SELVITYS: MAKSAVATKO SUURET BRÄNDIT ELÄMISEEN RIITTÄVÄÄ PALKKAA VAATETUSTYÖNTEKIJÖILLE? TIIVISTELMÄ Clean Clothes Campaign / Company Survey (www.cleanclothes.org) Julkaisupäivämäärä: 24.3.2014 klo 9.00 Suomenkielisen tiivistelmän julkaisivat: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Eettisen kaupan puolesta Eetti ry Selvityksen taustaa Selvityksen tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä sekä kuluttajien tietoisuutta vaateteollisuuden työoloista. Aiheesta on käyty keskustelua kymmenen vuoden ajan ja suuret brändit ovat vakuuttaneet tekevänsä parhaansa epäkohtien korjaamiseksi. Ongelmia esiintyy kuitenkin yhä siinä määrin, etteivät nykyiset toimet riitä. Kansainvälisen Clean Clothes -kampanjaverkoston selvityksessä kerättiin tietoa Euroopan 50:stä vaikutusvaltaisimmasta muoti-, markettimuoti-, ja urheiluvaatealan suuryrityksestä. Tutkimustulokset perustuvat yritysten itsensä antamien vastausten lisäksi julkisiin tietoihin. Kyselyyn jätti vastaamatta 15 yritystä ja niiden kohdalla yhteenveto on tehty julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella. Kilpailu vaatealan viennistä on kiihtynyt 30 viime vuoden aikana, ja tuotanto siirtyy nopeasti halpojen hintojen perässä. Halpatuotantomaihin siirtymistä on oikeutettu sillä, että luodaan työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia, joka hyödyttää erityisesti naisia. Globalisaation luvatut hyödyt eivät saavuta tuotannon alkupäätä. Suuri osa vaateteollisuuden työläisistä joutuu elämään köyhyydessä. Eurooppalaisen vaateteollisuuden 34 miljardin euron vuosituotto jakautuu epätasaisesti, ja ompelijoiden päiväpalkaksi jää usein vähemmän kuin 6 euroa. Lakisääteiset minimipalkat eivät yleensä riitä elämiseen. Matalat palkat (ja tuotannon vaatimukset) pakottavat työntekijät tekemään pitkiä päiviä. He ovat siten erittäin haavoittuvassa asemassa. Kyselyn toteutuksesta Yrityksille lähetetty kyselylomake pohjautui suoraan 10 askelta kohti elämiseen riittävää palkkaa -suunnitelmaan. Yrityksiltä pyydettiin konkreettista tietoa eri toiminnoista, joilla he edistävät elämiseen riittävää palkkaa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä käytännössä on tehty elämiseen riittävän palkkatason saavuttamiseksi. Yrityksiin otettiin yhteyttä kesä syyskuussa 2013. Vastausten perusteella kullekin yritykselle luotiin profiilit neljän kriteerin perusteella: 1
1. Työntekijöiden voimaannuttaminen, 2. Ostokäytännöt ja tulevat suuntaviivat, 3. Yhteistyö, 4. Strategia. Nämä ovat myös kampanjan neljä yleistä vaatimusta. Yritysprofiilit ja tutkimustulosten luonnokset lähetettiin yrityksille korjattaviksi ja kommentoitaviksi. Selventäviä kysymyksiä esitettiin ja muutoksia tehtiin soveltuvin osin palautteen perusteella. Selvityksessä pääpaino oli selvittää yritysten suhtautumista elämisen riittävän palkan vaatimukseen, sillä sen uskotaan kuvaavan yrityksen asenteita työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen laajemminkin. Myös kokoontumisvapauden kunnioittaminen, ostokäytännöt ja muita seikkoja on huomioitu. Selvityksessä keskityttiin vaatetustyöntekijöiden oikeuksiin, eivätkä tulokset ulotu eurooppalaisten vaatekauppojen myyjiin, puuvillaa kerääviin uzbekistanilaisiin tai heihin, jotka