HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 28.4.2011 ja 5.5.2011 pöydälle pantu asia KEHÄ I:N JA ITÄVÄYLÄN ERITASOLIITTYMÄN YLEISSUUNNITELMALUONNOS Kslk 2007-501 Hankenro 0901_7, Karttaruutu K5 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi omalta osaltaan, että Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän suunnittelua jatketaan liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5999-3 mukaisen Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos; vaihtoehto Silta pohjalta. Pöytäkirjanote ja esityslistateksti kaupunginhallitukselle sekä Uudenmaan ELY-keskuksen Jukka Peuralle. Lisätiedot: Tuovinen Samuel, liikenneinsinööri, puhelin 310 37312 Tallqvist Barbara, arkkitehti, puhelin 310 37283 LIITTEET Liite 1 Piirustus 5999-3 Liite 2 Asemapiirustus - Silta maantasossa Liite 3 Piirustus 6000-3 Liite 4 Asemapiirustus - Tunneli tunnelitasossa Liite 5 Piirustus 6001-3 Liite 6 Tilavaraussuunnitelma 1995 (vain linkkinä) Liite 7 Pituusleikkaus - Silta siltatasossa (vain linkkinä) Liite 8 Pituusleikkaus - Tunneli tunnelitasossa (vain linkkinä) Liite 9 Pituusleikkaus - Tunneli maantasossa (vain linkkinä) Liite 10 Pituusleikkaus - Yhdistelmä siltatasossa (vain linkkinä) Liite 11 Meluselvitys (vain linkkinä) Liite 12 Ilmanlaatuselvitys (vain linkkinä) Liite 13 Havainnekuvat Liite 14 Yleisötilaisuusmuistio (vain linkkinä) Liite 15 Mielipidemuistio (vain linkkinä) Liite 16 Yhteenvetotaulukko

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 a ESITTELIJÄ Tiivistelmä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymästä on laadittu kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa: Silta, Tunneli ja Yhdistelmä. Yleissuunnitelman viimeistelemiseksi valtion ja kaupungin on valittava niistä yksi jatkosuunnittelun pohjaksi. Vaihtoehdossa Silta Kehä I:ltä Meripellontielle rakennetaan 2+2 kaistainen noin 900 metriä pitkä ja 18 metriä leveä silta. Sillalla on kiertoliittymä, josta rakennetaan Helsingin keskustan suuntaan noin 170 metriä pitkä ramppisilta. Ajoyhteydet ovat selkeät, liikenteen toimivuus on tyydyttävä ja kustannukset ovat vaihtoehdoista edullisimmat. Kääntöpuolena siltarakenteet meluesteineen nousevat korkealle huonontaen kaupunkikuvaa laajalla alueella.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 a Vaihtoehdossa Tunneli Itäväylän itä- ja länsihaarojen välille rakennetaan 2+2 kaistainen tunneli. Tunnelissa on kiertoliittymä, josta rakennetaan Vuosaaren suuntaan noin 400 metriä pitkä tunneli. Tunnelien lisäksi Kehä I:llä on 2+2 kaistainen 300 metriä pitkä ja 18 metriä leveä silta. Lisäksi Visbynkatu johdetaan siltana Itäväylän yli Itäkadulle. Valtaosa alueen asukkaista ja yhdistyksistä kannattaa kaupunkikuvaltaan parasta Tunnelivaihtoehtoa. Vaihtoehdon kääntöpuolena ajoyhteydet monimutkaistuvat, koska Itäkadun liittymän yli kuljetaan sillalla. Tunneli on vaihtoehdoista selvästi kallein ja liikenteen toimivuus jää heikoksi. Vaihtoehdossa Yhdistelmä Kehä I:ltä Meripellontielle rakennetaan 1+1 kaistainen silta. Itäväylä alittaa Kehä I:n 1+1 kaistaisessa tunnelissa. Suuret liikennevirrat risteävät edelleen samassa tasossa, eikä ratkaisu ole liikenteenvälityskyvyltään toimiva. Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän suunnittelua ehdotetaan jatkettavaksi vaihtoehdon Silta pohjalta. Lähtökohdat ja päätökset Kehä I:n ja Itäväylän liittymä on vilkas. Alueella liikkuu paljon kauppakeskuksessa asioivia ja läpikulkumatkalla olevia autoilijoita sekä paikallisia asukkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Pääliittymän lisäksi alueella sijaitsee useita muita liittymiä lähellä toisiaan. Ongelmana ovat tasoliittymien riittämätön liikenteenvälityskyky ja siitä aiheutuvat ruuhkat sekä heikko liikenneturvallisuus. Alueen liikennemäärät kasvavat Itäkeskuksen, Vuosaaren, Östersundomin ja Porvoon suunnan uuden rakentamisen myötä. Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus laativat yhteistyössä maantielain mukaista yleissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on korvata Kehä I:n ja Itäväylän tasoliittymä eritasoliittymällä. Yleissuunnittelu on kestänyt poikkeuksellisen pitkään haastavan ympäristön, tehtyjen lisäselvitysten ja eri osapuolten välisen yhteisymmärryksen tavoittelun vuoksi. Itäkeskus on koko Itä-Helsingin alueen tärkein keskus. Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalue on sen ydinaluetta. Liittymän ympärillä, etenkin sen koillis-, luoteis- ja lounaispuolella on tiivistä kaupunkirakennetta. Alueella on liikerakennusten lisäksi runsaasti asumista ja kaupungin

