Ajankohtaista kuntataloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä Varsinais-Suomen kuntapäivä 14.3.2014 Johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto
Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot Sopeuttamisohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistuu
Kunnille tilitetyt verot Kertymä vuoden alusta 2012 2013 Muutos milj. milj. % Kunnallisvero 16 846,5 17 966,1 6,7 Yhteisövero 1 212,3 1 311,1 8,2 Kiinteistövero 1 269,6 1 362,9 7,3 Verot yhteensä 19 328,5 20 640,0 6,8
Vuonna 2013 tilitettyjen kunnallisverojen kasvun taustatekijöitä Tilitetty kunnallisvero vuonna 2013, milj. 17 966 Vuosimuutos, % 6,7 Vuosimuutos yhteensä, milj. 1 120 siitä, milj. : - Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 - siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 - Tilitysuudistus: tammikuu->joulukuu (kertaerä) 200 - Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 - Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313
KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI 2012 2013 2014** 2015** Verolaji Kunnallisvero 16 846 17 966 18 040 18 760 Muutos % 3,8 6,6 0,4 4,0 Yhteisövero 1 212 1 311 1 350 1 420 Muutos % -27,4 8,2 3,0 5,2 Kiinteistövero 1 270 1 363 1 510 1 530 Muutos % 5,9 7,3 10,8 1,3 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 19 328 20 640 20 900 21 710 Muutos % 1,2 6,8 1,3 3,9
Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot
Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot Tilikauden tulos ylijäämäinen, riittääkö???? Veroissa kertaeriä ja korotuksia Menojen kasvu maltillistui/puolittui Satunnaiset erät kasvoivat Investoinnit kasvoivat Velkaisuus kasvoi
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2011-2014, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011 11,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 2012 11,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 2013* 11,93-38,42-26,49 20,64 8,30 0,22 2,67-2,57 0,29 0,39 2014** 12,18-39,53-27,35 21,08 8,19 0,08 2,00-2,65 0,25-0,40 muutos-%: Toimintatulot 4,6 2,1 2,5 2,1 Toimintamenot 5,4 5,0 2,6 2,9 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,1 Valtionosuudet 3,1 5,4 2,9-1,3 Lähteet: Vuodet 2011-2013 Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Kuntaliitto (painelaskelma).
Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2011-2014, mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot 2011 2,55 0,13-0,46-4,31 0,25 0,74 2012 1,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0,91 2013* 2,67 0,29-0,46-4,77 0,20 0,75 2014** 2,00 0,25-0,48-4,60 0,20 0,85 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Lainakanta 31.12. -1,10-0,13 2,03-1,43 0,04 0,37-0,23 4,54 12,30-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13,81-1,32 0,15 2,94-1,56 0,42 0,04 0,66 4,86 15,58-1,78-0,10 2,80-1,70 0,45 0,00-0,33 4,53 17,13 Lähteet: Vuodet 2011-2013 Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Kuntaliitto (painelaskelma).
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2007-2013 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 2,05 382 118 1,34 248 71 TPA 2,01 371 99 Vuosikate %:a investoinneista 1) 67 58 58 71 61 38 54 Tilikauden tulos, mrd. euroa 0,74 0,61 0,29 1,83 2) 0,42-0,31 0,28 Lainakanta: Mrd. euroa 8,15 8,63 9,78 10,45 10,95 12,21 13,84 Vuosimuutos, % 6,2 5,9 13,4 6,9 4,7 11,6 13,4 Asukasta kohti, 1 545 1 629 1 838 1 956 2 038 2 262 2 553 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 52 57 29 7 34 80 36 Vuosikate < poistot 181 178 117 55 143 232 155 Kuntien lkm yhteensä 400 399 332 326 320 320 304 Kuntien lkm (v. 2013 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 28 28 21 4 29 73 36 Vuosikate < poistot 123 119 101 45 134 222 155 1) %:a investointien omahankintamenoista = Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.
% 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001-2013, % Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2013 Arvo: 5,1 % Määrä 1) : 1,9 % Kustannustaso: 3,2 % Arvon muutos 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 Uutta -362-237 -250-250 -250 Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1200 -1400-1600 -1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - lisäksi OKM:n leikkaukset vuonna 2013 92 milj. euroa ja vuonna 2014 77 milj. euroa Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa
Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina 2012-2013 Manner-Suomi: 2012 2013* Kanta-Häme Uusimaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo 2013* Keski-Suomi 2012 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.
