Etelä-Suomi Päätös Nro 48/2013/2 Dnro ESAVI/203/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2013 ASIA Letonsuon turvetuotannon ympäristölupa, Forssa HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on 30.8.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Letonsuon noin 37 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Forssan kaupungin Koijärven kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hämeen ELY-keskus on 8.10.2010 päivätyssä kirjeessään todennut, että Letonsuon turvetuotantoalueen toiminnalle tulee hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.8.2011 mennessä. Vapo Oy:llä on suoaluetta vuokrattuna Letonsuon alueella yhteensä 40 ha. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2034 ja 28.3.2035 saakka. Hankealueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka sai lainvoiman 28.12.2007. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. Maakuntakaavassa Letonsuon alue on osoitettu turvetuotantoalueeksi merkinnällä EOt 5. Letonsuon läheisyydessä olevia kaavamerkintöjä ovat alueen kaakkoispuolella oleva Pahurinharjun sora-alue (EOh 2) ja Valijärven harju (MYg), lounaispuolella oleva Koi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
joenharjun sora-alue (EOh 1) sekä luoteispuolella sijaitseva Kanervanvuoren kalliokiviaineksenottoalue (EOk 4). Letonsuon lounaispuolella sijaitseva Koijärven kylä on merkitty maakuntakaavaan maaseudun kehittämisen kohdealueeksi ja arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kylän alueella sijaitsee merkittävä yhtenäinen peltoalue. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Letonsuon lupahakemuksen mukainen tuotantoala on 36,8 ha, joka on kokonaisuudessaan jo turvetuotannossa olevaa aluetta. Alue koostuu yhdestä lohkosta (34,3 ha) ja tuotettavasta auma-alueesta (2,5 ha). Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1997. Viime vuosina alueella on tuotettu keskimäärin 26 000 m 3 turvetta vuodessa. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Tuotantovuorokausia on vuodessa noin 30 toiminnan ajoittuessa toukokuusta syyskuuhun. Hakemuksen mukainen keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 18 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta, ja kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Forssan Energialle ja Keravan Energialle. Jonkin verran turvetta toimitetaan lähiympäristöön mm. kuivikkeeksi, kompostointiin ja maanparannukseen. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Turvetuotannosta poistuu vuoteen 2020 mennessä noin 11 ha, ja tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2031. Tämän jälkeen alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneet alueet rajataan toiminnan aikana erilleen tuotannon piirissä olevista. Alueen jälkikäyttömuodoista päättävät maanomistajat, kysymykseen tulevat esimerkiksi metsittäminen ja viljely. Lakkikeitaan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kahden henkilötyövuoden verran. Välillisiä työpaikkoja syntyy noin kolme henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Letonsuon tuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet ohjataan alueen kaakkoiskulmasta Letonojaan, joka laskee noin 350 m:n päässä Koijokeen. Koijoki yhdistyy Loimijokeen noin 50 km tuotantoalueen alapuolella Koskenkylässä. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan määrätyn ajan vesiensuojelurakenteiden kautta. Kuivatusvesien nykyiseen käsittelyyn kuuluvat sarkaojien päisteputkipidättimet sekä pintapuomilla ja virtaamansäädöllä varustetut laskeutusaltaat. Esitettyyn vesien käsittelysuunnitelmaan kuuluvat sarkaojien lietetaskut,
sarkaojapidättimet sekä yksi veden kemialliseen käsittelyyn mitoitettu laskeutusallas. Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pumppausaseman ja kemikalointiyksikön kautta laskeutusaltaaseen. Kemiallinen käsittely toteutetaan sähkökäyttöisen ruuvikuljettimen veteen syöttämällä rakeisella rautasulfaatilla. Laskeutusaltaan pituus on 50 m, altaan pintaleveys 15 m, pohjan leveys 5 m, syvyys 3 m ja tilavuus 1 500 m 3. Veden viipymä altaassa on 10,5 tuntia ja keskivirtaama 40 l/s (144 m 3 /h). Letonsuon turvetuotannosta aiheutuvan vuotuisen brutto- ja nettokuormituksen arvioidaan nykyisellä perustason vesienkäsittelyllä ja kemiallisen käyttöönoton jälkeen olevan seuraava: 3 Käsittely Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Kiintoaine kg/a Kok-N kg/a Kok-P kg/a Kiintoaine kg/a Kok-N kg/a perustaso 1 300 310 10 900 220 6,4 perus+kem. 1 100 270 6,7 790 190 4,1 Kok-P kg/a Pöly, melu ja liikenne Arvio Letonsuon tulevasta kuormituksesta kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen perustuu alueen vuosien 2007 2010 tarkkailutuloksiin ja Vapo Oy:n Leppisuon tuotantoalueen vesienkäsittelyssä saatuihin reduktioarvoihin. Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen kuormausvaiheessa on melko vähäistä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen ja vesistöihin sekä maaston muodot ja ympäröivä puusto. Pienillä ja erillisillä tuotantolohkoilla pölyäminen jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja, kuten Letonsuolla käytettävä syklonilla varustettu imuvaunu. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä sekä turveaumojen sijoittaminen vähintään 400 m:n etäisyy-
delle asutuksesta vähentävät tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Turvekuljetukset suojataan kuormien pölyämisen ehkäisemiseksi. Letonsuon tuotantoalueen ja asuinrakennusten väliin jää sijainnista riippuen joko metsää tai kapea kaistale puustoa, lukuun ottamatta itäpuolella olevan asuinrakennuksen ja suon välistä aukeaa. Koska kiinteistön ja tuotantoalueen välinen maasto on aukeaa tai puustoa on vähän, voi pölyä ajoittain levitä kiinteistöille. Tuotantotoiminnassa otetaan ohjeiden mukaisesti huomioon tuulen suunta. Tarvittaessa tuotanto voidaan pölyhaittaa aiheuttavissa tuuliolosuhteissa keskeyttää. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana turvealueella saatetaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Letonsuon tuotantoalue on kooltaan melko pieni ja sen toiminta on vakiintunut, joten tuotannon aiheuttaman melun määrä ei tule enää lisääntymään nykyisestä. Melun määrää pyritään lisäksi vähentämään käyttämällä uusia ja nykyaikaisia työkoneita. Melulle asetetut ohjearvot eivät muissa vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevilla asutuilla kiinteistöillä. Hakijan arvion mukaan ympäröivä puusto, tuotantoalueen koko, tuotantopäivien lukumäärä, vallitsevat tuulensuunnat ja asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta melun tai pölyämisen aiheuttamaa rasitusta. Letonsuon tuotantoalueella melu- ja pölyhaittojen ehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä alueen toiminnasta ole tullut meluun tai pölyyn liittyviä valituksia. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille rekka-autoilla (130 kuormaa) pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa 4
Varastointi ja jätteet jaksossa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu alueelle johtavaa yksityistietä pitkin maantielle 284 ja siitä edelleen käyttöpaikkaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan tuotantoalueelle keväällä ja viedään pois tuotantokauden lopussa. Tuotantokoneet ovat alueella ympäri vuoden ja kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi alueella on kevyttä liikennettä ja jonkin verran muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 17 000 l. Samanaikaisesti alueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 110 l ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Tuotannossa syntyy 110 l jäteöljyjä, noin 20 kg kiinteää öljyjätettä, noin 500 l kuivajätettä, 1 000 kg aumamuovia ja 70 kg rautaromua. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja kuivajätteen erityisille jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keräyksen ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu toimitetaan kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistusrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Letonsuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pintavalutukseen soveltuvaa suoaluetta. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 5
