TOTEUTUUKO JAKK:n TAKAISINPERINNÄSSÄ LAKI VAI OIKEUS? Lukijalle: Tämä selvitys ei ole mikään Jalasjärven Aikuiskoulutuskeskuksen (jäljempänä JAKK) 35 miljoonan euron takaisinperinnän oikeustieteellinen tarkastelu vaan yhteenvetoa niistä asiakirjoista, joita tästä asiasta on ollut saatavissa, koottuna sillä kokemuspohjalla, joka kirjoittajalle on kertynyt vuosikymmenten aikana toimiessaan erilaisissa työtehtävissä niin luontoa, lakia kuin talouselämää tuntevien ihmisten kanssa. 0. Avaus Korkein hallinto-oikeus (jäljempänä KHO) päätti 08.05.2013, että Jalasjärven kunnan on palautettava Opetus- ja kulttuuriministeriölle (jäljempänä OKM) sen JAKK:lle oppisopimuskoulutukseen myöntämistä valtionosuuksista takaisin lähes 35 milj. euroa (jäljempänä Meur). Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) oli aiemmin päätöksessään 05.10.2011 perustellut 35 Meur valtionosuuksien takaisinperintää JAKK:n oppisopimustoiminnan nopealla kasvulla, vakavilla puutteilla Jalasjärven kunnan ja JAKK:n oppisopimuskoulutusta koskevassa toiminnassa sekä puutteilla oppisopimustoiminnan asiakirja-aineistossa ja niissä dokumenteissa, joiden perusteella valtionosuuden perusteita on jälkikäteen pystyttävä selvittämään. (4) Lisäksi OKM on vastineissaan väittänyt Jalasjärven kunnan saaneen valtionosuuksien kautta huomattavaa taloudellista etua. Sen sijaan sitä, että koulutus ei olisi tapahtunut JAKK:n ilmoittamassa laajuudessa tai tuottanut ilmoitetun määrän loppututkintoja, ei ole OKM:n taholta kiistetty. KHO vuorostaan on 08.05.2013 päätöslausunnossaan lähinnä toistanut OKM:n lausumat ja todennut takaisinperinnän lainmukaiseksi. Taloudellisen etuuden osalta KHO näyttää todenneen esitetyt luvut ristiriitaisiksi hiljaisesti kuitenkin hyväksyen OKM:n lausuman mukaisen tilanteen. Sitä minne etuudet ovat päätyneet ole lainkaan tutkittu. Jalasjärven kunta on ollut ja on edelleen tyytymätön tehtyihin päätöksiin. Käytännössä em. päätökset johtavat varsin erikoiseen tilanteeseen, jossa koulutuksen järjestäjä leimataan syylliseksi ja sivulliset maksumiehiksi ansiotta etuutta saaneiden paheksuessa tai ilkkuessa JAKK:n toimintaa. Tätä näkökulmaa käsitellään tässä selvityksessä tarkemmin jäljempänä luvusta 5 alkaen. *) Suluissa olevat numerot viittavat selvityksen taustamateriaaliin 1
Jalasjärvellä edellä olevat päätökset merkitsevät 4350 euron maksua asukasta kohden rahoista, joita he eivät koskaan ole saaneet tai joista he eivät ole päässeet edes epäsuorasti nauttimaan (8). Päätös on herättänyt kummastusta monella taholla ja monesta eri näkökulmasta, joista yksi on koko JAKK:n toiminnan leimaminen epärehelliseksi ja vilpilliseksi ja toinen OKM:n sekä KHO:n tapa nähdä ja käsitellä koko asia. Omasta mielestäni on täysin väärin, että tavalliset kansalaiset Jalasjärvellä joutuvat osaltaan takaisinperinnän maksumiehiksi asiassa, josta he eivät ole saneet etuuttakaan. Tunnen heistä monia. Olen havainnut heidät rehellisiksi ja toista ihmistä kunnioittaviksi Suomen kansalaisiksi. Olen pannut merkille, ettei heidän moraalinsa tai etiikkansa ole ainakaan sen huonompi kuin muiden tuntemieni Suomen kansalaisten 1. OKM:n ja KHO:n päätösten tarkastelua Kun lukee läpi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) päätöstä 05.10.2011 ja KHO:n päätöstä 08.05.2013, lukijan huomio kiinnittyy siihen miten niissä muotoillaan JAKK:n toiminnan kokonaiskuvaa pitämällä osaa asioista esillä runsaasti ja osaa asioista pidetään näkyvillä vähän tai ei käsitellä lainkaan. 