2600 2400 2200 2000 1800 1600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2013, /as. Varsinais-Suomi Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14.3.2014 Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan
6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi yhteensä 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 14.3.2014 Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan
Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Kainuu Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2000 ja 2013 lopussa, /asukas Manner-Suomi: 2000 2013* 2013* 2000 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntatalouden kehitysarviot/sopeuttamisohjelma vuoteen 2018
Kuntatalouden kehitysarviot vuoteen 2018, taustaoletuksia Laskelmien taustalla on kaksi kokonaistaloudellista kehitysvaihtoehtoa» perusura» hitaan kasvun vaihtoehto Lähtökohtana ovat kuntien ja kunta-yhtymien tilinpäätöstiedot vuodelta 2012 Laskelmissa ei ole huomioitu uusia sopeutustoimia, tehtävien vähennyksiä tai kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutuksia
Kuntatalouden kehitysarviot vuoteen 2018, taustaoletuksia Kuntatalouden menojen kehitys on arvioitu ns. painelaskelman muodossa, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat muun muassa» väestökehitys ja palvelujen tarve» kunta-alan ansiotasokehitys» sosiaalivakuutusmaksut» yleinen hinta- ja kustannuskehitys» korkotaso Ennusteet noudattavat keskeisten suhdannelaitosten näkemyksiä
Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen kasvu, %) Erä/muuttuja 2014-2018 Perus BKT:n määrä 1,5 BKT:n hinta 1,8 BKT:n arvo 3,3 Hidas 0,5 1,6 2,1 Kuluttajahinnat 1,8 1,6 Ansiotaso 2,0 Palkkasumma 2,4 1,6 1,8 Työlliset 0,2 Tuottavuus 0,8 Työttömyysaste kauden lopussa, % 8,2 (v. 2013) 8,0-0,1 0,6 8,4
Perusvaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma 2012-2018 ilman sopeutusta, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 2012 11,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25 2013 11,97-38,67-26,70 20,64 8,30 0,09 2,33-2,65 0,25 2014 12,22-39,79-27,57 21,08 8,19 0,07 1,77-2,70 0,25 Tilikauden tulos -0,36-0,07-0,68 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,9 2,1 Toimintamenot 5,0 3,3 2,9 Verotulot 1,3 6,9 2,1 Valtionosuudet 5,4 2,8-1,3 2015 12,49-40,89-28,40 21,71 8,39-0,09 1,61 0,25-0,94 2,2 2,8 3,0 2,4 2016 12,85-42,36-29,51 22,27 8,55-0,21 1,10 2018 13,62-45,38-31,76 23,92 8,76-0,56 0,35-2,80-2,90-3,00-3,10 0,25-1,55 2,9 3,6 2,6 1,9 2017 13,23-43,85-30,61 23,10 8,65-0,35 0,79 0,25-1,96 2,9 3,5 3,8 1,2 0,25-2,50 3,0 3,5 3,5 1,3 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
Perusvaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma 2012-2018 ilman sopeutusta, mrd. Toiminnan rahavirta: Vuosikate Muut erät 1) Toiminnan ja invest. rahavirta 2012-1,98 2014-1,96 Rahoituksen rahavirta: Antolainojen muutos -0,08-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,41 2,60 3,10 3,90 4,60 5,20 5,80 Rahavarojen muutos -0,33 0,00-0,20 Rahavarat 31.12. 4,20 4,20 4,00 Lainakanta 31.12 13,81 15,31 17,16 1) Satunnaiset erät, netto + Tulorahoituksen korjauserät 2) Rahoitusosuudet investointeihin + Omaisuuden myyntitulot 2013-1,40 2015-2,12 0,03 4,03 19,41 2016-2,63-0,04 3,99 22,11 2017 2018 1,79 2,33 1,77 1,61 1,10 0,79 0,35-0,30-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23 Investointien rahavirta: Investointimenot -4,59-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60 Muut erät 2) 1,12 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10-2,94-3,38 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,48-1,60-1,75-1,95-2,20-2,40-2,60 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,55 0,50 0,50 0,30 0,30 0,30 0,30 Muut muutokset 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,06 4,05 25,21 0,02 4,08 28,71 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
