KIRJALLINEN KYSYMYS 116/2009 vp Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuudet Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajien koulutus on Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä järjestää mielekkäällä, yksilöllisellä ja tehokkaalla tavalla. Toistaiseksi sekä lainsäädännössä että työvoimatoimistojen käytännöissä on paljon parantamisen varaa. Tietooni tullut yksittäinen tapaus kuvastaa ongelmia, jotka edelleen toimivat maahanmuuttajien työllistymisen esteinä. Kyseessä on koulutettu maahanmuuttaja, joka on saapunut Suomeen määräaikaiseen työsuhteeseen ja on tällä hetkellä työtön. Luonnollisesti suomen kielen taito edesauttaisi työnsaantia. Tällä hetkellä hän on omakustanteisella suomen kielen intensiivikurssilla, että hän voi hakea koulutustaan täydellisesti vastaavaa tointa syksyllä. Toimi edellyttää suomen kielen taitoa. Työvoimaviranomainen on kuitenkin ilmoittanut, että kurssille osallistuminen toimisi työttömyyskorvauksen saannin esteenä. Kurssi ei kuitenkaan ole tutkintoon johtava, joten perustelut työttömyyskorvauksen epuusta ovat epäselvät. Kyseinen henkilö ei varsinaisesti tarvitse työllistämistoimia, sillä hän on pätevä hakemaan alansa virkoja myös Suomessa. Ensinnäkin, mikäli maahanmuuttajalla on valmiiksi työpaikka, kun hän saapuu Suomeen, hän ei ole oikeutettu maahanmuuttajille tarkoitettuihin kieliopintoihin. Kuitenkin kieliopinnot ovat niin tärkeitä tulevan elämän kannalta Suomessa, että kielenopetuksen tulisi olla kaikkien, myös jo työllistetyjen, maahanmuuttajien ulottuvilla. Toiseksi, tutkintoon johtamaton, omakustanteinen kielikoulutus ei saisi olla työttömyyskorvauksen saannin esteenä. Suomi tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, ja pyrkimyksenä on luoda Suomesta houkutteleva uusi kotimaa tuhansille koulutetuille maahanmuuttajille. Edellä mainitut esimerkit ovat ristiriidassa tämän pyrkimyksen kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten taataan, että tutkintoon johtamaton kielikoulutus ei vaaranna maahanmuuttajan työttömyysturvaa ja miten kehitetään maahanmuuttajien työvoimapoliittista kielikoulutusta koskemaan myös jo työllistettyjä henkilöitä? Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2009 Marja Tiura /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 116/2009 vp: Miten taataan, että tutkintoon johtamaton kielikoulutus ei vaaranna maahanmuuttajan työttömyysturvaa ja miten kehitetään maahanmuuttajien työvoimapoliittista kielikoulutusta koskemaan myös jo työllistettyjä henkilöitä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi sen tarkoituksena on tukea työttömän henkilön kokoaikaista työnhakua. Opiskeluaikainen toimeentulo puolestaan turvataan opintotukijärjestelmästä. Työttömyysturvalain mukaan päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, pidetäänkö henkilöä päätoimisena opiskelijana. Päätoimisena opiskeluna pidetään nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja sekä opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Päätoimisina pidetään myös ammatillisia ja muita opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai 25 viikkotuntia, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina. Laajuuden perusteella päätoimisina pidettävien opintojen osalta ei ole merkitystä sillä, ovatko opinnot tutkintoon johtavia vai ei. Jos opinnot jäävät alle päätoimisten opintojen laajuudelle asetetun 5 opintopisteen, 3 opintoviikon tai 25 viikkotunnin rajan, opiskelu voi olla kokonaisarvion perusteella joko sivu- tai päätoimista. Päätoimisina pidetään opintoja, jotka kokonaisharkinnan perusteella ovat esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Opintojen vaatiman työmäärän arvioinnissa otetaan huomioon opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus. Työ- ja elinkeinohallinnolla on yhdessä kuntien kanssa kokonaisvaltainen vastuu hankkia ja järjestää aikuisten maahanmuuttaja-asiakkaiden