1) Paljon huomiota: OKM pyrkii lausunnossaan ja päätelmissään runsassanaisesti osoittamaan pelkästään oppisopimustoiminnan paperimateriaalia käyttäen, ettei JAKK:n järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa on noudatettu siitä annettuja ohjeita ja säännöksiä eikä koulutus muutenkaan ole ollut hyvin järjestettyä. Puutteita tai sääntöjen vastaisuuksia on OKM:n mukaan ollut mm. oppisopimustoiminnan yleisissä järjestelyissä, opetuksen sisällössä, henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa, keskeisien työtehtävien määrittelyssä, asioiden puutteellisessa dokumentoinnissa ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ryhminä sekä vastuullisten kouluttajien pätevyydessä. Samoin OKM:n päätöksessä esitetään päätelminä väitteitä, jolle ei ole havaintonäyttöä kuten esim. toiminnan laajentuminen merkitsee automaattisesti kelvotonta opetuksen laatua. Täytyy muistaa, että JAKK:n toiminnan laajentuessa myös opettajien määrä kaksinkertaistui. KHO taas vuorostaan toistaa OKM:n lausumat lähes sellaisenaan todetessaan, että OKM:n päätös periä valtionosuuksia takaisin on lainmukainen. KHO:n omaa sisällön harkintaa ei KHO:n päätöksessä paljonkaan näkynyt. Koulutuksen järjestäjänä JAKK on kuitenkin monissa kohdin joutunut OKM:n ohjeiden puuttuessa toimimaan omaan harkintaansa luottaen. 2
2) Ei juurikaan huomiota: Sen sijaan OKM ei juurikaan kiinnitä huomiota itse JAKK:n toimintaan, jossa on monia nykyaikaisia piirteitä. JAKK ei ole ollut ajopuu, vaan on luonut omaan osaamiseen perustuvan toimintastrategiansa, jolla toiminnan kasvukin on ollut mahdollista: - JAKK on keskittänyt koulutusosaamistaan ja erikoistununut kuljetus-logistiikan ja maarakennuksen toimialoihin - JAKK luonut erikoisosaamisestaan monistettavan toimintakonseptin, jolloin laajentaminen on helppoa laadun kärsimättä. Tästä lähtäkohdasta on helppo ymmärtää JAKK:n 10 toimipistettä eri puolilla maata. - JAKK:n monistettu toimintakonsepti on kustannustehokas - JAKK on pyrkinyt toiminnassaan tuloksiin. Tällä ei tarkoiteta taloudellista tulosta, joka on kiellettyä, vaan sitä, että mahdollisimman moni oppilas saisi itselleen sopivan tutkinnon aikaiseksi. On turhauttavaa havaita, että pelkästään paperidokumentteja tutkimalla OKM ei ole paperien läpi nähnyt itse toimintaa ja mitätöinyt edellä kuvatun varsin kehittyneen toimintastrategian. Ja tuloksien osalta on samalla kokonaan ohitettu lähes 5000 opiskelijaa ja heidän 3223 kokonaista ja 493 osittaista ammattitutkintoa. Kun vielä todetaan, ettei OKM päätöksissä eikä ministerin eduskuntakyselyn vastauksessa mitenkään kiistetty tutkintoja ja toiminnan tuloksellisuutta, on JAKK:n toimintaa pidettävä saavutuksiltaan hyvin tuloksellisena. 