Hitaan kasvun vaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma 2012-2018 ilman sopeutusta, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2012 11,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 2013 11,97-38,67-26,70 20,64 8,30 0,09 2,33-2,65 0,25-0,07 2014 12,20-39,74-27,53 21,02 8,19 0,00 1,68-2,70 0,25-0,77 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,9 2,0 Toimintamenot 5,0 3,3 2,8 Verotulot 1,3 6,9 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,8-1,3 2015 12,45-40,83-28,38 21,46 8,33-0,15 1,26 0,25-1,29 2,0 2,7 2,1 1,7 2016 12,70-41,97-29,27 21,82 8,43-0,27 0,72 2018 13,29-44,78-31,49 23,04 8,60-0,63-0,48-2,80-2,90-3,00-3,10 0,25-1,93 2,0 2,8 1,7 1,2 2017 12,99-43,28-30,29 22,43 8,51-0,46 0,19 0,25-2,56 2,2 3,1 2,8 0,9 0,25-3,33 2,3 3,5 2,7 1,1 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
Hitaan kasvun vaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma 2012-2018 ilman sopeutusta, mrd. Toiminnan rahavirta: Vuosikate Muut erät 1) Toiminnan ja inv. rahavirta 2012-1,98 2014-2,05 Rahoituksen rahavirta: Antolainojen muutos -0,08-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,41 2,60 3,40 4,20 5,00 5,90 6,80 Rahavarojen muutos -0,33 0,00 0,00 Rahavarat 31.12. 4,20 4,20 4,20 Lainakanta 31.12 13,81 15,31 17,46 1) Satunnaiset erät, netto + Tulorahoituksen korjauserät 2) Rahoitusosuudet investointeihin + Omaisuuden myyntitulot 2013-1,40 2015-2,47-0,07 4,13 19,96 2016-3,01-0,11 4,02 22,96 2017 2018 1,79 2,33 1,68 1,26 0,72 0,19-0,48-0,30-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23 Investointien rahavirta: Investointimenot -4,59-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60 Muut erät 2) 1,12 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10-3,54-4,21 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,48-1,60-1,75-2,00-2,30-2,55-2,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,55 0,50 0,50 0,30 0,30 0,30 0,30 Muut muutokset 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 4,03 26,61 0,01 4,02 30,91 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa, mrd. Poistot (= tavoiteura 2014-18) Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa, mrd. 30 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 0 Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma.
Kuntaliiton esitykset vuoden 2015-2018 valtion talouden kehyksiin ja Peruspalveluohjelmaan Kuntien vero- ja maksupohjan laajentaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen» Valtionosuuksiin ei enää uusia leikkauksia Kuntien toiminta, kunta valtiosuhteen kehittäminen» Kuntataloutta on vahvistettava kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti» Mikäli valtio lisää kuntien tehtäviä tulee sen vastata niiden kustannuksista täysimääräisesti, rahoitusperiaate» Kunnat tehostavat toimintaansa ja uudistavat rakenteitaan Investoinnit ja rahoituksen hallinta» Tärkeät ja perustellut investoinnit on toteutettava, investointeja on tarkasteltava kriittisesti kunnan kantokyky huomioiden» Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu
Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. 10 mrd. 1 mrd. 8,6 mrd. 1 mrd.
Valtionosuuden määräytyminen Valtionosuudet perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelujen järjestämisen kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin Suomen järjestelmässä valtionosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös paikallistason oma tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta Valtionosuudet eivät perustu suoraan kunnan todellisiin kustannuksiin Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa euroa/asukas yhtä suuri.