työskentelevät kehräämöissä ja värjäämöissä. Huomionarvoista on se, että useampi yritys ilmoitti suunnittelevansa toimia, mutta ei ole vielä ryhtynyt toteutukseen. Näitä suunnitelmia ei pisteytetty, sillä arvioinnin tavoitteena oli selvittää todellista tapahtunutta muutosta. Tulevaisuuden suunnitelmat on kuitenkin sisällytetty yritysprofiileihin ja niiden toteutumista seurataan jatkossa. Neljällä yrityksellä suunta parempaan YK:n periaatteiden mukaan yritysten täytyy julkisesti tunnustaa ja käytännössä näyttää kunnioittavansa ihmisoikeuksia. Kyselyn tuloksista vedetään johtopäätös, että vaatealan brändeistä yksikään ei voi sanoa toimivansa täysin ihmisoikeuksia kunnioittaen. Edistystäkin on tapahtunut, ja joillain yrityksillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä. Huomattava osa yrityksistä (15/50) jätti vastaamatta kyselyyn ja yhtä suuren osan (30 %) toimet ihmisoikeuksien toteuttamiseksi voidaan katsoa käytännössä lähes mitättömiksi. Kaksitoista yritystä yrittää ponnettomasti ja viisi vähän enemmän, mutta tulokset eivät vielä vakuuta. Neljä yritystä saa kiitosta oikeansuuntaisista toimista, ja niitä kannustetaan jatkamaan samaan suuntaan matkaa on vielä jäljellä! Jotta saavutettaisiin riittävä palkkataso, tämänhetkisiä käytäntöjä on muutettava. Yrityksillä on oltava selkeät suunnitelmat ja työkalut sen toteuttamiseksi. Kyselyn perusteella seitsemän yritystä on onnistunut luomaan uskottavat järjestelmät (Bestseller, G-Star, New Look, Puma, Switcher, Takko Fashion ja Tchibo). Yleisesti ottaen brändien todetaan siirtävän vastuuta valtioiden ja alihankkijoiden harteille. Kun elämiseen riittävä palkka on tunnustettu tavoitteeksi, tarvitaan myös näyttöä työskentelystä tavoitteen saavuttamiseksi. Sekä H&M että Suomessakin pian liikkeen avaava Mark&Spencer ovat työstäneet strategiaa yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa ja julkisesti esittäneet lupauksen saavuttaa riittävä palkkataso, mutta tavoitteita ei vielä tämän kyselyn yhteydessä voi katsoa saavutetuksi. Muunkaltaisiakin järjestelmiä työntekijöiden palkkatason parantamiseksi on luotu. Sveitsiläisellä Switcherillä on merkkibonus -palkitsemisjärjestelmä, jossa jokaisesta asetetusta tilauksesta maksetaan 1 prosentin lisä yhteiseen solidaarisuusrahastoon, joka jaetaan työntekijöille vuosittain kesäkuussa. Tämän järjestelmän katsotaan kaksinkertaistavan työntekijöiden palkan, mikäli kaikki tilaajat käyttäisivät sitä. Nyt Swictherin tilaukset ovat vain 6 prosenttia kyseenomaisen tehtaan tilauksista, eikä yritys pysty ainoana 2
nostamaan työntekijöiden palkkatasoa elämiseen riittäväksi. Bonusjärjestelmä on kehitelty yhteistyössä Fair Wear Foundationin kanssa. Työntekijöiden järjestäytymisvapautta ei voida sanoa kunnioitettavan vaateteollisuudessa. Osa yrityksistä on ryhtynyt ajamaan järjestäytymisvapautta ja ottaneet maininnan osaksi muodollisia sopimuksia. Adidas, Nike, Pentland, Asics, Puma ja New Balance ovat allekirjoittaneet Indonesiassa protokollan ( Freedom of Association Protocol ), jossa sitoudutaan järjestäytymisvapauden kunnioittamiseen urheiluvaatetehtailla. Sopimus on kahden vuoden neuvotteluiden tulos, ja siinä esitetään käytännön toimenpiteitä, joiden avulla alihankkijat