Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2009 Petri Peltonen, TEM: "Suomalainen innovaatiojärjestelmä uudistuu" Kasvuyrittäjä Maija Itkonen: "Heikot signaalit ovat kaikki kaikessa" Juha Jutila: Liiketoimintaosaajien verkosto auttaa aloittavia yrityksiä Tuoteväylä-tiimeistä tukea liikeideoiden arviointiin
Sisältö Keksi 2 / 2009 3 Pääkirjoitus Keksintösäätiö lisää kierroksia 4 Liiketoimintaosaajan ja keksijän yhteistyö 7 Osaajien verkoston rakentaminen käynnissä. Tutkimuslähtöiset liikeideat Innovaatioasiamies tukee korkeakoulussa syntyneiden ideoiden kehittämistä. 8 Kehittämistyötä asiakkaan avuksi 10 Liiketoiminnan kehittämispäällikkö ja Fenomen Creator Oy toimivat määrätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Souled Oy ja Easy Led Oy Aloittelevan keksijän on hyvä saada vertaistukea toisilta keksijöiltä. Erilaisia ledvaloratkaisuja kehittelevät Souled Oy ja Easy Led Oy löysivät toisensa Keksintösäätiön kautta. 19 Magisso Oy:n Miika Marjamaa ja keittiöliinateline. Liiketoimintasuunnitelman haasteet Kuvat Mikko Käkelä, Juha Harju 12 14 Petri Peltonen, TEM Keksintösäätiön uusi rooli on osa innovaatiojärjestelmän uudistamista. Kansainvälistyvät kasvuyritykset 14 16 Powerkiss Oy ja Relaxbirth Oy verkostoituvat tehokkaasti. 17 Magisso Oy:n tuotteissa muotoilu on tärkeässä roolissa. Yksinkertaisen nerokas keksintö, kaksipuoleisella magneetilla tiskialtaaseen kiinnittyvä keittiöliinateline, vie Magissoa maailmalle 18 Safera Oy:ssä uskotaan kasvaviin markkinoihin. Liesituulettimien turvatekniikan myynti on käynnistynyt lupaavasti. 21 19 Venture Cupista rakentavaa palautetta 20 Markku Virtanen: Mahdollisuuksien markkinat Ideoiden arviointia alueilla 21 Uudenmaan innovaatioasiantuntijat aloittivat työnsä 22 23 Tuottavat Tuoteväylä-tiimit on monenlaista osaajaa Tuoteväylä on valtakunnallinen toimintamalli, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja alkavien yritysten ideoille tehokkaan arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehitykseen. 2 Keksi 2/2009
Pääkirjoitus Lisää kierroksia Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä. Keksintösäätiön tehtävä on vuoden alusta lähtien laajentunut seulomaan ja arvioimaan keksintöjä ja innovatiivisia liikeideoita, joilla on mahdollisuus kasvuun ja kansainvälisyyteen. Harkitusti rakennettu ja eteenpäin viety uusi palvelukonseptimme on tuottanut tulosta. Asiakkaidemme ideat ovat päässeet tehokkaan arvioinnin, kehittämisen ja kokeneiden liiketoimintaosaajien avulla nopeasti markkinoille. Saamamme palautteen mukaan jalostamamme yritysaihiot ovat entistä houkuttelevampia myös jatkorahoittajien silmissä. Yksityisen sijoittajan näkemyksiä aloittelevien yritysten rahoittajana voit lukea sivulta 18. Voin tyytyväisenä todeta, että etenemme hyvää vauhtia. Tämänhetkinen tilanne osoittaa, että saamme vuosittain toista tuhatta ideaa ja ensiarvioinnista kehittämispalveluun etenee noin 300 hanketta, joista jalostamme vuosittain 50 yritysaihiota. Lisäksi tuotamme entistä uskottavampia lisensointihankkeita. Uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja tekemisessä suurin ongelma on liiketoimintaosaamisen puute. Siihen Keksintösäätiö haluaa toiminnallaan tuoda ratkaisun. Ensi vuonna lisäämme kierroksia. Pystymme toimimaan täysipainoisesti oikein resursoidussa organisaatiossa. Uusien rekrytointien ja ainutlaatuisen liiketoimintaosaajien verkoston avulla vahvistamme kasvuliiketoiminnan osaamista. Sivulla 4 6 kerromme liiketoimintaosaajan roolista ja osaajien verkoston rakentamisesta. Onnistuaksemme tarvitsemme tietysti yhteistyökumppaneitamme. Muut toimijat uskovat Keksintösäätiöön ja keskinäinen yhteistyö on osoittanut tehokkuutensa. Jo nyt voimme sanoa, että yhteistyön tuloksena asiakkaamme saavat laadukkaampaa palvelua ja Suomi lisää kasvu yrityksiä. Terveisin Juha Jutila toiminnanjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, 02151 Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Toimitus: Riitta Ahola ja Karoliina Eerola, Keksintösäätiö Marja Keränen ja Jenni Santalo, Medita Communication Oy Ulkoasu ja taitto: Pekka Sell, Medita Communication Oy Paino: Acta Print Oy, Tampere Painosmäärä 20 000 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@keksintosaatio.fi Ilmoitusmyynti: Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL 439 40101 Jyväskylä puh. 020 198 5511 anne.valisaari@medita.fi Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh. 020 737 3000 - JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat, puh. 0207 698 256 Kannen kuva: Mikko Käkelä Keksi 2/2009 3
liiketoimintaosaajat Timo Teimonen Hyvät hankkeet inno Vasta vuoden alusta lähtien liike ja liiketoimintaosaajien verkoston Keksintösäätiön Risto Paajanen esitteli minulle vuosi sitten suunnitteilla olleen liiketoimintaosaajamallin. Se vaikutti minusta kiinnostavalta. Erityisesti minua kiehtoivat hyötyaspektin ja keksinnöllisyyden korostaminen. Ajattelin, että nyt ollaan synnyttämässä hankkeita, joissa voi tuotteistaa myös liiketoimintaa, ei vain itse tuotetta, mainitsee Nokialla ja IBM:llä uransa tehnyt Teimonen. Suomalaisia innovaatioita edistämässä Hyvien keksintöjen hautausmaa on iso, Teimonen sanoo. Hän haluaa, että mahdolli- Timo Teimonen (edessä) ja Pekka Hänninen kehittävät yhdessä Aqsensin yritystoimintaa. Yrityksen keksintö on monikäyttöinen sensori. 4 Keksi 2/2009
liiketoimintaosaajat Timo Teimonen ittivat Timo Teimosen liiketoimintaosaajaksi toimintaosaajana toiminut Timo Teimonen on täydessä vauhdissa. Hän on tavannut säätiön uuden palvelukonseptin myötä oikeanlaisia ihmisiä, joiden kanssa asiat ovat kehittyneet suunnitellusti. Teksti: Jenni Santalo, kuva: Mikko Käkelä simman moni suomalainen innovaatio saadaan hyötykäyttöön. Keksintöjen hautuumaalle ei toivota lisää tavaraa. Suomalaisten innovaatioiden edistäminen on tärkeää. Tämä on kamppailulajien ykkönen, hän vastaa, kun kysytään, miksi hän halusi lähteä mukaan liiketoimintaosaajien verkostoon. Teimonen on toimitusjohtajana Aqsens-nimisessä yrityksessä, johon hän tutustui Keksintösäätiön kautta. Yritys on perustettu professori Pekka Hännisen innovaation ympärille. Kun hain tukea säätiöltä, minulta kysyttiin, haluaisinko tavata ihmisiä, joista voisi olla apua liiketoiminnan kehittämisessä, Hänninen mainitsee. Näin he tapasivat Teimosen kanssa. Nyt kaksikko tekee tiivistä yhteistyötä Aqsensin ympärillä. Hänninen on yrityksen osakas. Minulle oli itsestään selvää, että tarvitsen apua liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Olen hyvä tutkija, mutta en kaupallistamisen asiantuntija. Keksijän ei tulisi olla mustasukkainen keksinnöstään, jos siitä halutaan paras mahdollinen hyöty irti. Täytyy verkostoitua ja jakaa osaamista, Hänninen kertoo. Teimosen tehtävänä on pohtia, millä keinoin Hännisen innovaatiota lähdetään kaupallistamaan. Nyt mietitään suuntaa, johon edetään. Yhtiön pääomittamisen lisäksi pitää pystyä pitämään yllä oikeantasoista tutkimusta ja tuotekehitystä, hän lisää. Unelmat pilvissä, jalat maassa Pekka Hännisen keksintö on monikäyttöinen sensori, jota voidaan käyttää aitouden tunnistamiseen. Markkinatutkimuksesta selvisi, että keksintöä kannattaa hyödyntää juo ma teollisuudessa. Aiomme keskittyä muutamaan sektoriin. Esimerkiksi puhtaan veden potentiaali on suuri, sillä suuri osa maailman ihmisistä juo pilaantunutta vettä, Teimo- nen ja Hänninen selostavat. Tuotteeseen kuuluvat näytteen lisäksi itse näytteenotto, lukija ja taustaprosessointi. Koko prosessi pitää saada aukottomaksi ja mahdollisimman laadukkaaksi. Kilpailuetumme on, että näytteenotto on sekä nopeaa että halpaa, Teimonen jatkaa. Yhtiökumppanit kertovat, että pyrkimyksenä on tehdä Aqsensista globaali johtaja epäspesifisen tunnistamisen alueella. Tavoitteet ovat korkealla, mutta eteneminen tapahtuu askel ja sovellusalue kerrallaan. Ensimmäiset tutkijat aloittavat työnsä yrityksessä vielä tämän vuoden puolella. Erityisesti minua kiehtoivat hyötyaspektin ja keksinnöllisyyden korostaminen. Ajattelin, että nyt ollaan synnyttämässä hankkeita, joissa voi tuotteistaa myös liiketoimintaa, ei vain itse tuotetta. Keksi 2/2009 5
