MÄNTYKUMMUN PÄIVÄKOTI PORVOO HANKESUUNNITELMA

1.12.2015 MÄNTYKUMMUN PÄIVÄKOTI PORVOO HANKESUUNNITELMA

1 YHTEENVETO... 3 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 2.1 Hankesuunnittelutyöryhmä... 3 2.2 Pinta-alakäsitteet... 5 2.3 Käytössä olleet asiakirjat...5 2.4 Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus... 6 3 HANKKEEN PERUSTELUT... 6 3.1 Pedagogiset perustelut...6 3.2 Toiminnalliset perustelut... 7 4 TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA... 8 4.1 Imago ja pedagogiset tavoitteet... 8 4.2 Toiminnan tavoitteet ja mitoituksen perusteet...8 5 RAKENNUSPAIKKA... 9 5.1 Kiinteistön omistaja...9 5.2 Sijainti... 10 5.3 Alueen ominaisuudet... 10 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet... 10 5.5 Väestönsuojelu... 11 6 TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT... 11 6.1 Henkilömäärät... 11 6.2 Tilaohjelma... 12 7 TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET... 13 7.1 Yleistä... 13 7.2 Tilat... 13 7.3 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet... 14 7.4 Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet... 15 7.5 Muuntojoustavuus... 15 7.6 Ylläpito... 16 7.7 Ulkotilat ja liikenne... 16 8 ERITYISHUOMIOITA... 17 9 VIRANOMAISVAATIMUKSET... 17 10 LIITTEET... 17

1 YHTEENVETO Perustiedot Mäntykummun päiväkoti, uudisrakennus Hansatie 11, Porvoo Kaupunginosa 11, kortteli 874, tontti 1, 12584 m 2. Suunniteltu toiminta Laajuus Kahdeksan kokopäiväistä ryhmää 1-6-vuotiaille lapsille Tilat suunnitellaan 21 lapsen ryhmille, yhteensä 168 lapselle. Henkilökunnan määrä mitoitetaan seuraavasti: hoito- ja kasvatushenkilöitä kolme (3) x kuusi (8) ryhmää = 24 + päiväkodin johtaja, sekä lisäksi kaksi (2) ruokapalvelu ja yksi (1) siivoustyöntekijä eli yhteensä 28 aikuista. Ohjelma-ala 1295,5 ohm 2 Tavoitebruttoala 1945,5 brm 2 Tavoitekerrosala 1814 k-m 2 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.1 Hankesuunnittelutyöryhmä Porvoon kaupunki/toimitilajohto Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Toimitilajohtaja Börje Boström 040 580 4131 borje.bostrom@porvoo.fi Kaupunginarkkitehti Markku Partanen 040 489 1650 markku.partanen@porvoo.fi Suunnittelupäällikkö Juha Aaltonen 040 489 1799 juha.aaltonen@porvoo.fi Projektipäällikkö Tony Lökfors 040 544 9037 tony.lokfors@porvoo.fi Porvoon kaupunki/ hankintapalvelut Hankintasihteeri Tarja Juvonen 040 752 2998 tarja.juvonen@porvoo.fi Porvoon kaupunki/kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen 040 528 4841 eero.loytonen@porvoo.fi Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio 019-520 2717 maija-riitta.kontio@porvoo.fi Porvoon kaupunki/sivistystoimi Varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg 040 029 5708 leila.nyberg@porvoo.fi Päiväkodinjohtaja Sinikka Troberg 040 523 7813 sinikka.troberg@porvoo.fi Päiväkodinjohtaja Susanne Nyholm 040 547 2290 susanne.nyholm@porvoo.fi Arkkitehtisuunnittelu Groop & Tiensuu Arkkitehdit Oy Laidunrinne 7 C 02330 Espoo Annika Groop 044 788 8790 annika.groop@gtark.fi Jyrki Tiensuu 044 788 8791 jyrki.tiensuu@gtark.fi LVIS-asiantuntija Duopoint Oy PL 7 16151 Porvoo Kenneth Ek 040 503 4075 kenneth.ek@duopoint.fi Pohjarakennusasiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34 00601 Helsinki Kari Lomperi 040 750 6865 kari.lomperi@fcg.fi