Hakijan arvioon mukaan Letonsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Letonsuo on kokonaisuudessaan turvetuotannossa olevaa aluetta. Alueen pohjoisreunalla on tuotantoalueen ja pellon välissä kapea puusuojavyöhyke, ja muissa ilmansuunnissa metsää tai hiekkamuodostumaa. Alueen eteläpuolella on harjukohouma ja soranottoalueita. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee vanha käytöstä poistettu kaatopaikka. Tuotantoalueen Koijärven pohjavesialueen ns. reunavyöhykkeellä sijaitsevan osan turvepaksuus vaihtelee välillä 1,8 3,2 m. Alueen jäljellä oleva turvemäärä on noin 70 000 m 3 ja tuotantoaika 15 20 vuotta. Letonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 13,5 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Lähin asutuskeskittymä on Koijärven kylä noin 1,5 km:n etäisyydellä suosta lounaaseen. Tuotantoalue rajoittuu pohjois- ja itäpuoliltaan peltoihin ja muilta osin metsään tai harjuun. Sen välittömässä läheisyydessä ei ole muita turvetuotannon piirissä olevia soita. Letonsuon tuotantoalueen ympäristössä on asutusta lähimmillään 250 m etäisyydellä Harjun tilalla. Muita lähellä sijaitsevia asuinkiinteistöjä ovat Ahola 260 m:n ja Anttila 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Viidensadan metrin etäisyydellä kiinteistöjä on yhteensä 11 ja hieman yli 500 m:n päässä tuotantoalueesta on vielä kaksi kiinteistöä. Vapaa-ajan asuntoja on alle 500 m:n etäisyydellä alueesta kuusi kappaletta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueesta 3,2 km koilliseen sijaitsee Koijärven Natura-alue (FI0302001), joka on merkittävä lintuvesi ja kosteikko. Hankealueesta 4,7 km kaakkoon on Saloistenjärvi Kyynäräjärven Natura-alue (FI0344007), joka muodostaa luonnontilaisten humusjärvien kokonaisuuden. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole muita suojelualueita. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Hankealueella ei ole tavattu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja lajeja tai luonnonsuojelulain mukaisia erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Letonsuon keskustasta kahden kilometrin säteellä ovat ainakin vuonna 2008 pesineet sekä viirupöllö että tuulihaukka. 6
Hankealueella ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain mukaisia alle hehtaarin kokoisia lampia tai järviä eikä luonnontilaisia uomia tai lähteitä. Hankealueesta noin 600 m luoteeseen on pieni lampi. Hankealue sijaitsee eteläosastaan noin 3 ha:n pinta-alalta Koijärven 1. luokan pohjavesialueella (0406103), jolla arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on 1 000 m 3 /vrk. Pohjavesialueen pinta-ala on 4,09 km 2, josta muodostumisaluetta on 1,58 km 2. Noin 2 km tuotantoalueesta länteen sijaitsee Koijärven vedenottamo, joka ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Pohjaveden virtaussuunta on Letonsuon kohdalla itään kohti Koijokea, poispäin vedenottamosta. Tuotantoalueen ympäristössä on tehty pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua vuosina 1995 1997 ja samoista näytepisteistä pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden määritys heinäkuussa 2012. Hakijan arvion mukaan pohjaveden pinnankorkeuksissa ei ole tapahtunut muutoksia tarkkailuvuosien välillä. Lähikiinteistöillä vuonna 2011 tehdyssä kaivokyselyssä ei ilmennyt, että kaivojen veden laadussa tai riittävyydessä olisi ollut ongelmia. Hakijan arvion mukaan Letonsuon toiminnalla ei ole pohjavesivaikutuksia tai vaikutuksia pohja- ja talousveden ottoon lähialueella. 7 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Letonsuo sijaitsee Koijoen yläosan valuma-alueella (35.964). Kuivatusvedet johdetaan Letonojaa pitkin Koijokeen ja edelleen Loimijokeen, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen (35). Koijoen (1991 2005) virtaamatiedot Letonsuon alapuolella Matkun kohdalla ovat seuraavat: keskialivirtaama 0,03 m 3 /s, keskivirtaama 1,3 m 3 /s ja keskiylivirtaama 9,2 m 3 /s. Koijoen laskiessa Loimijokeen keskialivirtaama on 0,09 m 3 /s, keskivirtaama 4,0 m 3 /s ja keskiylivirtaama 29 m 3 /s. Letonsuon toimintaan liittyen ei ole tehty vesistötarkkailua. Letonsuota lähinnä oleva Koijoen havaintopiste, josta on vesianalyysituloksia pidemmältä ajalta, on Humppilassa sijaitseva piste Koijoki 25.6. Hämeen vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen 2000 2003 mukaan Koijoen käyttökelpoisuus on joen yläosassa hyvä ja Matkun kohdalta Loimijokeen saakka välttävä. Loimijoki on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Koijoen vesi on ravinnepitoisuuksien ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella rehevää ja humuspitoista. Happamuudeltaan vesi on lähes neutraalia. Koijokea kuormittavat mm. alueen maa- ja metsätalous.