liiketoimintaosaajat Timo Teimonen Niukkuus on luovuuden lähde, sanoo Teimonen. Hän pitää pienestä epätietoisuuden olotilasta, joka aloittelevan yrityksen maailmassa vallitsee. Hän saa potkua Aqsensin eteenpäin viemisestä. Sydän sanoo, että tämä on oikein. Myös Hänninen on tyytyväinen rooliinsa innovaation kaupallistamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. En halunnut itse lähteä kehittämään liiketoimintaa, koska en sitä osaa. Se olisi ollut tehoton ajatus, aikani olisi mennyt hukkaan, hän sanoo. Hännisen tehtävä on tuoda yhteistyöhön teknistä substanssia. Mietin, mitä kaikkea keksinnöllä voisi tehdä ja mihin sitä voisi soveltaa. Hännisen keksinnön käyttömahdollisuudet ovat laajat. Sen Keksijän ei tulisi olla mustasukkainen keksinnöstään, jos siitä halutaan paras mahdollinen hyöty irti. Täytyy verkostoitua ja jakaa osaamista. vuoksi yhtiökumppanit sanovatkin, että aluksi pitää olla uskallusta keskittyä yksinkertaisiin asioihin. Tässä vaiheessa toiminta on pitkälti vielä polkujen hakemista ja valintojen tekemistä, he mainitsevat. Liiketoimintaosaajien asiantuntemus auttaa aloittavia yrityksiä Liiketoimintaosaaja Timo Teimonen (vas.) toimii Aqsensin toimitusjohtajana. Yritys on perustettu Pekka Hännisen innovaation ympärille. Tavoitteenamme on löytää useita kymmeniä eri alojen osaajia arvioimaan ja kehittämään lupaavia ideoita, kertoo Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila. Liiketoimintaosaajien verkoston avulla pyritään luomaan nykyistä useampia ja laadukkaampia yritysaihioita, joissa painotetaan kasvua ja kansainvälistymistä. Samalla myös kasvuliiketoiminnan osaaminen Suomessa lisääntyy. Hankimme osaajia esimerkiksi ICT- ja life science-puolelta, mutta myös muilta aloilta, joilla odotetaan kasvua, Jutila jatkaa. Keksintösäätiöllä on tällä hetkellä noin 100 osaajan lista, jotka kutsutaan koolle vielä tämän vuoden puolella kuulemaan verkostosta, sen tavoitteista ja hyödyistä. Odotan alkuun 20-30 henkilön kiinnostuvan ja lähtevän toimintaan mukaan, ja ensi vuonna verkosto vielä laajenee, toiminnanjohtaja mainitsee ja jatkaa, että monet ovat kuulleet verkoston rakentamisesta ja ilmoittaneet jo halukkuutensa osallistua sen toimintaan. Jutila uskoo liiketoimintaosaajien verkoston hyötyihin. Hän kertoo tähänastisten näyttöjen olleen lupaavia. Kokeneiden liiketoimintaosaajien hyödyntäminen kannattaa. Liiketoimintaosaajiksi haetaan henkilöitä, jotka ovat itse perustaneet yrityksiä ja kasvattaneet ne kansainvälisiksi. Heiltä saa asiantuntevimmat neuvot liikeidean kehittämiseen ja kaupallistamiseen, hän sanoo. Liiketoimintaosaajien motiivi voi olla kotimaan kasvuyritystoiminnan ja hyvinvoinnin lisääminen. Osaajat ovat myös kiinnostuneita lähtemään sijoittajiksi erityisesti sellaisiin aloittaviin yrityksiin, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, ja joiden kehittämisen alkutaipaleella he ovat voineet olla mukana. Osaajilla tulee olla aikaa ja halua paneutua liikeidean kehittämiseen. Asiakkaita heillä voi olla muutama, Jutila kuvaa. Aloittava yrittäjätiimi saa liiketoimintaosaajalta monipuoliset tiedot ja taidot. Osaajalla on ennestään oma asiantuntijaverkostonsa sekä kontaktit asiak kaisiin ja muihin toimijoihin myös ulkomailla. Jutila uskoo, että verkoston avulla liikeideoita saadaan kehitettyä ja vietyä markkinoille nopeammin ja entistä valmiimpina. Juha Jutila uskoo liiketoimintaosaajien verkoston tuomiin hyötyihin. 6 Keksi 2/2009
keksintösäätiö tutkimuslähtöiset liikeideat Liiketoimintaosaaminen kiinnostaa yliopistomaailmaa yhä enemmän Innovaatioasiamies Mauno Kangasaho viihtyy hyvin Turun tuomiokirkon ympäristössä. Tämähän on länsimaisen sivistyksen synnyinkoti Suomessa, hän mainitsee. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Vesa Väärä Kangasaho jatkaa omalta osaltaan kehityksen eteenpäin viemistä tukemalla tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamista. Innovaatioasiamiehen tehtävänä on korkeakoulussa tehtyjen keksintöjen tunnistaminen ja niiden kehittämiseen liittyvä neuvonta. Hän myös aktivoi ja tukee tutkijoita ja vastaa yliopiston omistamien tutkimusaihioiden suojaus- ja kaupallistamistoimista. Ilmassa yrittäjyysinnostusta Aikaisemmin innovaatioasiamiehelle on esitetty patentoitavia keksintöjä, mutta nykyisin yhä enemmän myös palveluliikeideoita, ohjelmistoja ja tietokantoja. Tämä liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka näkyy myös yliopistoissa. Liiketoimintaosaaminen on tulossa vahvemmin mukaan jokaiselle tieteenalalle, innovaatioasiamies kertoo. Kangasahon mukaan edistyminen ja taloudellinen hyöty eivät liity vain patentoitaviin keksintöihin, vaan yhä enenevissä määrin myös soveltaviin innovaatioihin. Opiskelijoiden keskuudessa on ilmennyt spontaania innostusta yrittäjyyteen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa opiskelijalähtöisiä innovaatioita syntyy enemmän. Mauno Kangasaho toimii Turun yliopistojen innovaatioasiamiehenä. Nykyisin keksintöjen kaupallistamiseen hakevat tukea lähinnä tutkijat, innovaatioasiamies kertoo. Hyviä työkaluja Kangasaho on ottanut ilolla vastaan Keksintösäätiön uuden palvelukonseptin. Hänen mielestään se antaa entistä parempia työkaluja edistää tutkimuslähtöisiä innovaatioita. Toimin keksintöasiamiehen vetämässä Varsinais-Suomen Tuoteväylätiimissä. Sen avulla voimme yhdistää voimamme ja tuoda yhteen erilaisia innovaatioita, jolloin syntyy hedelmällisempiä yritysaihioita. Myös oma tietotaito lisääntyy, Kangasaho selostaa. Nyt meillä on valmis prosessi, jonka avulla on mahdollista kehittää ideasta yritys, hän jatkaa. Uskallus riskeihin Kangasaholla on pitkä kokemus tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamisesta. Haastavaa niissä on, että ne ovat varhaisen vaiheen ideoita, joilla on pitkä matka tuotteiksi. Etäisyys markkinoitavasta tuotteesta luo kaupallistamiseen haasteita. Liiketoiminnan kehittäminen idean ympärille vaatii taloudellisia panostuksia ja sisältää epäonnistumisen riskin. Se on kuitenkin uskallettava ottaa, jos haluaa ideaansa hyödyntää, Kangasaho sanoo. Hänen tehtävänsä onkin löytää optimaalinen ja myös keksijälle mieluisa vaihtoehto keksinnön kaupallistamiseen ja liikeidean toteuttamiseen. Keksi 2/2009 7
keksintösäätiö liikeidean kehittäminen Syvennettyä asiantuntemusta Liiketoiminnan kehittämispäällikkö näkee hyvänä asiana, että Fenomen-hankkeeseen on yhdistetty uusia toimijoita. Kun sain hankkeen käsiini, ymmärsin, että siinä oli suuri potentiaali. Huomasin myös, ettei minulla ollut tarpeeksi syvää ymmärrystä mobiilipalveluista, joten käännyin alaan perehtyneen asiantuntijan puoleen, Alasalmi mainitsee. Hankkeeseen otettiin mukaan startup-yrityksiä auttava yrityskiihdyttämö KoppiCatch Oy, joka auttoi Fenomenia palvelutuotteen ja liiketoiminnan tarkentamisessa. Olimme mukana palvelukonseptin ytimen kirkastamisessa ja verifioimisessa sekä skaalautuvan liiketoimintamallin kehittämi- Orastavasta liikeideasta konkreettiseksi Liiketoiminnan kehittämispäällikkö vetää kehittämis tiimiä ja toimii yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tukena. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä On hienoa nähdä, kun hankkeet menevät eteenpäin, sanoo Kusti Alasalmi, yksi säätiön liiketoiminnan kehittämispäälliköis tä. Alasalmi on ollut alusta asti mukana kehittämässä Keksintösäätiön uutta palvelukonseptia. Hänen mukaansa palvelua on rakennettu niiden asioiden pohjalta, jotka on vuosien saatossa nähty toiminnan tehostamisen kannalta tarpeellisiksi. Markkinatarve pyritään selvittämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä sitten ohjaa idean kehitysprosessia, hän selventää. Kehitämme edelleen uutta toimintamalliamme. Saamme vuo - den loppuun mennessä kolme uutta liiketoiminnan kehittämispäällikköä, joten työnjako ja työn tekeminen selkiytyvät ja tehostuvat entisestään, hän jatkaa. Alasalmella on tällä hetkellä käsissään 24 hanketta, joita hän vie eteenpäin yhdessä eri tahojen kanssa. Yksi hänen asiakkaistaan on Fenomen Creator Oy, Mika Vehmersuon ja Juha Piiroisen luotsaama digitaaliseen viestintään erikoistunut yritys, joka on kehittämässä uudenlaista mobiilia palvelutuotetta. Sparraus, rahoitus ja kontaktit Keksintösäätiön ja Fenomenin yhteistyö alkoi yhteisen tuttavan kautta. Vielä siinä vaiheessa Tuoteväylä-tiimit eivät toimineet Uudellamaalla, mutta Fenomenin toi Alasalmen pöydälle henkilö, joka toimii nykyisin Tuoteväylässä. Vehmersuota ja Piiroista kehotettiin kääntymään Keksintösäätiön puoleen, kun he olivat saaneet Tekesiltä ehdollisen rahoituspäätöksen pilottiprojektia varten. Tarvitsemme toisen puolen rahoituksesta kokoon projektin aloittamiseksi. Keksintösäätiön tuella saamme kehitettyä hankettamme eteenpäin, mikä auttaa puuttuvan rahoituspuoliskon kokoamisessa, he kertovat. Yrittäjät kokevat Keksintösäätiön tuen niin konkreettisena, taloudellisena apuna kuin henkisenä tukenakin. On äärettömän tärkeää, että joku oikeasti uskoo sinuun, Piiroinen sanoo. Ja yrittäjänä on tietenkin motivoivaa, että liikeidean kehittäminen menee eteenpäin, eikä jää vain puhumisen tasolle, Vehmersuo lisää. Fenomen on asiakkaana Technopolis Ventures -yrityshautomossa ja saa myös sieltä tukea muun muassa rahoituksen hankkimiseen. Yrityksen palvelutuotteen uutuus piilee olemassa olevan tekniikan uudenlaisessa soveltamistavassa. Hyödynnämme etätunnisteteknologiaa. Haemme sopivaa tuotetietoa ja muokkaamme sen kuluttajalle sopivaksi. Kuluttajalle profiloitu tieto esitetään mobiiliselaimessa, yrittäjät selittävät. Miehet ovat tyytyväisiä yhteistyöhönsä Keksintösäätiön kanssa ja sen kautta saamiinsa kontakteihin. Keskustelu säätiön kanssa on ollut tasavertaista ja reilua, he toteavat. Sisäiset ja ulkoiset verkostot käyttöön Alasalmen mukaan liiketoiminnan kehittämispäällikön työ on monipuolista ja laaja-alaista. Esimerkiksi, kun sain Fenomenin eteeni, kysyin Rantalan Pekalta, ICT-hankkeisiin perehtyneeltä liiketoiminnan kehittämispäälliköltämme, mitä mieltä hän oli hankkeesta. Keskustelimme Fenomenin ideasta yhdessä, kuten aina uusien hankkeiden kohdalla teemme, Alasalmi kuvaa. Liiketoiminnan kehittämispäälliköt pohtivat, kuinka ainutlaatuinen keksintö on, ottavat selvää onko samanlaisia tuotteita jo olemassa ja miettivät liikeidean ansaintamallia. Lisäksi he lähtevät rakentamaan yrittäjätiimiä liikeidean ympärille. Fenomenin kohdalla seuraava vaihe on proton tilaaminen teknologiakumppaneilta ja rahoituksen hankkiminen sen avulla. Hankkeessa on mukana useita eri tahoja jakamassa osaamistaan. Keksintösäätiön rooli päättyy sitten siihen, kun yritykselle on saatu järjestettyä yksityistä rahoitusta ja se pystyy etenemään omin voimin, Alasalmi sanoo. 8 Keksi 2/2009
keksintösäätiö liikeidean kehittäminen kehittämishankkeeksi sessä yhtiölle, kertoo Inka Mero KoppiCatch Oy:stä. Pilkoimme yrittäjätiimin kanssa konseptin eri osiin, kartoitimme markkinat ja kilpailijat sekä paransimme palvelua konkreettisten käyttäjäskenaarioiden ja proton määrittelyn avulla. Samalla haimme liiketoimintamalliin ja ideaan suoraa palautetta eri toimijoilta ja kansainväliseltä osaajaverkostoltamme, Mero jatkaa. KoppiCatch Oy saatiin mukaan myöntämällä hankkeelle Keksintösäätiön rahoitusta. Sekä Vehmersuo, Piiroinen että Alasalmi pitävät konsultointia onnistuneena. Monialainen yhteistyö hyödyttää kaikkia, Alasalmi mainitsee. Meron mukaan liiketoimintamallin konkretisoituminen auttaa kokoamaan yritykselle yksityistä riskirahoitusta. Muut osapuolet ovat samaa mieltä. Olemme yhtiökumppanini Harry Santamäen kanssa toteuttaneet noin 30-40 erilaista kansainvälistä mobiilituotetta ja -palvelua, Mero mainitsee. Alasalmi kertoo, että konsultteja käytetään tarvittaessa. Vastuu hankkeista pysyy kuitenkin Keksintösäätiöllä. Fenomen-hankkeeseen liitetään mukaan myös sopiva liiketoimintaosaaja heti kun sellainen löytyy, hän lisää lopuksi. Juha Piiroisen (vas.) ja Mika Vehmersuon kehittämän mobiilin palvelutuotteen nimi on Mobide. Kuvassa oikealla Kusti Alasalmi. Keksi 2/2009 9
kasvuyritykset souled oy ja easy led oy Valaistus johdatti Aloittelevan keksijän on hyvä saada vertaistukea toisilta keksijöiltä. Yhteistyö tarjoaa henkistä tukea ja käytännön apua. Teksti: Liisa Tanninen, kuvat: Vesa Väärä ja Mikko Käkelä Erilaisia led-valoratkaisuja kehittävät Souled Oy ja Easy Led Oy löysivät toisensa Keksintösäätiön kautta. Souled Oy:n varatoimitusjohtaja ja suunnittelija Otto Urpala kehuu yhteistyön hedelmällisyyttä. Easy Led Oy on kehityksen kärjessä valaistustekniikassa. Heillä oli valmiina ratkaisuja meitä askarruttaneisiin ongelmiin ja pystyimme keskittymään ydinosaamiseemme. Heidän keksintönsä täydentää meidän ratkaisujamme, Urpala pohtii. Salossa toimivan Easy Led Oy:n tuotekehitys- ja teollisuusmyyntijohtaja Mika Nummenpalo on seurannut mielenkiinnolla lohjalaisen Souled Oy:n alkutaivalta. Pidämme yhteyttä silloin tällöin ja pyrimme auttamaan erilaisissa kysymyksissä. He osaavat pohtia ja kysyä oikeita kysymyksiä, mikä on keksijän tärkeä ominaisuus. Valaisevia pintoja ja ohjausyksiköitä Souled Oy on erikoistunut suunnittelemaan läpinäkyviä, valaise - via pintoja. Led-valo sopii erinomaisesti yrityksen teknisiin ratkaisuihin, joita hiotaan edelleen. Urpalaa on aina kiinnostanut mieltä vaivaavien kysymysten ratkaiseminen sekä kojeiden ja lait - teiden rakentaminen. Ensimmäisen prototyypin kanssa lähdimme Keksintösäätiöön vuonna 2007 ja heidän tukensa on alusta lähtien ollut loistavaa. Itsellämme ei ollut selkeää käsitystä, miten hyvä idea tuotteistetaan. Säätiö on tietopankki, josta saa juridista ja neuvotteluapua, ja jonka kautta löytää tärkeitä yrityskontakteja. Easy Led Oy:ssä on kehitetty ohjainyksikkö, jonka avulla ledvalaisimet on mahdollista kytkeä suoraan verkkojännitteeseen ilman muuntajaa tai liitäntälaitteita. Keksintöä voi hyödyntää muun muassa toimisto- hissi- ja katuvalaistuksessa. Esimerkiksi Kittilän kunnassa asuinalueen ja kevyenliikenteen väyliä on valaistu Easy Ledin järjestelmillä. Patentoinnin alkuun saattamisessa oli omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseen saimme Keksintösäätiöltä apua. Kun saimme Keksintösäätiön mukaan hankkeeseen, myös bisnesenkelit Tapio Hakakari ja Mikko Nuutinen vakuuttuivat ideastamme. Heidän kokemuksistaan oli merkittävä hyöty liiketoiminnan aloittamisessa, Nummenpalo pohtii. Asiakasta auttaessaan joutuu koko ajan keksimään jotain uutta, kehittämään ratkaisuja, kertoo Easy Led Oy:n Mika Nummenpalo 10 Keksi 2/2009
kasvuyritykset souled oy ja easy led oy keksijät yhteen Otto Urpala Souled Oy:stä korostaa, että työ alkaa vasta keksinnöstä. Keskittyminen ydinosaamiseen Nummenpalo kokee keksinnön edistämisen ja liiketoiminnan aloittamisen olleen odotettua helpompaa. Vinhaa vauhtia kasvava yritys räätälöi jokaiselle asiakkaalle juuri heille sopivia ratkaisuja. Välillä se on todella haastavaa, mutta en toisaalta näe sitä ongelmana. Asiakasta auttaessaan joutuu tavallaan koko ajan keksimään jotain uutta, kehittämään ratkaisuja. Urpalan mielestä liiketoiminnan alkuvaiheessa on mietittävä tarkkaan, miten aikansa jakaa keksinnön edistämisen ja liiketoiminnan välillä. Usein keksiminen on harrastus tai sivutyö, jota edistetään varsinaisen työn ohella. Keksintösäätiön rahallinen tuki on merkittävä, sillä kehitystyö on kallista. Toimeentulo on saatava muualta. On haettava ulkopuolista apua ja keskityttävä omaan ydinosaamiseen. Pelkällä idealla ei mennä eteenpäin, tuotteistaminen vaatii valtavasti sopimista ja järjestämistä. Työ alkaa vasta keksinnöstä, Urpala korostaa. Ulkomaan markkinat kiikarissa Kummassakin yrityksessä on vahva usko led-valon yleistymiseen. Nummenpalo uskoo, että ledit valloittavat kodit, toimistot ja teollisuuden. Talouden taantumasta huolimatta hän näkee edessä tasaisia kasvun vuosia. Olemme hieman jarrutelleet ulkomaille myyntiä, sillä se vaatii paljon rahaa. Katuvalaistuksen osalta toimimme yhteistyössä OSRAM Opto Semiconductorsin kanssa. Lisäksi saimme alkuvuodesta paljon kansainvälistä huomiota ja tärkeitä yhteydenottoja. Souled Oy:ssa tavoitteena on saada tuote kunnolla markkinoille vuonna 2010. Urpala on luottavainen, sillä palaute on ollut hyvin positiivista. Yrityksessä on neljä osakasta, jotka tällä hetkellä työskentelevät yrityksen ulkopuolella. Emme ole vielä halunneet esitellä tuotetta julkisesti, sillä haluamme tulla esiin valmiin tuotteen kanssa. Tavoitteena on mennä Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta nyt on pidettävä jalat maassa ja edettävä askel kerrallaan, Urpala sanoo. Easy Led Oy työllistää tällä hetkellä kahdeksan työntekijää ja osakkaita yrityksessä on 19. Liikevaihto on tänä vuonna noin 600 000 euroa. Meillä on hyvä tiimi, joka tekee kovasti töitä, ja on ollut mukana monissa mutkissa. Yrityksen rakenne on muuttunut matkan varrella, mutta niin sen pitääkin muuttua. Yritykselle kuuluvat tietyt kasvun ja tasaantumisen vaiheet. Työstä tulisi tylsää, jos kaikki pysyisi samana, Nummenpalo hymähtää. Keksi 2/2009 11