2.2 Pinta-alakäsitteet Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: ohjelma-ala (ohm 2 ), hyötyala (hym 2 ), kerrosala (kem 2 ) ja bruttoala (brm 2 ). ohm 2 Ohjelma-ala = toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Käsitettä käytetään vain ohjelmointivaiheessa, kun ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia. Ohjelma-alaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. hym 2 Hyötyala (=ohjelma-ala) Suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. kem 2 Kerrosala = käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettavaksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 132/1999, 115, 1.mom.). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pintaalan verran (3. mom.). Momentti 3. koskee 1.1.2000 jälkeen vahvistettuja asemakaavoja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistöjen arviokirjoissa, jne. brm 2 Bruttoala =hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala. Kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala voidaan laskea kerrostasoalojen summana. 2.3 Käytössä olleet asiakirjat Pohjakartta Voimassa oleva asemakaava Kiinteistörajat Mäntykummun päiväkoti suunnitteluohje Porvoo 2015 Koulujen ja päiväkotien pihat suunnitteluohje Porvoo 7.11.2014 Päiväkotipihojen suunnitteluohje Porvoo 2015 Kaluste- ja varustekaavio, päiväkoti Porvoo 12.1.2015 Porvoon kaupungin päiväkotiverkkoselvitys 2013

2.4 Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus Alueella on voimassa oleva asemakaava: - asemakaava, vahvistunut 18.7.1974 - käyttötarkoitus asemakaavassa: YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue - rakennusoikeus 6292 k-m 2 - kerrosluku II - uusi päiväkoti on suunniteltu sijoitettavan siten, nykyinen, purettava päiväkoti voi toimia kunnes uusi on rakennettu, nykyinen piha alue säilyy myös rakentamisen jälkeen 3 HANKKEEN PERUSTELUT 2013 valmistuneen Porvoon kaupungin päiväkotiverkkoselvityksen mukaan päiväkotirakennusten joukossa on rakennuksia, jotka ovat pikaisen peruskorjauksen tarpeessa, mutta joiden peruskorjaamista ei teknisistä ja taloudellisista syistä voida pitää järkevänä. Mäntykummun päiväkoti kuuluu näihin. Päiväkotipaikkojen tarve ei ole vähentynyt, joten poistuvat paikat on korvattava ja samalla saatava lisää hoitopaikkoja, jotta myös päivähoidon usein pitkäaikaisistakin väliaikaisjärjestelyistä voidaan systemaattisesti luopua. Mäntykummun päiväkodin sijainti on palveluverkon toimivuuden kannalta hyvä ja se kannattaa korvata samalle paikalle rakennettavalla uudella päiväkodilla. Vanha päiväkotirakennus puretaan. Päiväkotiverkkoselvityksen mukaan uudet päiväkodit tulee suunnitella ensisijaisesti kahdeksan päivähoitoryhmän kokoisiksi. Palveluverkon parantaminen merkitsee mittavia investointeja. Kysymyksessä on kuitenkin palvelujen välttämätön korvaaminen ja tehostaminen sekä keskittäminen järkevän kokoisiksi, kuntalaisia paremmin palveleviksi yksiköiksi. Samalla kiinteistökantaa uudistetaan ja sen energiatehokkuutta parannetaan. Näin saadaan aikaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa rakennusten koko elinkaaren ajalle. 3.1 Pedagogiset perustelut Jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen leikki- ja oppimisympäristöön. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat edellyttävät, että lapset voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista leikki- ja opetusmateriaalia sekä tietotekniikkaa. Lasten tulee saada leikkiä ja toimia pienryhmätiloissa, liikuntatiloissa sekä hyvin varustetulla, turvallisella piha-alueella. Päivähoidossa lapsella on myös oikeus varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsiryhmissä hoito- ja kasvatushenkilöstö tarjoaa lapselle yksilöllistä tukea. Lisäksi muut erityisasiantuntijat, kuten kiertävät erityislastentarhanopettajat, vierailevat säännöllisesti päiväkodeissa. Päivähoidon henkilöstön yhteistyötahoja ovat lisäksi lastenneuvolat, sosiaalija terveystoimen erityistyöntekijät sekä koulutuspalvelujen oppilashuolto.

Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Oppimisympäristöllä on varhaiskasvatuksessa ratkaiseva merkitys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen laadukkaassa toteuttamisessa. Tämä sekä tuen saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa päiväkodissa, jossa on kullekin ikäryhmälle tarkoituksenmukaiset ja riittävät ryhmä- ja pienryhmätilat. 3.2 Toiminnalliset perustelut Varhaiskasvatuksessa lapset ovat iältään 9 ½ kk 6-vuotiaita ja toiminta-aika ajoittuu pääsääntöisesti klo 6-18 välille. Poikkeuksena ovat vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit, jotka toimivat iltaisin, viikonloppuisin ja ympärivuorokautisesti. Porvoossa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa pääsääntöisesti klo 9-13 välillä ja tämän lisäksi lapset saavat päivähoitoa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Päiväkodin toiminta sisältää sekä yksilö-, pienryhmä- että suuryhmätoimintaa. Päivän aikana lapset syövät aamupalan, lounaan ja välipalan. Lapset ulkoilevat vähintään kaksi tuntia päivässä sekä tarvitsevat ikätasonsa mukaisen riittävän ja rauhallisen lepo-/unihetken. Hoito, kasvatus ja opetus kuuluvat lapsen päivähoitopäivään. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa ja sitä enemmän lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Toimintaa ja toimitiloja järjestettäessä huomioidaan lasten ikätaso. Päiväkodin eteis-, wc-, ruokailu- ja lepotilojen kalusteiden on oltava ikätasolle sopivat ja tilat oltava tarkoituksenmukaiset ja muuntelukelpoiset. Varhaiskasvatushenkilöstön työnkuvaan kuuluu paljon yhdessä tehtävää kehittämistyötä. Hoito- ja kasvatushenkilöstö työskentelee yhä enemmän moniammatillisesti. Lasten saama yksilöllinen tuki edellyttää erityistyöntekijöiden osallistumista päiväkotitoimintaan. Esimerkiksi sosiaalija terveystoimen henkilöstö järjestää lapselle hoitopäivän aikana yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti päivähoitopaikassa. Näitä tilanteita varten tarvitaan erillisiä kokoontumistiloja. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Lapsiryhmän henkilöstö suunnittelee ja kehittää lapsiryhmän toimintaa. Koko päiväkodin henkilöstö osallistuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin arvioitaessa ja kehitettäessä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Henkilöstöjohtaminen ja pedagoginen johtaminen ovat hyvin tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Esimiehen ja henkilöstön välisiä tapaamisia toteutetaan päivittäin. Esimiehellä ja henkilöstöllä tulee tämän vuoksi olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet erillään lapsiryhmien tiloista. Päiväkodin tukipalvelut, kiinteistönhoito-, siivous ja ruokapalvelut, ovat tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Tukipalveluja järjestettäessä tulee huomioida lapsiryhmien ikärakenne, toiminta-, leikki-, ruokailu- ja lepoajat. Päiväkotitoiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja määrä, lasten äidinkieli, henkilöstön määrä ja tilaratkaisut. Lisäksi

kustannustehokkuus ja toiminnan monipuolinen ja joustava järjestely asettavat vaatimuksia päiväkotitiloille. Porvoossa käytetään uusimpien päiväkotitilojen suunnittelussa ohjeellisena kahdeksan ryhmän päiväkotia. Parillinen määrä ryhmiä mahdollistaa molempien kieliryhmien toiminnan järjestämisen niin, ettei yksittäinen ryhmä jää erilleen kielen vuoksi. Henkilökunnan joustava käyttö esimerkiksi sijaistamisen yhteydessä on mahdollista, kun on riittävästi samankielistä henkilökuntaa. Erillään toimivien yksittäisten päiväkotiryhmien toiminta on haavoittuvaista. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen takaaminen lasten ja henkilöstön poissaolotilanteissa on pienessä yksikössä haastavampaa kuin useamman ryhmän talossa. Kahdeksan ryhmän päiväkoti tuo kustannustehokkuutta esimerkiksi tukipalveluja järjestettäessä. Ateriapalvelujen kuljetuskustannuksissa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun kuljetuksia ei tarvitse järjestää moneen pieneen päiväkotiin. 4 TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago ja pedagogiset tavoitteet Tärkeitä periaatteita päiväkodin toiminnassa ovat oppiminen ja kehittyminen, joustavuus, avoimuus, yhteistyö, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja ekologisuus. Tilojen tulee tukea näiden tavoitteiden toteutumista ja omalta osaltaan ilmentää näitä arvoja. Päiväkodin toiminnassa korostuvat moniammatillisuus ja yhteistoiminta kodin ja päiväkodin, lapsen tärkeimpien oppimisympäristöjen välillä. Avoimuus ja yhteistoiminnallisuus näkyvät päiväkodin toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä. Päiväkodissa hyödynnetään nykyteknologiaa kaikin mahdollisin tavoin. Tilat ovat monikäyttöisiä, ne antavat mahdollisuuden sekä lasten että aikuisten, kasvattajien erikokoisten ryhmien kokoontumiseen ja työskentelyyn. Päiväkodin tilat ovat monikäyttöisiä ja muunneltavia, ne mahdollistavat leikin, levon, ruokailun, pienryhmätyöskentelyn, oppimisen koulun aloituksen. Tilat suunnitellaan avoimiksi, läpinäkyviksi niin, että eri ryhmät ja eri-ikäiset lapset tuntevat olevansa osa kokonaisuutta, yhteiskuntaa. 4.2 Toiminnan tavoitteet ja mitoituksen perusteet Päiväkoti mitoitetaan 8 hoitoryhmän mukaan. Jokaisen ryhmän tilat varustetaan maksimilapsimäärälle, 21 lapselle. Mitoitettaessa varaudutaan ylimääräisiin paikkoihin ylimääräisin vaatenaulakoin ja patjoin. Päiväkodin ryhmätilat suunnitellaan tilaohjelmaltaan samanlaisiksi, jotta muutokset ryhmien kokoonpanossa ovat mahdollisia, esimerkiksi alueen lasten ikäjakauman muuttuessa.

