Prosessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I.



Samankaltaiset tiedostot
koulutuksesta kuvaajia

Julkiset hyvinvointimenot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Ajankohtaista verotuksesta

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Suomi työn verottajana 2008

Suosituimmat kohdemaat

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi Loppuraportti

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Suomi työn verottajana 2009

muutos *) %-yks. % 2017*)

Maailman valutuotanto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

muutos *) %-yks. % 2016

Käyttötilastot - lokakuussa 2008

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

*) %-yks. % 2018*)

Suomi työn verottajana 2010

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Korvaako teknologia palveluosaamisen

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Käyttötilastot - maaliskuussa 2007

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Yritykset ja yrittäjyys

Coloplastin paikallistoimistot

menestykseen Sakari Tamminen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Käyttötilastot - toukokuussa 2008

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Transkriptio:

Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Delfoi I Vuosi 2002 Lähiopetuspäivät 31.1. 1.2.2002 Delfoi II Lähiopetuspäivät 16. 17.5.2002 Kööpenhamina 12. 15.6.2002 Väliraportti 1 5/2002 Kuva 1. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Vision elementit Hyvinvointivaltion rakenteet muokkaantuneet tarpeiden mukaan Myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen Yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja Myönteinen suhtautuminen osaamisen kehittämiseen Kannustava ja tasa-arvoinen työilmapiiri Globaalisti toimivat menestysklusterit Hyvä työllisyystilanne, ei työvoimapulaa Tyky-panostukset ja jaksaminen Eläkeratkaisut Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Ratkaisuja rakennetyöttömyyteen Työvoimatarpeisiin vastaava, joustava koulutusjärjestelmä Vuonna 2012 Suomi on osaamisintensiivinen, kilpailukykyinen ja dynaaminen hyvinvointivaltio Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Elinikäinen oppiminen ja ammattitaidon päivittäminen arkipäivää Kannustava verotuksen rakenne Tehostunut koulutusjärjestelmä Vakiintunut työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä Opettajia riittävästi Opetus monimuotoista, toiminnallista ja integroitua Teknologian opetus Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys opetuksessa Verkottuminen Tieteiden välinen yhteistyö Kuva 2. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä 80 000 70 000 Työmarkkinoilta poistuvat 60 000 50 000 Työmarkkinoille tulevat 40 000 90 95 Lähde: Eläketurvakeskus 00 05 10 15 20 25 Kuva 3. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Ruotsi 64 Tanska Iso-Britannia Espanja Italia Ranska Hollanti 63 63 61 60 59 59 Suomi 59. 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Helsingin Sanomat 16.8.2002 Kuva 4. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Eläkkeellä olevat pohjoismaissa, ikäryhmittäin, % 100 80 55-59 v 60-64 v 60 40 20 0 Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Lähde: Central Pension Security Institute Kuva 5. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Tuloveroaste vuonna 2001, keskituloiset, % Tanska Belgia Saksa Alankomaat Suomi Ruotsi Norja Itävalta Italia Ranska Luxemburg Yhdysvallat Iso-Britannia Sveitsi Espanja Kreikka Irlanti Portugali Japani Lähde: OECD Yksinäinen Perhe Toinen vanhemmista kotona, 2 lasta 0 10 20 30 40 50 Kuva 6. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Tuloveroprosentit tulotasoittain vuonna 2002, yksinäinen palkansaaja 50 40 Suomi Euroopan 13 vertailumaan keskiarvo Kaikkien 17 vertailumaan keskiarvo Ero 8,9 %-yks. 30 Ero 2,3 %-yksikköä 20 Euroa/vuosi 18 000 27 500 42 000 90 000 Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto Kuva 7. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Nimellinen yhtiöverokanta Suomessa sekä keskimäärin EU-alueella ja OECD-maissa vuosina 1995 2003, % 40 35 30 EU OECD Suomi 25 20 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 Lähde: KPMG Wideri Kuva 8. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö kouluasteen mukaan, osuus yrityksistä, % Päiväkodit Ala-aste Yläaste Lukio Yliopistot/korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Ammatilliset oppilaitokset 0 20 40 60 80 100 n = 206 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Kuva 9. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyömuodot, osuus yrityksistä, % Vierailut TET-jaksot Luennot, opetus Lahjoitukset Harjoittelijat, kesätyönt. Opinnäytetyöt Kummitoiminta Yhteiset hankk. ja projektit Koulutuksen kehittäm. Tapahtumat Muut 0 20 40 60 80 100 n = 192 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Kuva 10. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Esimerkki verkottumisesta: hyvinvointiklusterin oppimiskeskus Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Ammattikorkeakoulut Tuotannon ja ylläpidon osaaminen Monialaisuus Vahva yritystuntemus Hyvinvointiklusterin oppimiskeskus Virtuaalinen oppilaitos, jossa mukana alan keskeiset toimittajat Tarjoaa perus- ja täydennyskoulutusta Ennakoi alan koulutustarpeita Toimii joustavasti Yliopistot Tieteellinen pohja Poikkitieteellisyys Kansainväliset yhteydet Yhteistyö huippujen kanssa 2. Asteen ammatillinen koulutus Bio-, ICT, palvelut -yhdistelmä Lukio Yleislukiot + erityistehtävän saaneet lukiot Peruskoulu innostaa luonnontieteisiin ja teknologiaan sekä oppimiseen yleensä Kuva 11. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Rekrytoinnin koulutusrakenne TT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002 Ammattioppilaitos 42 % Muut 11 % Ammattikorkeakoulu 25 % Yliopisto/ tiedekorkeakoulu 22 % Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Kuva 12. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Opettajien työharjoittelu, osuus yrityksistä, % On halua ottaa opettajia työharjoitteluun On resursseja ottaa opettajia työharjoitteluun 0 20 40 60 80 100 n = 207 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Kuva 13. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Esimerkki SKIP-logiikan mukaisesta menestysklusterista Installed base tarkoittaa jo asennettujen, käytössä olevien samantapaisten laitteiden muodostamaa tietokantaa, josta kerätään tietoja laitteiden toiminnasta ja niiden toimivuudesta asiakkaan prosessissa. Installed base Communication & data collection SKIP (Service and Knowledge Intensive Product) Biotieteet Elektroniikka ja mikromekaniikka Koneen- ja kojeenrakennus Palvelu Ympäristöasiat Asiakasosaaminen Materiaaliteknologia Kuva 14. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Oppilaille tarkoitetut opetustunnit 12- ja 14-vuotiaana vuonna 2002, %-osuus pakollisista aineista Uusi-Seelanti Ranska Englanti Itävalta Belgia (Fr) Espanja Saksa Japani Australia Kreikka Italia Alankomaat Suomi 0 5 10 15 20 Lähde: Education at a Glance, OECD Indicators 2002 Matematiikka Teknologia Kuva 15. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Koulutuksen kysyntä vuonna 2001 Peruskoulun 9. luokkalaisia 64 000 Lukiot 54 % Ammatillinen koulutus 36 % Ylioppilastutkinnon suorittaneita 35 500 Ammatillinen koulutus 4 % Ammattikorkeakoulut 12 % Siirtyi peruskoulun 10. luokalle 3 % Ei jatkanut opiskelua välittömästi 7 % Yliopistot 19 % Ei jatkanut opiskelua välittömästi 65 % Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2002 Kuva 16. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Odotettavissa oleva koulutusaika (2000), vuosia Huom. Lukuvuoden pituudet eri maissa voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Australia Iso-Britannia Ruotsi Suomi Belgia Norja Espanja Alankomaat Portugali Irlanti Yhdysvallat Tanska Saksa Kanada Ranska Italia Itävalta Sveitsi 0 5 10 15 20 25 Lähde: Education at a Glance, OECD Indicators 2002 Kouluaste Keskiaste Korkea-aste Kuva 17. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet vuonna 2001 Osallistuneet yhteensä 38 963. Erikoisammattitutkinto 6 093 Ammattitutkinto Ammatillinen peruskoulutus 16 227 16 643. 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2002 Kuva 18. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneet vuonna 2001 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 142 839 Teoll. ja liikealojen omat oppilaitokset Ammatilliset oppilaitokset 109 459 Korkeakoulut 160 617 308 118 Ammattikorkeakoulut 96 188 Muut oppilaitokset yhteensä. 32 449 0 50000100 000150000200 000250000300 000350000 Lähde: Tilastokeskus Kuva 19. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Aikuiskoulutukseen osallistuminen ammattiluokittain, % Johtajat, ylimmät virkamiehet ja erityisasiantuntijat Tekniset asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Muut työntekijät. 0 20 40 60 80 100 Lähde: Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa, opetusministeriö 2002 Kuva 20. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneet 25 64 -vuotiaasta väestöstä pohjakoulutuksen asteen mukaan Suomessa ja eräissä OECD-maissa, % 100 80 60 40 Korkea-aste Keskiaste Perusaste Yhteensä Lähde: Kansainvälinen aikuisten lukutaitotutkimus 1994 1998 (International Adult Literacy Survey IALS) 20 0 Suomi Tanska Ruotsi Norja Uusi-Seelanti Iso-Britannia Yhdysvallat Sveitsi Alankomaat Slovakia Turkki Portugali Belgia (Flaami) Irlanti Chile Unkari Puola Kuva 21. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012.

Henkilöstökoulutukseen osallistunut henkilöstö vuosina 1993 2003 100 89 80 60 63 66 69 68 75 40 20 0 1992 1996 1998 2001 2002 2003. Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Kuva 22. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012

Henkilöstön kehittämisen rahoitus vuonna 2001 Yhteiskunta 6,8 % Yritykset 93,2 % Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Kuva 23. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012