Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi internet: http://www.keskisuomi.fi Lisätietoja: Vt.maakuntajohtaja Jukka Patrikainen puh. (014) 652 223 Yli-insinööri Erkki Pyyppönen puh. (014) 652 231 Julkaisu: B 117 ISBN 951-594-158-X ISSN 0788-7043 Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 017/KESU/2002 Genimap Oy, lupa L4701/02 250 kpl Tuula Niemistö Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002
KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 27.3.2002
KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 Asiakirjan tarkoitus Maakunnan perusrakenteen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- menoarvioon ja valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Siihen on koottu maakunnan keskeiset perusrakenteen hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot. Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen maakunnassa ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Koska yhteistyöasiakirjassa ei esitetä kansallisesti rahoitettavia hankkeita tämä asiakirja täydentää maakunnan yhteistyöasiakirjaa. Lisäksi tässä esitettyjä hankekuvauksia hyödynnetään yhteistyöasiakirjaan sisältyvien EUvarojen ja kansallisten rahoitusosuuksien yksilöinnissä. Keski-Suomen strategiat Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne on keskeinen yritystoiminnan apuväline. Valmisteltavana olevassa maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Keski-Suomi on monikeskuksinen, tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun ja mahdollisuuksien maakunta. Yhdyskuntien perusrakenteeseen sisältyvät teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tukevia elementtejä. EU:n tavoite 1 alueen strategiana on: Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Ydinverkostot muodostuvat puun, metallin, energian ja kiven jalostukseen sekä matkailuun ja maatilatalouteen. EU:n tavoite 2- alueella strategiana on: Tiedolla ja työllä itsensä elättävä eteläinen Keski-Suomi. Strategia perustuu kuntakohtaiseen erikoistumiseen. Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.
Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan perusrakenteen kärkihankkeita ovat vuonna 2003: (Hankkeiden keskinäiseen tärkeysjärjestykseen ei ole otettu kantaa) LIIKENNEHANKKEET Tiehankkeet VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) 20,963 M (124,6 Mmk), maakunnan kärkihanke VT 4 Heinola-Jyväskylä 54 M (320 Mmk) VT 18 Multia- Ähtäri-tiehankkeen jatko 17 M (100 Mmk) VT 4 Kirri-Äänekoski 37 M (220 Mmk) Perustienpidon rahoitustason nosto Muut liikennehankkeet Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus 5,0 M (30 Mmk) Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä 4,05 M (24,1Mmk) YMPÄRISTÖHANKKEET Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke 1,85 M (11 Mmk) Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 2,8 M (16,7 Mmk) Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo 1,682 M (10,0 Mmk) Kivijärven jätevedenpuhdistamo 1,18 M (7 Mmk) 1) Konneveden jätevedenpuhdistamo 1,260 M (7,5 Mmk) Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue 1,212 M (7,2 Mmk). TURVALLISUUSHANKKEET Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen 20 M (120 Mmk) 1) Toteutus alkamassa ilmeisesti v.2002
VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) Sijainti: Jyväskylä, Jyväskylän mlk Valtatie 4 (E75) on tärkein tieyhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN - tieverkkoa. Tiejakso Jyväskylästä pohjoiseen toimii osana lentokenttäyhteyttä ja palvelee Keski-Suomen maakunnan keskeistä kasvuvyöhykettä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Nykyinen tie on Jyväskylästä pohjoiseen yksiajoratainen ja noin 10 m leveä. Liikennemäärät vaihtelevat eri kohdilla tieosuutta 16 440-19 350 ajon./vrk (KVL 2001), josta raskaita ajoneuvoja 10-14%. Ennustetilanteessa vuonna 2020 liikenteen arvioidaan olevan 18 000-36 000 ajon./vrk ja ilman tiejakson alkuosan liikennemääriä kasvattavaa Mannilan suuntaisliittymää 18 000-30 000 ajon/vrk. Nykytilanteessa liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Rinnakkaisyhteydet ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon välityskyvyn vuoksi. Liikennemääristä johtuen ohitusmahdollisuuksia ei päätiellä ole. Nelostien liikenneturvallisuus on huomattavasti heikomp i kuin valtateillä keskimäärin. Liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, risteysalueilla 60 km/h. Valtatien 4 Jyväskylästä pohjoiseen ensimmäisenä vaiheena toteutettava Jyväskylä-Kirri-jakso on suunniteltu parannettavaksi nykyiselle paikalleen kevennettynä moottoritienä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmat ovat valmiina. Kustannusarvio: Kokonaiskustannusarvio on 20,963 M (124,6 Mmk) ja H/K-suhde 3,19. Mikäli Mannilan suuntaisliittymää ei rakenneta kokonaiskustannusarvio on 19,127 M (113,72 Mmk) ja H/Ksuhde 3,41. Valtion osuus hankkeesta on 17,558 M (17,099 M ilman Mannilan suuntaisliittymää). Määrärahaesitys 2003: 10 M