Päiväkotiryhmän tilat käsittävät kolme yhtä suurta (30m 2 ) ryhmähuonetta, jotka voidaan varustella tarpeen mukaan joustavasti, sekä wc- ja pesutilat. Jokaiselle ryhmälle on oma eteinen. Sisäänkäynnit märkäeteisineen on jaettu siten, että kaksi ryhmää käyttää pareittain samaa sisäänkäyntialuetta. Erilliset sisäänkäynnit helpottavat ja nopeuttavat arkirutiineja, mutta avoimuus ryhmien välillä säilyy. Sisäänkäyntitilojen tulee olla riittävän väljät, jotta toiminta on joustavaa ja sisään- ja uloskäyntitilanteet ovat mahdollisimman sujuvia. Lisäksi päiväkotiin on sijoitettu verstashuone, joka on tarpeen mukaan kunkin ryhmän käytössä sekä salin yhteyteen erityiryhmähuone, joka toimii myös näyttämötilana. Henkilökunnan puku- ja pesutilat mitoitetaan noin 27 hengelle; 24 hoito- ja kasvatushenkilöä sekä 3 tukipalveluhenkilökuntaa. Pukuhuoneet varustetaan ylimääräisin kaapein. Tilat jaetaan kahteen ryhmään, jotta niitä voivat käyttää joustavasti eri ryhmät ja mahdollisesti eri sukupuolta olevat työntekijät. Henkilökunnan sosiaalitilat sijoitetaan väestönsuojaan. Hoito- ja kasvatushenkilökunnan työtilat liittyvät osaksi päivähoitotiloja. Henkilökunnan tiloissa on kaksi toimisto/työhuonetta ja isompi kokous/taukohuone, jossa on keittiökalusteet Rakennuksessa on erilliset sisäänkäynti- ja eteistilat henkilökunnalle ja vanhemmille. Henkilökunnan tilat sekä iltakäyttöiset tilat ovat erotettavissa varsinaisista päivähoitotiloista. Ulkotilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon: - turvallisuus; piha aidattu, ajoneuvoliikenne ja pysäköinti erotettu jalankulkuväylistä ja pihasta - ulkovalaistus, ei katvealueita - koko alue helposti valvottavissa - eri-ikäisten lasten leikkialueet erotettavissa (erityyppiset leikit), pihaalueen jäsentelyssä huomioitu myös leikit eri vuodenaikoina - katettu leikkialue, sadesuojat, suoja liialta auringonpaisteelta - sadevesien pois johtaminen piha-alueelta, kallistukset, sadevesikaivot - lastenvaunujen ja -rattaiden säilytyspaikat - piha-alueen muotoilu ulkoleikkien tarpeisiin (mm. liukumäet kesä/talvi) - kasvillisuus; puut pensaat, perennat, nurmi, kasvillisuuden suojaus Suojaisaa aidattua piha-aluetta tulee varata vähintään 20m 2 /hoitopaikka. 5 RAKENNUSPAIKKA 5.1 Kiinteistön omistaja Rakennuspaikka on Porvoon kaupungin omistuksessa. 5.2 Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee osoitteessa Hansatie 11, noin 2 km etäisyydellä Porvoon keskustasta itään.