voivat taata työntekijöiden vapaan järjestäytymisen. Muitakin vastaavia muodollisia sopimuksia on käytössä (allekirjoittaneita yrityksiä esim. Inditex, Arcadia ja Next). Nike on ottanut tavoitteekseen vähentää lyhytaikaisiksi solmittuja työsuhteita alihankkijoiden keskuudessa 15 prosentilla. Lyhytaikaisia työsopimuksia käytetään yleisesti välttelemään palkannoston vaatimusta sekä hidastamaan työntekijöiden järjestäytymishaluja. Mikään muu yritys ei ole sitoutunut lyhytaikaisten sopimusten vähentämiseen ja Niken odotetaan näyttävän esimerkkiä. Neljän edistyksellisimmäksi mainitun yrityksen katsotaan onnistuneen muita paremmin todentamaan pyrkimyksiään riittävän palkkatason saavuttamiseksi. Erityisesti sveitsiläinen Switcher saa kiitosta läpinäkyvyydestä ja yhteistyöhalukkuudestaan. Tähän mennessä Switcher on toteuttanut palkanmaksujärjestelmää Bangladeshissa ja sitä kannustetaan laajentamaan käytännöt koskemaan muitakin alueita. Yhteenveto yrityksistä Yritykset, jotka jättivät vastaamatta: Armani, Asda, Benetton Group, Celio, Desigual, Diesel, Hugo Boss, Kik, Levi Strauss & Co., LPP S.A., Mexx, Replay, S.Oliver, Tod's, Vuitton. Yritykset, joiden toimet ovat lähes mitättömiä: Aldi, Carrefour, Charles Vogële, Decathlon, Esprit, Gucci, IC Companys, Mango, Orsay, Pimkie, Pentland, Promod, VF Corporation, Versace, WE Fashion. Yritykset, joilla on lähtökohtaisesti maininta elämiseen riittävästä palkasta, mutta ei toteutusta: Asics, Bestseller, C&A, Gap, G-Star, Lidl, New Balance, Nike, Next, Takko Fashion, Tesco. Yritykset, joilla on oikeansuuntaisia toimia, mutta teot eivät vakuuta: Adidas Group, H&M, Primark, Puma, New Look. Yritykset, jotka ovat ottaneet askeleita oikeaan suuntaan: Inditex, Marks & Spencer, Switcher, Tchibo. Elämiseen riittävä palkka Selvityksessä keskityttiin vaatealan työntekijöiden palkkakysymykseen Aasian maissa. Keskeinen tarkoitus oli selvittää, maksavatko suuryritykset elämiseen riittävää palkkaa. Monissa Aasian maissa on määritelty minimipalkka, joka ei usein riitä elämiseen. Elämiseen riittävä palkka on määritelty seuraavasti: Viikkopalkkojen ja etuuksien on oltava vähintäänkin laillinen, tai tuotantoalalla määritelty minimipalkka ja sen on poikkeuksetta riitettävä tyydyttämään sekä työntekijän että hänen perheensä perustarpeet ja siitä on voitava myös säästää osa. (CCC ja Asia Floor Wage (AFW)) Alliance. Elämiseen riittävä palkka: a) koskee kaikkia työntekijöitä, 3
b) täytyy voida saavuttaa viikon normityöaikana, mikä ei saa olla 48 tuntia enempää, c) on perusnettopalkka, verojen jälkeen ja ennen (mahdollisia) etuuksia ja ylityökorvauksia, d) kattaa neljän henkilön (kaksi aikuista, kaksi lasta) perustarpeiden menot, e) sisältää 10 prosentin säästövaran. The Asian Floor Wage (AFW) Alliance Kansainvälinen Clean Clothes -kampanjaverkosto kuuluu osana aasialaiseen allianssiin AFW:hen (the Asian Floor Wage Alliance), joka on aasialaisten ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen liittouma. AFW:n laskelmat elämiseen riittävästä palkasta määritellään seuraavin kriteerein: 1) työntekijän on pystyttävä elättämään itsensä lisäksi kaksi muuta kulutusyksikköä (yksi kulutusyksikkö = yksi aikuinen tai kaksi lasta), 2) aikuinen ihminen tarvitsee 