Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2015 (OR. en) 5957/15 UEM 24 ECON 74 SOC 51 POLGEN 12 EMPL 19 EDUC 19 ENV 41 RECH 18 ENER 24 SC 12 TELECOM 27 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Coreper II ja neuvosto Eurooppalainen ohjausjakso 2015 vuotuinen kasvuselvitys: makrotaloutta ja julkista taloutta koskevaa ohjausta jäsenvaltioille ja varoitusmekanismia koskeva kertomus = Ehdotus neuvoston päätelmiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena talous- ja rahoituskomitean valmistelema yhdeksi asiakirjaksi koottu ehdotus neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja varoitusmekanismia koskevasta kertomuksesta. 5957/15 paf,msu/ip/jk 1
Luonnos Ecofin-neuvoston päätelmiksi Neuvosto (Ecofin) I VUODEN 2015 EUROOPPALAINEN OHJAUSJAKSO 1. ON TYYTYVÄINEN komission vuotuiseen kasvuselvitykseen 2015, jossa asetetaan laajat poliittiset painopisteet työpaikkoja ja kasvua varten EU:ssa ja jäsenvaltiossa ja joka on lähtökohtana vuoden 2015 eurooppalaiselle ohjausjaksolle; sekä PALAUTTAA MIELEEN joulukuun 2014 Eurooppa-neuvoston päätelmät keskeisistä toimenpiteistä, joilla lisätään unionin houkuttelevuutta tuotannon, investointien ja innovoinnin kannalta sekä talouspolitiikan tiiviimmän koordinoinnin tarpeesta. 2. ON PITKÄLTI SAMOILLA LINJOILLA kuin komission analyysi EU:n taloustilanteesta ja poliittisista haasteista. Kunnioittaen täysin kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden roolia rakenne-, finanssi- ja rahapolitiikalla on edistettävä kasvumyönteistä lähestymistapaa, jotta jatkuvaan alhaiseen kasvuun, hyvin alhaiseen inflaatioon, korkeaan velkaan ja korkeaan työttömyyteen liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista vaikuttamalla EU:n talouden sekä kysyntä- että tarjontapuoleen. Viimeaikaisista parannuksista huolimatta elpyminen on heikompaa kuin alun perin odotettiin, koska tuottavuuden kasvu on heikkoa, investoinnit vähäisiä ja työttömyys korkea. Jos näihin tekijöihin ei puututa, ne heikentävät huomattavasti Euroopan kasvupotentiaalia ja vaikeuttavat näin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. 3. KOROSTAA tätä taustaa vasten tarvetta edistää investointeja, parantaa yleistä liiketoimintaympäristöä ja puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin Euroopassa sekä jatkaa ja tehostaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa rakenneuudistuksia jatkaa kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamista, jotta kasvulle ja työpaikoille luotaisiin perusta Euroopassa ja edettäisiin kohti Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita. ON YHTÄ MIELTÄ komission esittämistä politiikan laajoista painopistealueista, joihin jäsenvaltioiden ja EU:n toimin olisi vuonna 2015 keskityttävä, eli investointien edistämisestä, jatkuvasta sitoutumisesta rakenneuudistuksen täytäntöönpanoon ja finanssipoliittisen vastuun kantamisesta. Nämä painopisteet olisi pantava täytäntöön yhdennetysti, jotta haasteisiin voitaisiin vastata tehokkaasti sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa. Kaikki kolme painopistealuetta ovat tärkeitä ja vahvistavat toisiaan. 5957/15 paf,msu/ip/jk 2
4. ON TYYTYVÄINEN komission ehdotuksiin virtaviivaistaa ja vahvistaa eurooppalaista ohjausjaksoa. PALAUTTAA MIELEEN talous- ja rahoituskomitean sekä talouspoliittisen komitean yhteisestä lausunnon Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnista sekä sen täytäntöönpanon eurooppalaisen ohjausjakson välityksellä. ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että ohjausjakson yksinkertaistamisen tavoitteena on lisätä prosessin poliittista omistajuutta, ennustettavuutta, vastuuvelvollisuutta ja hyväksyntää, jotta sen uskottavuutta ja vertailukelpoisuutta jäsenvaltioiden kesken voitaisiin parantaa ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tehostaa. MYÖNTÄÄ, että yhden ainoan jäsenvaltioittain laadittavan kattavan talousarvioinnin julkaiseminen helmikuun lopussa lisää myös prosessin läpinäkyvyyttä ja mahdollisen palautteen saamista komission analyysista ja antaa enemmän aikaa perehtyä EU:n ohjeistukseen ja keskustella siitä, minkä pitäisi edelleen lisätä omistajuutta ja monenvälistä valvontaa. KOROSTAA tuloksellisuuden ja politiikan täytäntöönpanon, muun muassa maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon seurantaa läpi vuoden. KEHOTTAA talous- ja rahoituskomiteaa ja talouspoliittista komiteaa osallistumaan tiiviisti prosessiin. 