Sijaintikartta (liite 1) 5.3 Alueen ominaisuudet Maasto ja maisema Rakennuspaikka on keskialueeltaan lähes tasainen, tontin koillis- ja lounaispäät ovat loivasti koilliseen viettäviä. Rakennus tulee sijaitsemaan tontin koillisosassa, joka on nykyisin luonnontilainen, havupuita kasvava alue. Nykyinen päiväkoti voi toimia paikallaan kunnes uusi on rakennettu. Nykyinen päiväkoti puretaan ja vapautuva alue käytetään osaksi uuden päiväkodin pihaa sekä saattoliikenne- ja paikoitusaluetta. Nykyisen päiväkodin pihaaluetta hyödynnetään ja sitä laajennetaan lounaisreunaltaan luonnontilaisena säilytettävällä mäntyjä kasvavalla alueella. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Päiväkoti sijaitsee pientaloalueen ja kerrostaloalueen välisessä saumassa, puistomaisessa kohdassa. Ympäröivät rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia pientaloja ja 2-3 kerroksisia kerrostaloja. Kunnallistekniikka Alue liittyy rakennettuun kaupungin vesi-, viemäri- ja energiaverkostoon. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Pohjaolosuhteet Aluella on kallio lähellä maanpintaa. Rakennus voidaan perustaa kalliolle, suoraan tai jos kallio on hieman syvemmällä, paalujen varaan. Rakennuspaikan kosteuden hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perustaminen tehdään radonturvallisesti. 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet 5.5 Väestönsuojelu Asemakaava ja kiinteistön muodostus Alueella on voimassa oleva asemakaava, vahvistettu 18.7.1974. Rakennuspaikka on kaupungin omistuksessa.tontin pinta-ala on on 12584m 2. Ajo tontille Ajoneuvoliikenne tontille on Hansatieltä luoteesta käsittäen keittiön huoltoliikenteen, ajon paikoitusalueille ja saattoliikenteen. Päiväkodin pysäköintipaikat on jaettu kahdelle alueelle; saattoliikenteen yhteydessä on 18 autopaikkaa ja tontin koillispäässä 20 autopaikkaa henkilökunnan ja päiväkodissa asioivien käyttöön. Molemmilla paikoitusalueilla on yksi autopaikka mitoitettu liikuntaesteisille. Päiväkotirakennukseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja (kaksikerroksinen), joka mitoitetaan henkilömäärän mukaisesti. Rakennuksessa tulee toimimaan yhteensä n. 180 henkilöä. Väestönsuojan kokonaispinta-ala on (0,75m 2 /henkilö) on mitoitettu keskimääräisen henkilömäärän 156h mukaisesti eli 117 m 2 varsinaista suojapinta-alaa sekä tilat sulkuteltoille ja ilmanvaihtolaitteille (9,5m 2 ) yhteensä 126,5 m 2.

Väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelmasta henkilökunnan sosiaalitilat, vaatehuolto ja siivouskeskus, terapiatila sekä varasto. 6 TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Päiväkotitilojen tilaohjelman laadinnassa, yhteen ryhmään kuuluvia tiloja samoin kuin ulkotiloja mitoitettaessa on käyty neuvotteluja päivähoidon edustajien kanssa sekä arvioitu Porvoossa ja muissa kaupungeissa viime aikoina toteutettujen päiväkotien toimivuutta niistä saatujen palautteiden perusteella. Päiväkotitiloissa sekä oheistiloissa on sovellettu yleisiä rakennusmääräyksiä ja mitoitusohjeita. Väestönsuojatiloista on neuvoteltu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Keittiötiloista on neuvoteltu Porvoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa. Teknisten tilojen tilantarve on mitoitettu aiemmin toteutettujen vastaavanlaisten hankkeiden mukaan. Yhteenveto tilaohjelmasta ohm 2 Päiväkodin ryhmätilat yht. 880,0m 2 Yhteiset tilat 293,0m 2 Henkilökunnan tilat 99,0m 2 Siivous- ja kiinteistönhuollon tilat 23,5m 2 Ohjelma-alan tilat yht. 1295,5m 2 Tilaohjelman mukainen: Ohjelma-ala 1295,5 ohm 2 Kerrosala 2116,5 k-m 2 Kerrosala laskettuna 250mm ulkoseinäpaksuuden muk. 2009,0 k-m 2 Bruttoala 2245,0 brm 2 Kylmät varastot 47,5 k-m 2 (sisältyvät kerrosalaan ja bruttoalaan) Ulkotilat: Piha-alueen pinta-ala n. 7000m 2 6.1 Henkilömäärät Mäntykummun päiväkoti Lapsia 8 ryhmää 168 Henkilökunta 24 Ruoka- ja tukipalvelu 3 Päiväkodin johtaja 1