tarvitsemia palveluita, kuten kieli- ja kotoutumiskoulutusta, ammatillista kuntoutusta, ammatinvalinnan ohjausta sekä muita ammatillista kehittymistä edistäviä palveluita. Palveluprosessiin kytkeytyy välittömästi myös kotoutumis- ja työttömyysaikainen maahanmuuttajien toimeentulo. Työ- ja elinkeinotoimistot yhdessä kuntien kanssa laativat kotoutujille ja muille työttömille maahanmuuttajille henkilökohtaiset kotoutumistai työnhakusuunnitelmat. Suunnitelmien noudattaminen on edellytys kotoutumis- tai työttömyysaikaisen toimeentuloetuuden esim. työmarkkinatukea vastaavan kotoutumistuen maksamiselle. Maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta voidaan toteuttaa myös työvoimakoulutukseen rinnastettavana toimenpiteenä, jolloin koulutuspalvelua ei hankita TE-keskusten toimesta, vaan kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelmassaan sovitulla tavalla omaehtoiseen koulutukseen (VN:n kotouttamisasetus 511/1999 1 3 :t). Rinnastami- 2
Ministerin vastaus KK 116/2009 vp Marja Tiura /kok nen on tällä hetkellä mahdollista vain kotoutumistukeen oikeutettujen henkilöiden kohdalla. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta suunnittelevan (AKKU) ryhmän raportissa (OPM 2009:11) esitetään kuitenkin, että rinnastamismahdollisuutta laajennettaisiin koskemaan muidenkin työttömien kuin kotoutujien omaehtoista opiskelua. Myös hallituksen helmikuussa 2009 tekemän linjauksen (hallituksen politiikkariihen kannanotto) mukaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvien työttömien mahdollisuuksia päästä koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen parannetaan SATA-komitean esitysten pohjalta. Työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamat kotoutumispalvelut edellyttävät siis tällä hetkellä rekisteröitymistä työttömäksi työnhakijaksi. Sisäministeriö on aloittamassa kotouttamislain kokonaisuudistusta, jonka on tarkoitus valmistua 1.4.2009 mennessä. Tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan kotoutumispalvelujen laajentamista muillekin kuin työttömille työnhakijoille. Työ- ja elinkeinohallinto järjestää työssä oleville henkilöille myös yhteishankintakoulutusta 16.3.2009 voimaan tulevan ohjeen mukaan. TäsmäKoulutuksena voidaan järjestää myös ammatillista osaamista täydentävää koulutusta kuten kielikoulutusta. TäsmäKoulutuksessa työnantajan maksuosuus koulutuksesta on riippuen yrityksen koosta ja vuosiliikevaihdosta 20 40 %. TäsmäKoulutuksella voidaan siten järjestää yhdessä työnantajan kanssa maahanmuuttajille kielikoulutusta. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 116/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml: Hur ska det säkerställas att språkutbildning som inte leder till examen inte äventyrar invandrares utkomstskydd för arbetslösa och hur ska den arbetskraftspolitiska språkutbildningen för invandrare utvecklas så att den också kommer att omfatta personer som redan är sysselsatta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med utkomstskydd för arbetslösa är att trygga arbetslösa arbetssökandes ekonomiska möjligheter att söka arbete och förbättra deras förutsättningar för inträde eller återinträde på arbetsmarknaden genom att det ersätter de ekonomiska förluster som arbetslösheten medför. Dessutom är utkomstskyddet avsett att främja att arbetslösa söker arbete på heltid. Försörjningen under studier tryggas genom studiestödssystemet. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa har studerande på heltid inte rätt till arbetslöshetsförmåner. Arbets- och näringsbyrån undersöker om personen ska betraktas som studerande på heltid. Som heltidsstudier betraktas gymnasiestudier avsedda för unga personer samt studier där målsättningen är att avlägga lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen. Som heltidsstudier betraktas också yrkesinriktade studier och andra studier, när studiernas omfattning enligt studieplanen i genomsnitt är minst 5 studiepoäng eller 3 studieveckor per studiemånad, eller 25 veckotimmar om studiernas omfattning inte har dimensionerats i studiepoäng eller studieveckor. I fråga om studier som på grund av sin omfattning ska betraktas som heltidsstudier har det inte någon betydelse om studierna leder till examen eller inte. Om studierna till sin omfattning understiger den gräns på 5 studiepoäng, 3 studieveckor eller 25 veckotimmar som ställts för heltidsstudier, kan studierna utgående från en helhetsbedömning antingen utgöra bisyssla eller vara heltidsstudier. Studier som utgående från helhetsprövningen utgör ett hinder för att ta emot heltidsarbete betraktas som heltidsstudier. Vid bedömningen av den arbetsinsats som studierna kräver, beaktas studiernas omfattning enligt läroplanen, studiernas bindande natur, den tid personen tidigare varit i arbete och den utbildning personen tidigare förvärvat. Arbets- och näringsförvaltningen har tillsammans med kommunerna ett övergripande ansvar för att förvärva och ordna tjänster som vuxna invandrarkunder behöver, exempelvis språk- och integrationsutbildning, yrkesinriktad rehabilitering, yrkesvalsvägledning samt andra tjänster som främjar den yrkesrelaterade utvecklingen. Till serviceprocessen sammankopplas direkt också invandrarnas försörjning under integration och arbetslöshet. Arbets- och näringsbyråerna utarbetar tillsammans med kommunerna individuella integrationsplaner eller jobbsökarplaner till de invandrare som integrerar sig och andra arbetslösa invandrare. För att man under integrationsprocessen eller vid arbetslöshet ska kunna betala ut utkomstförmåner t.ex. integrationsstöd som motsvarar arbetsmarknadsstödet måste dessa planer iakttas. 4
Ministerns svar KK 116/2009 vp Marja Tiura /kok Utbildning för invandrare kan också genomföras som en åtgärd som likställs med arbetskraftsutbildning. Då anskaffar inte TE-centralen utbildningstjänsten, utan invandraren som är berättigad till integrationsstöd deltar på det sätt som överenskommits i integrationsplanen i utbildning på egen hand (1 3 i SR:s integrationsförordning 511/1999). För närvarande är likställd utbildning endast möjlig för personer som har rätt till integrationsstöd. I den rapport (UVM 2009:11) som gruppen som planerar en totalreform av den yrkesinriktade vuxenutbildningen (AKKU) givit föreslås dock att möjligheten att likställa utbildningen utvidgas så att den också gäller frivillig utbildning för andra arbetslösa än dem som integrerar sig. Också enligt den riktlinje som regeringen drog upp i februari 2009 (ställningstagande vid regeringens politiska överläggningar) förbättras möjligheterna för dem som söker till utbildning på egen hand att delta i utbildningen med samma villkor som de som deltar i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, utgående från SATA-kommitténs förslag. De integrationstjänster som arbets- och näringsförvaltningen erbjuder förutsätter alltså för närvarande att personen är registrerad som arbetslös arbetssökande. Inrikesministeriet ska påbörja en totalrevidering av integrationslagen och avsikten är att den bli färdig senast den 1 april 2009. I samband med det kommer man att överväga om integrationstjänsterna ska utvidgas så att de också omfattar andra än arbetslösa arbetssökande. Arbets- och näringsförvaltningen ordnar också samanskaffningsutbildning för yrkesverksamma personer enligt en anvisning som träder i kraft den 16 mars 2009. I form av PrecisionsUtbildning kan man också anordna utbildning som kompletterar yrkesfärdigheterna, till exempel språkutbildning. Vid PrecisionsUtbildning betalar arbetsgivaren beroende på företagets storlek och årliga omsättning 20 40 % av utbildningen. Genom PrecisionsUtbildning kan man således tillsammans med arbetsgivaren ordna språkutbildning för invandrare. Helsingfors den 23 mars 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 5