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 a palveluja sekä muita ei-kaupallisia palveluja. Haasteena on uuden eritasoliittymän sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Vuonna 1995 kaupunkisuunnitteluvirasto laati yhteistyössä rakennusviraston ja Uudenmaan tiepiirin kanssa tilavaraussuunnitelman Kehä I:n ja Itäväylän alueen asemakaavaa varten. Tiepiiri ilmoitti kirjeessään 9.5.1995 hyväksyvänsä suunnitelmat osaltaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat 26.6.1995. Liitteessä 6 on esitetty vuoden 1995 tilavaraussuunnitelma uuden kantakartan päällä. Kuten liitteestä voidaan todeta, tilavaraussuunnitelmaa ei ole päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Vuonna 2005 kaupunginvaltuusto kehotti kaupunkia yhdessä valtion tieviranomaisten kanssa kiirehtimään Kehä I:n ja Itäväylän liittymän parantamista. Vuosina 2005 ja 2006 kaupunkisuunnitteluvirasto laati yhteistyössä tiepiirin kanssa liittymäalueen parantamisesta kaksi vaihtoehtoa: Meripellon tunnelin ja Meripellon sillan. Niissä oli otettu huomioon vuoden 1995 tilavaraussuunnitelman lähtökohtiin tulleet muutokset. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pääliittymässä oli kaksi eritasossa olevaa kiertoliittymää sekä tunneli Vuosaaren suuntaan. Toinen vaihtoehto perustui vuoden 1995 tilavaraussuunnitelman 1+1 kaistaiseen Kehä I:n ja Meripellontien yhdistävään siltaan. Vuonna 2007 käynnistettiin maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatiminen kaupungin ja tiepiirin yhteistyönä. Työn tavoitteena oli kehittää jo muodostettuja vaihtoehtoja sekä löytää toimivampi, turvallisempi ja kaupunkikuvallisesti kohtuullisempi ratkaisu. Yleissuunnittelun aikana on tutkittu useita eri vaihtoehtoja päätyen lopulta kolmeen: Silta, Tunneli ja Yhdistelmä. Yleissuunnittelun loppuunsaattaminen edellyttää, että valtio ja kaupunki valitsevat yhden vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 27.3.2008 Itäkeskuksen kokonaistarkastelun jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokonaistarkastelun ydinasioita rakennusoikeuden lisäämisen eli alueen tiivistämisen ohella olivat isojen väylien jakaman Itäkeskuksen eri osien liittäminen paremmin toisiinsa ehyeksi kaupunkirakenteeksi ja alueella liikkuvien jalankulkijoiden kannalta paremmaksi ympäristöksi. Pikaparannuksena kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.6.2010 (piir.no 5867-7) Kehä I:n kaistajärjestelyistä välillä Turunlinnantie, Vanhanlinnantie ja Itäväylä. Osa parannuksista rakennettiin vuonna

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 a Vaihtoehdot 2010 ja loput on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 16.12.2010 Itäkeskuksen hotelli-, elokuvakeskus ja asuintornien asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Muutokseen sisältyy Itäväylän kattamisen lisäksi uusi katuyhteys Marjaniementien sillalta Asiakkaankadulle. Silta (S) Liikennesuunnitteluosaston ja ELY-keskuksen yhteistyönä on laadittu kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa: Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos; vaihtoehto Silta (piirustus 5999-3), Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos; vaihtoehto Tunneli (piirustus 6000-3) sekä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos; vaihtoehto Yhdistelmä (piirustus 6001-3). Tunneli (T) Itäväylän itä- ja länsihaarojen välille rakennetaan 2+2 kaistainen tunneli. Tunnelissa on kiertoliittymä, josta rakennetaan Vuosaaren suuntaan noin 400 metriä pitkä tunneli. Tunnelien lisäksi Kehä I:llä on 2+2 kaistainen 300 metriä pitkä ja 18 metriä leveä silta Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien sekä Itäkadun liittymien yli, mikä monimutkaistaa ajoreittejä poistamalla yhteyksiä