keksintösäätiö liikeidean kehittäminen Petri Peltonen: Keksintösäätiön asiantuntija on usein ensimmäinen kohtaa. Säätiön erityinen rooli innovaatiojärjestelmäs ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston ylijohtaja Keksintösäätiön asiantuntija vie ideaa eteenpäin Säätiön asiantuntijoilla on erittäin tärkeä tehtävä auttaa keksinnön tai liikeidean jalostamisessa ja kaupallisen hyödyntämisen alulle saattamisessa. Tästä syystä Peltonen näkee tervetulleena ja oikeansuuntaisena muutoksena Keksintösäätiön laajentuneen toimintatavan ja uuden palvelumallin, joissa korostuu kaupallistamisen tärkeys. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän uudistaminen on jo aloitettu. Merkkinä siitä on työ- ja elinkeinoministeriön Keksintösäätiölle antama entistä vahvempi rooli uusien ideoiden etsijänä ja niiden kehittämisen tukijana. Malli on jo luonut uusia toimintatapoja. Tässä on edellytykset saada aikaan hyvä toimintamalli: säätiön asiantuntija ja ulkopuolinen liiketoimintaosaaja ovat hyviä kumppaneita innovaattorille. Yhdessä löydetään paras tapa viedä ideaa eteenpäin, Peltonen toteaa. Suomen innovaatiojärjestelmä kokonaisuutena ei ole niin ylivertainen kuin olemme itse ajatelleet. Uudistuminen sisällöissä ja tavassa toteuttaa politiikkaa vaatii toimenpiteitä, Peltonen sanoo. Peltonen viittaa lokakuun lopussa julkistettuun kansainväliseen suomalaisen innovaatiopolitiikan arviointiin, jossa järjestelmältä odotetaan monenlaisia muutoksia. Hän pitää 12 Keksi 2/2009
keksintösäätiö uutisia asiakkailta neuvova ja ideaa arvioiva taho, jonka idean esittäjä sä on toimia henkilöasiakkaan kontaktina, työ- Petri Peltonen korostaa. Teksti: Marja Keränen, kuva: Mikko Käkelä tärkeänä, että kynnys tulla hakemaan neuvoja ja tukea on uudelle yrittäjälle matala. Tärkeintä on kyetä ohjaamaan idean esittäjä oikeille tietolähteille ja saada uuden yrittäjän käyttöön mahdollisimman helposti koko järjestelmän palvelut. Yrittäjyyttä kaikilla tasoilla Peltosen, ja arvioijien, mukaan Suomen on nyt erityisen tärkeää pitää huolta kansainvälisestä kilpailukyvystä. Arvioinnin mukaan yksi suomalaisten heikkouksista on kansainvälisyyden vähäisyys muun muassa tutkimuksessa. Meillä on vallinnut itsetyytyväisyys. Luullaan, että kun Suomen sisäinen järjestelmä on hyvä, se riittää. Totuus kuitenkin on, että pelkästään omin suomalaisin voimin on tulevaisuudessa entistäkin haastavampaa saada aikaan kansainvälisen tason osaamista ja kilpailukykyä, Peltonen kritisoi. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka kasvua ja kansainvälisyyttä tarvitaan, kaikkien ideoiden ei tarvitse synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa, vaan kotimarkkinoilla toimivat yritykset ovat myös arvokkaita. Idean arvioinnissa ei pidä liikaa tuijottaa kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Niitä ei aina voi alkuvaiheessa edes tietää. Osasta ideoita voi kuitenkin myöhemmin tulla kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Yrittäjyyttä tarvitaan kaikilla tasoilla. Tärkeää on kehittää myös hyviä paikallisia liikeideoita, Peltonen painottaa ja korostaa hyvää koneistoa, joka voi viedä ideoita eteenpäin. Teknologia ei enää riitä Suomen vahvuutena Peltonen pitää kykyä luoda uutta teknologista osaamista ja viedä sitä hyötykäyttöön. Myös ohjelmakulttuuri Tekesin, Suomen Akatemian, Sitran, osaamiskeskusohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien SHOKien kautta on vahvaa. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin muutakin kuin teknologia- ja insinöörilähtöistä osaamista ja innovaatioita. Pelkkä teknologiavetoinen hyvinvoinnin luominen ei ole kovin todennäköistä. Peltonen pitää tärkeänä sopivasti kannustavan ympäristön luomista. Suuria toimialavalintoja ei hänen mielestään voi tehdä viranomaisvetoisesti. SHOKit ovat hyvä lähtökohta, koska niissä annetaan yrityksille tai toimialoille itselleen ensisijainen tehtävä kirjoittaa tulevaisuuden menestymisen reseptit. Myös kuluttajien rooli on tulevaisuudessa merkittävämpi. Kilpailu ajaa innovoimaan, ja uudet markkinat on Peltosen mielestä nähtävä mahdollisuutena ja käyttäjät innovoinnin osallistujina. Kuluttajilla on tulevaisuudessa nykyistä enemmän halua ja kykyä olla mukana, ja osallistumista tukevat sähköisen viestinnän tarjoamat tavat toimia. Tärkeintä on kyetä ohjaamaan idean esittäjä oikeille tietolähteille ja saada uuden yrittäjän käyttöön koko järjestelmän palvelut. Iisi-pakkaus palkittiin myös Ruotsissa Nikolo Kerimovin ja Ilari Laitisen Iisi-pakkaus voitti Ruotsin Packaging Mid Sweden -kilpailun syksyllä 2009. Iisi on yksinkertainen ja toimiva kartonkipakkaus, jonka voi avata yhdellä kädellä, sillä avauskohta on merkitty selkeästi. Pakkauksessa on hyödynnetty erinomaisesti kartongin joustavuutta. Iisi-pakkaus soveltuu hyvin mm. hiutaleille, riisille ja jauhoille. Ruotsin pakkauskilpailun järjesti Packaging Mid Sweden yhteistyökumppaneinaan Akroken Science Park AB, Mittuniversitetet sekä SCA Packaging Sweden AB. Kilpailun tarkoituksena on edistää uusien ja innovatiivisten pakkausten Salla Koski Bloomjack Oy:stä palkittiin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Tuottava Idea -kilpailussa lokakuussa 2009. Koski sai yritysideat -sarjan kunniamaininnan suunnittelemastaan lasten interaktiivisesta verensokerimittarista Dr Duckista. Dr Duck muistuttaa lasta verensokerimittauksista ja opastaa oikeaan hoitotoimenpiteeseen. Lisäksi se lähettää mittaustulokset lapsen vanhempien matkapuhelimeen. Mittaustuloksen voi lähettää myös hoitotiimille web-pohjaiseen käyttäjäkohtaiseen tulostaulukkoon, jota voidaan analysoida kolmen kuukauden välein tapahtuvilla kontrollikäynneillä. Tällä hetkellä Bloomjack Oy hakee aktiivisesti rahoittajaa, jotta tuotekehitys saataisiin vietyä loppuun. Tavoitteena on saada tuote myös kansainvälisille markkinoille, kehittämistä. Voittajan valinnassa huomiota kiinnitettiin innovatiivisuuden ohella toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen. Keväällä 2009 Iisi voitti Suomen Helppo avata -keksintökilpailun, jonka järjestivät Suomen Reumaliitto ry ja Keksintösäätiö kumppaneidensa kanssa. Suomen kilpailussa haettiin uusia, helposti avattavia päivittäistavara- ja lääkepakkauskeksintöjä ja se oli osa Reumaliiton Helppo pakkaus on ETU -hanketta. Teksti: Riitta Ahola Kuva: Ilari Laitinen Dr Duckille kunniamaininta Tuottava Idea -kilpailussa Salla Koski lisää. Rahoituksen löytäminen on erittäin tärkeää, koska kilpailijoita tulee markkinoille koko ajan, hän sanoo. Kosken haaveena on nähdä konkreettinen tuote mahdollisimman pian loppukäyttäjällä. Tuottava Idea -kilpailun päätavoitteena on edistää innovatiivista yritystoimintaa sekä tuoda esiin uusia liikeideoita ja niiden merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä. Kilpailussa etsitään uusia, enintään kolme vuotta vanhoja innovatiivisia ideoita, jotka ovat jo tuottavassa käytössä. Teksti: Karoliina Eerola Kuva: Taina Värri Keksi 2/2009 13
kasvuyritykset powerkiss oy ja relaxbirth oy 14 Keksi 2/2009