6.2 Tilaohjelma Mäntykummun päiväkoti, 8 ryhmää max. 168 lasta Ryhmät 8 kpl á 125 m 2 8kpl ryhmähuone, 3 kpl/ryhmä 25m 2 välinevarasto 2,5m 2 wc- ja pesuhuone 12m 2 märkäeteinen 9,5m 2 eteistila, vaatetila 11m 2 yhteensä 880m 2 Yhteistilat sali, näyttämö, salin varasto 90m 2 ulkopuol. käyttö eteisaula 6m 2 ulkopuol. käyttö verstas 15m 2 liva-wc 6m 2 wc/ulkokäyttö 4m 2 ruokailutila (1 ja 2. kerroksissa) ja kotikeittiö 80m 2 varastot 15m 2 yhteensä 216m 2 Henkilökunnan tilat toimisto, päiväkodin johtaja 16m 2 ohjaajien työhuone 10m 2 terapiatila 12m 2 neuvotteluhuone 24m 2 henkilökunnan wc-tilat, ryhmätilojen yhteydessä 8m 2 henkilökunnan sosiaalitilat (naisille ja miehille) 37m 2 sij. VSS siivouskeskus 9m 2 sij. VSS vaatehuolto 8m 2 sij. VSS yhteensä 124m 2 Keittiö jakelukeittiö ja keitttiöhenkilökunnan sosiaalitilat 55m 2 Jakelulinjasto ja astianpalautus 10m 2 keittiön ulkovarasto 4m 2 yhteensä 69m 2 Yhteensä 1289m 2 Muut tilat vss + aputilat 126,5m 2 kiinteistöhuolto 6,5m 2 Hyötyala yhteensä 1295,5m 2 VSS-tilat väestönsuoja henkilömäärän mukaisesti väestönsuoja + aputilat 126,5m 2 Tekniset tilat iv-konehuoneet 109m 2 lämmönjakohuone/sähköpääkeskus, puhelintalojakamo 22,5m 2 Ulkotilat Varastot ja vaunukatokset, sadekatos 95m 2 sisältää varastot; päiväkodin ulkovälineet (kylmä) 20m 2 vaunut (kylmä) 10m 2

7 TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 7.1 Yleistä Tavoitteena on mielenkiintoinen, harmoninen ja mittakaavaltaan kaupunkikuvaan ja luonnonympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti laadukas ja korkeatasoinen julkinen rakennus. Päiväkodin tulee erottua kaupunkikuvassa julkisena rakennuksena alueen muista rakennuksista. Päiväkodin saattoliikenne lyhytaikaisine pysäköintipaikkoineen on Hansatieltä, erillisenä liittymänä huoltoliikenne sekä ajo henkilökunnan ja vierailijoiden pysäköintipaikalle tontin pohjoisnurkalta Hansatieltä. Piha-alueet ja rakennuksen ulkotilat muodostavat oleellisen, toiminnallisesti tärkeän osan päiväkodin toimintaa. Ne rakennetaan korkeatasoisesti, ja varustetaan turvallisesti ja kestävästi. Päiväkodin suunnittelussa lähtökohtana ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset ja käyttökustannusten kannalta taloudelliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit ja talotekniikka. Tätä noudatetaan kokonaisratkaisuista yksityiskohtiin, kalusteisiin ja materiaalivalintoihin siten että rakennus kestää kulutusta ja aikaa, sekä vanhenee kauniisti. Rakennuksen materiaalit ovat korkealaatuisia ja tarkoituksenmukaisia, huoltaminen järkevää. Lähtökohtiin kuuluu laadukas suunnittelu ja muuntojoustava rakentaminen. Päiväkoti on esteetön. 7.2 Tilat Yleistä Rakennetun ympäristön tulee olla mielenkiintoinen ja turvallinen, se edesauttaa uusien asioiden oppimista ja luo puitteet monipuoliselle toiminnalle. Kaikki rakennuksen toiminnot ja osat ovat sisäyhteydessä keskenään, mutta voidaan tarvittaessa sulkea sopiviksi osiksi. Päiväkodin tilat Päiväkodin tilat ovat monikäyttöisiä ja muunneltavia, ne mahdollistavat leikin, levon, ruokailun, pienryhmätyöskentelyn, oppimisen koulun aloituksen. Tilat suunnitellaan avoimiksi, läpinäkyviksi niin, että eri ryhmät ja eri-ikäiset lapset tuntevat olevansa osana kokonaisuutta, yhteiskuntaa. Kaikille kahdeksalle lapsiryhmälle on pareittain yhteinen sisäänkäynti länteen-lounaaseen suunnatulta sisäpihalta väljästi mitoitetun märkäeteisen kautta. Päiväkodin ryhmätilat Päiväkotiryhmiä on kahdeksan, yhteen ryhmään kuuluu: kolme monikäyttöistä, toisiinsa yhteydessä olevaa 25m 2 ryhmähuonetta, eteistila naulakoineen, pesu- ja wc-tilat. Jokaisella sisääntuloalueella on oma märkäeteinen, josta on käynti ryhmäkohtaisiin eteistiloihin. Yhteiset tilat