Kuntien valtionavut 2014: 8,59 + 0,98 + 1,01 (mrd. ) VM osuudet OKM osuudet avustukset 3282,60 /as. 348,64 /as
Miksi valtionosuudet muuttuvat? Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutokset esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa maaliskuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina marraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. peruspalvelujen hintaindeksi 1,5 % vuonna 2014 2. Muut lakiin perustuvat muutokset» Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi: voimassaolevan lainsäädännön mukaan seuraavan kerran vuodelle 2016 vuoden 2013 kustannuksista 3. Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet (ml. vanhuspalvelulaki, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen)» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna 2014-362 milj. ; -67 /asukas esim. päätös jättää maksamatta OKM:n valtionosuuden indeksikorotus v. 2014» Muut päätökset Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuden tasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 -756-125 -125-125 -125 Hallitusohjelma (2011): Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos -631 milj. euroa -1000-237 -250-250 -250 Kehysriihi 3/2012-1200 -1 118-175 -215-265 Kehysriihi 3/2013-1400 -1 306-1 346-1 396-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 118 23 67 35 7 9 118 141 208 243 250 259 /asukas, ko. vuonna /asukas, kumulatiivisesti
Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 KL:n hallituksen linjaukset 29.11.2012 KL:n hallituksen linjaukset Lausunnot valtionosuus-kri teereistä 17.1.2014 mennessä Ohjaus, neuvonta, koulutus, tiedotus 2012 2013 2014 2015 Ministerin asettamispäätös (ohjausryhmä, selvityshenkilö, ) 5/2012 Uudistus käyntiin 9/2012 Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Ei väliraporttia Valtionosuus-las kelmat julkaistiin 12.12.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle, kevät / 2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015
Keskeisimmät muutosesitykset Uusi valtionosuusjärjestelmä korvaisi kunnan peruspalvelujen valtionosuuden» Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan itsenäisenä kokonaisuutena Uudessa valtionosuuslainsäädännössä määräytymistekijöiden määrä vähenee ja laskentakriteerien päällekkäisyyttä vähennetään Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Ei jakoa sektoreihin Yksi ikärakenne Keskeisiä muutoksia kolme 1. Tulopohjan tasauksen painoarvon kasvattaminen kustannustenjaon tasauksen kustannuksella (134 /as.) 2. Sairastavuustekijän painoarvon kasvattaminen muiden määräytymisperusteiden (erit. ikärakenteen) kustannuksella 3. Vuosittainen kustannustenjaon tarkistus
Toteutustapa Uudistuksen kulmakivinä THL:n tutkimuksen mukaiset kokonaiskustannuspainot sairastavuuden ja VATT:n selvityksen ikärakenteen välillä sekä ikärakenteen ja sairastavuuden sisällä THL:n selvitys merkitsee sairastavuuden painoarvon merkittävää kasvua suhteessa nykyiseen (korotus ~2,5 ) ja ikärakenteen painoarvon pienenemistä Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä Hallituksen esitys ja siirtymätasauksen pohjana oleva muutoslaskenta perustuu vuoden 2014 lukuihin > lopulliset tiedot saadaan huhtikuussa 2014 kun HE valmistuu. 14.3. 2014 IS
Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä» Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin» Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa» Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit» Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella» Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain 14.3. 2014 IS
Valtionosuuden määräytyminen uudessa ja vanhassa järjestelmässä
14.3. 2014 IS Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: 1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta ) 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30-54 -vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.
Uusi järjestelmä - lisäosat Valtionosuuksien lisäosat, yht. n. 309 milj. (ei kunnan omarahoitusosuutta) Syrjäisyys» Nykyisen syrjäisyysluvun perusteella» Yksi porrastus nykyisen neljän porrastuksen sijaan Saamelaisuus» Saamelaisuuteen 3,5 milj. euroa, vastaa nykytasoa Työpaikkaomavaraisuus» Uusi kriteeri» Positiivinen korrelaatio: Mitä suurempi työpaikkaomavaraisuus, sitä enemmän valtionosuutta
Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI NYKYINEN, v. 2014 UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 0-6v. 8 257 8 257 Ikä 0-5 8 744 6-v. 4 834 4 834 Ikä 6 9 060 4 226 7-12 v. 5 311 5 311 Ikä 7-12 7 420 2 109 13-15 v.* 9 435 9 435 Ikä 13-15 12 730 3 294 0 Ikä 16-18 4 025 7-64v. 1 360 1 360 Ikä 19-64 1 028-332 65-74v. 3 415 3 415 Ikä 65-74 1 994-1 421 75-84v. 10 697 10 697 Ikä 75-84 5 330-5 367 85+ v. 24 690 24 690 Ikä 85+ 17 859-6 830 Sairastavuus 438 438 1 119 681
