Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.

Samankaltaiset tiedostot
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Omaiset ja omaistyö päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Sininauhasäätiö-konserni Asunto ensin 2.0?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Pirkanmaan järjestökysely 2018

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

ESR TL5 hankekentän tilanne Koko maa / Alueet

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen PIEKSÄMÄKI

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Kysely järjestöille ja yhdistyksille

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI

1. Perustiedot järjestöstä

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Mediakasvatusseuran strategia

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Verkkoklinikka Etsivän nuorisotyön tilastointi. Ruth Bamming

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

A-KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS. A-kiltatoiminnan määritelmä. Visio 2022

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hankkeen arviointisuunnitelma

POPUP- ASUMISNEUVONTA - IDEOITA ASUMISNEUVONTAAN

Erityisen hyvää liikuntaa

Työpajatoiminnan tilastointi vuonna Ruth Bamming

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Haasteet ja ilmiöt etsivässä nuorisotyössä. Pauliina Koljonen, etsivä nuorisotyö Äänekoski

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

YHDISTYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Helena Vorma lääkintöneuvos

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne. I TAUSTATIEDOT 1. Järjestönne nimi 2. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten järjestönne toimialaa? Valitkaa vastausvaihtoehdoista vain yksi. mielenterveystyö pääasiallisesti mielenterveystyö, mutta päihdetyö koskee osaa toiminnasta päihdetyö pääasiallisesti päihdetyö, mutta mielenterveystyö koskee osaa toiminnasta teemme yhtä paljon mielenterveys- ja päihdetyötä päihde- tai mielenterveystyö ei ole pääasiallinen toimialamme Kysely loppuu osaltanne tähän - kiitos! 3. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimintaanne? Valitkaa vastausvaihtoehdoista vain yksi. ehkäisevä työ pääasiallisesti ehkäisevä työ, mukana myös korjaavaa työtä/kuntoutusta korjaava työ/kuntoutus pääasiallisesti korjaava työ/kuntoutus, mukana myös ehkäisevää työtä teemme yhtä paljon ehkäisevää työtä ja korjaavaa työtä/kuntoutusta 4. Minä vuonna järjestönne on perustettu? 5. Mikä on asemanne järjestössänne? vuonna 6. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten järjestönne toimialuetta? Valitkaa vastausvaihtoehdoista vain yksi. naapurusto, lähiyhteisö, kylä, kaupunginosa Kuinka paljon asukkaita toimialueellanne on? kaupunki, kunta Kuinka paljon asukkaita toimialueellanne on? alueellinen, seudullinen valtakunnallinen II TOIMINNAN KOHDERYHMÄT Seuraavissa kysymyksissä tarkastellaan sitä, mihin yhteisöihin pyritte vaikuttamaan ja keille kohdistatte toimintaanne. 7. Keitä ovat järjestönne kohderyhmät eli jossain a) mihin yhteisöihin kohdistatte toimintaanne? määrin keskeinen kohde- ei kohdekohderyhmämme ryhmäämme ryhmäämme järjestömme paikallisyhdistykset järjestömme jäsenjärjestöt poliittiset päätöksentekijät, viranomaiset päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset koulut ja oppilaitokset työpaikat lähiyhteisö, naapurusto 1