3) Vähän ja omituisesti käsitelty: OKM:n takaisinperintälausunnoissa vähälle huomiolle jäänyt ja omituisella tavalla käsitelty seikka on myös ollut JAKK:n taloudellinen tulos ja väite valtionosuuksien ohjautumisesta Jalasjärven kunnan muuhun toimintaan. Tästä löytyy itsensä opetusministeri Jukka Gustafssonin allekirjoittama lausunto vuodelta 2012, jossa JAKK:n aikuiskoulutuksen tulorahoituksen (93 Meur) ja kustannusten (43 Meur) erotus eli ylijäämä olisi v. 2005-2009 ollut 50 Meur. Luku on niin iso, että jokainen valveutunut kansalainen huomaa heti etteivät esitetyt luvut ole mahdollisia tai vaativat ainakin lisäselvityksiä. Mahdollista toki on, että sellaisia asiakirjoja on liikkeellä, joista ko. vertailun saa aikaiseksi, mutta silloinkin lisäselvitykset olisivat olleet paikallaan. Nyt ilmoitetut luvut ovat jääneet asiakirjoihin totena pidettyinä lausuntoina. Toinen löydös on OKM:n väite, että JAKK:n talousluvut olisivat sekaisin Jalasjärven kunnan muun tilinpidon kanssa, joten niitä pitää tarkastella yhdessä. Väite joutuu outoon valoon kun lukee Oy Audiator Ab:n auktorisoidun tilintarkastajan lausuntoa v:lta 2011 Jalasjärven kunnan tilinpidosta sitä edeltäviltä vuosilta: Kunnan kirjanpito pidetään täysin erillään JAKKliikelaitoksen kirjanpidosta. Kunnalle ja JAKK:lle lasketaan erikseen tilikauden tulos... Liikelaitoksen ylijäämää ei tulouteta kunnalle. 3
Tätä selvitystä varten läpikäymissäni dokumenteissa ei edellä olevia OKM:n lausuntoja ole kumottu, joten ne ovat saaneet jäädä elämään ihmisten mielissä. En ihmettele, jos tässä joku aistisi OKM:n menettelyssä väärän todistuksen ja ajojahdin makua JAKK:n toimintaa kohtaan. Toisaalta edellä olevien kohtien 1) ja 2) perusteella voi taas todeta: Kun vertaa edellä OKM:n ja KHO:n paperi- ja muotoseikkoihin pitäytyvää asiakäsittelyä JAKK:n tuloksellisuutta hakevaan toimintaan, tulee mieleen se entinen palopäällikkö, joka talkooväen jo taltuttamalle palopaikalle saapuessaan totesi närkästyneenä Väärin sammutettu 2. Ei ollut vilppiä Kun valtionosuuden palautusperinnästä on tiedotettu, on epäsuorasti annettu ymmärtää, että JAKK:n koulutusyksikössä olisi toimittu jotenkin vilpillisesti. (Esim. Valtionosuuksien ohjaaminen kunnan toimintaan). Takaisinperintäpäätöksissä en kuitenkaan ole havainnut suoraa viittausta vilpillisyyteen. Itsekään en vilpillisyyteen usko. Jos koulutuksen järjestelyissä olisi pyritty vilpillisyyteen, ei JAKK:n toimintaa tietenkään olisi pidetty osana kunnan toimintaa, vaan se olisi erotettu omaksi juridiseksi yksikökseen. Tällöin mahdolliset riskit olisivat olleet kyseisen yksikön riskejä eikä kaikkien kuntalaisten maksettavaksi tulevia velvoitteita. Kun näin ei tehty, uskon kunnan päättäjien toimineen tässä asiassa hyvässä uskossa ja luottaen myös valtionhallinnon kykyyn ratkoa eteentulevia asioita viisaasti ja oikeudenmukaisesti. 3. Onko aktiivinen toiminta tuomittavaa? Minusta JAKK:n toiminnassa on ollut erityisen kunnioitettavaa aiemmin jo todettu oma vahva strategia ja aktiivinen toiminta. Tietoista strategiaa kuvaa nimenomaan se, että JAKK on koulutuksessaan jo pitkään erikoistunut siihen minkä se parhaiten osaa: mm. kuljetuksen ja maarakennuksen toimialat. Näiden toimialojen puitteissa se on järjestänyt koulutusta eri puolella maata jopa tuhansille oppilaille ja erikoistumisellaan minimoinut muille kouluttajille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Samalla tavalla tänäänkin yrityksiä ja toimijoita kehotetaan etsimään vahvuutensa ja erikoistumaan niihin toiminnassaan. Mutta ministeri Krista Kiurun mielestä tämä on väärin. Hänen eduskuntakyselyn vastauksesta 25.11.2013 voidaan tulkita, että JAKK:n aktiivinen toiminta sotii yhdenvertaisuuden toteutumista vastaan kaikkien koulutuksen järjestäjien välillä. Eli ei olisi saanut olla aktiivinen. 4