Ikäluokat 0-5v. 6v. 7-12v. 13-15v. 16-18v. 19-64v. 65-74v. 75-84v. 85v.+ Sairastavuus Painotetut kertoimet Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 2,89 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) - - - - - - 0,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2,50 - - - - - 4,49-1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3,96 - - - - - - - - - - - - Työkyvyttömyys Alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset 3,59-12,03
Uusi järjestelmä perushinnat ym. euroa/asukas Laskennalliset kustannukset Työttömyysaste 86,92 Kaksikielisyys 268,0 Vieraskielisyys 1 882,50 Asukastiheys 37,87 Saaristo 368,87 Koulutustausta 407,38 Omarahoitusosuus 3 416,39 (26,78 %) Lisäosat Syrjäisyys 205,88 Saamelaisuus 2 615,00 Työpaikkaomavaraisuus 65,86
Uusi järjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Tulojen tasauksen painoarvoa kasvatetaan (kustannusten tasauksen kustannuksella)» Nykyjärjestelmässä tasauslisien ja vähennysten summa ~ 0 eur» Tasaukseen siirretään 134 /as. (n. 720 milj. ) valtionosuusprosenttia alentamalla» Uudessa järjestelmässä tasauslisät > tasausvähennykset Tasausraja 100 % (nykyjärjestelmässä 91,86 %) Tasaus rajaan saakka 80 % (nykyjärjestelmässä 100 %)» Veropohjan kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia Voimalaitosten kiinteistövero palautetaan osin takaisin tasaukseen (kiinteistöverot poistettiin tasauksesta v. 2012)
1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 14.3. 2014 IS Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks. 5 330 /as ja min. 3 074 /as * Tasausraja 3 074 /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v. 2013 Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)
1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 14.3. 2014 IS Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks. 5 396 /as ja min. 3 047 /as * Tasausraja 3 351 /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v. 2013 Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma)
Siirtymäaika Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti:» 1. vuosi; muutos +/- 50 /as» 2. vuosi; +/-50 /as (kokonaismuutos 100 /as)» 3. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 180 /as)» 4. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 260 /as)» 5. vuosi; +/-120 /as (kokonaismuutos 380 /as) Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä
Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2014 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 20 740 089 579 2 383 644 301 484 692 951 52 903 790 44 942 878 197 218 167 2 270 479 0 1 254 008 019 25 159 770 164 UUSI MALLI 17 718 365 074 6 038 288 354 473 148 264 90 821 992 478 677 305 186 172 701 14 319 165 160 003 652 0 25 159 796 507 Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,4 % 9,5 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,0 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka- Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä 36 184 044 3 504 002 0 269 362 554 309 050 600 UUSI MALLI 103 278 816 3 564 245 202 207 038 0 309 050 099 Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotul. Omarahoitus- Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä -49 561 112 17 720 042 690-17 769 603 802 UUSI MALLI 671 477 886 18 442 102 310-17 770 624 424 14.3. 2014 IS Kustannusten tasauksesta siirretty n. 720 milj. (134 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee 134 /as)
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa kuntakoon mukaan Kunnan Valtionosuuksien muutos Esityksen vaikutus asukasluku nyky- / uusijärjestelmä, /asukas valtionosuuksiin yhteensä Laskenn. Lisäosat Verotuloihin Laskenn. kustann. ja (+ yleinen perustuva /as. 1 000 vaikutus omarahoitus- valt.os. valtionos. tuloveroosuuden nykyjärj.) tasaus prosenttiin erotus %-yks. Alle 2000 as. -292 25 65-201 -9 331 1,8 2001-6000 as. -218 43 89-85 -37 866 0,7 6001-10000 as. -210 3 116-91 -39 388 0,7 10001-20000 as. -149-12 138-24 -15 421 0,2 20001-40000 as. -134-7 154 12 10 307-0,1 40001-100000 as. -137-17 165 11 10 976-0,1 Yli 100000 as. -88 4 124 40 79 729-0,2 Yhteensä -134-0 134-0 -995 0,0 Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka häviävät esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin häviäjä: Merikarvia 638 /as. Valtionosuudet vähenevät: Yli 300 /as. 100-300 /as. Alle 100 /as. (30 kpl) (84 kpl) (78 kpl) Yhteensä 192 kuntaa Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.