kyseisistä liittymistä. Lisäksi Visbynkatu johdetaan siltana Itäväylän yli Itäkadulle. (Liitteet 3 ja 4) Tieliikennetunnelin ja kiertoliittymän yhdistelmä on tavanomaisesta poikkeava ratkaisu, jollaisesta ei ole kokemuksia. Se kasvattaa vaihtoehdon riskejä. Niistä yksi on tunnelitasolla kiertoliittymäalueen savunpoiston vaikeus. Savunpoistoratkaisu määrää, onko maantason kiertoliittymän keskellä aukko tunnelitasolle vai ei. Tavanomaisempia riskejä ovat tunneliin päästettävän liikenteen rajoittaminen liikennevaloin liiallisen jonoutumisen vuoksi ja tunnelitekniikan häiriöistä johtuvat tunnelin käyttökatkokset. Yhdistelmä (Y) Kehä I:ltä Meripellontielle rakennetaan 1+1 kaistainen silta. Itäväylä alittaa Kehä I:n 1+1 kaistaisessa tunnelissa. Maantasoon rakennetaan

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 a kiertoliittymä. Visbynkatu johdetaan siltana Itäväylän yli Itäkadulle. Muuten nykyiset ajoyhteydet säilyvät pääpiirteittäin ennallaan. Silta on noin 900 metriä pitkä ja 14 metriä leveä. Myös 1+1 kaistainen silta on leveä, koska rikkoutunut ajoneuvo on pystyttävä ohittamaan. (Liite 5) Vaihtoehtojen vertailu Liikenne Ajoyhteyksissä on vaihtoehtojen välillä eroja. Tunnelivaihtoehdossa Kehä I:n ja Itäkadun sekä Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymät poistuvat. Itäkadulle ja Turunlinnantielle ajetaan idästä Itäväylältä saavuttaessa Brahelinnantien ja Vanhanlinnantien kautta. Autoilija joutuu siis kääntymään aikaisemmassa liittymässä, ennen kohteen näkymistä ja näennäisesti kohteesta pois päin. Etelästä Meripellontieltä saavuttaessa ajetaan Kauppakartanonkadun, Visbynkadun, Visbynkadun sillan ja Itäkadun kautta. Lännestä Itäväylältä saavuttaessa ajetaan suoraan, mutta yhtä liittymää aikaisemmin eli Marjaniementien liittymän kautta. Hotelli- ja elokuvakeskuksen kaavan myötä Marjaniementieltä nykyiselle Asiakkaankadulle rakennetaan uusi yhteys, Gotlanninkatu. Myös Prisman Vanhanlinnantien sisäänkäyntiin ajettaessa yhteydet monimutkaistuvat nykyisestä. Vaihtoehdoissa Silta ja Yhdistelmä nykyiset ajoyhteydet säilyvät ennallaan. Vaihtoehto Tunneli edellyttää Visbynkadun sillan rakentamista paikallisten ajoyhteyksien takia. Vaihtoehdossa Yhdistelmä Visbynkadun silta tarvitaan parantamaan pääliittymän liikenteenvälityskykyä. Liikennevirroista suurimmat kulkevat yksinkertaistettuna aamuisin Kehä I:ltä, Vuosaaresta ja Östersundomin suunnalta Helsingin keskustaan. Iltaisin korostuvat vastasuunnat, vaikka aamun suunnat ovat merkitseviä myös iltaisin. Kehä I:n ja Vuosaaren väliset suunnat ovat suuria sekä aamulla että illalla. Siltavaihtoehdossa suurista virroista useampi saadaan pois paikallisliikenteen joukosta maantasolta kuin Tunnelivaihtoehdossa ja Yhdistelmävaihtoehdossa. Sen vuoksi Siltavaihtoehdossa liikenteen sujuvuus on parempi. Ero näkyy erityisesti Kauppakartanonkadun liittymän kohdalla. Liikenteenvälityskyvyn arviointi perustuu HLJ 2011 -työn liikenne-

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 7 a ennustemalliin ja Paramics-ohjelmalla tehtyihin simulointeihin. Pääliittymään saapuvien ajoneuvojen määrä kasvaa ennustevuoteen 2035 mennessä noin neljänneksen nykyisestä. Kasvu kohdistuu pääosin Kehä I:n ja Meripellontien välisille virroille sekä Itäväylän itä- ja länsisuunnan välisille virroille; ts. liittymässä suoraan meneville virroille. Siltavaihtoehto Iltaruuhkatuntina pääliittymässä maantasolla Helsingin keskustan tulohaara jonoutuu Visbynkadun tasalle, mikä ei aiheuta ongelmia. Turunlinnantien liittymässä Turunlinnantien tulohaaran maksimijonopituus on noin 250 metriä eli jono ulottuu kahteen edelliseen liittymään. Ongelma ilmenee kaikissa vaihtoehdoissa, eikä siihen ole löydetty ratkaisua. Aamuhuipputuntina Brahelinnantien liittymän itäinen tulohaara jonoutuu pisimmillään Puotilan metrokadulle asti. Pitkä jono pääsee kuitenkin purkautumaan valokierron aikana. Turunlinnantien liittymän pohjoinen tulohaara jonoutuu välillä sillan alkuun asti, mutta jonot pääsevät purkautumaan ajoittain. Sillan kiertoliittymässä Vuosaaren tulohaaralla kuormitus on välityskyvyn rajoilla tai välityskyky ylittyy, koska suunta joutuu väistämään