b) keille tarjoatte apua, tukea ja toimintaa? jossain määrin keskeinen kohde- ei kohdekohderyhmämme ryhmäämme ryhmäämme lapset, nuoret eläkeläiset, ikääntyneet huono-osaiset ihmiset (syrjäytyneet, köyhät) työttömät asunnottomat yksinäiset ihmiset, joilla on akuutti mielenterveysongelma mielenterveyskuntoutujat ihmiset, joilla on akuutti päihdeongelma päihdekuntoutujat ihmiset, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma peliongelmaiset ihmiset, joilla on muita toiminnallisia riippuvuuksia päihdeongelmaisen omaiset, läheiset mielenterveysongelmaisen omaiset, läheiset pakolaiset maahanmuuttajat muu keskeinen kohderyhmä, mikä? 8. Minkä kohderyhmien tavoittamisen koette järjestössänne tällä hetkellä erityisen vaikeaksi? Miksi? 9. Aikooko järjestönne keskittyä lähitulevaisuudessa johonkin uuteen kohderyhmään? kyllä, mihin kohderyhmään/-ryhmiin ja miksi? ei ole suunnitteilla III TOIMINTAMUODOT, TOIMINNAN PAINOPISTEET, PALVELUT Seuraavissa kysymyksissä on listattu järjestötoiminnan toimintamuotoja, painopisteitä ja järjestöjen tuottamia palveluita. Tavoitteenamme on kartoittaa järjestötyön monimuotoisuutta ja ajankohtaisia painotuksia. 10. Mitkä seuraavista ovat järjestönne toimintamuotoja? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot. (Huom.! Älkää valitko mahdollisia järjestönne tuottamia ostopalveluita, niistä kysytään kysymyksessä 21.) Apu, tuki, neuvonta Muita toimintamuotoja päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta kampanjat palveluohjaus julkaisutoiminta (esim. tutkimukset, työmallit) terveys- ja/tai sosiaalineuvonta koulu- ja oppilaitostyö kotiin vietävä apu lapsi- ja nuorisotyö ystävätoiminta perhetyö tukihenkilötoiminta omaistyö, läheistyö yksilökeskustelut naistyö ryhmäkeskustelut, ryhmämuotoinen tuki (ei vertaistuki) miestyö verkkoauttamisen muodot (esim. verkkokriisityö) työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa asiakkaille/osallistujille annettava tietotekninen tuki vanhus- ja eläkeläistyö työ maahanmuuttajien parissa 2

Vertaistoiminta vertaistukiryhmät toiminnallinen vertaisuus internet-välitteinen vertaistuki (esim. Facebook-ryhmät) Köyhyyden vastainen työ talousneuvonta ylivelkaantuneiden tukeminen ruoka-apu Työllistymisen tukeminen kuntouttava työtoiminta työpajatoiminta työkeskustoiminta pakolaistyö rikosseuraamustyö etsivä mielenterveystyö etsivä päihdetyö toiminnalliset hoito- ja toipumismuodot (esim. musiikki- ja taidetoiminta) luontolähtöiset toimintamuodot kansainvälinen toiminta kirpputori- ja kierrätyskeskustoiminta koulutusten järjestäminen, kenelle/keille? muu toimintamuoto, mikä/mitkä? 11. Mitkä ovat järjestönne 1-3 tärkeintä toimintamuotoa? 1) 2) 3) 12. Arvioikaa kuinka paljon kaikessa järjestönne toiminnassa oli vuoden 2015 aikana a) yksittäisiä osallistujia b) osallistumiskertoja (Huom! Mikäli järjestönne tuottaa ostopalveluita, älkää laskeko mukaan näiden palveluiden asiakkaita. Ostopalveluiden asiakkaista kysytään erikseen kysymyksessä 21.) 13. Onko järjestönne toimintamuodoissa tapahtunut 14. Onko järjestönne toimintamuotoihin suunniteltu muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana? muutoksia? kyllä, on aloitettu uusia toimintamuotoja; mitä ja miksi? kyllä, aloitamme uuden toimintamuodon; minkä ja miksi? kyllä, on lopetettu toimintamuotoja; mitä ja miksi? kyllä, lopetamme toimintamuodon; minkä ja miksi? ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ei ole suunniteltu muutoksia 15. Millainen merkitys seuraavilla toiminnan painopisteillä on järjestössänne? suuri kohtalainen pieni ei koske merkitys merkitys merkitys järjestöämme vaikuttamistoiminta ehkäisevä työ edunvalvonta asiantuntijatoiminta ohjaus ja neuvonta vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta harrastus- ja virkistystoiminta tutkimustoiminta kehittämistoiminta *palveluiden tuottaminen ( Palveluiden tuottaminen tarkoittaa tässä palveluita, joita järjestönne tuottaa itse; mahdollisista järjestönne omistaman yhtiön tuottamista palveluista kysytään seuraavassa kysymyksessä.) 3