Kalasto ja kalastus Letonsuon kuivatusvesien lisäksi Koijokeen laskevat myös Vapo Oy:n Keinusuon turvetuotantoalueen (pinta-ala 7 ha) kuivatusvedet. Koijoella hankealueen alapuolella kalastus on hyvin pienimuotoista ja satunnaista onkimista. Loimijoen kalataloudellisen tarkkailun raportissa (2008) on todettu, että Koijoella kalasti yhteensä noin 10 henkilöä, joiden tärkein pyydys oli katiska ja runsaimmat saalislajit hauki ja ahven. Loimijokea hyödynnetään virkistyskalastusalueena. Loimijoen kalataloudellisen tarkkailun mukaan joella kalasti vuonna 2008 yhteensä noin 370 henkilöä. Käytetyimmät pyydykset olivat onki ja pilkki, ja kalastusalueen runsaimmat saalislajit olivat hauki, lahna, särki ja ahven. Eniten kalastusta haittaaviksi tekijöiksi nimettiin vedenpinnan säännöstely ja pyydysten likaantuminen. Koijoella tehdyissä koekalastuksissa (v. 2008) saatiin rysäpyynnillä saaliiksi 12 eri kalalajia, mm. ahven, lahna ja toutain. Loimijoella vastaava luku kalastuspaikasta riippuen oli 11 15 lajia. Istutusrekisterin mukaan Loimijokeen on istutettu vuosina 2000 2010 kirjolohta, toutainta ja kuhaa. Koijokeen on istutettu kuhaa vuonna 2010. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vesienhoitosuunnitelma Nykyisillä vesienkäsittelyrakenteilla Letonsuon toiminnasta aiheutuva nettopitoisuuslisäys Koijoen yläosassa Matkun kohdalla on keskivirtaamatilanteessa 0,022 mg/l kiintoainetta, 0,2 µg/l fosforia ja 5,3 µg/l typpeä. Vastaavat luvut kemiallisen käsittelyn käyttöönoton jälkeen ovat 0,019 mg/l kiintoainetta, 0,1 µg/l fosforia ja 4,5 µg/l typpeä. Tuotantoalueen koko on tuolloin 0,2 % koko valuma-alueesta. Koijoen laskiessa Loimijokeen vastaavat nettopitoisuuslisäykset ovat nykytilanteessa 0,007 mg/l kiintoainetta, 0,05 µg/l fosforia ja 1,7 µg/l typpeä ja kemiallisen käsittelyn käyttöönoton jälkeen 0,006 mg/l kiintoainetta, 0,05 µg/l fosforia ja 1,4 µg/l typpeä. Tuotantoalueen koko on tuolloin 0,08 % valuma-alueesta. Koijoen ravinnepitoisuuksien keskiarvo vuosina 2008 2011 (Humppilan havaintopiste) oli 160 µg/l fosforia ja 1 870 µg/l typpeä. Hakijan arvion mukaan Letonsuon nykyinen ja tuleva kuormitus eivät juuri vaikuta Koijoen tai Loimijoen kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormaan. Letonsuon turvetuotannon tulevan kuormituksen vaikutus kalastoon on hakemuksen mukaan vähäinen koko purkuvesistössä. Letonsuon turvetuotantoalueelle suunniteltu vesienkäsittely edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja on täten hakijan arvion mukaan Ko- 8
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu kemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Loimijoki on Pyhäjärvi-Hämeen toimialueella luokiteltu ekologiselta luokaltaan tyydyttäväksi ja voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka on arvioitu saavuttavan hyvän ekologisen tilan vuoteen 2027 mennessä. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueen Loimijoen osa-alueella turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteita esitetään yhteensä 224 tuotantohehtaarille, virtaaman säätöä 86 ha:lle, pumppauksella toimivia pintavalutuskenttiä 119 ha:lle ja kemiallista käsittelyä 39 ha:lle. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensi-apuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Letonsuon kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä 12 olevan Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2008 2013 mukaisesti. Vesistövaikutuksia ja vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen kemikalointia ja sen jälkeen. Vesistötarkkailua tehdään Letonojassa ennen sen laskua Koijokeen (Letonoja 0,1) ja Koijoessa Koijärven taajaman alapuolella (Koijoki 5,4). Tarkkailupisteiden tarkempi sijainti on esitetty hakemuksen liitekohdan 12 kartoissa. Kuormitus- ja vesistötarkkailun esitetään kattavan kaksi vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta sekä kaksi vuotta ennen tarkistamishakemuksen jättä- 9
Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen mistä. Vesinäytteet otetaan päästötarkkailuvuosina neljä kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan suppea analyysivalikoima. Pohjavesitarkkailua esitetään tehtävän vuosina 1995 1997 käytössä olleista havaintopisteistä P1 ja P2 sekä lisäksi kolmesta kaivosta, jotka sijaitsevat kiinteistöillä Pajametsä, Anttila ja Harju (K1, K2 ja K3). Pohjavesitarkkailun tiheyden ja analyysivalikoiman esitetään olevan hakemuksen liitteenä 12 olevan Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2008 2013 mukainen. Hakija esittää Letonsuon kuormituksen aiheuttamia kalataloudellisia haittoja kompensoitavaksi 110 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu alapuoliseen vesistöön sellaisia vahinkoja tai vaikutuksia, jotka edellyttäisivät tilakohtaisia korvauksia tai kunnostustoimenpiteitä. Rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle ei aiheudu kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa. Tuotannolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly-, melu- tai terveyshaitan vuoksi. Toiminta ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. Hakija on 18.6.2012 täydentänyt hakemustaan vesien ympärivuotista kemiallista käsittelyä koskevalla selvityksellä, selkeytysaltaan ja kemikalointiaseman piirustuksilla, Koijärven pohjavesialueen kartoilla, tiedoilla vedenottamoista, pohjaveden virtaussuunnista ja alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsevista kaivoista alueella sekä selvityksellä pohjavesialueella sijaitsevasta tuotantoalueen osasta. Lisäksi hakija on toimittanut arvion lähikiinteistöihin kohdistuvista pöly- ja meluhaitoista. Hakija on 31.7.2012 edelleen täydentänyt hakemustaan mittaustuloksilla pohjaveden tämän hetkisestä laadusta ja pinnankorkeudesta tuotantoalueen läheisyydessä sekä tiedoilla pohjaveden olemassa olevista havaintopisteistä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Forssan kaupungissa 26.9 26.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Forssan kaupungilta sekä Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 10
11 Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, ettei ole estettä myöntää ympäristölupaa hankkeelle, jos lausunnossa esitetyt kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon. Letonsuon toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä ei ole tehty mittauksiin tai mallinnukseen perustuvia selvityksiä. Melu- ja laskeumamittaukset tulee suorittaa heti, kun ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman. Meluja pölytasot tulee mitata lähimmissä melulle ja pölylle altistuvissa kohteissa tuotantotoiminnan aikana ja mittaukset tulee toistaa viiden vuoden välein. Melu- tai pölytarkkailua tulee tihentää, jos melutilanne muuttuu tai melu tai pöly aiheuttaa häiriötä alueella. Laskeumamittauksen sijasta toiminnan pölyvaikutuksia voidaan mitata myös leijumamittauksen avulla. Jos tarkkailun perusteella tuotantotoiminnasta aiheutuu VNp 993/1992 mukaisten melutasojen ylittymistä, tulee lupaviranomaisen tarvittaessa antaa melun torjuntaa koskevia lisämääräyksiä. Toiminta alueella on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7.00 22.00 eikä 50 db (LAeq) klo 22.00 7.00. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7.00 22.00 eikä 40 db (LAeq) klo 22.00 7.00. Meluhaittojen ehkäisemisestä tulee ympäristöluvassa määrätä yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla lupamääräyksillä. Toiminnan ympäristövaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet tulee vahvistaa lupamääräyksillä. Pölytarkkailun tuloksia on pystyttävä vertaamaan luvassa ilman hiukkaspitoisuudelle annettavaan raja-arvoon. Mikäli ympäristöluvassa annetaan tuulensuuntaan tai nopeuteen liittyviä toiminnallisia rajoituksia, on myös näiden tarkkailusta määrättävä päätöksessä. Valvontaviranomaisen on voitava tarvittaessa tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäiseminen ja ilmanlaadusta annettujen ohjearvojen alittuminen on varmistettava ympäristöluvassa yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla lupamääräyksillä. Toiminta ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) tai raja-arvot (VNA 38/2011) ylittyvät. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi. Letonsuon turvetuotantoalueelle suunniteltua kuivatusvesien ympärivuotista kemiallista käsittelyä voidaan pitää BAT-tasoisena. Ympäristöluvassa määrättävät vesienkäsittelyrakenteet tulee esittää Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja antaa tiedoksi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa.
Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksessa esitetyt kuormitus- ja vesistötarkkailut ovat suppeita. Ympäristövaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet tulee vahvistaa lupamääräyksillä ja tarkkailuohjelmat tulee oheistaa lupapäätöksen liitteeksi. ELY-keskus on katsonut, että pohjavesialueelle ja sen läheisyyteen ulottuva turvetuotanto kuivatusjärjestelyineen saattaa alentaa pohjaveden pinnan tasoa pohjavesimuodostumassa ja siten heikentää sen käyttökelpoisuutta yhdyskunnan vedenhankinnassa. Hakemuksessa ei ole esitetty mitään toimenpiteitä, joiden avulla pohjavesivaikutukset voitaisiin riittävällä varmuudella estää. Hankkeelle on siis haettava vesilain mukainen lupa. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Letonsuon tuotantoalueen kuivatusvedet lisäävät osaltaan hajakuormituksen rasittaman Koijoen ravinnepitoisuuksia. Loimijoessa ovat ongelmana jätevedenpuhdistamojen toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet jopa kalakuolemia. Alueen virtavesien rehevyyden, kalojen nousuesteiden ja happikatojen vuoksi mahdollisuudet alueen kalatalouden kehittämiseen ovat vähäiset. Alueen kalakannan säilyminen on turvattava turvetuotannon kuivatusvesien mahdollisimman tehokkaalla käsittelyllä. Kalataloudellisen tarkkailun käynnistäminen tai hakijan esittämän pienen kalatalousmaksun määrääminen hankkeelle ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, vaan kalataloushaitta voidaan korvata suoraan vesialueen omistajille 3) Forssan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että esitetty kemiallinen käsittely on selvä parannus tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistukseen. Lupamääräyksissä päästöille on asetettava kuormitusrajaarvot, joiden jatkuvista ylityksistä tulee vaatia tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Kemiallisen vesienkäsittelyn selkeytysaltaaseen on valittava rakenne, josta itsestään ei irtoa kiintoainesta edes käyttöönottovaiheessa. Lisäksi vesien tarkkailuvelvoitteen tulee kahden vuoden sijasta olla voimassa toistaiseksi ja tuotantoalueella on oltava jatkuvatoiminen virtaamamittari helpottamassa kokonaiskuormituksen arviointia. Hakemuksessa esitetty avohakkuiden välttäminen pölyhaittojen ehkäisemiseksi ei ole toimiva keino, mikäli toiminnanharjoittaja ei omista kyseisiä metsiä. Letonsuon tuotantoalueen eteläreunaan rajoittuu käytöstä poistettu kaatopaikka, jonka vaikutukset saattavat alueen vesitilanteen muuttuessa näkyä pohjaveden tarkkailutuloksissa. 4) Forssan kaupunginhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä Forssan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. 5) AA ja BB (Purola RN:o 1:78, Kojon kylä, Forssa) ovat todenneet, että Letonsuon tuotantoalueen toiminnasta aiheutuu pölyhaittaa heidän kiinteistöllään. Turvepölyä mm. kertyy pihalla olevan uima-altaan suodattimeen ja 12
pöly tekee veden limaiseksi. Muistuttajat ovat vaatineet haitoista maksettavaksi 500 euron vuotuista korvausta. 13 Hakijan vastine Hämeen ELY-keskuksen Y-vastuualueen lausunnon johdosta hakija on vastannut esittäneensä hakemuksessa käytettävissä olevat keinot pöly- ja meluhaittojen estämiseksi tuotantoalueen läheisyydessä. Käytettävät tuotantokoneet valitaan soveltuviksi alueelle ja työt keskeytetään, mikäli olosuhteiden vuoksi haittoja voi aiheutua. Melu- ja pölylaskeumamittaukset voidaan tehdä lausunnossa esitetyllä tavalla luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Melu- ja pölytarkkailua voidaan lisäksi tehdä hakemuksen liitekohdan 12 mukaisella selvitysmenettelyllä. Letonsuon turvekerroksen paksuus on mittaustietojen perusteella pohjavesialueen reunavyöhykkeen noin 3 ha:n alueella vielä pääasiassa yli 2 m. Kyseisellä reunavyöhykkeellä turvekerroksen alla olevia vettä pidättäviä maakerroksia ei puhkaista kaivutöillä. Lisäksi turvetuotantoa rajoitetaan vyöhykkeellä siten, että kivennäismaan päälle jätetään metrin paksuinen turvekerros. Tuotantoalueen turvepinnan tason määrittämiseksi hakija tekee tarvittavat täydentävät mittaukset. Lisäksi lupakauden aikana tarkkailulla seurataan pohjavesipintojen korkeutta ja laatua olemassa olevilla tarkkailupisteillä. Hakemuksessa on arvioitu hankkeen pohjavesivaikutuksia. Kaivokyselyissä ei ilmennyt lähialueiden kiinteistöillä ongelmia kaivojen veden laadussa ja riittävyydessä. Pohjaveden tarkkailupisteissä ei ollut havaittavissa veden pinnan laskua vuosien 1995 1997 ja 2012 välillä. Hakija on katsonut, että edellä esitetyn perusteella tarvetta vesilain 3 luvun 2 :n mukaisen luvan hakemiseen ei tässä vaiheessa ole. Seuraavan lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä hakija esittää tutkimuksiin perustuvat selvitykset alueen maaperästä pohjavesivaikutusten arvioimiseksi ja tarvittaessa hakee hankkeelle vesilain mukaista lupaa. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausunnon johdosta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Forssan kaupungin ympäristölautakunnan ja Forssan kaupunginhallituksen lausuntojen johdosta hakija on todennut, että lausunnoissa esitetyt vesienkäsittelyn vuosittainen toimivuuden seuranta ja vesimäärien jatkuvatoiminen mittaus voidaan toteuttaa. Rakenteisiin tehdään korjauksia, mikäli vesienkäsittelyn tulokset eivät ole suunnitelmien mukaisia. Kuormitusraja-arvojen asettaminen ulkona tapahtuvalle toiminnalle ei ole tarpeen eikä vakiintuneen käytännön mukaista. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntojen johdosta. AA ja BB muistutuksen johdosta hakija on arvioinut, että ottaen huomioon muistuttajien kiinteistön ja tuotantoalueen välinen suuri etäisyys (noin 480
m) ja melko suurelta osin metsäinen maasto, korvattavaa pölyhaittaa ei aiheudu. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin hakemus koskee päätöksen liitekartassa rajattua 3 ha:n suuruista aluetta. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Letonsuon muun osan turvetuotantoon Forssan kaupungissa Kokemäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 37 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Letonojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä 15.6.2012 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, Kemiallinen veden puhdistus, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Ympärivuotisen vesien kemiallisen käsittelyn mahdollistava laitos on toteutettava ja otettava käyttöön 1.7.2013 mennessä. Laitosta koskeva suunnitelma on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi 15.3.2013 mennessä ja sen val-
mistumisesta on ilmoitettava em. viranomaisille ennen käyttöönottoa. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehon keskiarvon mahdolliset toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava eri parametrien osalta vähintään seuraava: 1.4. 30.11. Muu aika % % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoitearvoja Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos kuitenkin käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 15 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 5. Letonsuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevissa kaivoissa tai purkaantumista. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
16 Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla Letonsuon tuotantoalueen pohjoisosassa, kun tuulee kaakon ja etelän väliltä sekä tuotantoalueen eteläosassa, kun tuulee luoteen ja koillisen väliltä. Alueilla on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. Letonsuon tuotantoalueen pohjois- ja eteläosissa päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava vuosittain tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava vuosittain hakemuksen liitteenä 12 olevan Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2008 2013 sekä liitekohdan karttojen mukaisesti. Luvan saajan on mitattava Letonsuon turvetuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien kiinteistöjen piha-alueilla lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavana tuotantokautena ja tämän jälkeen neljän vuoden välein Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma pöly- ja melutarkkailusta on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Koijärven pohjavesialueen veden laatuun ja pinnankorkeuteen sekä tuotantoalueen lähialueella sijaitsevien kaivojen veden määrään ja laatuun Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus pohjavesivaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Letonsuon tuotantoalueen eteläpuolelle on asennettava pohjavesiputki, jonka avulla toiminnan vaikutuksia Koijärven pohjavesialueen veden laatuun ja pinnankorkeuteen voidaan seurata. Suunnitelma pohjavesiputken sijoituspaikasta on toimitettava Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä 17
Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun sekä pohjavesitarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 220 euroa kalatalousmaksua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2013 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 18