Helsingin keskustasta Kehä I:lle kääntyvää liikennettä. Osa liikenteestä voi kuitenkin siirtyä maantasoon, mikä tasaa jonoutumisongelmaa. Kokonaisuutena vaihtoehdon toimivuus on tyydyttävä. Tunnelivaihtoehto Iltahuipputuntina Turunlinnantien liittymän läntinen tulohaara jonoutuu tukkoon, vaikka Kehä I:n liikenne on johdettu sillalla liittymän yli. Lisäksi riskinä on, että Kehä I:ltä tuleva ramppi jonoutuu Kehä I:n pääkaistoille asti. Pääliittymässä maantasolla Vuosaaren tulosuunta jonoutuu Kauppakartanonkadun liittymään. Pääliittymässä maantasolla keskustan tulohaara on vaarassa jonoutua Itäväylän pääkaistoille. Tunnelitason kiertoliittymä toimii hyvin. Kauppakartanonkadun liittymä jonoutuu pohjoisesta ja Kauppakartanonkadun tulosuunnasta. Brahelinnantien liittymässä Östersundomin tulosuunta, joka johtaa maantasoon, tarvitsisi kaksi kaistaa. Kokonaisuutena vaihtoehdon toimivuus on heikko. Yhdistelmävaihtoehto Iltahuipputuntina Turunlinnantien liittymän läntinen ja pohjoinen tulohaara jonoutuvat pahoin. Tasoliittymän aiheuttamat jonot ulottuvat Kehä I:llä pohjoiseen niin pitkälle, että se haittaa suoraan sillalle

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 8 a pyrkivää liikennettä. Brahelinnantien liittymän liikenteenvälityskyky ei riitä Helsingin keskustan ja Östersundomin väliselle virralle. Kehä I:n ja Itäväylän kiertoliittymässä välityskyky ei täysin riitä, vaan kiertoliittymä pitäisi korvata valo-ohjauksella. Kokonaisuutena ratkaisu ei ole toimiva. Edellä mainitut toimivuuskuvaukset perustuvat Tunneli- ja Yhdistelmävaihtoehtojen osalta oletukseen Viikin Yhdyskadun rakentamisesta. Se pienentää Helsingin keskustan ja Kehä I:n välistä liikennevirtaa. Herkkyystarkasteluja tehtiin jonkin verran poistamalla oletus Yhdyskadusta. Edellä mainitussa kuvauksessa Siltavaihtoehdon toimivuudesta Yhdyskatua ei ole rakennettu, mutta siltatason kiertoliittymään on lisätty vapaa oikea Helsingin keskustasta Vuosaareen kulkevalle virralle. Jos Yhdyskatu rakennetaan, vapaan oikean lisäksi voitaisiin luopua toisesta keskustaan johtavan siltarampin kaistasta. Jos varaudutaan Viikin Yhdyskadun rakentamatta jättämiseen, Siltavaihtoehto on suositeltava, koska liikenneongelmat ja niiden seurausvaikutukset jäävät vaihtoehdoista pienimmiksi. Viikin Yhdyskatu kulkee Kivikontien tulevasta eritasoliittymästä Viikintielle tunnelissa ja edelleen Itäväylälle asti. Yhdyskadun karkea kustannusarvio on 130 M. Nykytilanteessa osa autoilijoista kiertää pääliittymän ruuhkaisuutta Turunlinnantien ja Kauppakartanonkadun kautta. Siellä liikenne on haittoineen lähempänä asutusta. Tavoitteena on rakentaa toimiva pääkatuverkko, jolloin alempiluokkaisilla asuntokaduilla liikennettä on vähemmän. Siltavaihtoehto tukee tätä tavoitetta. Joukkoliikenteen suhteen vaihtoehtojen erot ovat pieniä. Tunnelissa linjat 90 A, 90 N sekä 95N joudutaan ohjaamaan toista kautta pois reitiltä Kehä I Meripellontie. Syynä ovat muuttuneet ajoyhteydet. Yleisesti liikenteenvälityskyvyn parantaminen alueella vähentää myös joukkoliikenteen viiveitä. Nykyisin esimerkiksi Itäkeskuksen terminaalista Turunlinnantietä Kehä I:n liittymään ajavilla busseilla 600 metrin matkaan on kulunut aikaa saadun palautteen perusteella pahimmillaan 15 20 minuuttia. Jalankulun ja pyöräilyn kanssa tasossa risteävän autoliikenteen määrä vähenee kaikissa vaihtoehdoissa vaihtoehdoissa Silta ja Tunneli eniten. Vaihtoehto Tunneli on liikkumisympäristönä miellyttävin, koska suuri osa eritasoliittymän rakenteista on poissa näkyvistä.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 9 a Liikenneturvallisuus paranee kaikissa vaihtoehdoissa tasoristeämisten vähenemisen myötä. Liikennesuunnitteluperiaatteiden mukaisesti erityyppisten liikennevirtojen erottelu toisistaan vähentää konflikteja. Vaihtoehdossa Silta paikallisliikenne on tehokkaimmin eroteltu suurista läpikulkuvirroista. Alueella tapahtunut viime vuosina runsaasti peräänajoja ja kylkeenajoja, mikä on tyypillistä vilkkaille tasoliittymille. Liikenteen ympäristövaikutukset Liikennemelun arvioinnissa ja meluesteiden suunnittelussa käytettiin SoundPlan-laskentaohjelmistoa. Liikennemelu on hallittavissa