16. Tuottaako järjestönne ostopalveluita itse tai omistamansa yrityksen kautta? Ostopalvelut ovat toimintoja, joita järjestöt myyvät kunnille tai muille tahoille. kyllä ei (voitte siirtyä kysymykseen 22) 17. Myykö järjestönne palveluita muille tahoille kuin 18. Onko järjestönne osallistunut kilpailutuksiin kunnille? viimeisen vuoden aikana? kyllä; mitä palveluita ja kenelle? kyllä; minkä toiminnan osalta? ei ei 19. Onko järjestönne yhtiöittänyt osan toiminnastaan? 20. Onko järjestönne omistama yritys osallistunut kyllä; minkä toiminnan? kilpailutuksiin viimeisen vuoden aikana? kyllä; minkä toiminnan osalta? yhtiöittämistä suunnitellaan; minkä toiminnan osalta? ei ei 21. Mitä ostopalveluita järjestönne tuottaa joko itse tai omistamansa yrityksen kautta? Valitkaa kaikki sopivat vaihtoehdot. Ilmoittakaa myös näiden palveluiden asiakasmäärät ja asiakaskäynnit tai muut pyydetyt tunnusluvut vuodelta 2015. Tunnusluku Tunnusuku päiväkeskustoiminta asiakkaita asiakaskäyntejä asumispalvelut, asumisen tukipalvelut asiakkaita asumisvuorokausia avomuotoinen mielenterveyskuntoutus asiakkaita asiakaskäyntejä laitosmuotoinen mielenterveyskuntoutus asiakkaita hoitovuorokausia avomuotoinen päihdekuntoutus asiakkaita asiakaskäyntejä laitosmuotoinen päihdekuntoutus asiakkaita hoitovuorokausia hoitokotipalvelut asiakkaita hoitovuorokausia avomuotoiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit asiakkaita asiakaskäyntejä laitosmuotoiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit asiakkaita hoitovuorokausia ohjattu ryhmätoiminta asiakkaita asiakaskäyntejä avomuotoinen katkaisuhoito asiakkaita asiakaskäyntejä laitosmuotoinen katkaisuhoito asiakkaita hoitovuorokausia opioidiriippuvuuden korvaushoito asiakkaita asiakaskäyntejä ensi- ja turvakotipalvelut asiakkaita asiakasvuorokausia kriisipuhelin, palveleva puhelin tms. asiakkaita yhteydenottoja kriisikeskus asiakkaita asiakaskäyntejä terveysneuvontapiste asiakkaita asiakaskäyntejä liikkuvat palvelut (esim. terveysneuvonta) asiakkaita asiakaskäyntejä ammattilaisten kouluttaminen asiakkaita asiantuntijapalvelut asiakkaita työllistämispalvelut asiakkaita interaktiiviset verkkopalvelut asiakkaita yhteydenottoja muu palvelu, mikä? 4

