TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Samankaltaiset tiedostot
TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA


OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 643/ /2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

115/ /2017 Tela

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18: :0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Transkriptio:

PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä ja maisemalliset arvot huomioitava asemakaavaa laadittaessa ASUINRAKENNUSTEN ALUE Rakennuspaikalla saa sijaita asuinrakennuksen lisäksi saunarakennus ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2 ja yli 6000 m2 rakennuspaikoilla 300 k-m2. Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maa- ja metsätalouteen liittyvällä tuotantorakentamisella. ASUNTOALUE Rakennuspaikalla saa sijaita asuinrakennuksen lisäksi saunarakennus ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2 ja yli 6000 m2 rakennuspaikoilla 300 k-m2. Alueen jatkosuunnittelussa otettava huomioon alueen maisema-arvot ja viheryhteystarpeet Alueen jatkosuunnittelussa otettava huomioon alueen maisema-arvot ja viheryhteystarpeet Ennen alueen rakentamista on maantien 62 liikennejärjestelmähaasteet on ratkaistava liittymän Keskustie-Kenttätie kohdalla. JA/TAI PALVELUJEN ALUE Alueelle voidaan sijoittaa asuin- ja/tai palvelujen rakennuksia KYLÄALUE Alueelle rakentaminen tapahtuu kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Uudisrakentaminen edellyttää MRL 137 mukaista suunnittelutarveratkaisua. ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asuntoalue jolle voidaan sijoittaa myös pienteollisuutta ja korjaamotoimintoja Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 1500 k-m2. LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen Rakennuspaikalla saa sijaita loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan suurin sallittu rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2 ja yli 4000 m2 kiinteistöillä 200 k-m2. LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen Rakennuspaikalla saa sijaita loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan suurin sallittu rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 k-m2. MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. RM-alueella tapahtuva merkittävä lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. TEOLLISUUSRAKENNUSTEN ALUE Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi TYÖPAIKKA-ALUE Alueelle saa sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta sekä myymälä ja varastointitiloja

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE ERITYISALUE YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE HAUTAUSMAA-ALUE RETKEILY JA ULKOILUALUE URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE SATAMATOIMINTOJEN ALUE Alueelle saa sijoittaa myös matkailupalveluita sekä sataman toimintaa tukevia palveluita sekä pienimuotoisesti asumista. SATAMATOIMINTOJEN ALUE VENEVALKAMA-ALUE Alueelle saa rakentaa täydennysrakentamisena venevajoja. Uudisrakenteet on sovitettava olemassa olevaan rakennuskantaan. VENEVALKAMA-ALUE ge pv luo am ARVOKAS GEOLOGINEN MUODOSTUMA Alueella ovat voimassa maa-aineslain 3 :n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset VEDENHANKINTAAN TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 1. luvun 18 ja ympäristönsuojelulain 1. luvun 7 ja 8 tarkoitettuja seurauksia. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA KANNALTA TÄRKEÄ KOHDE TAI ALUE Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö- tai luonnonarvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. ARVOKAS MAISEMA Alueen maisema-arvoja ei saa vaarantaa SH SR SR-k ar SM SOTAHISTORIALLINEN KOHDE TAI ALUE (SALPALINJA) Alueella olevia rakenteita ei saa hävittää eikä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä muuttaa siten, että niiden historiallisesti arvokas luonne turmeltuu. Kohteissa tehtäville muutoksille on oltava museoviranomaisen lupa. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNNÖN TAI RAKENNUSPERINTÖLAIN NOJALLA SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat vaarantaa alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisen. KIRKKOLAIN NOJALLA SUOJELTU ALUE Kirkkolain nojalla suojeltujen kirkollisten rakennusten ja rakenteiden alue. Merkinnällä on osoitettu Puumalan kirkko kirkkopihoineen. Alueen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä tulee vaalia (Kirkkolaki 14 luku 2-6). MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA/TAI MAISEMAN JA/TAI YMPÄRISTÖN KANNALTA ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ Rakennusta / rakennuksia ei saa purkaa. Purkamisluvasta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Purkamisen edellytykset käyvät ilmi MRL 139 :ssä. MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Ilman muinaismuistolain nojalla annettua kajoamislupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Menettelytavoista säädetään muinaismuistolaissa. Kohdetta koskevista luvanvaraisista suunnitelmista ja toimista on pyydettävä Museoviraston lausunto.