meluntorjunnan keinoin, jolloin melun alueellisessa leviämisessä ei vaihtoehtojen välillä ole suuria eroja ennustevuonna 2030. Vaihtoehtojen välillä on eroja meluesteiden rakentamisessa erityisesti Meripellontiellä. (Liite 11) Nykyisin väylien vieressä olevien asuinkorttelien melutasot ovat paikoin korkeat. Melutilannetta parannetaan alustavien suunnitelmien mukaan yksinkertaistettuna kaikissa vaihtoehdoissa seuraavasti. Kehä I:n itäpuolelle rakennetaan 4 m korkea meluaita maantasoon ja sillalle melukaide. Melutasot alenevat 5 10 db. Itäväylän itähaaran eteläpuolta täydennetään 3 m korkealla meluaidalla. Melutasot alenevat noin 5 db. Meripellontien meluntorjuntaratkaisut vaihtelevat vaihtoehdoittain. Tunnelivaihtoehdossa tarvitaan vähemmän meluntorjuntaa kuin muissa vaihtoehdoissa. Siltavaihtoehdossa Rusthollarintien liittymästä pohjoiseen rakennettaisiin meluesteet sillalle ja tarvittaessa maantasoon. Sillan meluesteet olisivat 2,5 metriä asuinrakennuksen kohdalla. Kyseisen kohdan meluntorjunnasta järjestettiin erillinen kokous ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Kokouksessa käsiteltiin vain asuinkerrostalon julkisivuun kohdistuvaa melua, sillä oleskelupiha on rakennusten muodostamassa melukatveessa. Lopulliset meluntorjuntaratkaisut päätetään tiesuunnitelmassa. Ilmanlaatuvaikutuksia arvioitiin typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuuksien leviämislaskelmilla ennustevuonna 2030. Päästöjen alueellisella leviämisellä ei ole suuria eroja vaihtojen välillä. Merkittävimmät muutokset ilmanlaatuun tulevat pääsääntöisesti liikenneväylille ja risteysalueille sekä niiden välittömään läheisyyteen.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 10 a Olemassa olevilla ja suunnitelluilla asuinalueilla muutokset ilmanlaadussa ovat pieniä. Korkeimmat pitoisuudet muodostuvat tunnelien ja Itäväylän kansirakenteiden suuaukkojen läheisyyteen päästöjen vapautuessa pienellä alueella. Vastaavasti pitoisuudet ovat pienemmät tunnelien ja kansien kohdalla. Tutkimuksen mukaan typpidioksidin kansalliset ohjearvot ylittyvät tunnelin suuaukkojen läheisyydessä pääsääntöisesti, mikäli rakennetaan tunneli Meripellontielle tai Itäväylä katetaan Kehä I:n länsipuolella. Typpidioksidin vuosipitoisuuden EY:n raja-arvo ylittyy, mikäli sekä vaihtoehto Tunneli että kansi toteutetaan. Terveysvaikutusperusteiset ilmanladun raja-arvot eivät kuitenkaan ole voimassa alueilla, joilla ei asu tai oleskele ihmisiä. (Liite 12) Kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kannalta vaihtoehdoissa on suuria eroja. Vaihtoehtojen Silta ja Yhdistelmä noin 900 metriä pitkä silta jakaa visuaalisesti koko Itäkeskuksen alueen kahtia. Ero Tunnelivaihtoehtoon on merkittävä Prismasta etelään Kunnallisneuvoksentielle asti, koska pitkä ja korkea silta meluesteineen on voimakas kaupunkirakenteellinen ja kaupunkikuvallinen elementti, joka näkyy kauas. Paikallisesti sillan haittavaikutus on erityisen suuri kiinteistöjen Rusthollinpolku 2, 4 ja 6 osalta, missä silta tulee ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoiden tasalle. Myös Tunnelivaihtoehdossa on silta, joka rakennetaan Kehä I:ltä Turunlinnantien, Vanhanlinnantien ja Itäkadun liittymien yli. Sillan pituus on 300 metriä. Tästä huolimatta Tunnelivaihtoehto on kaupunkikuvan kannalta paras, koska suurin osa eritasoliittymän rakenteista on pois näkyvistä. Siltavaihtoehdossa silta on Itäväylästä etelään muita vaihtoehtoja neljä metriä leveämpi, minkä lisäksi Itäväylän haaran ramppisilta työntyy suunnitellun kannen suuntaan ja Itäväylän liittymän kohdalla siltatasolla on kiertoliittymä. Siltavaihtoehdossa sillan vaikutus maantason ympäristön epäviihtyisyyteen on merkittävä, paitsi sillan korkeudesta myös sillan pituudesta ja suuresta leveydestä johtuen. Siltarakenteet ovat yhtä pitkiä vaihtoehdoissa Silta ja Yhdistelmä. (Liite 13) Myös meluesteet näkyvät kaupunkikuvassa. Vaihtoehdossa Silta Meripellontien sillan itäreunalla olisi todennäköisesti 2,5 m korkea melukaide ja maassa lisäksi 4,3 m korkea meluseinä. Silta meluaitoineen nousee noin 10,5 metriin maanpinnasta Kauppakartanonkadun liittymän kohdalla ja 6 metriin Rusthollinpolun tonttiin