Valtionosuusuudistus: Suurimmat häviäjät vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos 31.12. 2012 /as. 1 000 /as. 1 000 Koko maa 5 398 173-0 -995 134 721 039 Merikarvia 3 269-638 -2 087 79 258 Pelkosenniemi 963-614 -591-202 -194 Eurajoki 5 922-567 -3 359-275 -1 631 Kivijärvi 1 303-565 -737 15 19 Luhanka 773-560 -433 51 39 Rautavaara 1 813-532 -964 65 118 Utajärvi 2 950-530 -1 563-174 -513 Kinnula 1 764-507 -895 10 18 Kemijärvi 8 093-495 -4 002 58 473 Tervola 3 339-463 -1 545-98 -328 Pudasjärvi 8 620-462 -3 987 38 327 Rautjärvi 3 784-451 -1 706 158 596 Rantasalmi 3 921-441 -1 728 62 243 Suomussalmi 8 813-425 -3 742 63 558 Pomarkku 2 373-408 -968 61 144 Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Dia 1. Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Varsinais-Suomen kunnissa Lähde: VM/KAO 4.2.2014 Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä 31.12. Nykyinen Uusi Laskenn. 2012 järjes- järjes- /as. 1 000 vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa 5 398 173 1 592 1 591-0 -995 0,0 Varsinais-Suomi 468 936 1 608 1 491-118 -55 212 0,7 Aura 3 971 1 609 1 703 93 371-0,6 Uusikaupunki 15 499 1 766 1 788 21 332-0,1 Pyhäranta 2 199 1 688 1 684-4 -8 0,0 Salo 54 858 1 800 1 789-11 -599 0,1 Rusko 5 907 1 228 1 204-24 -144 0,2 Raisio 24 562 1 301 1 269-32 -786 0,2 Pöytyä 8 569 2 617 2 581-36 -305 0,3 Laitila 8 460 2 332 2 294-37 -317 0,3 Masku 9 671 1 156 1 094-62 -603 0,4 Marttila 2 017 2 563 2 495-69 -139 0,5 Paimio 10 591 1 335 1 264-71 -756 0,4
Dia 2. Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä 31.12. Nykyinen Uusi Laskenn. 2012 järjes- järjes- /as. 1 000 vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Tarvasjoki 1 959 2 321 2 248-73 -143 0,5 Nousiainen 4 846 1 772 1 698-74 -356 0,5 Mynämäki 7 978 2 184 2 076-107 -856 0,8 Kaarina 31 363 1 105 993-111 -3 489 0,6 Sauvo 3 033 1 912 1 790-122 -370 0,9 Lieto 17 023 1 224 1 096-128 -2 174 0,8 Koski Tl 2 450 2 923 2 780-143 -351 1,2 Turku 180 225 1 342 1 186-156 -28 119 1,0 Loimaa 16 737 2 644 2 487-157 -2 622 1,2 Oripää 1 434 2 885 2 695-190 -272 1,6 Naantali 18 824 1 093 885-208 -3 912 1,1 Vehmaa 2 324 2 632 2 415-217 -504 1,7 Parainen 15 561 2 151 1 932-220 -3 421 1,3 Kustavi 889 3 047 2 821-226 -201 1,6 Somero 9 229 2 800 2 525-275 -2 540 2,1 Kemiönsaari 7 075 3 306 2 978-328 -2 322 2,5 Taivassalo 1 682 2 822 2 461-360 -606 2,7
Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka voittavat esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin voittaja: Evijärvi 323 /as. Valtionosuudet kasvavat: Yli 150 /as. 50-150 /as. Alle 50 /as. (23 kpl) (50 kpl) (39 kpl) Yhteensä 112 kuntaa Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.
Valtionosuusuudistus: Suurimmat voittajat vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos 31.12. 2012 /as. 1 000 /as. 1 000 Koko maa 5 398 173-0 -995 134 721 039 Evijärvi 2 686 323 867 69 184 Utsjoki 1 285 298 383 138 177 Raahe 25 659 281 7 200 199 5 097 Kittilä 6 388 258 1 650 165 1 056 Kotka 54 873 248 13 607 185 10 124 Siikajoki 5 597 243 1 358 82 457 Iisalmi 22 135 228 5 045 174 3 858 Juva 6 783 209 1 419 87 587 Juankoski 5 093 199 1 012 98 500 Vieremä 3 930 198 779 97 383 Tohmajärvi 4 897 193 944 50 246 Nivala 10 985 186 2 048 56 614 Sievi 5 241 186 972 68 357 Siilinjärvi 21 431 180 3 858 220 4 715 Kaustinen 4 287 179 766 129 551 Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Kivijärvi +6,0 %-yksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,7 %-yksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, %-yksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kiitokset mielenkiinnostanne! Suomen Kuntaliitto Kuntatalousyksikkö Toinen Linja 14, FI-00530 Helsinki, Finland Tel. +358 97711 Kuntatalous@kuntaliitto.fi www.kunnat.net / www.kommunerna.net / www.localfinland.net