SM KM ALUE, JOLLA ON MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMIA KIINTEITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ Ilman muinaismuistolain nojalla annettua kajoamislupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Menettelytavoista säädetään muinaismuistolaissa. Aluetta koskevista luvanvaraisista suunnitelmista ja toimista on pyydettävä Museoviraston lausunto. ARVOKAS KULTTUURIMAISEMA Merkinnällä on osoitettu alue, jolla on maisemallista ja /tai kulttuurihistoriallista arvoa Alueen maankäytössä ja rakentamisessa säilytetään maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteet. Viljelymaiseman erityispiirteitä ovat maisemapuut, maiseman kiintopisteet sekä raunavyöhykkeet. Rakennetun ympäristön erityispiirteitä ovat alueen taajamakuvalisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja muut rakennelmat, aluerakenne ja pihojen muoto. Uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa sijoitukseltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään kulttuurimaiseman ominaisluonteeseen ja rakennustavaltaan yhtenäisiin aluekokonaisuuksiin. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen tai peltomaiseman reunavyöhykkeiden ulkopuolelle. Natura 2000 verkostoon kuuluva alue ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden säilyttäminen.uudisrakentaminen on sopeuduttava alueen ominaispiirteisiin. SL Luonnonsuojelualue ARVOKAS KULTTUURIMAISEMA Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti arvokas Puumalan kirkonkylän maisema-alue. Alueen maankäytössä ja rakentamisessa säilytetään maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteet. Viljelymaiseman ominaispiirteitä ovat maisemapuut, maiseman kiintopisteet sekä reunavyöhykkeet. Rakennetun ympäristön ominaispiirteitä ovat arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät sekä niiden rakennustavat, -materiaalit sekä pihojen muodot Uusien rakennusten ja rakennelmien tulee sopeutua sijoitukseltaan, malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteltaan ja väritykseltään kulttuurimaiseman luonteeseen. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen tai peltomaiseman reunavyöhykkeisiin. Alueen maankäytössä tulee maiseman ominaispiirteet säilyttää. ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Merkinnällä on osoitettu Puumalan kirkon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon alueen säilymisen huomioiminen. Alueen maankäytössä ja rakentamisessa säilytetään ominaisluonne ja erityispiirteet. Uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa sijoitukseltaan, malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Valtakunnallisesti merkittvällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella tehtävistä luvanvaraisista toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. MRL 72 :n nojalla alueen ranta-alueella on muu kuin 72 3 mom. mukainen rakentaminen kielletty. Poikkeuksena on yleiskaavan ranta-alueella ennen 1.1.1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän enintään 25 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. Rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, AO- ja RA-alueille Alueelle saa rakentaa kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti Alue on tarkoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Uudisrakentaminen edellyttää MRL 137 mukaista suunnittelutarveratkaisua. W VESIALUE RANTA-ASEMAKAAVOITETTU ALUE

RANTA-ASEMAKAAVOITETTU ALUE, JOKA ON TARKOITETTU ASUIN-, LOMA- JA MATKAILUTARKOITUKSIIN saa-1 Mahdollisesti pilaantunut kohde Kohteen maaperä tulee tutkia ja tarpeen mukaan kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä Olemassa oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka rs rs-1 Olemassa oleva saunan rakennuspaikka Alueelle saa rakentaa erillisen 25 k-m2 rantasaunan. Uusi saunan rakennuspaikka Alueelle saa rakentaa erillisen 25 k-m2 rantasaunan. Rakennuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin tilan 623-445-13-280 tilan rakennusoikeus on kumottu. UIMARANTA VENEVALKAMA VOIMALINJA st yt/kk SEUTUTIE Yhdystie / kokoojakatu LAIVA-/VENEVÄYLÄ VIHERYHTEYSTARVE KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSTARVE LIIKENTEEN YHTEYSTARVE SUUNNITTELUALUEEN RAJA MELUALUE YLEISMÄÄRÄYKSET RAKENTAMINEN Tämän yleiskaavan perustella voidaan myöntää rakennusluvat asemakaavoitettavaksi osoitetun alueen ulkopuolisille A-, AO- ja RA-alueille. Rakennusten korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön rakennusten, maaston ja katupinnan korkeusasemiin. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, mikäli teiden tai rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota Uusilta rakennuspaikoilta tulee käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Jos uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tienpitoviranomaiseen. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolisilla ranta-alueella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai loma-asunnon sekä lisäksi saa rakentaa rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia enintään 4 rakennusta, ellei erityistä syystä muuta johdu. Erillisen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 25 k-m2. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolisilla alueilla ympärivuotiseen asuinkäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 5000 m2. Loma-asuntokäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 3000 m2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saimaalla suositeltava alin rakentamiskorkeus on +77,31 (N60). Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolisilla alueille uuden kerrosalaltaan korkeintaan 25 m2 suuruisen rantasaunan etäisyyden keski-vedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m ja muiden alle 120 k-m2 suuruisen loma-asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan rakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Yli 120 k-m2 suuruisen lomaasuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään40 m. Uuden ympärivuotiseen asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m. Grillikatoksen tai vastaavan pienehkön rakennelman etäisyyden keskivedenkorkeu-den mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja että rakennelmat jäävät kasvillisuuden tai maaston suojaan. Venevajan rakennusala saa olla korkeintaan 40 m2. Puumalansalmen sataman ja Sahanlahden edustan ruoppaustöissä on varmistettava vedenalaisen arkeologisen inventoinnin tarve Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että alueelle jää riittävät viherja virkistysalueet sekä näiden väliset yhteydet koko taajaman näkökulmasta.

Asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitava, ettei merkittäviä kielteisiä maisemallisia vaikutuksia pääse syntymään. JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JÄTEHUOLTO Asemakaavoittettavien alueiden ulkopuolella jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesien puhdistuslaitteistot tulee ranta-alueilla sijoittaa mahdollisuuksien mukaan siten, että keskimäärin kerran 100:ssa vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesisuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida jätevesien asianmukaisen käsittelyn järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta ja naapurista. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä nuodatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 12.4.2016 SIMO KAKSONEN Kaavoitusinsinööri, DI