MALPE ja elinvoima -ryhmät Työvaliokunta 7.2.2014 Jukka Moilanen Työryhmien kokoonpano MALPE ja elinvoima ryhmiä oli kolme Asuminen, ympäristö ja rakennusvalvonta, pj. Jukka Moilanen Tekniset palvelut, pj. Jukka Kotiniemi Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka, pj. Kari Hannus
Toimeksianto Ryhmien toimeksiantoihin kuuluivat seuraavien toimialojen alaisten palveluiden tai toimintojen nykytilan analyysi: Ympäristönsuojelupalvelut Rakennusvalvontapalvelut Ympäristöterveydenhuoltopalvelut Jätehuollon viranomaispalvelut Kuntien asuntopolitiikka ja asuntokanta Tekniset palvelut Rakennuskanta Vesihuolto Jätehuolto Maaseututoimi Kaukolämpö Kuntien välinen yhteistyö ja toimintatavat Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät palvelut Kaavoitus ja sen organisoituminen Liikenneverkko ja sen kehittäminen Maaomaisuus ja maapolitiikka Mittaus ja kiinteistön muodostus Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Seudun kilpailukyky Demografinen kehitys Kuntien vahvuudet ja keihäänkärjet Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Ympäristönsuojelu Selvitysalueen kuntien ympäristönsuojelun yhteenlasketut menot olivat vuonna 2012 1 805 188 ja tulot 513 059. Nettomenot olivat siten - 1 292 129. Porin kaupungin osuus kaikista menoista on n. 83 % (1 505 210 ) ja tuloista n. 97 % (498 938 ).
Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Rakennusvalvonta Selvitysalueen kuntien rakennusvalvonnan yhteenlasketut menot olivat vuonna 2012 1 616 318 ja tulot 1 169 995. Nettomenot olivat siten - 428 323. Porin kaupungin osuus kaikista menoista on n. 58 % (929 830 ) ja tuloista n. 73 % (858 759 ). Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Ympäristöterveydenhuolto Selvitysalueen ympäristöterveydenhuollon nettomenot vuonna 2012 olivat 1 728 258.
Alueet Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Asuminen Kuntien asuntokanta 2012 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Asuinkerr ostalo Riviketjutalo Lomaasunnot Muut tai tuntemat on Harjavalta 3831 1969 751 1031 42 81 Kokemäki 3807 2700 576 417 1280 114 Lavia 927 714 147 36 853 30 Luvia 1439 1217 171 25 1359 26 Merikarvia 1531 1159 155 118 1710 99 Nakkila 2642 1933 338 317 69 54 Pomarkku 1061 827 159 51 958 24 Pori 42127 18821 4522 17959 4220 825 Siikainen 773 594 129 12 1000 38 Ulvila 5957 4048 988 857 269 64 YHTEENSÄ 75 362 39 496 9 425 24 796 11 760 1 645 Porin seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokraasuntosektorilla. Vuosituhannen vaihteessa seudulla oli vielä enemmän aravavuokra-asuntoja kuin vapaarahoitteisia. Kunnan aravien käyttöasteet ja asukasvaihtuvuus Kunta Kunnan aravien Kunnan aravien asukasvaihtuvuus käyttöaste % % 2011 2011 2012 2012 Harjavalta 95 30 96 20 Kokemäki 89 30 94 25 Lavia 80 12 85 16 Luvia 100 20 99 20 Merikarvia 91,3 23,7 93,8 24,5 Nakkila 92,3 40,2 81 39 Pomarkku 91 18 89 28 Pori 95,8 23,8 96,7 22,9 Siikainen 98 20 95 20 Ulvila 90,6 24 84,8 25 Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon työtehtävät kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa. Viranomaistyö on toinen toistaan tukevaa toimintaa ja yhteistyötä tehdään runsaasti lisäksi maankäytön suunnittelun ja teknisen toimen kanssa. Joissain selvitysalueen kunnista samalle viranhaltijalle saattaa kuulua sekä rakennusvalvonnan-, että ympäristönsuojelun tehtäviä. Selvitysalueeseen kuuluvat lupa- ja valvontaorganisaatiot ovat epäyhtenäisiä yksiköitä, jotka poikkeavat toisistaan henkilöstöresurssien ja suoritteiden osalta. Joka toisessa kunnassa viranhaltijan työpanos ei ole kokonaan rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun tai ympäristöterveydenhuollon käytössä. Valtaosa selvitysalueeseen kuuluvien toimialojen ja organisaatioiden käytössä olevista henkilöstöresursseista sijoittuu Poriin (71 %).
Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Valtaosa selvitysalueen kunnista kuuluu Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pori ja Ulvila). Pomarkun, Merikarvian ja Siikaisten ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan Pohjois- Satakunnan peruspalvelu- ja liikelaitoskuntayhtymän kautta. Lavian kunnan palvelut ostetaan Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilta ja Kokemäen palvelut Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolta. Porin ympäristövirasto myy ympäristönsuojelupalveluita Eurajoelle, Luvialle ja Pomarkkuun. Rakennusvalvontapalvelut tuotetaan jokaisessa selvitysalueen kunnissa itsenäisesti. Valtaosissa selvitysalueen kunnista rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviä hoidetaan yhden viranhaltijan toimesta Tärkeimmät selvitys- ja kehittämistarpeet Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan osalta kuntien välisiä toimintatapoja pitää yhdenmukaistaa ja yhteistyötä tiivistää. Ympäristövaikutukset eivät tunne kuntarajoja ja niitä pitäisikin aina tarkastella laajempana kokonaisuutena. Etenkin pienissä kunnissa korostuu palveluiden turvaamisen tarve yksittäisen viranhaltijan poissaolojen aikana. Lupa-, suunnittelu- ja valvontapalveluiden tulevaisuuden haasteena on riittävien resurssien varmistaminen niin henkilöstön kuin kustannusrakenteenkin osalta. Pienemmissä kunnissa viranhaltijat hoitavat yksinään sellaisia laajempia toimintakokonaisuuksia, joihin isommissa kunnissa on varattu useita, nimenomaan siihen tehtävään erikoistuneita henkilöitä. Uusi jätelaki jätekuljetusrekisterin ylläpito
Tärkeimmät selvitys- ja kehittämistarpeet Terveysvalvonnan osalta suurimman haasteen aiheuttavat sisäilmaan liittyvät ongelmat. Kuntien käyttöön tulisi saada henkilö/henkilöitä, joilla on riittävä asiantuntemus sisäilma-asioista Eläinlääkinnän haasteena on 24/7 päivystyksen järjestäminen. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää tuotanto- ja pieneläinpäivystyksen eriyttämistä. Yksi tärkeimmistä kehittämistoimista on koota alueen pieneläinvastaanotot yhteen, tehokkaaseen klinikkaan, jotta henkilöstöja laiteresurssit saadaan parhaaseen käyttöön. Nykytilan kuvaus ja keskeisen havainnot Tekninen sektori Karhukuntayhteistyön myötä on syntynyt paljolti kahden tai useamman kunnan välistä yhteistyötä. Tämä verkosto ei ole Pori -keskeinen vaan yhteistyötä tekevät myös muut kunnat keskenään. Merkittävimpänä yhteistyöalueina ovat jätevesien puhdistaminen Luotsinmäellä ja kaukolämpöyhteistyö. Hankinnoissa ja rakennuttamisessa tehdään myös kuntien välistä yhteistyötä. Yhdyskuntajätteen sijoituksesta yhteinen sopimus, jossa kaikki muut kunnat mukana paitsi Lavia.
Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Tekninen sektori 2013 TPK:n osuus henkilöstöstä on 82,5%. 2016 79%. 2020 81% Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Hallinnolliset kaikki selvitysalueen kunnat ovat lähes samanlaisia Tekninen hallintokunta on suurelta osalta tukipalveluja tuottava yksikkö, joka toteuttaa muiden hallintokuntien investointeja ja mahdollistaa toiminnan ylläpitämällä mm. toimitilat Porin koko näkyy tilastoissa, esimerkiksi henkilöstöstä 82% ja rakennusmassasta 65% on Porissa Maaseutuhallinnon keskittäminen on ollut onnistunut ratkaisu Hyvä esimerkki siitä, miten erikoisosaamista voidaan toteuttaa seudullisesti Pienillä yksiköillä ei pystytä aikaansaamaan riittävää erikoisosaamista ja toimintavarmuutta
Tärkeimmät selvitys- ja kehittämistarpeet Palveluiden tuottamistavoissa pienet kunnat ovat verkostoituneet hyvin muiden kuntien ja ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Toiminta on tuonut joustavuutta ja kustannustehokkuutta toimintaan. Rakennuskanta on kuntien suurin omistamisen volyymi ja tämän omistuserän hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuntien omistus- ja rahoitusosaamista tulee kehittää. Nykyisen toiminnan kehittämisen vaihtoehtoina on esimerkiksi verkostoitunut yhteistyö Isännöintimalli salkunhoitajamalli Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Yhdyskuntarakenne Selvitysalueella on pitkä perinne kaavoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja ylikunnallisessa yhteistyössä pl. Siikainen ja Lavia. Alvar Aallon 40-luvulla tekemä aluesuunnitelma oli Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma. Nykyinen yhdyskuntarakenne pohjautuu paljolti Aallon suunnitelmaan, vaikkei sitä sellaisenaan toteutettukaan. Yhdyskuntarakennetta kuvattu laajasti Karhukuntien yhteistyönä tekemässä Porin seudun Rakennemalli 2020 raportissa.
Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Yhdyskuntarakenteen toimivuus Pori-Harjavalta ja Pori-Luvia, yhtenäiset yleiskaava-alueet Luvia-Merikarvia yhtenäinen rantayleiskaava-alue Kompakti ja monipuolinen alue, selkeät kehittämisvyöhykkeet Hyvä tonttitarjonta, riittävä maaomaisuus, työt ja palvelut lähellä Yritys- ja elinkeinokeskittymät valtateiden varsilla, erityisesti Pori-Harjavalta Nykytilan kuvaus ja keskeiset havainnot Elinvoimapolitiikka Elinvoimapolitiikka jaettiin ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimapolitiikkaan: ulkoisen kautta pärjätään kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, sisäisellä pyritään kuntakeskusten ja kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Elinkeino-ohjelmat ja strategiat ohjaavat toimintaa, kunnilla pl. Siikainen ja Lavia on yhteinen seudullinen elinkeinostrategia Osa kunnista on mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä, osa tuottaa elinkeinopalveluita itse
Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Kaikilla kunnilla on elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden näkökulmasta riittävästi houkuttelevia ja monipuolisia asuinympäristöjä tarjottavaksi. Kaikilla hyvät virkistys- ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta kunnilla on riittävästi tonttitarjontaa ja laajentumismahdollisuuksia sijoittuville yrityksille. Kuntien maaomistustilanne on hyvä. Porin kaupunkiseutu on kompakti alue, jolla on paljon yhteneväisyyksiä ja vanhaa perinnettä ylikunnallisesta yhteistyöstä Tärkeimmät selvitys- ja kehittämistarpeet Kaavoitukseen, maankäyttöön, mittaukseen ja tontinmuodostukseen liittyvien käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Miten parhaiten edistetään kaupunkiseudun elinvoimaisuutta? Miten elinvoimapolitiikkaa johdetaan? Elinvoiman edistämiseen tarvitaan kumppanuuksia mm. kuntien, korkeakoulujen, elinkeinoelämän, yrittäjien, maakunnan, valtion paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Edellytykset alueen kilpailukyvyn kasvulle. Elinvoimapolitiikan edellytysten toteutuminen alueella ja miten niitä edistetään (mm. saavutettavuus, osaava työvoima, infrastruktuuri, yrittäjyyden edistäminen)
Uuden kunnan suunnittelussa huomioitavaa Onnistunut toimintojen yhteen liittäminen edellyttää ennen kaikkea riittävää valmistautumista; resursseja, suunnittelua, organisointia, johtamista, tiedottamista ja osallistumista. Erityisen haasteen mahdollisessa kuntafuusiossa luovat kuntien toisistaan poikkeavien tietoaineistojen siirtäminen sovelluksesta toiseen. Vaarana koetaan, että aineistoa häviää tai sitä on jatkossa vaikeaa löytää. Erityisen tarpeen luo paperiarkistojen siirtäminen. Etenkin rakennusvalvonnan arkistot ovat laajoja ja asiakirjat säilytetään pysyvästi. Palveluiden tuottamistavoista voidaan todeta, että Poria lukuun ottamatta muut kunnat ovat enemmän verkostoituneet ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Tämä toimintatapa on antanut joustavuutta ja kustannustehokkuutta toimintaan. Toisaalta on löydettävä sopiva tasapaino itse tuotettujen ja ulkoa hankittujen palveluiden välillä, jotta oma osaaminen säilyy tasolla, jolla pystytään kilpailuttamaan, hankkimaan palveluja sekä olemaan kustannustietoisia palveluiden hinnoista. Uuden kunnan suunnittelussa huomioitavaa Uuteen kuntaan on laadittava maapoliittinen ohjelma, joka ohjaa maanhankintaa ja luovutuksia. Maapolitiikassa on tärkeää, että kaikilla kunnilla on riittävästi sellaista maapolitiikkaa, jolla voidaan taata yrityksille ja asukkaille kiinnostavia tontteja. Sijainnin ja liikenneyhteyksien näkökulmasta pitäisi saada muutettua mielikuvia siitä, että Porin seutu on vaikeasti saavutettavissa. Elinkeino- ja elinvoimapolitiikka tulisi uudessa kunnassa terävöittää ja saada aikaan yhteinen, laajasti hyväksytty ja yhteisen tahtotilan kautta aikaan saatu elinkeino-ohjelma sekä miettiä elinkeinopolitiikan toteuttamisen muodot.