Rakennukseen sijoittuu yhteiskäyttöön tarkoitettu sali, joka on myös ulkopuolisessa käytössä. Saliin voidaan yhdistää näyttämönä toimiva eritysryhmätila. Saliin on käynti eteistilasta, jonka yhteydessä on kotikeittiö ja liva-wc. Osa päiväkodin toimintatilaa ovat käytävä- ja aulatilat, jotka on suunniteltu vaihteleviksi monipuolisesti käytettäviksi avotiloiksi. Aulatiloista osa on osoitettu päiväkodin ruokailutiloiksi. Rakennuksen sisäpihalta on ulkoyhteys kuraeteisen kautta yhteen wc-tilaan. Rakennuksen aputilat, varastot ja siivoustilat palvelevat koko rakennusta. Henkilökunnan tilat Tiloja ovat työhuoneet (2kpl; päiväkodin johtaja ja ohjaajien työhuone), terapiatila, kokous-taukotilat, vaatehuoltohuone sekä puku-, pesu- ja wc-tilat. Kokous-taukotila, terapiatila, puku-, pesu-, wc-tilat ja vaatehuoltohuone sijoittuvat väestönsuojaan. Kokous-taukotilassa on keittiökalusteet. Jokaisen kahden ryhmän osaston yhteyteen on niinikään osoitettu henkilökunnan wc. Naulakkotilat Lasten naulakot ovat ryhmäkohtaisissa eteistiloissa, joihin kukin jättää ulkovaatteensa henkilökohtaiseen naulakkoon, missä lapsilla on oma lokerikko kullakin. Ulkojalkineiden paikat ovat märkäeteisiin sijoitetuissa kenkätelineissä. Sisätiloissa lapset käyttävät sisäjalkineita. Liite; pohjapiirros Piha Rakennuksen tilojen ohella päiväkodin piha on lapselle oleellinen kasvu- ja oppimisympäristö. Piha palvelee opetusta, on turvallinen, toiminnallinen, virikkeellinen ja elämyksellinen. Pihalle sijoitetut leikkivälineet ja -laitteet sekä erilaiset pinnat ja istutukset; puut, pensaat, perennat, nurmikko ovat osa oppimisympäristöä ja lisäävät pihan viihtyisyyttä. Päiväkodin pihaa rajaavat päiväkotirakennus ja erilliset varastot, ja se on kauttaaltaan aidattu. Pihan tulee olla mielenkiintoinen, mutta kuitenkin yksinkertaisesti valvottava. Leikkipaikat- ja välineet sijoitetaan helposti valvottaville alueille, turvalliselle alustalle. Päiväkodin saattoliikenne ja huoltoliikenne järjestetään turvallisesti siten, että saattoliikenne pääsääntöisesti on erotettu huolto- ja muusta liikenteestä. Liite; asemapiirros 7.3 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet LVIAS-selostuksen mukaisesti. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja päiväkotiin sopivia. Kalusteiden ja niiden sijoituksen mitoituksessa huomioidaan eri-ikäisten lasten mittakaava. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Lisäksi tutkitaan mahdollisuudet liittää päiväkodin lvi-järjestelmiin lämmönkeräimiä, aurinkopaneeleita, ym. rakennuksen energiataloutta parantavia järjestelmiä.

7.4 Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet LVIAS-selostuksen mukaisesti. Rakennus toteutetaan matalaenergiaperiaatteen mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan tilojen ja järjestelmien terveellisyys ja turvallisuus nykyisten määräysten mukaisesti sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset ja käyttökustannuksiltaan edulliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit ja LVIAS-ratkaisut. Rakennuksen toiminnallisuuden vuoksi kaikki pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat ovat sisäyhteydessä toisiinsa. Myös ulkopuolinen toiminta - iltakäyttö, tilaisuudet - on mahdollista. Tämä huomioidaan rakennuksen jakamisessa osiin, valvonnassa, lukituksessa, ilmastoinnissa, valaistuksessa ja muussa sähköistyksessä. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Suunnittelun ja toteutuksen peruslähtökohtana on rakennuksen koko elinkaaritalous, joka toteutuu toiminnallisten ja energiataloudellisten ratkaisujen, rakennuksen sijoittelun, suuntauksen ja massoittelun, materiaalivalintojen sekä huollon ja kunnossapidon optimoinnin kautta. Materiaali- ja komponenttivaatimus päästöluokitus on M1. Rakennustöiden puhtausluokka on P2 talotekniikan osalta P1. Tilojen valaistuksessa ja akustisissa ominaisuuksissa huomioidaan normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Rakennuksen yksityiskohdat suunnitellaan ja materiaalit valitaan siten, että rakennus kestää aikaa ja vanhenee kauniisti. Pintamateriaalit ja kalusteet kestävät kulutusta, ne ovat kunnostettavissa ja helposti puhtaana pidettäviä. Jätehuoltotilat rakennetaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että kaikki jätteet lajitellaan ja mahdollisuuksien mukaisesti kierrätetään (biojäte, paperi, nestekartonki, pahvi, puu, lasi, muovi, metalli, ongelmajätteet). Rakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Näin mahdollistetaan monipuoliset käyttömahdollisuudet kasvatustavoitteiden ja metodien kehittyessä ilman suuria muutostöitä. 7.5 Muuntojoustavuus Tilat Rakennuksen tilat suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että niitä voidaan joustavasti käyttää erilaisiin käyttötarkoituksiin ilman suuria muutostöitä. Lasten tilat on jaettu neljään osastoon, jotka kukin käsittävät kahden lapsiryhmän tilat. Jokaisen lapsiryhmän tilat ryhmittyvät kolmen yhtäsuuren ryhmähuoneen ympärille. Työhuoneet ja neuvottelutilat on suunniteltu yleispätevien mitoitusten mukaisesti. Rakenteet Rakennuksen kantava runko toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erillisenä siten, että pääosa nyt suunnitelluista väliseinistä voidaan poistaa ja sijoittaa haluttuihin paikkoihin. Rakennuksen ikkunat ja julkisivujaot on sijoitettava siten, että eri variaatiot väliseinien sijoituksiksi ovat mahdollisia.