kasvuyritykset powerkiss oy ja relaxbirth oy ovat myös keksijöiden aatelia Maija Itkonen ja Eija Pessinen kuuluvat harvinaiseen joukkoon: naiskeksijöihin. Euroopassa patentin saaneista keksijöistä vain noin kahdeksan prosenttia on naisia. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä ja Jyrki Vesa Powerkissillä on tarve kasvaa ja kehittyä, sanoo toimitusjohtaja Maija Itkonen. Palkitut keksijäyrittäjät, Itkonen ja Pessinen, haluavat kehittää tuotteita ja palveluita ihmisten tarpeisiin. Tällä hetkellä he kuitenkin panostavat kasvaviin yrityksiinsä, joilla on mahdollisuuksia valloittaa kansainväliset markkinat. Fysikaalisesta ilmiöstä voitokas sovellus Maija Itkonen perusti Powerkissyrityksensä vuosi sitten. Yrityksen päätuote on kännyköitä ja kannettavia tietokoneita lataava pöytä ja teknologiaan liittyvä lataustikku. Kauppakorkeakoulun kurssilla, jossa piti kehittää liikeidea, mietin asioita, joista olin kuullut viime aikoina valituksia. Mieleeni juolahtivat piuhat, joita risteilee nykyisin siellä täällä, Itkonen kertoo. Jatkoa seurasi TKK:n, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteisellä tuotekehityskurssilla, jossa Powerkiss-tuotteesta tehtiin ensimmäinen proto. Protojen tekemiseen Itkonen sai avustusta Keksintösäätiöltä ja Huonekalusäätiöltä. Kiehtovaa Itkosen keksinnössä on se, että sen teknologia perustuu jo 1800-luvulla havaittuun sähkömagneettiseen induktioon, jota hyppysähköksikin kutsutaan. Nyt tämä on liitetty tuotannollisesti huonekaluun. Pöydän sisään on rakennettu resonoiva induktiokela, joka on yhteydessä ladattavaan laitteeseen liitettävään lataustikkuun. Halu muuttaa maailmaa kannattavalla bisneksellä Itkonen puhuu paljon käyttäjälähtöisestä innovaatiosta. Hän ei halua keksiä ikiliikkujaa. Heikot signaalit ovat kaikki kaikessa. Ihmisten valituksissa piilee mahdollisuuksia, hän sanoo. Nykyään Powerkiss työllistää 12 ihmistä. Itkonen toimii itse toimitusjohtajana. Yrityksen vahvuuksina hän pitää osaavaa teknologiatiimiä, johon hän on saanut mukaan pitkän uran tehneitä ammattilaisia hyvien verkostojensa kautta. Itkonen pitää jatkuvaa kehittämistä ja uusia projekteja tärkeinä. Tällä hetkellä Powerkississä tehdään täyttä vauhtia käytettävyystutkimuksia ja -testejä ja myös myyntiin ollaan hankkimassa lisää ihmisiä. Volyymit kasvavat ja tuote kehittyy, toimitusjohtaja kertoo. Keksi 2/2009 15
kasvuyritykset powerkiss oy ja relaxbirth oy Powerkissin tuotetta myydään lähinnä yritysasiakkaille. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Martelan ja Iskun kanssa. Meillä on myös kansainvälisiä kumppaneita. Emme kohdista verkostoitumistamme vain huonekaluvalmistajiin, vaan esimerkiksi palveluntarjoajiin, laitevalmistajiin ja operaattoreihin, Itkonen lisää. Powerkissin tulevaisuus näyttää varsin hyvältä. Tämä ei ole puodin pitämistä, vaan meillä on tarve kasvaa. Ehkä joku isompi toimija ostaa meidät tai mahdollisesti listaudumme joskus vielä pörssiin, toimitusjohtaja kaavailee. Itkonen vie eteenpäin muitakin projektejaan. Pitää olla halu muuttaa maailmaa. Se on se, joka ajaa eteenpäin. Ihmisläheinen keksintö sai tunnustuksen Vuoden 2009 Euroopan naiskeksijäksi valitun Eija Pessisen kehittämä Relaxbirth ei ole vain laite, vaan järjestelmä. Se on sekä fyysinen synnytystuki että menetelmä, jonka pariin Pessisen yritys kouluttaa synnytysalan ammattilaisia sekä synnyttäjiä ja heidän tukihenkilöitään. Vaikka kyseessä on ihmiselämän kannalta niinkin tärkeä tapahtuma kuin synnytys, ei alalla ole lähes 50 vuoteen tehty merkittävää keksintöä, Pessinen kertoo. Pessinen on taustaltaan kätilö. Hän oli vuosia kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka huonoissa asennoissa sekä kätilö että synnyttäjä joutuivat synnytyksessä toimimaan. Jotain oli tehtävä. Halusin luoda hyvinvointia niin äidille, vauvalle, synnytyksessä mukana olevalle tukihenkilölle kuin kätilölle ja lääkärillekin, hän mainitsee. Ilokseen hän sai kuulla, ettei vastaavaa ideaa ollut patentoitu ja lähti viemään sitä eteenpäin. Alkumetreillä sain neuvoja TE-keskuksesta sekä Keksintösäätiöstä. Laitteesta tehtiin myös useita protoversioita Keksintösäätiön protopajassa, jonka kärsivällisiä ja osaavia ammattilaisia haluankin lämpimästi kiittää, Pessinen sanoo ja lisää, että Relaxbirthin tuotekehityksen taustalla toimii laaja ammattilaisverkosto. Eija Pessinen esittelee kehittämäänsä Relaxbirth-järjestelmää. Brändäys ja verkostoituminen tärkeää Relaxbirth, jonka varatoimitusjohtajana Pessinen toimii, on valmis aloittamaan tuotannon. Yhtiöllä on nyt käynnissä osakeanti, jolla halutaan turvata riittävät liiketoimintaresurssit. Noin puolet suomalaisista ja neljännes ruotsalaisista synnytyssairaaloista on tilannut Relaxbirthin koekäyttöönsä. Pessinen kouluttaa sairaalahenkilökuntaa kovaa vauhtia menetelmän pariin ja työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan lisää. Hän on yhtiökumppaneineen luonut uskottavan brändin, joka alkoi jo nimen kehittämisestä. Lähetin 28 nimivaihtoehtoa sähköpostitse kansainväliselle verkostolleni ja pyysin heitä kertomaan, minkälaisia mielikuvia nimet heissä herättävät. Tällä hetkellä Relaxbirthissä toimii myös kansainvälinen business advisory board, joka neuvoo liiketoiminnan kehittämisessä sekä scientific council, jonka avulla lääketieteen ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Tarkoituksena on myös perustaa kätilöfoorumi. Hyvä on poikinut lisää hyvää ja siihen uskon edelleen, Pessinen sanoo. Suomalaiset vakuuttivat naiskeksijä kilpailussa Toista kertaa järjestetty Euroopan Unionin naiskeksijöiden konferenssi (EUWIIN) pidettiin vuonna 2009 Helsingissä. Kaksipäiväinen lokakuinen tapahtuma sai ympärilleen Säätytalon historialliset puitteet. Suomalaisnaisten erinomainen menestys naiskeksijäkilpailussa teki tapahtumasta erityisen muistettavan. Loppukilpailuun oli valikoitunut 27 keksijää. Mukana oli neljä suomalaista, joiden joukosta löytyi myös voittaja. Eija Pessinen valittiin vuoden 2009 Euroopan keksijänaiseksi Relaxbirth-synnytystuellaan. Maija Itkonen voitti Uudistaja-kategorian kännyköitä ja kannettavia tietokoneita lataavalla pöydällään. Keksintöjä oli esillä aina lääketieteestä taiteeseen ja monenlaisista laitteista oppimismenetelmiin. Konferenssin tavoitteena on nostaa esiin keksijänaisia ja edesauttaa heidän toimintamahdollisuuksiaan. 16 Keksi 2/2009
KASVUYRITYKSET MAGISSO OY Kansainvälistä käytännön kokemusta Yksinkertaisen nerokas keksintö, kaksipuolisella magneetilla tiskialtaaseen kiinnittyvä keittiöliina teline, johdatti Miika Mansikkamaan Keksintösäätiön ovelle kolme vuotta sitten. Teksti: Liisa Tanninen, kuvat: Mikko Käkelä Nyt Magisso on laajentanut toimintaansa ulkomaille ja tuoteperhe on laajentunut kakkulapioon ja magneettikiinnitteiseen pumppupulloon. Idean saatuaan Mansikkamaa otti muutaman kuukauden sisällä yhteyttä Keksintösäätiöön selvittääkseen, oliko telineelle jo olemassa patenttia. Säätiö on oikeasti se paikka, jonne voi mennä keskustelemaan pelkäämättä ideansa paljastuvan. Alkuvaiheessa tarvitsee käytännön vinkkejä ja apua moneen asiaan. Magisso on tähän mennessä myynyt kotimaassa 35 000 keittiöliinatelinettä ja vientiin on toimitettu yli 20 000 kappaletta huhtikuusta 2009 alkaen. Maahantuonti- ja jakelusopimukset on tehty tämän vuoden aikana USA:han, Kanadaan, Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Itävaltaan. Viimeisimmät yhteistyösopimukset on solmittu lokakuun aikana Australiaan ja Hollantiin. Vuoden 2010 tavoitteena on myydä yli 200 000 Magisso-tuotetta. Maria Kivijärven suunnittelema, kotimaisesta ruostumattomasta teräksestä valmistettu kakkulapio on löytänyt tiensä neljässä kuukaudessa 3000 kotiin. Vientiin kakkulapiota on syyskuun jälkeen lähtenyt yli 6000 kappaletta, Mansikkamaa toteaa. Muotoilu viimeistelee tuotteen Muotoilulla on tärkeä rooli Magisson toiminnassa. Mansikkamaa kutsuu tuotteita designinnovaatioiksi. Käytettävyys, toimivuus ja esteettisyys ovat äärimmäisen tärkeitä kriteereitä. Käytämme tuotteiden viimeistelyyn hyvää alihankkijaverkostoa. Pyrimme huomioimaan, että muotoilu sopii teolliseen valmistukseen, jottei hinta kuluttajan näkökulmasta nouse liian korkeaksi. Mansikkamaan mielestä tuote on onnistunut silloin, kun käytännöllisyys, teknisyys ja design yhdistyvät saumattomasti. Sen jälkeen keksijän on vain rohkeasti luotettava itseensä ja tuotteeseensa. Ennemmin teen tuotteita, joita vihataan tai rakastetaan kuin tuotteita, jotka eivät herätä vastapuolella mitään reaktiota. Jos tuote herättää keskustelua, se on silloin mielenkiintoinen. Keksintösäätiö sparraa ideaa Tulevaisuudessa Mansikkamaa näkee Magisson kotimaisten designinnovaatioiden tuotantoyhtiönä, joka tunnetaan kansainvälisesti. Yritys osallistuukin ahkerasti kansainvälisille alan messuille ja etsii uusia yhteistyökumppaneita. Maailmanmarkkinoille on vaan mentävä rohkeasti, meitä ei tulla sinne hakemaan. Keittiöliinaongelma on globaali, me voimme tarjota siihen ratkaisun. Miika Mansikkamaa näkee, että Magisson tuotteissa merkittävä rooli on onnistuneella muotoilulla. Keittiöliinateline ja kakkulapio ovat jo löytäneet tiensä ulkomaille. Keksintösäätiö on edelleen yhtiön tärkein yhteistyökumppani, jolta Mansikkamaa saa apua paten toimiseen, verkottumiseen ja tuotekehitykseen. Yritystoiminnan kaikki riskit ovat hänen mielestään säätiön ansiosta siedettävämpiä. Se on kuin sparraaja, joka antaa konkreettista ja henkistä tukea. Toisaalta me keksijätkin voimme antaa vinkkejä säätiölle ja edistää siten yhdessä kotimaisten innovaatioiden kaupallistumista ja vientiä. Keksi 2/2009 17