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 11 a verrattuna. Maankäyttö Uutta maankäyttöä on vaihtoehdoissa Tunneli ja Yhdistelmä yhtä paljon eli arviolta noin 23 000 k-m 2 asuntoja ja 14 000 k-m 2 toimistoja. Tunnelivaihtoehdossa Meripellontien maantason ajoyhteydet ovat edelleen välttämättömät, jolloin kerrosneliöitä ei ole saatavissa lisää tunnelin päälle rakentamalla. Siltavaihtoehdossa uutta maankäyttöä on visioitu 28 000 k-m 2 toimistoja eikä yhtään asumista. Asunto- ja toimistokerrosalaa ei voi Itäkeskuksessa pitää samanarvoisena. Itäkeskuksessa on 1990-luvusta asemakaavoissa ollut runsaasti rakentamatonta toimistokerrosalaa, joka ei ole toteutunut. Alueella on myös rakennettua toimistotilaa tyhjillään. Sen sijaan kaavoitetut asuintontit Itäkeskuksessa ja Puotilassa on rakennettu heti asemakaavojen saatua lain voiman. Myös kauppakeskukseen nähden hyvin sijaitsevat liiketilat toteutetaan nopeasti. Oletetaan asuinrakentamisoikeuden arvoksi 500 /k-m 2 ja toimistoala arvoltaan merkityksettömäksi. Tällöin muissa kuin Siltavaihtoehdossa hyöty 23 000 kerrosneliön asuinrakentamista on 11,5 miljoonaa euroa. Citymarketin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen yhdistävä Hansasilta II suunnitellaan vasta eritasoliittymävaihtoehdon valinnan jälkeen. Asemakaavan 11506 mukaan Prisman kortteliin liittyy LT-alueen yläpuolinen uloke, jolle saadaan rakentaa tasosta +18.40 ylöspäin betonirakenteisena tai tasosta +19.40 teräsrakenteisena 1 200 k-m 2 liiketiloja. Prisman korttelin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen yhdistävän ulokkeen alapuolelle saadaan ulottaa yläpuolisen rakentamisen vaatimia porrashuoneita ja kantavia rakenteita, jotka eivät haittaa katu- tai liikennealueen käyttöä. Ulokkeen suunnitelmissa on varauduttava hyväksytyn liikennesuunnitelman mukaisen ajoneuvoliikenteen sillan sijoittamiseen ulokkeen ja katutason väliin. Suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkisuunnitteluvirastossa. Lisäksi asemakaavassa maan alle saa rakentaa rakennuksia yhdistävän ajotunnelin. Siltavaihtoehdossa sillan tasausviivan korkeus on ulokkeen kohdassa

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 12 a tasolla +12.0 +13.5, jolloin ero betonisen ulokkeen alapintaan on 4,9 metriä. Ero mahdollistaa liikenteen rakenteiden välissä. Vaihtoehdossa Tunneli Kehä I:n tasausviiva on ulokkeen kohdalla maantasoa korkeammalla, koska tie johdetaan siltarampilla Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymän yli. Ulokkeen kohdassa ollaan tasolla +7.2 +13.2, jolloin ero betonisen ulokkeen alapintaan on 5,2 metriä. Vaihtoehdossa Yhdistelmä sillan tasausviivan korkeus on esteettisistä syistä tasaisen kaarevaksi ja siten korkeaksi suunniteltuna, eikä alustavasti mahdollista ulokkeen rakentamista. Yhdistelmän silta on mahdollista suunnitella matalampana kuten vaihtoehdossa Silta, jos niin päätetään. Prisman ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen yhdistävään ajotunneliin liittyen kaikkien kolmen vaihtoehdon alin tasausviiva ei merkittävästi poikkea maantasosta. Meripellontien nykyisessä asemakaavassa 10375 on pitkä 1+1 kaistainen siltarakenne. Vuorovaikutus Vaihtoehtoluonnokset Tilavaraussuunnitelma mukaan lukien olivat nähtävillä 10. 31.5.2010 Itäkeskuksen kirjastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston Internet-sivuilla. Pidennettyyn määräaikaan 11.6.2010 mennessä saapui kahdeksan kirjallista kannanottoa. Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3, Sponda Kiinteistöt Oy ja Helsingin Osuuskauppa Elanto kannattavat vaihtoehtoa Silta. Asiakasliikenne ja huoltoajo on suunniteltu toimivan kahden yhdenvertaisen sisäänajon kautta. Lisäksi vaihtoehto mahdollistaa asemakaavan mukaisen ajotunnelin ja yhdyskäytävän rakentamisen. Alueen asukkaat ovat kirjallisissa mielipiteissä sekä keskusteluissa puoltaneet aktiivisesti Tunnelia. Samalla linjalla ovat myös mm. Puotila- Seura, Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta, Vuosaari-Säätiö, Marjaniemen kiinteistönomistajat ry, Itä-Helsingin Kokoomus ja useat Itä-Helsingin sosiaalidemokraattien alaosastot. Tärkeimpinä perusteluina on käytetty kaupunkikuvallisia vaikutuksia ja asumisviihtyvyyttä.