Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen: primaarivirtsan eritys Iho: estää mm. fibroblastien pääsyn kosketukseen epiteelin kanssa, päästää makrofagit ja hermosolujen haarakkeet läpi sisältää amorfista väliainetta, tyypin IV kollageenia (ei suuria säikeitä) ja laminiinia (M = 0 000 + 440 000) osittain epiteelisolujen syntetisoima paksuus 30-300 nm Mutaatiot tyvikalvon proteiineissa aiheuttavat kasvaimia ja niiden metastaaseja Kudosneste eli lymfa syntyy kapillaarien eli hiussuonten valtimonpuoleisissa osissa epiteeli tyvikalvo hydrostaattinen paine vesi ja pienet molekyylit ulos (= veriplasma makromolekyylit) kudosnesteen ja solujen väliaineen vuorovaikutus tärkeä ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetukselle sidekudos amorfinen matrix kudosneste läpäisee 1 säikeinen matrix (luu, rusto) erityiset kanavat Lymfan takaisinontto Edeman syitä osmoosi hiussuonissa lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon osmoottinen "imu" paleltuma, palovamma, loiset proteiinien puutteesta johtuva osmoottisen "imun" heikentyminen nälkiintyminen (kwashiorkor), munuaisen toimintahäiriöt hydrostaattinen paine ylijäämä heikko laskimoverenkierto lymfasuonten toimintahäiriöt syöpä Lymfasuoni laskimoon Edema (vanh. ödema, tiet. oedema): kudosnesteen kertyminen elimistöön turvotus elefanttitauti (filaria-mato) vrt. Oidipus = paksujalka 3 4
3. Peruskudokset A. solut järjestäytyneet levyiksi tai putkiksi peräisin ekto- ja endodermistä (mesodermi vale-epiteeli) soluvälimateriaalia suhteellisen vähän ei veri- eikä lymfasuonia diffuusio 'alhaaltapäin' (tyvikalvon läpi) tehtävät: valikoiva suodatus ja eritys, fyysinen suoja, 'rajapinta' osa epiteelisoluista erittää myös hormoneja ja kasvutekijöitä Jako toiminnan mukaan peittoepiteeli rauhasepiteeli aistinepiteeli Jako rakenteen mukaan (tumat maamerkkinä!) yksikerroksinen eli yksinkertainen epiteeli monikerroksinen epiteeli valemonikerroksinen epiteeli (1-solukerros, tumat eri korkeuksilla) Jako solun muodon mukaan ruumiinontelon mesoteeli ja verisuonten endoteeli valeepiteelejä levyepiteeli kuutioepiteeli 5 lieriöepiteeli eli pylväsepiteeli 6 levyepiteeli levyepiteeli (sammakon iho) tyvikalvo kuutioepiteeli kuutioepiteeli (munuaistiehyet) sukasauma, brush border (mikrovillukset) lieriöepiteeli (tumat yleensä tyvellä) lieriöepiteeli (suoli) 7 8
Peitto- ja rauhasepiteelit 3. Yksinkertainen lieriöepiteeli 1. Yksinkertainen levyepiteeli. Yksinkertainen kuutioepiteeli esim. munuaiskeräsen Bowmanin kotelo, keuhkorakkulat umpi- ja avoeritteisissä rauhasissa (esim. kilpirauhanen, haima), rauhasputkissa (esim. sylkirauhanen), munuaistiehyet, ovario erityisesti ruoansulatuskanavassa, myös munanjohdin, aivokammioiden seinämä ym. yleensä ulkopinnalla (lumenin eli ontelon puolella) mikrovilluskerros pinta-alaa lisäävä (eritys ja absorptio) suolessa mukana yleensä limaa erittäviä pikarisoluja (goblet cells) munuaiskeränen munuaistiehyt 9 4. Valemonikerroksinen