KASVUYRITYKSET SAFERA OY Safera Oy:n toimitusjohtaja Henri Andell ja sijoittaja Lauri Hintikka: Tuki aloittaville yrityksille on fiksua ja sujuvaa Safera Oy toi markkinoille pitkään odotetun tuotteen: uuden turvatekniikan liesituulettimiin ja -kupuihin. Älykäs tekniikka ei vain sammuta liesipaloja, vaan myös ennaltaehkäisee niitä. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä Liesituulettimien turvatekniikan myynti on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo toimitusjohtaja Henri Andell. Safera lähti aluksi etenemään tuotekehityshankkeena, kertoo toimitusjohtaja Henri Andell. Kun huomasimme, että tuotteellemme olisi kysyntää ja myös viranomaiset tykkäsivät siitä, päätimme osallistua Venture Cup -kilpailuun. Kilpailussa hieroimme liikeideaa ja huomasimme, että tässähän on potentiaalia yritykseksi, hän jatkaa. Liesituulettimien turvatekniikan myynti on käynnistynyt tämän vuoden puolella hyvissä merkeissä. Vaikka kyseessä on rakennusalan tuote, on sille kysyntää taantumasta huolimatta, Andell sanoo. Saferan yhteistyökumppanit ovat alansa ykkösiä. Yhteistyökumppaneiden hankkiminen ei ollut vaikeaa, koska kyseessä oli markkinoille pitkään kaivattu tuote. Liesituulettimen Safera-turvatekniikka tunnistaa, onko kyseessä tavanomainen ruuanlaitto- vai vaaratilanne. Usko kasvaviin markkinoihin Sekä toimitusjohtaja Andell että yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja sijoittaja Lauri Hintikka olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka hyvin ja sujuvasti nuorten yritysten tuki on Suomessa hoidettu. Kaikki tapahtui alussa ilman suurempaa byrokratiaa. Rahoitusta ja tukea löytyi eri puolilta: Keksintösäätiöltä, Tekesiltä ja Averalta. Tuesta on ollut suuri apu, he kertovat. Nyt miehet odottavat Saferan pääsevän kansainvälisille markkinoille. Kodinkoneala tarvitsee uusia innovaatioita ja Saferalta löytyy sellainen, Andell sanoo. Kilpailijoihin nähden yrityksen turvatekniikka sisältää kokonaisvaltaisen ja älykkään ratkaisun liesien turvallisuusongelmiin. Safera-tekniikka tunnistaa, onko kyseessä tavanomainen ruuanlaitto- vai vaaratilanne, mikä ei kilpailijoiltamme onnistu, toimitusjohtaja mainitsee. Mielessä alan kehittäminen Sijoittajana Hintikka ei odota Saferasta nopeita voittoja. Se ei ole ollut syy sijoittaa yritykseen. Tuotto kasvuyrityksissä tulee aina myöhemmin. Nyt haluan ennen kaikkea auttaa uutta alaa kehittymään, hän sanoo. Hintikka uskoo pystyvänsä auttamaan yritystä pääsemään esimerkiksi Ruotsin markkinoille, joista hänellä on pitkä kokemus. Hän luottaa mielenkiintoisen ja elämänläheisen tuotteen mahdollisuuksiin. Siinä yhdistyvät insinööritiede ja teollinen muotoilu, mikä kiinnostaa vuosikymmeniä konepajateollisuuden parissa toiminutta Hintikkaa. 18 Keksi 2/2009
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAT VENTURE CUP Palautetta ja sparrausta Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä Venture Cupista Kilpailun osallistujien ikäjakauma on 15-vuotiaista jo eläkkeelle siirtyneisiin. Heistä 64 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto ja 18 prosentilla tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Millainen kilpailu kokoaa yhteen tällaisia osallistujia? Liiketoimintasuunnitelmakilpailu, joka on suunnattu kasvuhakuisille yrittäjille, vastaa Venture Cupin toiminnanjohtaja Anne Sormunen. Venture Cup on elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteinen työväline, jolla edistetään kasvuyritysten perustamista. Yleishyödyllinen kilpailu Venture Cup on elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteinen työväline, jolla edistetään kasvuyritysten perustamista. Kilpailuun tulee vuosittain noin 250 350 liike ideaa ja vajaa 100 liiketoimintasuunnitelmaa. Keksintösäätiö kuuluu kilpailun tukijoihin. Kilpailu pitää sisällään sekä liikeidea- että liiketoimintasuunnitelmavaiheen. Osallistua voi jompaankumpaan tai molempiin. Järjestäjät lupaavat, että jokainen osallistuja hyötyy kilpailusta tavalla tai toisella. Osallistuja saa kehitettyä ideastaan toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman sekä testattua liikeideansa markkinapotentiaalin ja kilpailukyvyn. Parhaassa tapauksessa hän saa palkintorahaa ja menestyvän kasvuyrityksen, luettelee jo yhdeksän vuotta Venture Cupia luotsannut Sormunen. Kilpailun asiantuntijaraadissa vaikuttava Keksintösäätiön innovaa tioasiamies Taina Saksa on vakuuttunut kilpailun hyödyllisyydestä kansalliselle innovaa- Anne Sormusella ja Taina Saksalla on monen vuoden kokemus Venture Cupista. tiokentälle: Kilpailu on myös innovaatiotoimijoille ja rahoittajille eräänlainen testi ja oppimisprosessi, jossa jaetaan tietoa asiantuntijoiden kesken. Saamme hyvän katsauksen siitä, minkälaisia ideoita on liikkeellä, minkälaisia vahvuuksia ja heikkouksia niissä on ja miten me innovaatiotoimijat voisimme muuttaa järjestelmää heikkouksien korjaamiseksi. Saksan mukaan Keksintösäätiö saa Venture Cupin ansiosta valmiimpia liikeideoita jalostettavakseen. Yhteistyön kautta päällekkäinen työ häviää ja hyvien liikeideoiden seulominen tehostuu, hän sanoo. Haastava liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on haasteellinen prosessi, kuten monet sen tehneet tietävät. Kuulostaa yksinkertaiselta tehdä ideasta kestävä liikeidea, mutta sitä se ei suinkaan ole, toiminnanjohtaja Sormunen sanoo. Venture Cup on hyvä näytön paikka kilpailijalle itselleen. Sieltä saa tukea ja innostusta hyvän suunnitelman toteuttamiseen. Kilpailun aikana saa monenlaista testausta, koulutusta ja verkostoitumista. Ne hyödyntävät liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman eteenpäin viemistä. Monialainen asiantuntijaryhmä ruotii suunnitelmat ja antaa niistä rakentavaa palautetta, Sormunen ja Saksa kertovat. Sormunen on huomannut, että suurimmat kompastuskivet liiketoimintasuunnitelman teossa liittyvät liikeidean kaupallistamiseen ja todellisten kustannusten ymmärtämiseen. Myös Saksa on pistänyt merkille saman ongelman: Varsinkin kun idean kehittäjä tulee akateemisesta maailmasta, ovat yritystoiminnan monet asiat uusia, kuten omien ja muiden immateriaalioikeuksien huomioiminen sekä tuotteistamiseen liittyvät lainsäädäntö ja määräykset. Nämä ovat seikkoja, jotka aiheuttavat yleensä runsaasti kustannuksia. Venture Cup auttaa pääsemään karikoista yli. Harvoin on aloittelevalla yrittäjällä mahdollisuus saada näin monialaista ja -tahoista palautetta, naiset sanovat. Lisää Venture Cupista: www.venturecup.fi Keksi 2/2009 19