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan saajan on viimeistään 31.3.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Letonsuon turvetuotantoalue sijaitsee 3,0 ha:n suuruisen alueen osalta Koijärven tärkeällä pohjavesialueella (0406103), jonka antoisuudeksi on arvioitu 1 000 m 3 /d. Vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Pohjavesialueella oleva Koijärven vedenottamo ei ole toiminnassa. 19 Turpeen otosta pohjavesialueella aiheutuu pohjaveden laatuun ja määrään haitallisia vaikutuksia. Pitkään jatkuessaan turvetuotanto voi olennaisesti huonontaa pohjaveden laatua ja siten heikentää pohjaveden soveltuvuutta vedenhankintaan. Lupaa ei voida myöntää ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettuun pohjaveden pilaamiskiellon vastaiseen toimintaan.
20 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Letonsuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva ojitettu alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kemiallisesti. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Letonsuon olosuhteissa. Letonsuon tuotantoalue rajautuu osittain Koijärven vedenoton kannalta tärkeään pohjavesialueeseen. Pohjaveden laatuun ja määrään kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ehkäistään rajoittamalla tuotantoaluetta siten, että turvetuotantoa tai sen tukitoimintoja ei tapahdu pohjavesialueella. Pitkään jatkuessaan turvetuotannosta voisi aiheutua pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle saattaisi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään kieltämällä tuotanto tietyillä tuulen suunnilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Letonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja niiden vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä ovat Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaiset. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Kemiallisen vesienkäsittelyn puhdistusteho asetetaan osan vuotta tavoitteelliseksi, koska sen talviajan toimintatehosta ei ole vielä riittävästi tietoa.
21 Letonsuon tuotantoalueen eteläraja sivuaa noin 500 m:n matkalta Koijärven vedenoton kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Määräyksellä 5 ehkäistään pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Lähin asutus on noin 250 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko käsittelylle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kemiallisen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
22 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukseen vesilain mukaisen luvan hakemisesta turvetuotannolle toiminnan pohjavesialueelle ja sen läheisyyteen sijoittumisen vuoksi, on otettu huomioon hylkäämällä hakemus pohjavesialueelle sijoittuvan tuotantoalueen osalla sekä lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin sekä annettuihin lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin. Hämeen ELY-keskuksen Kalatalous-ryhmän 2) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Forssan kaupungin ympäristölautakunnan 3) ja Forssan kaupunginhallituksen 4) vaatimus kuormitusraja-arvojen asettamisesta tuotantoalueen kuivatusvesien päästöille on otettu huomioon määräämällä kemiallisen käsittelyn puhdistustehovaatimuksista ja niiden ylityksestä seuraavista toimenpiteistä lupamääräyksessä 3. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. AA ja BB 5) vaatimukseen toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan korvaamisesta aluehallintovirasto toteaa, että hankkeesta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa katsota aiheutuvan vaatimuksen mukaista korvattavaa vahinkoa. Pölyn leviämistä ehkäistään ja tarkkaillaan lupamääräyksien 6 ja 13 mukaisesti. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. 23 Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Forssan kaupunki Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Forssan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-203-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Forssan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Erika Heikkinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Erika Heikkinen EH/sv
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.4.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Letonsuon tuotantoalueen kartta Liite 2