Ja sitä paitsi: JAKK on aktiivisella toiminnallaan hoitanut sitä uusiin työpaikkohin tähtäävää tehtävää, johon valtiovalta ei ole itse kyennyt. 4. Koulutuksen järjestäjää harhautettu Koko oppisopimuskoulutuksen järjestäminen sisältää JAKK:n osalta mielenkiintoisia vaiheita: 1) Ensin kannustetaan järjestämään oppisopimuskoulutusta jopa ilman erityisiä kiintiöitä. (Opetushallituksen ohje v. 2002 ja Opetusministeriön päätös Noste -ohjelmasta 16.01.2003. 2) Sitten kehutaan. Opetushallituksen tekemässä tarkastuksessa JAKK:ssa 09.08.2007 tarkastajat totesivat, että näin hyvin dokumentoitua oppisopimustoimintaa ei ole tullut aiemmin vastaan. Jos he puutteita tai ehtojen vastaista toimintaa olivat havainneet, niistä ei ollut raportoitu koulutuksen järjestäjälle. (Eduskuntakysely 23.10.2013, Hautala, Savola...) 3) On omituista, että sama toiminta sitten lytätään opetushallituksen tarkastus-kertomuksissa 11.08.2009, 26.05.2010 ja 01.12.2010 sekä OKM:n päätöksessä 05.10.2011. Miten virkamiesten tällaisella ohjeistuksella ja käyttäymisellä voi ylipäätään toimia oikein? Aineistoa lukiessa näyttää pikemminkin siltä, että hyväksyttävän ja hylättävän toiminnan rajat muotoutuivat vasta viimeisissä tarkastuksissa tai niiden jälkeen. 5. Mitkä ovatkaan kokonaiskustannukset JAKK:n kokonaiskustannuksien ristiriitaista tietoa käsiteltiin vähän jo luvun 1 kohdassa 3). Tässä luvussa samaa asiaa asiaa käsitellään vähän perusteellisemmin. Takaisinperinnän asiakirjoja läpikäydessähän kirjoittajan huomio kiinnittyi OKM:n 09.03.2012 KHO:lle antamassa lausunnossa OKM:n käsitykseen JAKK:n toiminnan kustannuksista ja liikeylijäämästä. Sen mukaan viisivuotiskaudella 2005 2009 JAKK:n tulorahoitus olisi ollut 93 Meur ja kustannukset 43 Meur. Näistä laskettu ylijäämä (voitto) olisi ollut 50 Meur, johon OKM on lisännyt vielä muita valtionosuuksia saaden koko ylijäämäksi 65 Meur. Jo pikaisella silmäyksellä voi todeta etteivät esitetyt luvut ole mahdollisia edes ko. selvityksen sivulla 20 esitetty tulkinta mukaan lukien. Samaan mahdottomuuden johtopäätökseen on tullut Martti Selin oikeuskanslerille jättämässään kantelussa. (8) Asian havainnollistamiseksi on seuraavaan asetelmaan JAKK:n tilinpäätöksistä koottu JAKK:n toiminnan kokonaismenot vuosilta 2005 2009. Lukujen alkulähde - JAKK:n tilinpäätökset ovat auktorisoidun tilintarkastajan hyväksymiä, joten niitä voinee pitää uskottavina. 5