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAT MARKKU VIRTANEN Mahdollisuuksien markkinat Hyvä liiketoimintasuunnitelma konkretisoi liike toimintamahdollisuudet ja auttaa rahoituksen hankkimisessa. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä Chance favours prepared mind, muistuttaa Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yrittäjyyden professori Markku Virtanen. Kun tilaisuus tulee, on oltava valmiina. Virtasen mukaan yrittäjävaistoinen ihminen näkee ongelman yhteydessä mahdollisuuden. Useimmiten ongelmaan on ratkaisu ja tuo ratkaisu pitää sisällään liiketoimintamahdollisuuden, hän selittää. Professori on sitä mieltä, että liiketoiminnan ideoimisen pitäisi lähteä liikkeelle markkinoiden tunnustelusta. Fokuksen tulisi liiketoimintaa suunniteltaessa olla markkinoissa, ei niinkään omassa ideassa. Pitää olla isot korvat, hän mainitsee ja jatkaa, että parhaat liiketoimintamahdollisuudet ovat usein jo kehitettyjen toimintamallien tai keksintöjen soveltamisessa uudella tavalla. Selvitä markkinat ja kilpailuetu Ensin on syytä tehdä toimintaympäristön kartoitus, selvittää markkinat, mitä asiakkaat todella tarvitsevat sekä omat kilpailuedut. Vasta liiketoimintamahdollisuuden huolellisen analyysin jälkeen tulee varsinaisen liiketoiminnan suunnittelun vuoro, sanoo Virtanen. Liiketoimintasuunnitelma on kokonaiskuvaus, jonka avulla pyritään parantamaan menestymisen todennäköisyyttä. Suunnitelmassa selvitetään liiketoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät. Se on myös hyvä tapa jäsentää yritystoiminnan toteuttamistapoja ja kannattavuutta. Vaikka suunnitelma tehdään usein rahoittajien vaatimuksesta, sen paras anti on yritykselle itselleen. Se suuntaa ja ohjaa toimintaa ja edesauttaa systemaattista etenemistä, professori mainitsee. Virtasen mielestä liiketoimintasuunnitelma kannattaa esitellä ulkopuoliselle rahoittajalle vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen asiakas on jo haavissa ja konkreettista liiketoimintaa olemassa. Alueellisia Uudenmaan innovaatioasiantuntija Matti Ropposen puhelin soi TE-keskuksessa jo kolmatta kertaa 10 minuutin sisällä. Ideoita, ideoita, hän tuumaa. Suomalaiset ovat kekseliäitä, ainakin Uudenmaan innovaatioasiantuntijoille tulevien yhteydenottojen määrästä päätellen. Meitä lähestytään tulevaisuudessa erilaisin ideoin varmaankin noin 1000 kertaa vuodessa, arvioi Jonas Hafrén, toinen Uudenmaan uusista innovaatioasiantuntijoista. Uudellamaalla arvioidaan syntyvän puolet koko Suomen ideoista. Ropposen ja Hafrénin tulisi poimia ideoiden joukosta ne, joilla olisi potentiaalia kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi. Se on haastava tehtävä. Uudet innovaatioasiantuntijat ovat kuitenkin innoissaan toimenkuvastaan. Kekseliäitä ja aktiivisia ihmisiä on ilo tukea, he vakuuttavat. Avoinna uusille ajatuksille Maanantai on meille kiireisin päivä, sillä viikonloput ovat luovinta aikaa. Jotkut pohtivat ideaansa kymmeniä vuosia, toiset taas lauantai-illan, Ropponen ja Hafrén kertovat. Suurin osa ideoista on volyymiltään pieniä, mutta joukosta löytyy massiivisiakin hankkeita. Vaikka innovaatioasiantuntijat ovat vastuussa ideoiden alkuarvioinnista, he eivät halua olla liian kranttuja esitetyille ideoille. On Tuoteväylä-tiimin asia pureskella ja suodattaa ne liikeideat, joilla on mahdollisuus kasvavaan kansainväliseen liiketoimintaan. 20 Keksi 2/2009
KEKSINTÖSÄÄTIÖ IDEOIDEN ENSIARVIOINTI ideoita tarkastellaan avoimin mielin Kasvuun ja kansainvälisyyteen soveltuvat liikeideat ohjataan Keksintösäätiön kehittä mis palveluun, eivätkä kansallisetkaan liikeideat jää oman onnensa nojaan, lupaavat Uudenmaan innovaatioasiantuntijat. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä Meille tulevissa ideoissa täytyy kuitenkin olla jotain uutta tai erityistä, jolla pystyy kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi edullisempi tapa toteuttaa jokin jo olemassa oleva asia, Hafrén lisää. Innovaatioasiantuntijat antavat asiantuntija-apua, ja opastusta saa myös siihen, mitä idealla voisi tehdä, vaikka se ei pääsisikään Tuoteväylä-tiimin käsittelyyn. Hyvä ja potentiaalinen kasvuyritysidea pitää sisällään ratkaisun ja markkinat sekä mahdollistaa yrittäjätiimin ja rahoituksen koonnin sen ympärille. Onnistuminen vaatii yrittäjältä energiaa ja uskoa omaan ideaansa, Hafrén kiteyttää. Ja vaikkei ideassa olisikaan Hyvä ja potentiaalinen kasvuyritysidea pitää sisällään ratkaisun ja markkinat sekä mahdollistaa yrittäjätiimin ja rahoituksen koonnin sen ympärille. kansainvälisen kasvuyrityksen potentiaalia, me emme unohda kansallisiakaan liikeideoita. Ne vain ohjataan sitten muualle, Ropponen lisää. Tuottavat Tuoteväylät Ropponen ja Hafrén aloittivat työnsä innovaatioasiantuntijoina elokuussa. Kumpikin oli syyskuun lopussa päässyt hyvin työsarkaansa kiinni ja koonnut itselleen Tuoteväylä-tiimit monipuolisista osaajista. Tuoteväylässä on osaajia rahoitus- ja yrityspuolelta, mutta myös luovilta aloilta. On hyvä koota eri alojen ihmisiä ja näkemyksiä yhteen. Luovilta aloilta tulee paljon ideoita, joten ymmärrys siltä puolelta on tärkeää. Rahoittajat taas tunnistavat rahoitusmahdollisuudet ja yrittäjät antavat näkökulmansa siihen, kuinka ideasta saadaan aikaan liiketoimintaa, kertovat innovaatioasiantuntijat. Ropponen on ehtinyt esitellä tiimilleen viisi ideaa, joista kaksi on lähtenyt kehittämispalveluun jalostettavaksi. Loput kolme asiakasta, joiden idea ei edennyt kehittämispalveluun, olivat kiitollisia saamastaan palautteesta ja hyödyllisistä neuvoista, innovaatioasiantuntija mainitsee. Kyllä niistäkin liiketoimintaa saadaan aikaiseksi, vaikkei ihan kansainvälisille markkinoille asti. Ropponen ja Hafrén suunnittelevat käsittelevänsä noin 10 ideaa jokaisessa tiimitapaamisessa. Tuoteväylä-tiimit tapaavat noin neljän viikon välein. Tiimiläiset ovat suhtautuneet positiivisesti toimintamalliin ja sen uskotaan tuottavan tulosta. Positiivinen pohjavire Innovaatioasiantuntijan työ on antoisaa. Asiantuntijat sekä antavat että ovat saajaosapuolina. Ideoita tulee laidasta laitaan eri aloilta, joten tässä oppii koko ajan uutta, Ropponen ja Hafrén lausahtavat. Innovaatioasiantuntija auttaa muita kehittämään ja kehittyy samalla itse. Henkilöt, jotka tulevat tänne ideoittensa kanssa, ovat hyvin innoissaan. Heidän mielestään heidän ideansa on maailman paras. Se on hieno tunne, Hafrén sanoo. Meidän roolimme onkin kannustaa, neuvoa ja kehittää ideoita yhdessä asiakkaiden kanssa. Kumpikin Uudenmaan innovaatioasiantuntijoista on siirtynyt tehtäväänsä yksityissektorilta. Hafrén on aina pitänyt ideoiden eteenpäin viemisestä, arvostanut yrittäjyyttä ja on itsekin patentoinut yhden keksinnön. Ropponen on ollut perustamassa ja neuvomassa yrityksiä ja sijoittanut startup-yrityksiin. Häntä kiehtoo yrittäjien aktiivinen elämänasenne. Työstä löytyy myös yhteiskunnallinen aspekti: Saamme olla päättämässä, mihin veroeuroja käytetään. Suuntaamme ne niin, että ne maksavat itsensä jonain päivänä takaisin, miehet sanovat. Keksi 2/2009 21
KEKSINTÖSÄÄTIÖ IDEOIDEN ENSIARVIOINTI Tuoteväylä-tiimit: Tiimin rikkaus on, että muutamassa minuutissa monet eri aivot työstävät samasta asiasta lukuisia näkemyksiä. Jos ideaa jää pyörittelemään itsekseen, ajattelu on hyvin rajoittunutta, Etelä-Pohjanmaan Tuoteväylä-tiimin jäsen, yrittäjä Ahti Hakala toteaa. Kultajyvät löytyvät ennakkoluulottomalla arvioinnilla Teksti: Johanna Summanen, kuvat: Juha Harju ja Petteri Kivimäki Innostava ilmapiiri ja osaamisen jakaminen ovat myös Keski-Suomen muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolaisen mukaan Tuoteväylätiimin ehdottomia vahvuuksia. Sen lisäksi, että uusien innovaatioiden keksijät saavat tiimien tapaamisista pureskeltavakseen arvokkaita asiantuntijakommentteja, Tuoteväylä motivoi myös eri alojen ammattilaisia yhteistyöhön. Tiimiläiset ovat yksilöitä, eivät organisaatioidensa jatkeita. Jokainen tarkastelee ideoita paitsi vankan ammattilaisen näkökulmasta, myös kuluttajan näkökulmasta, Keski-Suomen keksintöasiamies Jouni Hynynen kuvailee tiimien toimintaa. Poikkitaiteellista osaamista Tuoteväylä on valtakunnallinen toimintamalli, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja alkavien yrittäjien ideoille tehokkaan arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehitykseen. Keksintösäätiö huolehtii toiminnan päälinjauksista, mutta jokainen tiimi on luotu niin, että kokoonpanossa on otettu huomioon alueelliset toimijat ja alueen vahvuudet. Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palvelu. Alueellisissa tiimeissä tehdään työtä uusien innovaatioiden ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan ja seudun hyvinvoinnin hyväksi, Hynynen toteaa. Tuoteväylä-toiminta alkoi keväällä 2009 seit- Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palvelu, keksintöasiamies Jouni Hynynen toteaa. Tiimissä jalostuu valtavasti uutta informaatiota ja antamalla omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni, Kaija Savolainen kertoo. semän tiimin voimin osana Keksintösäätiön uutta liikeidean kehittämisen palvelukonseptia. Vuoden loppuun mennessä tiimejä on 16 ympäri Suomea. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ideoita arvioi kymmenkunta Tuoteväylä-ammattilaista. Ahti Hakala korostaa, että tärkeintä on tiimin poikkitaiteellisuus. Keski- Suomessa oman sävynsä tiimin osaamiseen tuo muotoilun ammattilainen Kaija Savolainen. Muotoilu ei ole vain taidetta, vaan tärkeä osa bisnesinnovaatiota. Muotoilu ei ole tänä päivänä enää vain tuotemuotoilua, vaan se voi olla niin viestintää kuin tila-, palvelu-, graafista, teollista ja digitaalista muotoiluakin. Esteettisten arvojen lisäksi muotoilua tulee arvioida esimerkiksi käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta, Savolainen muistuttaa. Bisnesvainua ja nöyryyttä Vahvat asenteet ovat pahimmat esteet ideoiden työstämiselle. Ilman jokaisen tiimiläisen ennakkoluulotonta satsausta Tuoteväylän työ jää vajavaiseksi. Vaati oman aikansa, että tiimiläiset rohkenivat jakaa kaiken osaamisensa avoimesti, Etelä-Pohjanmaan keksintöasiamies Tapani Saarenpää pohtii. Jokaisen näkökulma tuo oman lisänsä uuden innovaation analysointiin. Tiimissä jalostuu valtavasti uutta informaatiota ja antamalla 22 Keksi 2/2009
omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni, Kaija Savolainen toteaa. Tuoteväylä-tiimit eivät elä vain kuukausittaisissa tapaamisissa. Kynnys toimia verkostomaisesti myös arjessa on madaltunut. Hyödynnämme toistemme osaamista ja kontakteja myös muussa asiakastyössä. Kaikki hyvät ideat eivät aina päädy tiimien tapaamisiin, Hakala toteaa. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on koettu hyväksi toimintamalliksi, että tiimiläiset saavat tietää käsittelyyn tulevista hankkeista vasta kokouksessa. Liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Asian esittelijä kertoo tiimiläisille idean perustiedot, ja sen jälkeen jokainen kertoo spontaanit ensireaktiot. Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee, Ahti Hakala kuvailee. Pienen hyvän näkeminen vaatii näkökykyä, tarvitsemme kovan bisnesvainun lisäksi myös empatiaa ja sydäntä, Savolainen toteaa. Asiakaspalvelu on parantunut Tiimien kuukausittaisissa tapaamisissa käsitellään kerrallaan keskimäärin 3-8 ideaa. Kehitys- Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee, yrittäjä Ahti Hakala muistuttaa. Asiakkaille tiimin työ ilmenee parempana palveluna, keksintöasiamies Tapani Saarenpää uskoo. päällikkö Jaana Rantanen Keksintösäätiöstä arvioi, että jatkossa Tuoteväylä-verkostoon kuuluvat tiimit käsittelevät yhteensä reilut 1000 ideaa vuodessa. Kasvaviksi ja kansainvälistyviksi liikeideoiksi arvioidaan noin parikymmentä prosenttia tiimien pöydälle tulleista ideoista. Tuoteväylä-mallia on kehitetty Tykesrahoituksella ja sen avulla konseptista on luotu valtakunnallinen kokonaisuus. Etelä- Pohjanmaan Tuoteväylä-tiimin vetäjän Tapani Saarenpään mukaan asiakkaille tiimin työ ilmenee parempana palveluna. Jouni Hynynen vahvistaa positiivisen asiakaspalautteen. Tiimeiltä asiakkaalle menevä palaute on toisaalta hyvin realistista. Joskus asiakkaan odotukset voivat olla liian korkealla varsinaisia selvityksiähän me emme tuota, vaan arvion siitä, onko ideasta kasvavaksi ja kansainvälistyväksi liiketoiminnaksi sekä lisätietoa ja suosituksia siitä, mitä polkua pitkin keksinnön kanssa kannattaa edetä, Saarenpää muistuttaa. Tiimiläisten mukaan uusia keksintöjä ja liikeideoita syntyy runsaasti, mutta yrittäjähenkinen toiminta on vähäistä. Yleensä käykin niin, että keksijä ja yrittäjä ovat eri henkilöitä, jos halutaan saada liiketoiminta kunnolla käyntiin, yrittäjä Ahti Hakala toteaa. Keksi 2/2009 23
PATENTTI. LOISTOIDEA! Kaikki alkaa sinun ideastasi. Kun vuoroon tulevat teollisoikeudet patentit, tavaramerkit, mallisuojat, hyödyllisyysmallit me autamme sinua. Toimimme Vantaan Avia polisalueella hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ota yhteys, siinä on ideaa! Heinänen Oy Patenttitoimisto Airport Plaza Äyritie 8 D 01510 Vantaa Puh. (09) 4130 2500 www.heinanen.com Patenttitoimisto Iso Roobertinkatu 4 6 A 00120 Helsinki Puhelin (09) 612 6120 Faksi (09) 640 575 Lemminkäisenkatu 14 15 C 20520 Turku Puhelin (02) 241 0440 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi patentit tavaramerkit hyödyllisyysmallit mallisuojat 24 Keksi 2/2009
R IPR 360 We take a broader view on your intellectual property rights. We at BORENIUS & Co help your company to integrate your intellectual property rights with your core business operations through our unique IPR 360 service concept. Our IPR 360 services include defining strategies and processes, analysing markets and competitors, registering patents and trade marks, and licensing. BORENIUS & Co professionals have years of experience in international business, technological development, intellectual property rights, and IPR law. LEITZINGER Oy PATENTIT TAVARAMERKIT HYÖDYLLISYYSMALLIT MALLIT ENNAKKOTUTKIMUKSET SOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT WE KNOW HOW TO PROTECT KNOW-HOW BORENIUS & Co Tallberginkatu 2 A, 00180 Helsinki, Finland Tel +358 9 686 6840 www.borenius.fi HIGH TECH CENTER PUH. (09) 685 99 20 EMAIL: PALEI@LEITZINGER.FI TAMMASAARENKATU 1, 00180 HELSINKI FAX (09) 685 99 210 INTERNET: WWW.LEITZINGER.FI Keksi 2/2009 25
patentit malliasiat tavaramerkit hyödyllisyysmallit www.seppolaine.fi PATENTIT MERKIT MALLIT LISENSOINTI SUOMESSA SAKSASSA EUROOPASSA KANSAINVÄLISESTI Aktiivinen kumppanisi teollisoikeusasioissa KeKsIntösäätIön valitsema PaRtneRI IPR Partners Oy Bulevardi 2 4, 00120 Helsinki P. (09) 677939 Fax. (09) 677914 e-mail: mail@iprpartners.fi www.iprpartners.fi 26 Keksi 2/2009
keksintösäätiö yhteystiedot Ota yhteyttä! Keksintöasiamiehet TE-keskuksissa Innovaatioasiamiehet yliopistoissa Helsinki Jonas Hafrén Puhelin 050 312 8670 jonas.hafren@te-keskus.fi Matti Ropponen Puhelin 050 312 8657 matti.ropponen@te-keskus.fi Joensuu Heikki Rantanen Puhelin 044 246 4651 heikki.rantanen@te-keskus.fi Jyväskylä Jouni Hynynen Puhelin 010 602 4604 jouni.hynynen@te-keskus.fi Kajaani Pauli Tervonen Puhelin 044 774 6003 pauli.tervonen@te-keskus.fi Kouvola Yrjö Ylä-Jussila Puhelin 0400 552 103 yrjo.yla-jussila@scp.fi Kuopio Lauri Nederström Puhelin 010 602 6624 lauri.nederstrom@te-keskus.fi Lahti Eino Jokinen Puhelin 050 348 7753 eino.jokinen@te-keskus.fi Mikkeli Toivo Venäläinen Puhelin 040 755 4531 toivo.venalainen@te-keskus.fi Oulu Juha Elf Puhelin 044 436 8034 juha.elf@te-keskus.fi Pori Aimo Hakala Puhelin 044 712 4152 aimo.hakala@te-keskus.fi Rovaniemi Vaihde 010 191450 Seinäjoki Tapani Saarenpää Puhelin 040 759 9211 tapani.saarenpaa@te-keskus.fi Tampere Raimo Nurminen Puhelin 040 553 8333 raimo.nurminen@te-keskus.fi Turku Tapio Järvensivu Puhelin 0400 820 150 tapio.jarvensivu@te-keskus.fi Vaasa Erkki Pietiläinen Puhelin 050 312 8621 erkki.pietilainen@te-keskus.fi Espoo TKK Tapio Mäenpää Puhelin (09) 451 5346 tapio.maenpaa@tkk.fi Espoo TKK ja LAUREA Riku Kallioniemi Puhelin 050 511 2520 riku.kallioniemi@tkk.fi Helsinki HSE Niina Mikkonen Puhelin (09) 4313 8398 niina.mikkonen@hse.fi Helsinki Yliopisto/Biomedicum Taina Saksa Puhelin (09) 1912 5045 taina.saksa@helsinki.fi Helsinki Yliopisto / Kumpula Pasi Nikkonen Puhelin 050 358 8552 pasi.nikkonen@helsinki.fi Joensuu Yliopisto Anssi Kähkönen Puhelin 050 436 4926 anssi.kahkonen@joensuu.fi Jyväskylä Yliopisto Riikka Reitzer Puhelin (014) 260 1179 riikka.reitzer@jyu.fi Kuopio Yliopisto Jari Luostarinen Puhelin 040 547 5882 jari.luostarinen@uku.fi Lappeenranta LTY Rauno Ervelius Puhelin 040 351 8433 rauno.ervelius@lut.fi Oulu Yliopisto Maarit Jokela Puhelin 040 355 9660 maarit.jokela@oulu.fi Pekka Räsänen Puhelin (08) 553 7343 pekka.rasanen@oulu.fi Tampere Yliopisto Olli Kuismanen Puhelin 040 190 4076 olli.kuismanen@uta.fi Turku Yliopistot Mauno Kangasaho Puhelin (02) 333 6053 mauno.kangasaho@utu.fi Vaasa Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Anssi Hakala Puhelin 040 730 1820 anssi.hakala@merinova.fi Keksi 2/2009 27
Keksintösäätiö Tekniikantie 12 (Innopoli) 02150 Espoo Postiosoite: PL 382, 02151 Espoo Puhelin: 020 737 3000 Neuvonta: 020 737 3020 Faksi: 020 737 3001 Sähköposti: info@keksintosaatio.fi tai etunimi.sukunimi@keksintosaatio.fi www.keksintosaatio.fi www.keksintoporssi.com