VT 4 Heinola-Jyväskylä Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola Valtatie 4 kuuluu TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä on tällä hetkellä 3000-6000 ajoneuvoa/vrk, kesäaikainen liikenne yli 9000 ajon/vrk. Tiellä on paljon raskasta liikennettä ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien tierakenteen heikko kunto sekä melu - ja pohjavesisuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan n. 10 km jakson pohjoispäässä välillä Vaajakoski-Oravasaari sekä jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 19 ohituskaistan rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella Kanavuoresta Haapalahteen. Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain valmisteltavana siten, että rakentaminen on mahdollista useammassa kohdassa tiejaksoa. YVA-käsittely on välillä Viisarimäki-Vaajakoski suoritettu. Kustannusarvio: Yhteensä 54 M (320 Mmk), Keski-Suomen puolella 28,1 M (167 Mmk) Määrärahaesitys 2003-2005: Keski-Suomessa 28,1 M
VT 18 Multia- Ähtäri, tiehankkeen jatkaminen Sijainti: Keuruu, Multia Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis - ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivätkä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan pääteiden runkoverkkoon. Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä 1999. Kustannusarvio: 17 M (100 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M
VT 4 Kirri-Äänekoski Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyttä. Lentoaseman matkustajaterminaalin vireillä olevan laajennuksen ja kentän tuntumaan valmisteilla olevan liiketoiminta-alueen kehityksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka -alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa yli 12 000 ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3 -kertaisia keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputunnin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsäädännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla 1995-2000 ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntymässä vuosina 2001-2004 Jyväskylän ja Äänekosken välillä 441 000 tonnista 610 000 tonniin. Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvattomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski välin hankekokonaisuus sisältää tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhemmin tien nelikaistaistamiseen. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: 37 M (220 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M kehittämisrahoitusta.
Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään riittämätön. Se ei turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin ja alan kustannustason kohoaminen on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Valtakunnallinen tienpidon rahoitustason nosto on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla nykyistä selvästi suurempi, tarvelaskelmien mukaan 35 M /v (210 Mmk/v) ja osuus n. 6,2% koko maan perustienpidon rahoituksesta. Määrärahaesitys 2003: Keski -Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 35 M /v.
Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus Sijainti: Jyväskylän mlk Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärän ja lentovuorojen lisääntymisen takia matkustajaterminaalin tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Terminaalin laajennuksesta ja uudistamisesta on lähivuosina tehtävä ratkaisu. Sitä varten on laadittu laajennussuunnitelma. Terminaalin laajennuksen kustannukset ovat 5 M. Kustannusarvio sisältää matkustajaterminaalin laajennuksen sekä laajennuksen edellyttämät asematason ja maaliikennealueiden muutostyöt. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi EUosarahoituksella. Hanke on maakunnan kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä hanke. Toteuttamisvalmius: Hankesuunnitelma laajennuksesta on valmis. Kustannusarvio: 5 M (30 Mmk) Määrärahaesitys 2003-4: Ilmailulaitos 1,7 M, EU/työvoimahallinto/kunnat 3,3 M
Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk Keiteleen kanavareitin matalimman sillan, Vuonteensalmen 3,5 m alikulkukorkeudessa olevan sillan korvaaminen uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla 8 m:n alikulkukorkeuteen sekä Paatelanlahden ratasillan nostaminen koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen, 5,5 m:iin. Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailuun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään. Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnittelu on käynnissä 2002. Vaatii ympäristölupakäsittelyn. Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M (24,1Mmk) Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M (16,5 Mmk) Paatelan ratasillan korotus 0,17 M (1,0 Mmk) Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,11 M (6,6 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 2 M kehittämisrahoituksena.
Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke Sijainti: Leivonmäki Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2002 valmistelutyön Haapasuon Syysniemen luonnonsuojelualueen muuttamisesta kansallispuistoksi. Alue on monipuolinen luontokokonaisuus soineen, metsineen, järvineen ja harjuineen. Alue sijaitsee valtatien E75 (4-tie) tuntumassa. Pääkaupunkiseudulta matkaa alueelle on noin 200 ja Jyväskylästä noin 50 kilometriä. Alue soveltuu ympäristövastuulliseen luontomatkailuun ja seutukunnan kylät ja yritykset ovat viime vuosina kehittäneet omia palveluitaan luontomatkailijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on Leivonmäellä sijaitsevien Selänpohjan koulutus- ja virkistyskeskuksen käytön kehittäminen ja Kivisuon kurssikeskuksen ottaminen uuteen käyttöön sekä toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen. Hanke muodostaa kolme toimenpidekokonaisuutta: ympäristönsuojelullisten tavoitteiden ja palveluvarustuksen parantaminen, joka sisältää ennallistettavat luontokohteet, kalataloudelliset kunnostukset, metsäluonnon hoitohankkeet ja suojelualuehankinnat sekä reittiverkoston rakentamisen palveluineen (laavut, leiripaikat, lintutornit, pitkokset, opasteet ja kartat). rakennusten kunnostaminen, jossa toteutetaan Kivisuon kurssikeskuksen kunnostus valmisteilla olevan rakennusten ja miljöön kunnostussuunnitelman mukaisesti. vesihuollon järjestäminen johtamalla jätevedet ja ottamalla talousvesi Rutalahden kylän verkosta (7,3 km Selänpohjaan ja 11,3 km Kivisuolle) syöttövesijohdon kautta. Hankkeen toteuttajat ovat Keski-Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Keski-Suomen metsäkeskus sekä yhteistyökumppaneina Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, Leivonmäen kunta, muut hankkeesta hyötyvät kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vapo Oy, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Leivonmäen metsänhoitoyhdistys ja alueen maanomistajat. Tulevalla kansallispuistolla ja sen palveluilla on maakunnallista merkitystä monipuolisena suojelukohteena ja luonnossa liikkumiseen liittyvien hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Leivonmäen 1200 asukkaan kunnan ja pienyritysten voimavarat ovat rajalliset suunniteltaessa ja rakennettaessa alueen infraa kestävän kehityksen lähtökohdista. Keski-Suomen ympäristökeskuksen esitys hankkeen rahoitukseksi v. 2003 on YM 200 000, MMM 100 000, EU 420 000, kunnat 120 000 Kustannusarvio: 1,85 M Määrärahaesitys 2003: YM 200 000, MMM 100 000.
Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Sijainti: Jämsä Jämsän Hallin taajaman jätevedet puhdistetaan tällä hetkellä Hallin omalla jätevedenpuhdistamolla, jonka saneeraus on ollut suunnitelmissa v.1998 lähtien. Saneerauksen kustannukset olisivat nykytasolla n. 0,76 M. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu jätevesien johtaminen Jämsän keskustaajamaan sekä yhdysvesijohdon rakentamista samassa yhteydessä Heräkulmasta Halliin. Suunniteltu hanke sisältää Hallin taajaman jätevesien (23 km) johtamisen Jämsä-Jämsänkoski yhteispuhdistamolle ja vesijohtolinjan (13 km) rakentamisen Jämsän Heräkulman ja Hallin välille. Mikäli investointeihin saadaan valtion tuki jätevesien johtamisen ja käsittelyn vuosikustannukset jäävät alhaisemmiksi kuin toteuttamalla käsittely Hallissa. Tällöin siirtoviemäröinti muodostuu kannattavaksi. Ympäristökuormitus Hallissa pienenee. Toteuttamisvalmius: Yleissuunnitelma on valmiina Kustannusarvio: 2,8 M Määrärahaesitys 2003: Valtion osuus 1,5 M siirtoviemäri suunniteltu vesijohto Heräkulman vedenottamo Hallin jätevedenpuhdistamo Liityntä nykyiseen vesijohtoon Liityntä rakennettuun viemäriin
Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo Sijainti: Joutsa Joutsan seudullisella puhdistamolla käsitellään Joutsan ja Leivonmäen kuntien sekä Tammihaara - Savenahon ja Uimaniemen vesiosuuskuntien jätevedet. Uusi laitospuhdistamo rakennetaan nykyisen Joutsan kunnan kemiallisesti tehostetun lammikkopuhdistamon pohjoispäähän ja se korvaa kolme vanhaa puhdistamoa. Hankkeeseen sisältyy myös purkuputken rakentaminen. Kuivattu puhdistamoliete toimitetaan Jyväskylään Mustankorkea Oy:n laitoksille kompostoitavaksi. Jätevesien johtamiseksi kuntien välille on rakennettu siirtoviemäri ja vesiosuuskunnat ovat rakentaneet tai rakentavat omat siirtoviemärinsä, joihin haja -asutus ja rantakaava-alueet ja yritykset voivat liittyä. Uusi puhdistamo rakennetaan vuosina 2003-2004 heinäkuuhun 2005 mennessä. Joutsan kunnan talousarviossa on varauduttu rakennuspaikan perustamiseen jo v.2002. Toteuttamisvalmius: Ympäristölupahakemus on ympäristökeskuksen käsiteltävänä ja lopullinen suunnittelu käynnistyy heti ympäristölupapäätöksen jälkeen. Kustannusarvio: 1,682 M (10,0 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/YM 0,84 M, kunta 0,84 M.