7.6 Ylläpito Rakennuksen ja siihen liittyvien ulkoalueiden koko elinkaaren aikainen hoito ja ylläpito muodostavat merkittävän kustannustekijän. Hankkeessa hyödynnetään nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta saatuja kokemuksia. Materiaalit valitaan siten, että siivous on helppoa, huolto, korjaaminen ja materiaalien vaihtaminen yksinkertaista. Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Lasten sisäänkäynti tapahtuu märkäeteisten kautta. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Väestönsuojan ovi upotetaan samaan tasoon lattiapinnan kanssa, ovelle tehdään avautumissyvennys, joka peitetään lattiatasossa olevalla, pois nostettavalla levyrakenteella. Hankkeessa noudatetaan mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon, kulkuväyliin ja huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia (VN asetus 577/2003). 7.7 Ulkotilat ja liikenne Piha Pihan tulee mahdollistaa leikki, liikunta ja virkistys; se on tärkeä oppimisalue. Pihan tulee sisältää eriluonteisia, valoisia, aurinkoisia, tuulelta ja sateelta suojattuja alueita, erilaisia istutuksia ja päällystettyjä alueita. Päiväkodin piha aidataan ja valaistaan. Se jaetaan eriluonteisiin, helposti valvottaviin osiin. Pienten lasten leikkipaikat rakennetaan erilleen vanhempien lasten leikkialueista. Kaikkien pihavarusteiden tulee täyttää vaaditut turvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Sisäänkäynnit varustetaan katoksilla ja piha-alueelle rakennetaan riittävästi katettua ulkoaluetta. Piha-alue rakennetaan turvalliseksi. Liikennejärjestelyt (huolto, saattoliikenne, paikoitus) erotetaan lasten alueista.

Liikenne Liikenteen suunnittelussa tulee painottaa turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikenne järjestetään turvallisesti; päiväkodin piha-alue aidataan. Aidatun alueen ulkopuolelle jäävät katu, saattoliikenne, huoltoliikenne ja pysäköinti. Päiväkoti sijaitsee rauhallisella asuntoalueella, jossa on pientaloja ja matalia kerrostaloja. Ajoneuvoliikenne ei aiheuta päiväkodin suojaiselle, aidatulle piha-alueelle meluongelmia tai vaaratilanteita. 8 ERITYISHUOMIOITA Radon Alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa ja mahdollinen tehostettu ilmanvaihto toteutetaan rakennuspaikan radonsäteilyn edellyttämällä tavalla. Paikan kosteus, pohjavesi Rakennuksen korkeusaseman ja rakenteiden valinnassa huomioidaan hulevesien käsittely ja pohjaveden korkeusasema. 9 VIRANOMAISVAATIMUKSET Väestönsuoja Rakennukseen tulee S1-luokan väestönsuoja. Pelastustiet ja paloturvallisuus Voimassa olevien määräysten mukaisesti, paikallisten viranomaisten kanssa neuvotellen ja ohjeita noudattaen. Esteettömyys Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja käyttöturvalliseksi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaisesti. Asemakaava Tontilla on voimassa oleva asemakaava. 10 LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Asemapiirros 1:500 3. Pohjapiirrokset 1:200