Taulukko 1. JAKK:n menot v. 2005 2009 yhteensä tilinpäätoksien mukaan Menojen päärymä Meur % Aineet ja tarvikkeet 8,40 8,9 Palvelujen osto, asiantunt.palv 27,22 29,0 Palkat ja palkkiot 39,73 42,4 Henkilösivukulut, eläkemaksut 10,12 10,8 Poistot 3,34 3,6 Muut kulut 4,96 5,3 Menot yhteensä 93,77 100,0 Kun vertaa OKM:n esittämää 43 Meur kokonaiskustannusta taulukossa 1 näkyvään JAKK:n tilinpäätösten mukaiseen kokonaiskustannukseen 93,77 Meur, muuttuu käsitys kustannuksista täysin. Ero 51 Meur ei voi olla pysähdyttämättä tarkkaavaista lukijaa lisäselvityksiin siitä, mikä on mahdollista. OKM:n ilmoittamaa 43,0 Meur kokonaiskustannusta voi selittää tämän tekstin kirjoittajan haltuunsa saama OKM:n vastauskirjelmän liite, jossa kokonaiskustannus on laskettu maksettujen palkkojen ja investointien ( ~poistojen) summana. Luku on käytännössä sama kuin palkkakustannusten ja poistojen summa on 43,07 Meur taulukossa 1. Sitä, miksi OKM on jättänyt huomiotta muut kuin suorat palkkakulut ja poistot, ei mistään asiakirjoista ole käynyt ilmi. Olisi odottanut, että ainakin palkkojen sivukulut ja eläkevakuutusmaksut sekä oppisopimusjärjestelyihin liittyen työnantajille maksettu palkkio- /kulukorvaus, yhteensä noin 7.0 Meur olisivat olleet luvuissa mukana. Ja kuitenkin jokainen käytännössä toiminut ihminen tietää, että hajautettu laajamittainen kuljetusalan oppisopimuskoulutus tarvitsee toiminnanssaan vakituisten opettajien lisäksi työtiloja, työnantajia, kalustoa sekä aineita ja tarvikkeita ja ulkopuolisia kouluttajiakin koulutuksen järjestelyihin. Niistä syntyy kuluja, vuokria, palkkiomaksuja ja kuljetuskaluston kustannuksia. Näistä jokaisella kuluerällä on toiminnan järjestelyjen kannalta merkityksensä, joka olisi tullut ottaa huomioon. Toisaalta käsiteltävät koulutuksen valtionosuudet eivät ole olleet korvamerkittyjä maksettavien menolajien suhteen. Lisäksi on erikseen todettavissa, että taulukossa 1 esitetty JAKK:n kokonaiskustannus 93,77 Meur on samaa luokkaa kuin JAKK:n tilinpäätösten mukaan tarkastelukaudella saama tulorahoitus 94,5 Meur eikä merkittävää voittoa viiden vuoden aikana ole syntynyt. 6
6.0 Kenelle rahat ovat menneet? Vaikka en asukaan Jalasjärvellä poikkean siellä syntyneenä pitäjässä varsin usein ja tapaan paikallista väkeä. Käymisissäni en ole kuitenkaan havainnut siellä mitään yllättävän vaurastumisen merkkejä tai keskusteluissa muutoksia vauraammasta elämisen tyylistä. Kyllä 35 milj. takasinperittävää euroa tuossa vähän pientä suuremmassa pitäjässä jollain tavoin näkyisi. 6.1 Jokaisella maksulla on monta edunsaajaa Vihjeen valtionosuuksien todellisista edunsaajsta palautti mieleeni eräs tapaaminen Tampereella vuoden 2005 tienoilla. Järjestin tuolloin Tampereella yrityksemme puitteissa IT-alan koulutusta metsäalan koneyrittäjille, jotka jo pitkään ovat käyttäneet edistynyttä IT-teknologiaa ja lähettäneet tietojaan metsästä tehtaille tai kotitoimistoihinsa. Siellä tapasin samoissa tiloissa JAKK:n edustajia järjestämässä kuljettajakoulutusta pääasiassa paikallisin voimin paikallisille kuljetusalan kuljettajaoppilaille ehkä samanlaisin oppissopimus-järjestelyin kuin mitä nyt takasinperintätapauksessa on kuvattu. Erikseen sitä seikkaa en toki osannut kysyä. Mutta nyt muisteltuna ko. tapaaminen on minulle vihje siitä, että eiköhän tuossakin tapauksessa kurssijärjestelyihin liittyvät ja muut etuudet menneet enemmän Pirkanmalle kuin Jalasjärven kuntalaisille. (Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei omalla koulutuksellamme ollut mitään tekemistä JAKK:n