5. MYÖNTÄÄ, että eurooppalaisesta ohjausjaksosta käytävä keskustelu ja siihen tehtävät muutokset ovat myös tärkeitä komission puheenjohtajan yhdessä Eurooppa-neuvoston, Euroopan keskuspankin ja euroryhmän puheenjohtajien kanssa koordinoimaa talouden ohjausta ja hallintaa koskevaa tulevaa työskentelyä silmällä pitäen. Se on tärkeää myös komission Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin kannalta, sekä ODOTTAA KIINNOSTUNEENA keskustelua kevään 2015 Eurooppa-neuvostossa. II NANSSI- JA MAKROTALOUSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT Investointiympäristön parantaminen ja investointien edistäminen 6. MYÖNTÄÄ, että on kiireellistä edistää investointeja, jotta EU:n talouden elpymistä ja kasvupotentiaalia voitaisiin vahvistaa. PALAUTTAA MIELEEN lokakuussa 2014 annetut neuvoston päätelmät toimenpiteistä investointien tukemiseksi. 7. ON TYYTYVÄINEN Euroopan investointiohjelmaan, jonka komissio esitteli yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa, joka täydentää ja edistää nykyisiä toimia ja jonka tavoitteena on ottaa vuoden 2017 loppuun mennessä käyttöön vähintään 315 miljardia euroa julkisten ja yksityisten investointien kasvattamiseksi. 5957/15 paf,msu/ip/jk 3
8. KANNATTAA ohjelman kohdistamista kolmeen toimintapoliittisen tavoitteeseen: (i) investointien viimeaikaisen laskusuuntauksen kääntäminen jälleen kasvuun ja lisävauhdin antaminen työpaikkojen luomiselle ja EU:n talouden elpymiselle; (ii) ratkaisevan askelen ottaminen kohti Euroopan talouden pitkäaikaisten tarpeiden täyttämistä lujittamalla sen kilpailukykyä strategisilla aloilla; (iii) inhimillisten resurssien ja fyysisen infrastruktuurin eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen ja keskittyminen erityisesti sisämarkkinoiden kannalta elintärkeisiin yhteenliitäntöihin. Ohjelman pitäisi myös edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen. 9. KOROSTAA, että investointiohjelman mukaisesti toteutettavissa aloitteissa on tärkeää puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja reaalitalouden tarpeisiin ja sitä tulisi täydentää toimenpiteillä, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä ja tehdään investoinneista houkuttelevampia. Entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin 10. KOROSTAA, että Euroopan talouden kilpailukyvyn lisääminen ja pitkäaikaisia investointeja tukevan asianmukaisen sääntely-ympäristön varmistaminen ovat kasvun kannalta keskeisiä seikkoja. KOROSTAA rakenneuudistusten tärkeyttä. MYÖNTÄÄ, että tuote-, palvelu- ja työmarkkinoiden rakenneuudistusten tehokas täytäntöönpano on keskeistä tuottavuuden kasvun edistämisen, kilpailukyvyn ja liiketoimintaympäristön parantamisen ja siten tuottavien yksityisten investointien, työllisyyden ja kasvupotentiaalin tukemisen kannalta. Lisäksi niillä voidaan edistää EU:n kasvumallin kestävää tasapainottamista, lieventää velkavivun purkamisen negatiivisia sivuvaikutuksia sekä ehkäistä makrotalouden epätasapainotiloja. 11. MYÖNTÄÄ, että EU:n yhteismarkkinat ovat edelleen suurin kasvun lähde EU:n tasolla ja että tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttaminen on ensisijainen tavoite, KOROSTAA, että on tarpeen poistaa palvelujen sisämarkkinoiden perusteettomat ja suhteettomat esteet, muun muassa asiantuntija- ja yrityspalvelusektorilla sekä rakennus- ja vähittäispalveluissa ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA alaa koskevia komission aloitteita. ODOTTAA myös KIINNOSTUNEENA komission aloitteita, jotka koskevat pääomamarkkinaunionin luomista. MYÖNTÄÄ, että sitä varten on voimakkaasti pyrittävä edelleen yhdentämään palvelu- ja tavaramarkkinoita, sillä kyseisten markkinoiden työllisyys-, kasvu- ja innovointipotentiaali on merkittävä. 5957/15 paf,msu/ip/jk 4