epiteeli 10 6. Kerrostunut kuutioepiteeli henkitorvi esim. henkitorvi, virtsaputki 1 solukerros, tumat eri tasoilla harvinainen, esim. hikirauhasten tiehyeet, -3 kerrosta 7. Kerrostunut lieriöepiteeli harvinainen, esim. virtsaputki 8. Vaihettumisepiteeli yleensä vain ylemmät kerrokset levymäisiä, alla kuutioepiteeliä kuutiomainen vaihettuu levymäiseksi venymisen seurauksena virtsarakko, virtsaputki, munuaisallas voi olla keratinisoitunutta usein kaksi tumaa 5. Kerrostunut levyepiteeli iho virtsarakon seinämä iho, sarveiskalvo, ruokatorvi 11 1
9. Endoteeli ja mesoteeli Epiteelisolujen liitokset (ks. solubiologia) endoteeli: verisuonten sisäpinta liitoskompleksit solun yläosien välillä mesoteeli: ruumiinontelon seinämä tiivis liitos zonula occludens, diffuusioeste vale-epiteelejä, sillä peräisin mesodermista muistuttavat 1-kerroksista levyepiteeliä vyödesmosomi z. adherens desmosomi macula adherens solut fagosytoivia, voivat muuttua fibroblasteiksi valtimon endoteeli (poikkileikkaus) mesoteeli (pinnalta, hopeavärjäys) 13 14 Rauhasepiteelit putkimaisia rauhasia rauhaset syntyvät epiteelin painumana sisäänpäin jos tiehytyhteys säilyy avoeritteinen eli eksokriininen rauhanen jos yhteys häviää umpieritteinen eli endokriininen rauhanen eksokriiniset eritteet: entsyymit, lima-aineet, tali, maito ym. ruoansulatuskanavan seinämän kuopakkeet (mm. Lieberkühnin kryptat) entsyymit + limaaineet tyypillisesti ihon pinnalle tai ruoansulatuskanavaan eksokriiniset rauhastyypit putkimaiset eli tubulaariset rakkulamaiset eli alveolaariset kerrotut: rauhasyksikkö + tiehyeet; voi olla putkimainen, alveolaarinen tai akinaarinen yksisoluiset (esim. pikarisolut) rakkulamaisia talirauhanen ihokarvojen tyvellä kerrottuja sylkirauhaset, haiman avoeritteinen osa ("mahasylkirauhanen), suolen seinämän isot rauhaset 15 16
Eritystapa holokriininen: koko solu hajoaa erite purkautuu esim. talirauhanen apokriininen: solun kärkiosa irtoaa esim. maitorauhanen, pikarisolut merokriininen erite poistuu eriterakkuloissa (eksosytoosi) yleisin, mm. entsyymien eritys haima, sylkirauhaset Eritteen laatu seröösinen (serous) juoksevaa, kirkasta sisältää proteiineja entsyymejä esim. haima mukoosinen (mucous) lima-aineet, mukopolysakkaridit PAS-värjäys (Periodic Acid Schiff) esim. sylkirauhaset seröösinen acinus (rauhaskammio), mukoosinen acinus (jossa voi olla seröösiset 'puolikuut') 17 18 PAS-värjättyjä pikarisoluja (limaneritys) hiiren keuhkoputkessa Haiman acinus eli rauhaskammio HIO 4 PAS-värjättyjä pikarisoluja hiiren suolinukassa Von Ebnerin puolikuut sylkirauhasissa 19 0
Umpirauhaset ei tiehyttä eritteet merokriinisesti suoraan verenkiertoon hormonit: peptidit, katekoliamiinit ja muut ah-johdannaiset, steroidit Aistinepiteeli, esimerkkinä hajuepiteeli juosterakenne (mm. aivolisäke, lisämunuainen, lisäkilpirauhanen, Langerhansin saareke) solujuosteet follikkelirakenne (mm. kilpirauhanen) hiussuoni Webscope lisämunuainen follikkeliepiteeli 1