen... 134 9.3 Luokkien välinen liikkuvuus... 137 9.4 Työolosuhteet... 139 10 Toimihenkilöitä vai työntekijöitä... 143 Lähteet... 161 Liite 1 Työelämän laatu 90 kysymyslomake Liite 2 Työssä käytetty alempien toimihenkilöiden ammattiluokitus Liite 3 Tilastollisia testejä ja taulukoita
Kuviot Kuvio 1. Allardtin sovellus Ossowskin luokkateorioiden luokituksesta... 11 Kuvio 2. Luokkatutkimuksen kehät... 13 Kuvio 3. Kaavio sosioekonomisen aseman luokittelusta... 22 Kuvio 4. Palkansaajat ja työllinen työvoima sukupuolen mukaan vuosina 1970 1996... 65 Kuvio 5. Sosioekonomisen aseman luokituskategorioiden suhteelliset osuudet tutkimusaineistossa.... 67 Kuvio 6. Tutkimusaineistosta laskettu ammattiryhmittäinen ikäjakauma... 68 Kuvio 7. Autonomiaprofiili eri sosioekonomisissa ryhmissä sukupuolen mukaan... 80 Kuvio 8. Hoiva- ja palveluintensiivisyyden vaihtelu ammattiryhmittäin... 87 Kuvio 9. Työn hoiva- ja palveluluonteen ammattiryhmittäinen arvostus... 91 Kuvio 10. Tutkinnontason sovitettu keskiarvo neljässä ikäryhmässä... 94 Kuvio 11. Palkansaajien suorittamien tutkintojen tason sovitettu keskiarvo ammatin naisten osuuden vaihdellessa eri sosioekonomisissa asemissa... 103 Kuvio 12. Tutkinnontason keskiarvo eri ammattiryhmissä... 104 Kuvio 13. Suoritettujen tutkintojen tason keskiarvo tutkinnonaloittain eri ikäryhmissä... 107 Kuvio 14. Tutkinnonalojen jakautuminen ikäryhmissä... 108 Kuvio 15. Sosioekonomisten ryhmien osuudet palkansaajista verrattuina osuuteen kokonaispalkkasummasta.... 116 Kuvio 16. Palkkatason mediaani ja hajonta sosioekonomissa ryhmissä.... 117 Kuvio 17. Naisten ja miesten kuukausiansioiden keskiarvot ammatissa toimivien naisten osuuden mukaan. Osa-aikatyöntekijät on poistettu mallista... 119 Kuvio 18. Ammattiryhmien kuukausitulojen keskiarvojen vertailu... 121 Kuvio 19. Miesten ja naisten käsitys omasta palkkatasostaan eri sosioekonomisissa ryhmissä. Kolme vasemmanpuoleista pylvästä edustavat miehiä ja kolme oikeanpuoleista naisia... 123 Kuvio 20. Palkkatyytymättömyys ammattiryhmittäin... 124 Kuvio 21. Työsuhteen tyypin %-jakauma ammattiryhmittäin... 129 Kuvio 22. Epätyypillisten työsuhteiden lukumäärä eri ammattiryhmissä... 130 Kuvio 23. Faktoripistemäärien keskiarvot kolmen rasitustekijän faktoriavaruudessa... 141
Taulukot Taulukko 1. Luokat ja niiden keskeiset erottelukriteerit suomalaisessa yhteiskunnassa... 35 Taulukko 2. Yhdistetyt ammattiryhmät ja niiden tunnukset... 50 Taulukko 3. Sukupuolijakauma tutkimusaineistossa segregoitumisasteeltaan erilaisissa ammattiryhmissä.... 52 Taulukko 4. Tutkinnontasoluokituksen muodostamisperiaate... 54 Taulukko 5. Tilastokeskuksen käyttämä koulutusalaluokitus yksinumerotasolla... 56 Taulukko 6. Ammatin sukupuolenmukaisen segregoitumisasteen %-jakaumat sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan.... 70 Taulukko 7. Alempien toimihenkilömiesten ja -naisten yleisimmät ammattinimikkeet... 71 Taulukko 8. Alemmat toimihenkilöt ammattiryhmittäin sukupuolen mukaan... 72 Taulukko 9. Autonomian ulottuvuuksia kuvaava varimax-rotatoitu faktorimatriisi, josta nähdään faktorianalyysissä mukana olleiden kysymysten saamat faktorilataukset... 77 Taulukko 10. Hoiva- ja palveluintensiivisyys -summamuuttuja... 85 Taulukko 11. Hoiva- ja palveluintensiivisyys sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 86 Taulukko 12. Asennoitumista hoiva- ja palvelutehtäviin kuvaavan summamuuttujan osiot... 88 Taulukko 13. Hoiva- ja palvelutehtävien arvostus sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 89 Taulukko 14. Suoritetun tutkinnon tason jakautuminen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ylioppilastutkinto on erotettu ylemmän keskiasteen tutkinnoista omaksi ryhmäkseen... 95 Taulukko 15. Suoritetun tutkinnon tason jakauma ikäryhmittäin eri sosioekonomisissa asemissa sukupuolen mukaan.... 98 Taulukko 16. Tutkinnonala sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 101 Taulukko 17. Koulutusmahdollisuudet työpaikkatasolla sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 109 Taulukko 18. Palkkamuoto sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 114 Taulukko 19. Palkkataso (mk/kk) sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 118 Taulukko 20. Työantajasektori sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 126 Taulukko 21. Joustot sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 128 Taulukko 22. Työhistorian ammattien lukumäärä sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan... 132 Taulukko 23. Työttömyyskokemukset sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan.... 133