järjestämän koulutuksen kanssa. Kohtasimme vain samassa paikassa.) Näin JAKK:n tarjotessa oman erkoistumisensa myötä palveluksiaan monilla paikkakunnilla on huomattava osa etuuksista myös mennyt kurssi- ja koulutusjärjestelyinä muille paikkakunnille. Tehdyn selvityksen mukaan Jalasjäven oma osuus näistä etuuksista on monissa merkittävissä menoerissä vaihdellut 5-25 % välillä. Toinen tekijä maksujen ohjautumiseen muualle kuin työn tekijälle tai palvelun tuottajalle on maksujen jakautuminen yhteiskuntaan. Asia, joka sinänsä on ollut tutkittu ja tuttu ainakin 1960- luvulta alkaen. Esim. maksetuista palkoista saavat työntekijöiden ohella osuutensa valtio, kunnat ja seurakunnat sekä vakuutusyhtiöt eläkevakuutusmaksujen tai muiden vakuutusmaksujen muodossa. Tässä selvityksessä asiasta käytetään nimitystä maksujen saajajakautuma tai maksujen saajakertymä. Edellä kuvattuja maksujen saajajakautumia laskettaessa on lähtölukuina käytetty mm. seuraavia vuoden 2007 vero- ja työnantajamaksujen keskimääräisiä arvoja tai niiden johdannaisia: - valtion tuloveroprosentti keskim. tulosta keskim. tulotason mukaan 6-10 % - kunta- ja kirkollisvero yhteensä tasoa 20 % - sotumaksu yrityksiltä 2, 96 5,9 %, kunnalta ja kunnan liikelaitoksilta 4,01 % - eläkevakuutusmaksu tasoa 22,00 josta palkansaajaa noin 5 % - työtapaturma- ja sairausvakutuusmaksut yht n. 3,5 % - työttömyysvakuutusmaksu 2,46 % Osa em. osuuksista maksetaan osana palkkaa ja osa palkan ylittävänä eränä. 7
Näin jakautuvia maksujen saajakertymiä tarkastellaan erikseen seuraavassa luvussa 6.2. Toisaalta JAKK:n järjestämä koulutus on voinut vähentää muita yhteiskunnan maksamia maksuja kuten esim. työttömyskorvauksia tai oppilaiden saamia muita avustuksia ja siten muuta kautta vaikuttaa myönteisesti maksun saajan rahoitusasetelmaan. Tätä seikkaa ei ole jäljempänä laskelmissa erikseen otettu huomioon. Myös arvonlisävero on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. 6.2 Jalasjärvi on saanut vain murusia JAKK:n valtionosuuksista Seuraavassa taulukossa 2 kuvataan JAKK:lle osoitettujen valtionosuuksien jakautumista eri maksunsaajaryhmille. Taulukkoa laskettaessa JAKK:lle määritetyt valtionosuudet on jaettu menojen pääluokkiin samassa suhteessa kuin menoja on tilinpäätöksessä ollut kokonaismenoista ja jokainen pääluokka on edelleen jaettu saajaryhmille edellisessä luvussa kuvattuja %-osuuksia käyttäen joko kokonaan tai siltä osin kuin sen on arvioitu sisältävän palkkoja tai palkaluontoista eriä. Esim. asiantuntijapalveluissa 60% on arvioitu olevan palkkaa tai palkanluontoisia maksueriä. Loput on käsitelty muihin kuluihin kuuluvina läpikulkuerinä. Lisäksi kuntaverot ym. kunnille ohjautuneet maksuerät on jaettu Jalasjärven ja muiden kuntien kesken toiminnan laajuuden perusteella arvioituna. Sekä saajaryhmien että kuntajakautumien arvioinnissa on noudatettu ns. varovaisuus-periaatetta, jotta saajaryhmien arvioissa vältyttäisiin tietoisilta yli- tai aliarvioilta ja sitä kautta vääriltä tulkinnoilta. Taulukko 2. JAKK:n vuosien 2005-2009 valtionosuuksien jakautuminen eri saajaryhmille sen jälkeen kun JAKK:n maksamat menot on kohdistettu välittöminä ja välillisinä maksuina saajilleen Valtionosuuden määrä, Meur Suht. osuus % Maksun saajaryhmä eli edunsaaja Valtio itse 4,65 9,76 Eläke- ja muut vakuutuslaitokset 6,41 13,44 Muut kunnat / kuntavero 4,53 9,50 - - / nettopalkat 10,34 21,70 - - / yritykset ja muut erät 6,07 12,73 Jalasjärvi / kuntavero 1,20 2,53 - - / nettopalkat 3,37 7,08 - - / yritykset ja muut erät 0,77 1,61 Muut saajaryhmät / Läpikulkueriä 10,32 21,66 YHTEENSÄ 47,66 100,00 8