12. KOROSTAA, että digitaaliset sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät työpaikkojen, kasvun ja innovoinnin kannalta, sillä globaali talous on muuttumassa digitaaliseksi. KOROSTAA, että tieto- ja viestintätekniikka ei ole pelkästään ala vaan nykyaikaisen innovatiivisen talouden perusta. 13. KOROSTAA, että energiamarkkinoilla tarvitaan lisää rakenneuudistuksia sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden sekä Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 sopimien, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden mukaisesti. Lisäksi rakenneuudistuksilla parannetaan energian toimitusvarmuutta ja saadaan valmiiksi energian sisämarkkinat, muun muassa parempien yhteenliitäntöjen avulla. 14. TUNNUSTAA jäsenvaltioiden toimet rakenneuudistusten toteuttamiseksi. ON YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että eurooppalaisten talouksien uudistamisen ja nykyaikaistamisen taustalla on viime kädessä pyrkimys tukea Euroopan sosiaalista mallia. KOROSTAA lisätoimenpiteiden tärkeyttä naisten osuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla potentiaalisen kasvun lähteenä. 15. KOROSTAA, että kaikissa jäsenvaltioissa tarvitaan lisää uudistustoimia, joilla vastataan työmarkkinoilla edelleen esiintyvään jäykkyyteen ja haavoittuvuuteen. KOROSTAA tarvetta keskittyä tiettyihin keskeisiin uudistettaviin aloihin, muun muassa työmarkkinadynamiikkaan, eläkeuudistuksiin, sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamiseen, tuote- ja palvelumarkkinoiden kilpailun parantamiseen, liiketoimintaympäristön toimintaedellytysten kehittämiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovointi-investointien laadun parantamiseen sekä julkishallinnon tehokkuuden parantamiseen. Vaikka ainakin muutamat näistä aloista ovat tärkeitä kaikille jäsenvaltioille, sekä haasteet että sen vuoksi tarkemmat asiaankuuluvat toimenpiteet vaihtelevat maittain. 16. KOROSTAA, että euroalueella olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden uudistusten täytäntöönpanoon, jotka ovat erityisen tärkeitä euroalueen joustavammalle toiminnalle, sekä positiivisen synergian lisäämiselle ja kielteisten heijastusvaikutusten välttämiselle. 5957/15 paf,msu/ip/jk 5
Eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen 17. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE merkittävän edistymisen julkisen talouden vakauttamisessa. TOTEAA, että samaan aikaan julkinen velka on useimmissa jäsenvaltioissa yhä korkealla tasolla ja velkatason saaminen laskuun on edelleen tarpeen. PAINOTTAA tästä syystä olevan olennaisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat sovittua kasvua edistävää ja eriytettyä julkisen talouden vakauttamisen strategiaa julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. PAINOTTAA, että kaikkien jäsenvaltioiden on pantava finanssipoliittiset toimenpiteensä täytäntöön vakaus- ja kasvusopimuksesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti, jotta automaattiset vakauttajat voisivat toimia sovitulla rakenteellisen sopeuttamisen tiellä varmistaen samalla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden. Nämä politiikat olisi kytkettävä vahvasti kansallisiin ohjausjärjestelmiin luottamuksen lisäämiseksi. PANEE näin ollen TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että komissio aikoo toimittaa vuoden 2015 puoliväliin mennessä kokonaisvaltaisen arvion finanssipoliittisen sopimuksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. 18. PALAUTTAA MIELEEN euroalueen jäsenvaltioiden 8. joulukuuta tekemän sitoumuksen, jonka mukaan ne puuttuvat komission vuoden 2015 alustavista talousarviosuunnitelmista antamissa lausunnoissa määritettyihin riskeihin; ja KEHOTTAA jäsenvaltioita seuraamaan edelleen tiiviisti euroalueen finanssipolitiikan kokonaistilannetta, muun muassa finanssipolitiikan viritystä, ja keskustelemaan niistä komission talousennusteiden pohjalta. 19. PANEE MERKILLE komission äskettäisen tiedonannon, joka tarjoaa lisää ohjeistusta siitä, miten komissio aikoo hyödyntää parhaalla tavalla vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisiin sääntöihin sisältyvää joustoa. PANEE MERKILLE komission pyrkimykset selkeyttää tapoja, joilla varmistetaan, että yhteinen finanssikehys tukee EU:n työllisyys- ja kasvustrategiaa, erityisesti mitä tulee investointeihin ja rakenneuudistuksiin, ja heijastaa samalla paremmin suhdannetilanteita yksittäisissä jäsenvaltioissa. PAINOTTAA tarvetta ylläpitää vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon uskottavuus ja tuloksellisuus. 5957/15 paf,msu/ip/jk 6
