Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1
Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat ~20% (omistaa kansainvälinen katsastusyritys) Muut ~15% (pääosin yrittäjien omistuksessa) Kevyen kaluston määräaikaiskatsastuksen keskihinta nykyisin 66 (sis. 48 peruskatsastusmaksu, minkä lisäksi 80 prosentille autoista suoritettava pakokaasumittaus 17 25 sekä 28 % autoista suoritettava OBDmittaus 13 /katsastus). Peruskatsastusmaksun (ilman päästö- ja OBD-mittauksia) kehitys: 1994: 17 2002: 28 2005: 38 2008: 48 Pakokaasupäästömittaus noussut 1994-2008: 5 17 Liikevoitto: Suomessa keskimäärin 23 % Suurimmat yli 50 % Katsastuksen hinta-asioita on tutkittu kahden vuoden aikana kahteen kertaan AKEn teettämissä tutkimuksissa Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kevyen ja raskaan kaluston katsastustoimilupien erottaminen toisi kustannussäästöjä Katsastusalan muutokset LVM valmistelee lainsäädäntöä asiasta valmistunee vuoden loppupuolella Muutokset lisännevät hintakilpailua kevyen kaluston määräaikaiskatsastuksissa Vastaavasti erikoiskatsastukset ja raskaankaluston katsastukset muuttavat luonnettaan 1.10.2009 2
Palveludirektiivi Euroopan yhteisöjen ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla ( palveludirektiivi ) pyrkii edistämään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta yhteisössä. tavoitteena on purkaa lupajärjestelmiä ja muita sijoittautumista koskevia rajoituksia, jotka voisivat estää tai haitata markkinoille pääsyä muissa jäsenvaltioissa tavoitteena on varmistaa palvelujen sisämarkkinoiden toteutuminen purkamalla niitä rajoittavat esteet sekä vahvistaa palvelujen vastaanottajien oikeuksia palvelujen käyttäjänä, edistää palvelujen laatua ja luoda jäsenvaltioiden välille toimiva hallinnollinen yhteistyö. Täytäntöönpanosta vastaa TEM, sektorikohtaisesta erityislainsäädännöstä asianomaiset ministeriöt Lupajärjestelmien tulee perustua kriteereihin, joka ovat syrjimättömiä, perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin, oikeassa suhteessa mainittuun yleiseen etuun liittyvään pakottavaan syyhyn, selviä ja yksiselitteisiä, objektiivisia, yleisesti ennalta tiedossa sekä avoimia ja saatavilla. Luvan saatuaan palveluntarjoajan on voitava harjoittaa palvelutoimintaa koko valtion alueella, ellei kutakin toimipaikkaa koskeva erillinen lupa tai luvan rajoittaminen koskemaan tiettyä osaa alueesta ole perusteltu yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä. Luvasta ei saa tehdä määräaikaista, paitsi jos lupa uusitaan automaattisesti tai sen uusimisen ainoana edellytyksenä on vaatimusten jatkuva täyttäminen, tai jos saatavissa olevien lupien määrä on rajattu yleisen edun mukaisista pakottavista syistä, taikka luvan määräaikaisuus on perustelua yleisen edun mukaisin pakottavin syin. 1.10.2009 3
Sähköautot Sähkön käyttö auton käyttövoimana on perusteltua, koska nykyisistä tekniikoista se on käytännössä ainoa, jossa energiaa voidaan palauttaa alkuperäiseen muotoon jarrutettaessa käyttämällä sähkömoottoria jarrutuksen ajan generaattorina. Polttomoottori on nykyisellään sekä fossiilisia polttoaineita (bensiini, diesel) että muita käyttövoimia käytettäessä (etanoli, maakaasu, vety) jo erittäin hyvä hyötysuhteeltaan, mutta ei sitä ole mahdollista hyödyntää jarrutuksessa, vaan jarrutusenergia aina hävitetään jarruissa ja moottorissa lämpönä hukkaan. Varsinkin kaupunkiajossa tulee sähkön käyttö väistämättä yleistymään. Sähkön tuottoon autoissa on tällä hetkellä kolme erilaista strategiaa: autot, joissa on sähkön lisäksi toinen käyttövoima ja sähköä tuotetaan jarrutuksissa sekä polttomoottorilla akkuja lataamalla yksinomaan verkkovirralla ladattavat autot polttokenno-autot Oleellista tässä sähköautoteknologiassa on se, että autojen tulee olla alusta alkaen sähkökäyttöä varten suunniteltuja, jotta akkujen paino sekä niiden edellyttämät turvallisuus vaatimukset voidaan täysipainoisesti huomioida. Akkuteknologian suurin haaste on tällä hetkellä akkujen suuri paino varastoimaansa energiaan nähden; Akkupaketti, jolla voidaan ajaa 200km painaa 300kg kun samankokoisessa autossa 50kg:n dieseltankki riittää heloisti yli 1000km ajoon. Kehitystyön alla on myös akkujen elinikä, joka vielä tällä hetkellä on lyhyempi kuin muun auton elinikä. Mikäli akuille ei aseteta optimaalista toimintalämpötilaa, lyhenee niiden elinikä vielä merkittävästi. Nykyisellään ongelmaksi tulisi se, että akkujen kuollessa on tietenkin käyttötavasta riippuen muu auto vielä hyvässä kunnossa mutta uusien akkujen hankkiminen on toisaalta erittäin kallista. 1.10.2009 4
Puitedirektiivi 2007/46 Ajallinen kehitys Yhteisestä tyyppihyväksynnästä sopiminen aloitettu vuonna 1970 henkilöautojen osalta valmista tuli 1993 Hyötyajoneuvojen kehysdirektiiviä suunniteltu pitkään, suurimpana haasteena on ollut monivaiheisesta hyväksynnästä sopiminen Vuonna 2001 esiteltiin pääperiaatteet, mutta uusien tyyppihyväksyntöjen ensimmäiseksi ajankohdaksi saatiin sovittua vasta 29.4.2009 Sisällön kehitys Direktiivillä on tarkoitus edistää hyötyajoneuvojen vapaata liikkuvuutta Keskustelua on ollut siitä, onko direktiivi totaalisen harmonisoinnin direktiivi vai ei Yksittäishyväksynnän vaatimukset poikkeavat eri jäsenvaltioiden välillä yhtenäistämistyö on kuitenkin aloitettu Vaikutukset EY-tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen vapaampi liikkuvuus yhteisön sisällä ei teknisiä esteitä Kansallisia vaatimuksia hankalampi ylläpitää pyrittävä muuttamaan kaikki prosessit EY-prosesseja noudattavaksi 1.10.2009 5