IV TOIMINNAN VOIMAVARAT Seuraavat kysymykset koskevat järjestönne voimavaroja eli jäsenten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden määriä sekä järjestönne taloudellista tilannetta. 22. Mikä oli järjestönne henkilöjäsenmäärä 31.12.2015? 23. Miten järjestönne henkilöjäsenmäärä (Älkää laskeko mukaan mahdollisten paikallisyhdistystenne on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana? henkilöjäseniä.) kasvanut paljon henkilöjäsentä kasvanut jonkin verran järjestössämme ei ole henkilöjäseniä (voitte siirtyä pysynyt vakaana kysymykseen 24) vähentynyt jonkin verran vähentynyt paljon 24. Mikä on järjestönne yhteisöjäsenmäärä? yhteisöjäsentä järjestössämme ei ole yhteisöjäseniä 25. Kuinka paljon vapaaehtoisia järjestössänne on? Huom! Älkää laskeko mukaan mahdollisten paikallisyhdistystenne vapaaehtoisia. (Vapaaehtoisella tarkoitamme toimijoita, jotka ovat tehneet järjestössänne vapaaehtoistyötä vähintään kerran viimeisen vuoden aikana joko vastikkeettomasti tai vain pieniä satunnaisia palkkioita tai kulukorvauksia vastaan. Älkää laskeko järjestönne luottamushenkilöitä vapaaehtoistoimijoiksi.) Järjestössämme on vapaaehtoista. (lukumäärä) järjestössämme ei ole vapaaehtoisia (voitte siirtyä kysymykseen 29) 26. Kuinka suuren osan järjestönne vapaaehtoisista arvioitte olevan seuraavien ryhmien edustajia? suuri kohtalainen pieni ei osa osa osa lainkaan työttömiä työssäkäyviä eläkeläisiä, ikääntyneitä opiskelijoita osaamistaan tarjoavia ammattilaisia ihmisiä joilla on akuutti päihdeongelma päihdekuntoutujia ihmisiä joilla on akuutti mielenterveysongelma mielenterveyskuntoutujia ihmisiä joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma päihdeongelmaisten omaisia, läheisiä mielenterveysongelmaisten omaisia, läheisiä muita, keitä? 27. Arvioikaa kuinka monta tuntia vapaaehtoistyötä 28. Miten järjestönne vapaaehtoistoimijoiden määrä yksi vapaaehtoistoimija teki keskimäärin kuukaudessa. on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana? keskimäärin tuntia kuukaudessa. kasvanut paljon kasvanut jonkin verran pysynyt vakaana vähentynyt jonkin verran vähentynyt paljon 5

29. Mitä hyviksi koettuja tapoja teillä on saada uusia ihmisiä mukaan järjestönne toimintaan? Kertokaa omin sanoin! 30. Kuinka paljon palkattuja työntekijöitä järjestössänne oli vuonna 2015? (Huom.! Jos järjestönne omistaa yrityksen, älkää laskeko mukaan järjestönne omistaman yrityksen työntekijöitä). järjestössämme ei ole palkattuja työntekijöitä. (Siirtykää kysymykseen 34) a) kuinka monta eri henkilöä? b) kuinka monta henkilötyövuotta? 31. Kuinka moni työntekijöistä oli a) vakituisessa työsuhteessa? henkilöä b) määräaikaisessa työsuhteessa? henkilöä c) tuntityöntekijöitä? henkilöä d) palkkiotoimisia? henkilöä 32. Miten palkattujen työntekijöiden määrä on kehittynyt 33. Miten arvioitte työntekijöiden määrän kehittyvän järjestössänne viimeisen viiden vuoden aikana? järjestössänne seuraavan viiden vuoden aikana? kasvanut paljon kasvaa paljon kasvanut jonkin verran kasvaa jonkin verran pysynyt vakaana pysyy vakaana vähentynyt jonkin verran vähentyy jonkin verran vähentynyt paljon vähentyy paljon 34. Kuinka paljon järjestössänne oli vuonna 2015 a) työvoimahallinnon tai kunnan toimenpiteillä tukityöllistettyjä? henkilöä b) oppisopimuskoulutuksessa olleita? henkilöä c) harjoittelijoita? henkilöä d) yhdyskuntapalveluksessa olleita? henkilöä e) siviilipalveluksessa olleita? henkilöä 35. Onko järjestönne tukityöllistänyt päihde- tai mielenterveyskuntoutujia viimeisen vuoden aikana? kyllä, kuinka monta henkilöä? henkilöä kuinka monta henkilötyövuotta? henkilötyövuotta ei ole 36. Mikä oli järjestönne talousarvion menojen loppusumma vuonna 2015? 37. Millaiseksi arvioitte järjestönne taloudellisen 38. Miten järjestönne taloudellinen tilanne on tilanteen tällä hetkellä? kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana? erittäin vakaa parantunut paljon melko vakaa parantunut jonkin verran ei vakaa eikä epävakaa pysynyt samana melko epävakaa huonontunut jonkin verran erittäin epävakaa huonontunut paljon 6

V PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN YHTEYDET Tässä osiossa tarkastellaan päihde- ja mielenterveystyön yhteyksiä järjestöjen toiminnassa. Tavoitteena on hahmottaa myös päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välisiä yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia. 39. Onko järjestöllänne toimintaa, jossa yhdistyvät päihde- ja mielenterveystyö tai joka on kohdistettu erityisesti ihmisille, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma? kyllä; millaista järjestetty toiminta on ollut? ei, mutta suunnittelemme tällaisen toiminnan aloittamista ei, emmekä suunnittele tällaisen toiminnan aloittamista (voitte siirtyä kysymykseen 41) 40. Missä määrin seuraavat väitteet kuvaavat päihde- ja mielenterveystyön yhdistämistä järjestönne toiminnassa? jossain ei Päihde- ja mielenterveystyön paljon määrin lainkaan yhdistäminen toiminnassamme. on järjestömme keskeinen toimintamuoto on osa järjestömme strategiaa omaa vahvat perinteet järjestössämme perustuu asiakkaiden/kohderyhmien esittämiin tarpeisiin ja toiveisiin on syntynyt työntekijöidemme aloitteista ja ehdotuksista perustuu muissa järjestöissä hyviksi havaittuihin malleihin perustuu yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa perustuu yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa tähtää palvelujärjestelmän aukkojen paikkaamiseen antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kohderyhmämme hyvinvointiin vahvistaa järjestömme osaamista mahdollistaa rahoituspohjan laajenemisen 41. Alla on esitetty päihde- ja mielenterveystyön yhdistämiseen liittyviä väitteitä. Mitä mieltä olette väittämistä? (4=täysin samaa mieltä, 3=jossain määrin samaa mieltä, 2=jossain määrin eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa) täysin täysin en samaa eri osaa mieltä mieltä sanoa 4 3 2 1 0 Päihde- ja mielenterveystyö yhdistyvät luontevasti toiminnassamme. Pystymme järjestössämme riittävästi tukemaan ihmisiä, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Järjestössämme on riittävästi tietoa päihde- ja mielenterveyspalveluita tarjoavista tahoista. Toimintamme tulisi nykyistä paremmin vastata tarpeisiin, jotka liittyvät päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikaiseen esiintymiseen. Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen vaatisi toimijoiltamme nykyistä monipuolisempaa osaamista. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyminen on merkittävä ongelma kohderyhmässämme. Emme koe tarvetta päihde- ja mielenterveystyön yhdistämiseen omassa toiminnassamme. 7

Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen ei sovi järjestömme perustehtävään. Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen toiminnassa on vaikeaa tai lähes mahdotonta. 42. Mikäli järjestönne päätoimiala on mielenterveystyö, onko järjestönne toimijoille järjestetty päihdekysymyksiin liittyvää koulutusta? Mikäli toimialanne on päihdetyö, onko järjestönne toimijoille järjestetty mielenterveyskysymyksiin liittyvää koulutusta? kyllä ei, mutta tarvitsisimme tällaista koulutusta ei, emmekä tarvitse tällaista koulutusta 43. Missä määrin seuraavat tekijät mielestänne vaikeuttavat yhteistyötä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillä? ei paljon kohtalaisesti vähän lainkaan sopivien yhteistyökumppanien puute järjestöjen tavoitteiden yhteensopimattomuus erimielisyydet rooleista ja toimialueista järjestöjen toimintakulttuurien yhteensopimattomuus järjestötoimijoiden väliset ennakkoluulot yhteistyön projektiluontoisuus, jatkuvuuden puute emme itse koe tarvetta tehdä yhteistyötä omat huonot kokemukset yhteistyöstä ajan puute yhteistyöhön tarvittavien muiden resurssien puute kilpailu resursseista järjestöjen välillä toiminta-avustusten rajauksiin liittyvät seikat muut syyt, mitkä? 44. Millaiset säännölliset yhteistyön muodot päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillä olette kokeneet toimiviksi? 45. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman eli Mieli 2009-ohjelman myötä on viime vuosina korostettu päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen yhteyksien parantamista. Arvioikaa, miten päihde- ja mielenterveystyön yhteyksien parantaminen on omasta näkökulmastanne katsottuna toteutunut julkisissa palveluissa ja järjestöjen toiminnassa. (4=erittäin hyvin, 3=melko hyvin, 2=melko huonosti, 1=erittäin huonosti, 0=en osaa sanoa) en erittäin erittäin osaa hyvin huonosti sanoa 4 3 2 1 0 a) toteutunut julkisissa palveluissa b) toteutunut järjestöjen toiminnassa c) toteutunut julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyössä Perustelkaa vastaustanne omin sanoin! 8

VI TOIMINNAN TULEVAISUUS JA KEHITTÄMISTARPEET Lopuksi pyydämme teitä arvioimaan järjestönne tulevaisuutta sekä toiminnan haasteita ja kehittämistarpeita. 46. Mikä on näkemyksenne järjestönne tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden aikana? toimintamme laajenee 5 4 3 2 1 toimintamme supistuu henkilöjäsenmäärä kasvaa 5 4 3 2 1 henkilöjäsenmäärä vähenee vapaaehtoistoimijoiden määrä lisääntyy 5 4 3 2 1 vapaaehtoistoimijoiden määrä vähenee järjestömme taloudellinen tilanne paranee 5 4 3 2 1 järjestömme taloudellinen tilanne heikkenee toimintamme yhteiskunnallinen arvostus paranee 5 4 3 2 1 toimintamme arvostus laskee kohderyhmiemme hyvinvointi paranee 5 4 3 2 1 kohderyhmiemme hyvinvointi heikkenee kohderyhmien tarvitsemat palvelut paranevat 5 4 3 2 1 palvelut huonontuvat sote-uudistus parantaa toimintamahdollisuuksiamme 5 4 3 2 1 uudistus heikentää toimintamahdollisuuksiamme 47. Onko järjestössänne seuraavia kehittämistarpeita? (3=suuri tarve, 2=kohtalainen tarve, 1=ei tarvetta, 0=ei koske järjestöämme) 3 2 1 0 toiminnan näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen toimintojen monipuolistaminen vaikuttamistyön tehostaminen edunvalvonnan tehostaminen jäsenhankinta vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden tukeminen sosiaalisen median ja verkkoympäristön hyödyntäminen hanke- ja projektiosaamisen kehittäminen kilpailutuksiin liittyvän osaamisen kehittäminen tutkimus, tiedonkeruu, arviointi yhteistyön kehittäminen kuntien kanssa yhteistyön kehittäminen oppilaitosten kanssa yhteistyön kehittäminen yritysten kanssa rahoituspohjan vahvistaminen oman palvelutoiminnan kehittäminen jokin muu tarve, mikä? 48. Mitkä tekijät järjestönne toiminnassa tai toimintaympäristössä huolestuttavat teitä eniten? 49. Mitkä ovat järjestönne suurimmat vahvuudet? Kiitos vastauksistanne! Seuraavalla sivulla voitte antaa palautetta kyselystä ja täydentää vastauksianne. 9

10