Taulukon 2 perusteella voidaan todeta, että Jalasjärven kunnan JAKK:n valtionosuudesta saama verohyöty on varsin vaatimattomasti 1,2 Meur eli 2,53 % kokonaissummasta. Suurin saajaryhmä on Muut kunnat, jonka kertymä verotuloineen sekä palkkojen ja yritysten nettotuloineen on yli 40 % kokonaissummasta. Suuria osuuksia ovat myös valtion lähes 10 % ja eläkevakuutuslaitosten 13 % saajakertymät. Läpikulkukuerien osuudeksi kouluttamisen työvoimavaltaisella toimialalla laskelma osoitti noin viidennestä kokonaissummasta. On myös huomattava, että valtio ja muut saajaryhmät ovat osuutensa saaneet riippumatta siitä, ettei OKM ole maksanut kokonaan valtionosuutta JAKK:lle. OKM:n maksamatta jäänyt summa, 5,5 Meur, on käytännössä saman suuruinen kuin Jalasjärven kaikille saajaryhmille yhteensä laskettu valtionosuus 5,3 Meur. Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei Jalasjärvi ole toistaiseksi saanut lainkaan valtionosuutta. 7. Kohtuullistamista ei ole oikeastaan tapahtunut Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on takaisinperintäpäätöstä tehdessään sanonut kohtuullistaneensa takaisinmaksun määrää 12 miljonalla eurolla 47:stä 35 milj euroon. Todetaan tässä ensiksi, että valtio on saanut koko JAKK:n toiminnasta v. 2005-2009 verojen ja veronluoteisten pidätyksinä ja maksusuorituksina 9,15 Meur. Tähän sisältyy aiemmin jo taulukossa 2 todettu tulovero 4,65 Meur. Kun em. 9,15 Meur:n maksuihin lisätään valtion maksamatta jäänyt valtionosuus (5,5 Meur) sadaan seuraava asetelma. Valtio on saanut JAKK:n menoista välttömästi tai välillisesti Valtio jättää perimättä kun valtio ei ole maksanutkaan Yhteensä 9,15 Meur 5,50 Meur 14,65 Meur Valtion jo saama kokonaissumma 14,65 Meur ylittää kohtuullistamissumman eikä mitään kohtuullistamista takaisin perinnässä siten oikeastaan ole tapahtunut, koska a) eihän sellaista voi maksaa takaisin, mitä ei ole saanutkaan (5,5 Meur) b) valtio on joka tapauksessa saanut OKM:n vääränä pitämän toiminnan kautta kassaansa maksuja arviolta 9,15 Meur. 9
8. Huolestuttavaa hallintoa Olen koonnut ja kirjoittanut tätä selvitystä varsin vastentahtoisesti. Olen tähän asti luottanut maamme hallintoon ja oikeusjärjestelmään. Niin haluan tehdä jatkossakin. Mutta tällä kertaa asioiden käsittelyssä ilmenneet epäselvyydet, kohtuuttomuudet ja loogiset mahdottomuudet ovat täyttäneet niin omaani kuin monien haastattelemieni ihmisten mieliä epäluuloisella hämmennyksellä ja epäluottamuksella. En voi mitenkään pitää hyvin tutkittuna ja huolellisesti harkittuna oikeuden ratkaisua, jossa pääasiassa selvittämällä koulutuksen dokumentoinnin laatua ja katsomatta dokumentoinnin läpi itse toimintaa saadaan aikaiseksi ratkaisu, jolla saadaan koulutuksen järjestäjä syylliseksi ja täysin sivulliset maksumiehiksi ansiottomien