LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti
ILMOITUSVELVOLLISUUS Lsl 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen jne. palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN Ilmoitusvelvollinen (Lsl 25 ) on velvollinen ilmoittamaan sekä lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyepäilystä (1.4.2015 lukien) että lapseen kohdistuneesta seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä lastensuojelun lisäksi suoraan poliisille: Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta Lapsi = alle 18-vuotiasta henkilöä, seksuaalirikoksissa suojaikäraja on pääsääntöisesti 16 vuotta. Kun osapuolten keskinäisessä iässä ei ole suurta eroa ja kun itsemääräämisoikeutta ei ole rikottu, osapuolten tai toisen alle 16 vuoden ikä ei sellaisenaan viittaa rikokseen. Ilmoitusvelvollisuus ei koske nuorten keskinäisiä tasavertaisia ja vapaaehtoisia seksisuhteita. Lapsiin kohdistuvia rikoslain 20 luvussa mainittuja seksuaalirikoksia ovat mm. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, raiskaus ja törkeä raiskaus. Epäily voi perustua: huolelliseen harkintaan ja havaintoihin uhrin kertomaan rikokseen viittaavista tapahtumista Fyysisiin jälkiin tai vammoihin, jotka viittaavat seksuaalirikokseen Huhuihin, kuulopuheisiin ja pitkälle vietyihin tulkintoihin tulee suhtautua varauksella.
Pahoinpitely Pahoinpitely (Rikoslaki 21 luku 5 ) mukaan "joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Myös yritys on rangaistava. Pahoinpitely voi tapahtua myös tekemättä toiselle ruumiillista väkivaltaa, jolloin edellytetään, että teosta on aiheutunut terveyden vahingoittuminen, kivun aiheutuminen tai toisen saattaminen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Pahoinpitely on lievää, jos siihen sisältynyt väkivalta, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus tai terveyden vahingoittaminen on vähäistä (RL 21 luku 7 ). Rangaistuksena on tällöin sakkoa.
Törkeä pahoinpitely ja vammantuottamus Törkeä pahoinpitely (RL 21 luku 6 ): aiheutetaan vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistuksena on vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta. Vammantuottamus (RL 21 luku 10 ) henkilön huolimattomuus aiheuttaa ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on kysymyksessä vammantuottamus. Rangaistuksena on sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Jos vammantuottamus aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella, on rangaistus törkeästä vammantuottamuksesta sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta (RL 21 luku 11 ).
Heitteillepano, kuolemantuottamus, surma, tappo ja murha Heitteillepano (RL 21 luku 14 ): lapsi saatetaan tai jätetään avuttomaan tilaan, ja siten aiheutetaan vaaraa hänen hengelleen ja terveydelleen. Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Kuolemantuottamus, surma, tappo, murha Jos joku aiheuttaa lapsen kuoleman huolimattomuudellaan, kysymyksessä on kuolemantuottamus, josta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta (RL 21 luku 8 ). Jos lapsen kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja jos rikos myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä, on tekijä tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksestavankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi (RL 21 luku 9 ). Lapsen saattavat myös joutua henkirikosten uhriksi. Niiden eri muotoja ovat surma, tappo, murha ja lapsensurma.
Lapsi kertoo kaltoinkohtelusta, toiminta suhteessa lapseen Pyri suhtautumaan rauhallisesti, lasta hyväksyvästi ja asiallisesti. Kysy mahdollisimman vähän. Jos kysyt, käytä neutraaleja ja avoimia kysymyksiä tarkentamaan lapsen jo kertomaa asiaa, esimerkiksi, "mitä tarkoitat x:llä?". Älä tuo itse keskusteluun uusia asioita. Kirjaa mahdollisuuksien mukaan tarkasti, mitä lapsi kertoo. Kirjaa myös esittämäsi kysymykset. Käytä lapsen omia ilmaisuja, pitäydy tosiasioissa, älä tulkitse. Älä keskustele lapsen kuullen epäilyyn liittyvistä asioista muiden aikuisten kanssa. Kaikissa tilanteissa lapsen kertomus tai muut epäilyn heräämiseen johtaneet havainnot, on kirjattava välittömästi ja mahdollisimman tarkasti. Myös työntekijän omat kysymykset ja kommentit pitää dokumentoida. Huolehdi siitä, että lapsen olosuhteet ovat turvalliset. Voit kertoa lapselle, että ilmoitat asiasta muille viranomaisille. Jos mahdollista, kerro mitä seuraavaksi tapahtuu. Älä anna lapselle väärää tietoa tulevasta.