20. TÄHDENTÄÄ, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota julkisen talouden sopeuttamisen laatuun ja sen osatekijöihin sekä siihen, miten finanssipolitiikka vaikuttaa kasvuun, tehostamalla menojen käyttöä ja asettamalla tuottavat investoinnit etusijalle valtion varainkäytössä, siirtymällä kohti tehokkaampaa ja kasvua paremmin tukevaa verojärjestelmää sekä puuttumalla veropetoksiin ja verovilppiin, jotta voidaan varmistaa verotuksen oikeudenmukaisuus ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus kerätä verotulot tehokkaammin. III Varoitusmekanismia koskeva kertomus 21. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission neljännen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, joka on lähtökohtana makrotalouden epätasapainoa koskevalle menettelylle vuoden 2015 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. ON TYYTYVÄINEN siihen, että jäsenvaltiot ovat edelleen edistyneet ulkoisen ja sisäisen epätasapainonsa korjaamisessa, erityisesti, kun tarkastellaan vaihtotaseen alijäämää, kilpailukykyä ja taseiden korjaamista kaikilla aloilla, mikä osaltaan edistää EU:n ja euroalueen tasapainottamista. TOTEAA kuitenkin, että hidas kasvu- ja inflaatiovauhti vaikeuttavat epätasapainojen ja makrotalouden riskien vähentämistä, ja TUNNUSTAA, että tärkeitä haasteita on vielä jäljellä ja että politiikkatoimissa on edistyttävä edelleen erityisesti mittavan julkisen ja yksityisen velkaantumisen ja suuren ulkomaisen velan kaltaisten epätasapainotilojen korjaamiseksi, jotka aiheuttavat kestävyysongelmia. EU:n kilpailukyvyn parantaminen on edelleen yksi painopistealueista. Samanaikaisesti muutamien jäsenvaltioiden suuret vaihtotaseen ylijäämät jatkuvat ja vaativat edelleen lisätarkastelua. 22. PANEE MERKILLE, että komission varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessaan esittelemässä taloudellisessa arvioinnissa tunnistettiin 16 jäsenvaltiota, joiden tilanne edellyttää tarkempaa analyysiä perusteellisissa tarkasteluissa. Niiden perusteella voidaan todeta epätasapainotilojen olemassaolo tai jatkuminen sekä määritellä epätasapainon luonne. TOTEAA, että on tarpeen analysoida tarkemmin viimeaikaista kehitystä niissä jäsenvaltioissa, joissa todettiin epätasapainotiloja viime vuonna, sen arvioimiseksi, kuinka vakava epätasapaino on, onko se jatkuvaa, mitä riskejä se aiheuttaa ja miten epätasapainon purkamisessa on edistytty. Tässä otetaan huomioon asianmukaisten toimenpiteiden, muun muassa aiemmin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suositeltujen toimenpiteiden täytäntöönpano. 5957/15 paf,msu/ip/jk 7
23. Vaikka makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä ei arvioidakaan makrotalouden sopeutusohjelmaan osallistuvia maita, koska ohjelmaan sisältyy niiden tarkka valvonta, neuvosto KOROSTAA, että näiden maiden sopeutusohjelmien osana olisi pidettävä yllä tähän mennessä saavutettua edistymisvauhtia niiden uudistusten alalla, joilla pyritään korjaamaan makrotalouden todettu epätasapaino. ON TYYTYVÄINEN Portugalin siirtymiseen tavanomaisen valvonnan piiriin ja perusteellisen tarkastelun laatimiseen vuoden 2014 puolivälissä saavutetun talouden sopeutusohjelman onnistuneen täytäntöönpanon johdosta. KATSOO, että tätä samaa menettelyä olisi noudatettava muiden sopeutusohjelmaan kuuluvien maiden osalta sen jälkeen, kun ne ovat vieneet onnistuneesti päätökseen talouden sopeutusohjelmansa. KANNATTAA komissio aikomusta laatia Romaniaa koskeva perusteellinen tarkastelu ottaen huomioon sopeutusohjelman puolivuotisarviointien toteuttamisen viivästymisen. 24. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission aikomuksen julkaista helmikuun 2015 lopussa perusteelliset tarkastelut yhdessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjojen kanssa yhdistettynä analyysiasiakirjana kunkin jäsenvaltion osalta ensimmäistä kertaa. Tämän uskotaan helpottavan syvällisiä monenvälisiä keskusteluja havainnoista ja ehdotetuista menettelyyn liittyvistä jatkotoimista. Tämän ansiosta makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät tekijät voitaisiin myös määritellä selkeämmin maakohtaisissa suosituksissa osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Jotta menettely kohdennetaan oikein ja jotta se olisi tehokas, neuvosto KOROSTAA, että on keskityttävä keskeisiin haasteisiin, erityisesti kilpailukyvyn palauttamiseen ja mittavan julkisen ja yksityisen velkaantumisen ja suuren ulkomaisen velan korjaamiseen, samalla kun tehdään selkeä ero niiden haasteiden välillä, joita jäsenvaltioilla on sen suhteen, minkä tyyppisistä ja minkä asteisista riskeistä on kyse ja miten kiireellistä niihin puuttuminen on kielteisten seurausten välttämiseksi. KATSOO, että makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn korjaavaa osiota olisi sovellettava tarvittaessa. 5957/15 paf,msu/ip/jk 8
25. TÄHDENTÄÄ, että kuten makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn edellisten kierrosten aikana, perusteellisiin tarkasteluihin olisi sisällyttävä tarkasteltavana olevan jäsenvaltion makrotalouden epätasapainon lähteiden ja niihin liittyvien riskien läpikotainen selvittäminen. Havaitun kehityksen taustalla olevien pääasiallisten aiheuttajien tarkastelemiseksi yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti olisi otettava asianmukaisesti huomioon maakohtaiset taloudelliset olosuhteet ja varmistettava laajan analyysivälineistön sekä tuoreimpien määrällisten ja laadullisten maakohtaisten tietojen käyttäminen; KEHOTTAA komissiota kiinnittämään edelleen erityistä huomiota mahdollisiin kielteisiin heijastusvaikutuksiin, jotka liittyvät tarkasteltavana olevan jäsenvaltion talouspolitiikkaan ja makrotalouden epätasapainoon; KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota toimittamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot ja vaihtamaan niitä. 26. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että komissio on käyttänyt uusimpia tilastollisia standardeja tulostauluun sisältyviin indikaattoreihin ja sen lisäindikaattoreihin. KATSOO, että nykyiset makrotalouden tulostaulun indikaattorit kattavat tärkeimmät makrotalouden epätasapainoon ja kilpailukyvyn kehitykseen liittyvät näkökohdat. TÄHDENTÄÄ, että on tarpeen jatkaa teknistä työtä, jolla edelleen parannetaan ja kehitetään tulostaulun soveltuvuutta, kuten myös analyysivälineitä ja -puitteita epätasapainon syntymisen ja sen purkamisen taustalla olevin kehityslinjojen ja pääasiallisten aiheuttajien arvioimiseksi, sekä tuetaan makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn avoimuutta. 27. PANEE MERKILLE komission aikomuksen harkita edelleen sosiaalisten indikaattorien roolia varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa ja perusteellisten tarkastelujen työllisyys- ja sosiaalinäkökohtien analyysissä. PAINOTTAA, että makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn luonne on säilytettävä tarkoin samoin kuin avoimuus ja johdonmukaisuus kaikkien olemassa olevien indikaattoreiden kesken. PAINOTTAA, että sosiaalisten indikaattoreiden käyttö makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä olisi rajoitettava siihen, että makrotalouden epätasapainotilojen korjaamiseen liittyvästä sosiaalisesta kehityksestä saadaan parempi käsitys. Tämän varmistamiseksi jäsenvaltioiden kanssa on käytävä edelleen teknisiä keskusteluja. 5957/15 paf,msu/ip/jk 9
28. ON TYYTYVÄINEN komission laatimaan talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkasteluun, muun muassa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn soveltamisen tarkasteluun; ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että vaikka makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn voimaantulosta on vasta vähän aikaa, se on edistänyt epätasapainotilojen tunnistamista ja niiden luonteen määrittämistä sekä parantanut jäsenvaltioiden mahdollisuuksia ymmärtää niiden omia ja yhteisiä toimintapoliittisia haasteita ja linjauksia; KATSOO, että prosessin ennustettavuutta ja vakautta, muun muassa prosessin jälkeen toteutettavassa seurannassa, ja asianmukaisten toimintapoliittisten suositusten täytäntöönpanoa olisi parannettava kansallisella tasolla. 29. KEHOTTAA lopuksi jäsenvaltioita käsittelemään tulevissa kansallisissa uudistusohjelmissaan sekä vakaus- tai lähentymisohjelmissaan kunnianhimoisella ja konkreettisella tavalla makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä esiin tulleita kysymyksiä. 5957/15 paf,msu/ip/jk 10