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 13 a Itäkeskuksen kirjastossa 26.5.2010 järjestetyssä yleisötilaisuudessa huomiota kiinnitettiin meluun, siltarakenteiden korkeusasemaan ja kaupunkikuvaan. Kaupunkikuvaan liittyen toivottiin laadittavan havainnekuvia, jotka auttaisivat hahmottamaan vaihtoehtoja. Havainnekuvat valmistuivat vasta huhtikuussa, joten niitä ei ole esitelty asukkaille. (Liitteet 13 ja 14) Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.9. 4.10.2010. Mielipiteitä kaavoituksen lähtökohdista on 8.4.2011 mennessä saapunut 34 kpl. Lisäksi asukkaat ovat keräämässä adressia Tunnelin puolesta. Mielipiteistä ja niiden vastineista on laadittu yhteenvetona liitteen 15 muistio. Vaihtoehtoluonnokset olivat nähtävillä myös 6. 24.10.2008. Kustannukset Vaihtoehtojen alustavat kustannusarviot ovat: Silta 91 milj. euroa (tavanomainen siltaratkaisu) Tunneli 195 milj. euroa (lisäksi vuotuiset käyttökustannukset) Yhdistelmä 124 milj. euroa Kustannukset on arvioitu In-Infra.net hankeosalaskenta -menetelmällä. Tunnelista aiheutuu hoito-, ylläpito- ja käyttökustannuksia mm. valvonnasta, turvallisuustekniikasta ja liikenteen ohjauksesta johtuen. Kyseisistä kustannuksista ei ole vielä tehty selvitystä, mutta karkea arvio on 500 000 700 000 euroa/vuosi. Jos siltarakenteet eri vaihtoehtoissa halutaan toteuttaa kaupunkikuvaltaan korkeatasoisesti, kustannusarviot saattavat nousta. Esillä on ollut suunnittelukilpailun järjestäminen Sillasta. Kustannusarvioissa on käytetty huhtikuun 2008 maarakennusindeksiä 136,9. Kustannusarviot nousevat edellä esitetystä, koska helmikuussa 2011 indeksin arvo oli 145,3. Valtion ja kunnan kustannusvastuuperiaatteiden mukaisesti maanteiden parantamisesta vastaa valtio ja kaduista kunta. Valtion

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 14 a maanteitä ovat Kehä I (mt 101) ja Itäväylä itään (mt 170). Itäväylä länteen ja Meripellontie ovat kaupungin katuja. Lähtökohtaisesti kustannusten voidaan ajatella jakautuvan haarojen suhteessa. Jos päädytään valitsemaan maankäytön perusteella kalliimpi vaihtoehto kuin mitä liikenteen sujuminen edellyttää, ylimääräiset kustannukset koitunevat kaupungin maksettavaksi. Kustannusjako valtion ja kaupungin välillä neuvotellaan myöhemmin. Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2011 laaditussa investointiohjelmaehdotuksessa on varauduttu eritasoliittymän rakentamiseen vuosina 2015 2016. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2011 2014 eritasoliittymähanke kuuluu kokonaisuuteen Kehä I pullonkaulojen poisto. Lopulliset rahoituspäätökset tehdään myöhemmin. Muuta Siltavaihtoehdossa Meripellontien sillan tasausviivan korkeus maanpinnasta on tyypillisesti 6,2 metriä. Rusthollarintien liittymän kohdalla korkeus on poikkeuksellisesti noin 8,0 metriä erikoiskuljetusreitin vuoksi. Rusthollinpolun asuinrakennuksen Meripellontien puolen piha on tasolla +8.9 +10.9 merenpinnasta. Sillan tasausviiva vastaavalla kohdalla on +11.8 +12.4. Ero on suurimmillaan 3,5 metriä. Meluesteiden kanssa ero nousee noin 6 metriin. (Liite 7) Vaihtoehdossa Yhdistelmä sillan pituusleikkaus suunniteltiin alustavasti esteettisistä näkökohdista siten, että silta on pituudeltaan tasaisen kaareva. Tuolloin sillan tasausviivan korkeus maanpinnasta on korkeimmillaan 11,7 metriä. Likimain siinä kohdassa eritasoliittymässä on liikennettä kolmessa eri tasossa päällekkäin. Rusthollinpolun asuinrakennuksen kohdalla sillan tasausviiva on tasolla +14.2 +15.8. Ero pihan tasoon on suurimmillaan 5,3 metriä. Yhdistelmän sillan pituusleikkaus on kuitenkin mahdollista toteuttaa matalampana. (Liite 10) Meripellontien tunnelin savunpoistojärjestelmää on tutkittu alustavasti. Savunpoisto toteutetaan puolipoikittaisena ilmanvaihtona, joka ehkäisee savun leviämisen lisävahingot autojen ulospääsyn estyessä onnettomuustilanteissa. Kanavien mitoituksessa oletuksena on käytetty raskaan liikenteen kieltämistä tunnelissa. Eritasoliittymän rakentamisenaikaiset liikennejärjestelyt ja vaiheittaintoteutettavuus päätetään jatkosuunnittelussa.