Ilmoitusvelvollinen voi konsultoida poliisia ja lastensuojelua Jos työntekijä on epävarma siitä, onko tilanne sellainen, että ilmoitus pitää tehdä, hän voi konsultoida poliisia mainitsematta lapsen tai nuoren nimeä. Vastaava konsultointimahdollisuus koskee myös lastensuojeluilmoitusta. Tarvittaessa kysy poliisilta lapsen huoltajille ilmoittamisesta. Ole yhteydessä lastensuojeluun, mikäli epäilet lapsen joutuvan turvattomaan tilanteeseen rikosepäilyä koskevan asian käsittelyn myötä. Mikäli lapsen huoltajille ei tutkinnallisista syistä voida heti kertoa rikosepäilyistä eikä ilmoituksen tekemisestä, on lastensuojelun yhteistyössä poliisin kanssa selvitettävä, miten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Mikäli lastensuojeluilmoitus koskee lapseen kohdistunutta seksuaali- tai pahoinpitelyrikosepäilyä ja epäilty tekijä kuuluu lapsen lähipiiriin, lastensuojelun pitää neuvotella huoltajille ilmoittamisesta poliisin esitutkinnasta vastaavan tutkinnanjohtajan kanssa. Tällöin voidaan sopia milloin ja miten huoltajille kerrotaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta.
Ilmoituksen tekeminen Lapsen epäillään joutuneen ahdistelun, hyväksikäytön tai pahoinpitelyn kohteeksi äskettäin: Tee ilmoitus poliisille välittömästi tutkinnan käynnistämiseksi. Tee lastensuojeluilmoitus lastensuojelun päivystykseen. Terveydenhuolto vastaa akuutista, päivystysluonteisesta somaattisesta hoidosta, muutoin lapsen somaattisen tutkimuksen käynnistäminen on poliisin tehtävä. Akuutissa tilanteessa ole yhteydessä yleiseen hätänumeroon. Kyse on paljon aikaisemmin sattuneista tapahtumista tai tilanteista eikä lapsi ole välittömästi vaarassa: Kirjaa havainnot ja tietoosi tulleet asiat huolellisesti ja tee niiden perusteella ilmoitus poliisille heti kun mahdollista. Tee havaintojesi ja tietoosi tulleiden asioiden perusteella kirjallinen lastensuojeluilmoitus. Mikäli epäilet asian alkavan käsittelyn vaarantavan lapsen olosuhteet, ole yhteydessä lastensuojelun päivystykseen.
Ilmoitusvelvollisuudesta Ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti sillä henkilöllä, jonka tietoon asia rikosepäily on tullut. Poliisin tutkinnan kannalta on tärkeää, että tiedot tulevat henkilöltä, jolla on eniten ensikäden tietoa tapahtumista, joita ilmoitus koskee ilmoituksen tekemistä ei saa delegoida pelkästään hallinnollisen aseman tai työtehtävien perusteella. Mitä enemmän epäilyä koskevia tietoja joudutaan siirtämään tai käsittelemään ennen ilmoituksen tekemistä, sitä suurempi on riski ilmoituksen tekemisen viivästymiselle ja tietojen vääristymiselle tai katoamiselle.
Virka-ajan päivystysnumerot lastensuojelussa Lahti (klo 8-15): 050 3987610 Peruspalvelukeskus Oiva (Hollola, Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ma-to klo 8.15-15.45 ja pe klo 8.15-15.00): 044 780 1482 Virka-ajan ulkopuolella yhteyden sosiaalipäivystykseen saa hätänumeron 112 kautta
TULOSSA TOIMINTAOHJEET LAPSEN KALTOINKOHTELUN EPÄILY- JA SELVITTELYTILANTEESSA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 1. Jos herää epäily lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä Epäilyn herääminen Toiminta lapsen kanssa Kirjaaminen 2. Pyydä lisäohjeita ja konsultoi matalalla kynnyksellä Lastensuojelun virka-ajan päivystysnumerot Poliisin yhteystiedot lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä: Pahoinpitelyepäilyt: Markku Vornanen p. 0295 434 456, Leena Lankinen p. 0295 437 535 Hyväksikäyttöepäilyt: Marko Mäkinen p. 0295 437 551, Anu Siltala p. 050 591 6602, Sina Mujunen p. 050 456 1874 Tays:n Lasten oikeuspsykiatrian työryhmä: Konsultaatiopuhelin viranomaiskäyttöön arkisin klo 9-15: 050 562 7886 3. Tehdään tarvittavat ilmoitukset poliisille ja lastensuojelulle Ilmoitusmenettelystä Kirjaamisohjeita Toiminta akuutissa tilanteessa
Toimintaohjeesta: 4. Esitutkinta Virka-apu poliisille Lapsen haastattelut ja tutkimukset Viranomaisten välinen yhteistyö 5. Terveydenhuoltohenkilöstön ohjeistus ja toimenpiteet Tays:n Lasten oikeuspsykiatrian yksikön laatimat toimintaohjeet terveydenhuollon henkilöstölle PHKS:n toimintaohjeet 6. Arvioidaan välittömien turvaamistoimien, rajoittamistoimenpiteiden sekä edunvalvojan määräämisen tarve yhteistyössä lastensuojelun ja poliisin kanssa Erityisesti poliisin ja lastensuojelun toimenpiteistä sopiminen Lähestymiskielto Edunvalvojan sijaisen määrääminen lapselle 7. Syyteharkinta 8. Oikeudenkäynti 9.Toimenpiteet rikosprosessin jälkeen Lastensuojelun tukitoimet Terveydenhuollon toimenpiteet (esim. terapia)