Kivijärven jätevedenpuhdistamo Sijainti: Kivijärvi Kivijärven jätevedenpuhdistamo rakennetaan uuteen paikkaan, noin 1,5 km etäisyydelle entisestä satamarannassa sijaitsevasta puhdistamosta. Hankkeeseen sisältyy puhdistamon lisäksi uuden sijoituspaikan edellyttämänä tarvittavan siirtoviemärin rakentaminen, pääpumppaamon uusiminen, purkuputki Kivijärveen sekä tieyhteyden parantaminen uudelle alueelle. Uusi puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, jossa on biologinen ja kemiallinen osa, koneellinen tulevien vesin välppäys sekä sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto. Typen poistoon varaudutaan allastilavuuksien mitoituksissa. Lietteen käsittely tapahtuu yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on saatu ympäristölupa 17.10.2001. Suunnitelmat ovat valmistuneet 1998 ja ne on päivitetty maalis -huhtikuussa 2002. Kustannusarvio: 1,2 M (7 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/TM 0,6 M, kunta 0,6 M
Konneveden jätevedenpuhdistamo Sijainti: Konnevesi Konneveden kunnan nykyinen jätevedenpuhdistamo on huonokuntoisuutensa takia rakennettava kokonaan uudelleen. Tavoitteena on rakentaa tavanomaista tehokkaampi puhdistamo, jossa ravinteiden poisto tapahtuu biologisesti. Sellaista ei ole aiemmin toteutettu tämän kokoisella laitoksella. Prosessina on matalakuormitteinen aktiivilietelaitos tehostettuna fosforin ja typen biologisella poistolla ja jälkisuodatuksella. Esikäsittelynä on siivilöinti tai tiheä välppä, jolloin karkein kiintoaines saadaan talteen. Välppäjäte puristetaan. Ylijäämäliete kuivataan. Uusi puhdistamo rakennetaan nykyisen läheisyyteen, jolloin nykyinen puhdistamo voidaan pitää koko rakennustyön ajan toiminnassa ja vältytään ohijuoksutuksilta. Rakentamisen jälkeen prosessin toimintaa seurataan tehostetusti biologisen ravinteiden poiston, prosessitekniikan ja kustannusten valvomiseksi. Toteuttamisvalmius: Yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu v.2002. Rakentaminen käynnistyy v.2003. Kustannusarvio: 1,26 M (7,5Mmk) (ALV 0%) Määrärahaesitys 2003: EU 0,63 M, kunta 0,63 M
Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue Sijainti: Saarijärvi Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Pylkönmäen kuntien ja Saarijärven kaupungin kesken aloitettiin v.1999 Jätehuollon kehittämishankkeen yhteydessä neuvottelut yhteisen jätteenkäsittelyalueen perustamisesta käytössä olevalle Saarijärven Sammakkokankaan kaatopaikka-alueelle. V.2001 käynnistettiin Saarijärven seudun jätehuolto Oy:n perustamista koskevat neuvottelut. Yhtiön tarkoituksena on hoitaa osakaskuntien jätehuollon palvelutehtävät. Myös Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä perustettavaan jätehuoltoyhtiöön ja tarvittavat selvitykset on aloitettu v.2002 alussa. Nykyisellään Sammakkokankaan kaatopaikalla on käytössä n. hehtaarin jätetäyttöalue, öljyisten maiden käsittelyallas ja v.2001 valmistunut asfaltoitu kompostointikenttä. Toiminnan jatkuessa käsittelyalueelle rakennetaan vuosina 2003-4 uusi pohjan tiiveysvaatimukset täyttävä jätetäyttöalue yhteiskaatopaikaksi. Nykyinen kaatopaikka -alue poistetaan käytöstä ja maisemoidaan. Kaatopaikkavesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla suotovesille puhdistamo. Samalla alueen valais tusta, viemäröintiä, teitä ja rakennuksia korjataan alueen toimivuuden parantamiseksi. Uudelle käsittelyalueelle hankitaan autovaaka. Toteuttamisvalmius: Alueen suunnittelu v. 2002. Kustannusarvio: Rakennushankkeen kustannukset ovat 1,212 M (7,2 Mmk) Määrärahaesitys 2003: - Saarijärven seudun jätehuolto Oy 848 680 - EU 363 720
Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen Sijainti: Laukaa Laukaan varavankila perustettiin 1994 Pernasaaren koulukodilta vapautuneisiin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelmana oli koulukodin suljettuun osastoon oli tarkoitus perustaa lääninvankila. Vankilapaikkoja varavankilaan toteutui 36. Vankimäärät ovat parin viime vuoden kuluessa kasvaneet koko maassa 400-500 vangilla. Länsi-Suomen vankeinhoitoalueella suljetut vankilat ovat täynnä ja kuormitus jatkuu. Vankeinhoitolaitos pyrkii kehittämään laitoskantaa siten, että vangeille pystytään tarjoamaan rangaistuksen suorittamispaikka mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaa, lähellä omaisia ja kotipaikkakunnan palveluita. Vankilat tarvitsevat myös toimivia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan taatakseen mahdollisuudet opiskeluun, työhön ja muihin toimintoihin. Vankien päihdehuollon yhteistyön lisääminen kuntien kanssa edellyttää myös vankien sijoittamista lähelle kotipaikkakuntaa. Vankiloiden turvallisuus pyritään takaamaan optimaalisilla kokoratkaisuilla ja riittävän tiheällä laitosverkolla. Keski- Suomessa tai edes lähietäisyydellä ei ole rangaistus- tai tutkintavankien sijoitusmahdollisuutta. Keski-Suomen kaikki vangit joudutaan sijoittamaan toisille vankeinhoitoalueille, erityisesti Sukevalle, Kuopioon ja Vaasaan, jopa Turkuun. Vankilakokonaisuus Jyväskylän seudulla vastaisi vankilakannan kehittämistavoitteita ja yksikkö sijoittuisi tarkoituksenmukaisesti maan muuhun vankilaverkkoon nähden. Suljetun vankilan paikkaluvun tulisi olla 100-150. Laukaan Vuonteella on nykyisessä vankilakäytössä maa-alueet myös uuden suljetun yksikön rakentamiseen. Nykyisen laitoksen henkilöresursseja voitaisiin hyödyntää erityisesti hallinnon ja huollon osalta ja työtoimintoja voitaisiin yhdistää. Uudessa vankilassa voitaisiin ottaa huomioon ne rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joilla voitaisiin estää päihteiden ja huumeiden käyttö ja muu rikollisuus vankilassa. Hankkeella on merkittäviä työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Se työllistää rakennusaikana useita kymmeniä henkilöitä ja lisää välillisesti työpaikkoja alueen rakennusteollisuuteen. Pysyvä välittömien ja välillisten työpaikkojen lisäys alueella olisi useita kymmeniä. Laitoksen sijoittamisella Keski-Suomeen pystyttäisiin laajentamaan vankeinhoitohenkilöstön rekrytointipohjaa, josta on tulossa ongelma koko vankeinhoitolaitoksessa. Toteuttamisvalmius: Hankkeen valmistelu voitaisiin aloittaa välittömästi. Kustannusarvio: Rakentamishanke 20 M (120 Mmk) Määrärahaesitys 2003: Hankkeen ja toimintojen suunnitteluun 0,3 M