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 15 a Pysyvät jonot tunnelissa eivät turvallisuusnäkökulman vuoksi ole hyväksyttävissä. Asiaan liittyen esimerkiksi Ruotsissa on havaittu joidenkin ihmisten nousseen ulos autoistaan liikenteen jonouduttua tunneliin. Jos Tunnelin mahdollinen jonoutuminen todetaan pelastuslaitoksen kanssa käytävissä jatkosuunnitteluneuvotteluissa ongelmaksi, ongelma voidaan yrittää ratkaista esimerkiksi seuraavin keinoin: tunnelin toteuttaminen kaukalona, tunnelin liikennemäärien rajoittaminen valo-ohjauksen keinoin sekä yhden tunnelihaaran ja siten tunnelissa olevan liittymän poistaminen. Tunnelin toteuttaminen kaukalona kustannusten säästämiseksi on noussut esille. Erillistä kustannusarviota siitä ei ole tehty, mutta säästöjen ei ennalta arvioituna uskota olevan suuret, koska kalleimmat rakenteet joudutaan toteuttamaan joka tapauksessa. Siltavaihtoehdon yhteyksiä ei voida toteuttaa tunneleina, koska tärkeällä Kehä I:n suunnalla on Vuosaaren metrotunneli. Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut 30.9.2010 kirjeessään seuraavaa: - ELY-keskuksen näkökulmasta kustannusjaossa yleisperiaatteena tulee olemaan se, että valtio osallistuu hankkeeseen summalla, joka kattaa edullisimman ratkaisun maanteiden välisten yhteyksien hoitamiseksi. Kaikki tämän kustannusosuuden päälle tulevat kustannukset eri vaihtoehdoissa tulevat kaupungin kustannettavaksi. - ELY-keskuksen näkökulmasta kustannusjaossa yleisperiaatteena tulee olemaan se, että valtio osallistuu hankkeeseen summalla, joka kattaa edullisimman ratkaisun maanteiden välisten yhteyksien hoitamiseksi. Kaikki tämän kustannusosuuden päälle tulevat kustannukset eri vaihtoehdoissa tulevat kaupungin kustannettavaksi. - Nykyisten maanteiden liikennetunneleista saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että tunneleiden hoito-, ylläpito- ja käyttökustannukset ovat 1,2 1,7 M /km vuodessa. Tunnelivaihtoehdon kaltaisen ratkaisun hoito-, käyttö ja ylläpitokustannuksista ei ole olemassa

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 16 a Jatkotoimenpiteet kokemuksia. Vaihtoehto on hoidon, käytön ja ylläpidon sekä liikenteen hallinnan kannalta todennäköisestä vaativampi kuin mikään nykyisistä liikennetunneleista. Vaihtoehtoa voidaan pitää myös turvallisuusjärjestelyjen kannalta haasteellisena. - Jos Helsingin kaupunki valitsee Tunnelivaihtoehdon, tulee kaupungin samalla sitoutua vastaamaan kaikista tunneliin liittyvistä kustannuksista. - Siltavaihtoehto on toteutuskustannuksiltaan edullisin ja siten todennäköisesti myös yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto. - Uudenmaan ELY-keskus katsookin, että liittymän parantamiseksi valittavan vaihtoehdon tulisi olla sellainen, että sen toteuttaminen olisi realistista näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Liitteessä 16 on esitetty yhteenvetotaulukko vaihtoehtojen vertailusta. Taulukkoon on otettu mukaan vain sellaiset tekijät, joissa on katsottu syntyvän vaihtoehtojen välillä merkittäviä eroja. Siltavaihtoehto on kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen, ajoyhteyksiltään selkeä ja liikenteenvälityskyvyltään vaihtoehdoista paras. Jatkosuunnittelussa siltarakenteisiin, meluesteisiin ja tieympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvan parantamiseksi. Valitsemalla Silta vältytään Tunnelin kohtuuttomilta kustannuksilta, liikenteen heikolta välityskyvyltä, paikoin sekavilta ajoreiteiltä ja erikoisen tunneliratkaisun riskeiltä. Yleissuunnitelman valmistuttua käynnistetään tiesuunnittelu ja asemakaavoitus.