3000 kaloria päivässä pystyäkseen työskentelemään ja 3) Aasiassa ruokaan kuluu puolet työläisten kuukausipalkasta. AFW on kehitellyt kymmenkohtaisen esityksen riittävän palkkatason saavuttamiseksi ( Roadmap to a living wage ). Sen mukaan 10 askelta yrityksille ovat: 1. Hyväksyä elämiseen riittävän palkan määritelmä osaksi yrityksen arvoja; 2. Kunnioittaa kokoontumisvapauden periaatetta; 3. Osallistua keskusteluun liittojen ja ammattijärjestöjen kanssa; 4. Julkisesti hyväksyä suuntaviivat riittävän palkkatason saavuttamiseksi; 5. Muuttaa ostokäytäntöjä; 6. Aloittaa pilottiprojekteja alihankkijoiden, ammattiliittojen ja työntekijöiden tukiryhmien kanssa; 7. Kannustaa kohdemaiden hallituksia hyväksymään elämiseen riittävä palkka minimiksi; 8. Toimia läpinäkyvällä tavalla; 9. Tehdä yhteistyötä asianosaisten kanssa; 10. Esittää konkreettinen aikajana tavoitteista elämiseen riittävän palkan saavuttamiseksi. Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan palkka on ihmisoikeus: Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. Artikla 23(3) Vuonna 2011 YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi yksimielisesti yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat nk. Ruggien periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights), joiden mukaan: 1. Valtiolla on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia. 2. Yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. 3. Loukatuille on taattava apu. Puitekehyksen mukaan vastuu koskee niin yrityksiä kuin valtioitakin. Yritysten vastuu ulottuu kattamaan tuotantoketjun kaikki osapuolet, ml. alihankkijat. Vaateteollisuuden oikeudenmukaisuudesta on käyty julkista keskustelua jo vuosia ja esiintyviä ongelmia on yritetty ratkoa luomalla erilaisia sosiaalisen vastuun järjestelmiä, joista toiset ovat yritysjohtoisia (the Business Social Compliance Initiative (BSCI)) ja toiset rakentuvat kansalaisjärjestöpohjalle (Fair Wear Foundation (FWF), Ethical Trading Iniative (ETI), Fair Labor Association (FLA)). Vaateteollisuudessa on 4
käytössä myös sosiaalisen vastuun standardi SA8000. Kullakin organisaatiolla on omat painotuksensa toiminnassaan ja ne tarjoavat erilaisia palveluja. Yleisesti ottaen kuitenkin voidaan sanoa, että nykyisellään esimerkiksi auditointijärjestelmät eivät onnistu tavoittamaan todellista tilannetta tehtailla ympäri Aasiaa. Järjestelmässä on yhä huomattavia puutteita. The Fair Wear Foundation on esittänyt palkkaportaiden (engl. wage ladder) idean. Portaiden avulla yritykset voivat nostaa palkkaa vaiheittain riittävälle tasolle. Ideaa toteutetaan käytännössä joissain kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Selvitys kokonaisuudessaan julkaistaan englanniksi 31.3.2014 Clean Clothes -kampanjan kotisivuilla: http://www.cleanclothes.org/ Suomessa Clean Clothes kampanja perustettiin vuonna 2010 ja se kulkee nimellä Puhtaat vaatteet. Yhteistyöjärjestöjä Suomessa olivat sen alkamishetkellä Changemaker, Luontoliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Eettisen kaupan puolesta ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja ammattiliitto Pro. Kansainväliseen verkostoon kuuluu 250 organisaatiota 16 Euroopan maasta. Sihteeristö sijaitsee Amsterdamissa. 5