edunsaajien paheksuessa ja pilkatessa näitä kumpaakin. Epäluottamusta maan hallintoa ja oikeusjärjestelmää kohtaan lisää epäilemättä myös valtiovallan edustajien käyttämä julkinen painostus ja uhkailu käsiteltäessä Jalasjärven kuntaliitosta ja kunnan asemaa takaisinperinnän johdosta. Ei voi kuin ihmetellä kuinka Suomen vapaita kansalaisia pakotetaan arvovallalla uhaten sen johdosta, etteivät halua maksaa tai kykene maksamaan takaisin etuutta, jota he eivä ole koskaan saaneet. On selvää, että tällaisella toiminnalla maamme hallinto ja oikeusjärjestelmä itse kylvää epäluottamusta omaan toimintaansa. Ainakaan omalla kohdalla luottamus näihin instituutioihin ei näillä toimilla ole lisääntynyt. Tässä kohtaa tulee mieleeni sodankävijä ja metsät. tohtori Juhani Sarasto, joka Hyytiälän salissa kesällä 1965 jossain iltajuhlassa johdatteli meitä nuoria metsäylioppilaita työelämän saloihin jotenkin seuraavilla sanoilla Teille on opetettu sanonta: Herran pelko on viisauden alku. Mutta minä sanon teille - ja kohtaatte tämän monta kertaa: Viisauden pelko, se on herran alku. 9. Toteutuuko laki vai oikeus Oikeuden toteutuminen: Toistan tässä edellisestä luvusta yhden kappaleen: En voi mitenkään pitää hyvin tutkittuna ja huolellisesti harkittuna oikeuden ratkaisua, jossa pääasiassa selvittämällä koulutuksen dokumentoinnin laatua ja katsomatta dokumentoinnin läpi itse toimintaa saadaan aikaiseksi ratkaisu, jolla saadaan koulutuksen järjestäjä syylliseksi ja täysin sivulliset maksumiehiksi ansiottomien edunsaajien paheksuessa ja pilkatessa näitä kumpaakin. Tähän on aika helppo todeta, ettei tällainen lopputulos edusta oikeutta. 10
Lain toteutuminen: Vaikka olen vuosien varrella ollut työssäni tekemisissä aivan myönteisissä merkeissä -monien lakia tuntevien tai soveltavien ihmisten kanssa, en tunne Suomen lakia tarpeeksi, jotta voisin sanoa toteuttaako tässä selvityksessä kuvattu asioiden käsittely ja tehdyt ratkaisut Suomen lakia. Mutta jos Suomen laki tuottaa edellä kuvatunlaisia tuloksia, on vaikea välttyä ajatukseslta, että laissa tai sen soveltamisessa tai laatimisessa on jotain hyvin epäuskottavaa. Edellä olevaan voidaan toki sanoa, että säännöt ovat säännöt ja laki on laki. Niiden mukaan on elettävä. Mutta tähän on joku sanonut käytännön tuottaessa huonoja tuloksia: Sen pahempi säännöille ja sen pahempi lainlaatijoille ja soveltajille. Oikeutta se ei näytä toteuttavan. En ihmettele, jos itsekin niin ajattelisin. Seinäjoella 27.04.2014 Matti Ylinen Metsänhoitaja P.S. Kirjoittaja ei ole Jalasjärven kuntalainen eikä työsuhteessa JAKK:iin tai muuten aktiivisesti tekemisissä JAKK:n kanssa. Selvityksen taustana ollut materiaali: 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, 05.11.2011 2. Jalasjärven kunnan valitus 18.11.2011 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto 09.03.2012 4. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 08.05.2013 5. JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n lausunto liitteineen 02.05.2011 6. Kirjallinen eduskuntakysely 982/2013 Hautala, Savola..., 23.10.2013 7. Vastaus eduskuntakyselyyn 982/2013 Kiuru,.., 25.11.2013 8. Kantelu oikeuskanslerille, Martti Selin, 07.03.2014 11