Varsansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ypäjä

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 268/2012/2 Dnro ESAVI/205/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Varsansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ypäjä Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Varsansuon noin 25,9 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Ypäjän kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hämeen ELY-keskus on antamassaan lausunnossaan kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan Varsansuon turvetuotantoalueelle ympäristölupaa mennessä. Hankealue sijaitsee kokonaisuudessaan Suomen Valtion / Metsähallituksen omistamalla kiinteistöllä Varsanoja (kiinteistötunnus ). Vuokra-alueen pinta-ala on 31,8 ha ja sitä koskeva sopimus on voimassa saakka. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Varsansuo on kaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt). Suon kaakkois- ja luoteispuolilla on kaksi Myg-merkittyä aluetta: Kalkkimäki (182) ja Kolinmäki (183), jotka ovat seudullisesti merkittäviä, arvokkaita geologisia muodostumia. Suon etäisyys molempiin alueisiin on noin 1,7 km. Toistaiseksi vahvistamattomassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaa- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 kuntakaavassa Varsansuon lounaispuolelle on merkitty maaseudun kehittämisen kohdealue (Kartanonkylä). Lisäksi Varsansuon länsipuolitse kulkee ulkoilureitti. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Varsansuon turvetuotantoalueen valmistelu aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto alkoi vuonna ha:n alueella. Nykyisellään turvetuotantoalue muodostuu yhdestä lohkosta, jonka tuotantoala on 25,2 ha, sekä aumaalueesta, jonka ala on 0,7 ha. Myös auma-alueella oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa on huomioitu 400 m:n vähimmäisetäisyys pysyvään asutukseen. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 25,9 ha. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla, toisioerottimella varustetulla imuvaunulla kerättynä. Tuotantovuorokausia on keskimäärin 30 kpl vuodessa tuotantokaudella touko-syyskuussa. Keskimääräinen tuotantomäärä on noin m 3 vuodessa. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Turvekuljetukset on pyritty keskittämään talvisin yhteen toimitusajankohtaan, joka on kestänyt noin 2 4 viikkoa. Tällä on pyritty siihen, että raskaan liikenteen ympäristölle aiheuttama haitta olisi mahdollisimman lyhytaikainen ja vähän haittaa aiheuttava. Ajankohdasta ilmoitetaan etukäteen lähiasutukselle postilaatikkoihin jaettavien tiedotteiden muodossa. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja turpeen kuljetuksen suorittavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiallisesti Forssan Energia Oy:n voimalaitokseen. Mahdollinen ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tukikohta-alue sijoittuu tuotantolohkon koillisosaan tien päähän. Alueella ei ole rakennuksia. Tuotannosta arvioidaan poistuvan vuosina yhteensä 12 ha. Varsansuon tuotannon arvioidaan kestävän vielä noin 20 vuotta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Jälkikäyttömuodosta päättää maanomistaja.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Kuivatusvesien nykyiseen käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietteenpidättimet sekä pintapuomeilla ja virtaamansäädöllä varustettu laskeutusallas. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan sulanmaan aikaisella kemiallisella käsittelyllä. Rakeinen kemikaali (rautasulfaatti, kauppanimeltään FERRIX- 3) syötetään muoviverkosta tehdyn sukan avulla. Kemikaali liukenee sukasta veden virtauksen mukana ja uutta kemikaalia valuu putkesta liuenneen tilalle. Annostelu, noin 1:10 000, vaihtelee hieman vedenlaadun mukaan. Edellä mainittu menetelmä on käytössä muutamilla hakijan turvetuotantoalueilla muun muassa Leppisuolla ja Jylhäsuolla. Hakijan mukaan Varsansuolle suunnitellun rakeisen kemikaalinsyötön käyttäminen ei ole mahdollista ympärivuoden, koska ojavedet ja kemikaalinsyöttösukka jäätyvät. Selkeytysaltaana käytetään olemassa olevaa noin 32 m pitkää laskeutusallasta. Altaan vesipinta-ala on 400 m 2 ja tilavuus 700 m 3. Tällöin pintakuorma maksimivirtaamalla (Q max 291 m 3 /h) on 0,73 m/h. Suurimman osan ajasta pintakuorma on kuitenkin alle 0,4 m/h. Mikäli huomataan, että puhdistusteho ei täytä vaadittavia arvoja, allasta suurennetaan. Varsansuon tuotantoalueen (26,6 ha) nettokuormitus Varsanojaan on ollut vuosina keskimäärin kiintoaineen osalta 620 kg/a, kokonaisfosforin osalta 4,2 kg/a ja kokonaistypen osalta 150 kg/a. Varsansuon tuleva sulanmaan ajan kuormitusarvio perustuu Vapo Oy:n Leppisuon tuotantoalueen tarkkailutuloksiin. Mittaustuloksia on käytettävissä kahdelta eri vuodelta, kiintoaineen osalta vain yhdeltä, minkä vuoksi kevytkemikaloinnin aiheuttaman reduktion arvioimiseen liittyy epävarmuutta. Arvioidut 26,6 ha:n tuotantoalueen koko vuoden nettopäästöt kemikaloinnin jälkeen ovat kiintoaineelle 390 kg/a, kokonaisfosforille 3,6 kg/a ja kokonaistypelle 90 kg/a. Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet (jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen) ovat selvästi vä-

4 hemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Aumat suunnitellaan vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuista rakennuksista. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista. Kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve ( m 3 ) toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekkaautoilla (noin 100 rekkakuormaa). Toimitus tapahtuu työmaalta Kartanonkyläntietä myöten Ypäjän keskustaan ja siitä edelleen asiakkaille. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. 4

5 Varastointi ja jätteet Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia sekä valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 80 litraa ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 700 kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 80 litraa, kiinteää öljyjätettä 20 kg, kuivajätettä 400 kg, aumamuovia 700 kg ja rautaromua 60 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut vaaralliset jätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja vaarallisten jätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus sulanmaan aikaisella kemiallisella puhdistuksella on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Varsansuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole käytettävissä pintavalutukseen soveltuvaa aluetta. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 5

6 Hakijan arvion mukaan Varsansuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Varsansuo on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa olevaa suota. Suo rajoittuu itäreunassa peltoihin ja muutoin metsäisiin alueisiin. Varsansuo sijaitsee noin 3,5 km Ypäjän keskustasta koilliseen Kartanonkylän peltojen keskellä. Varsansuon tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee neljä asuinrakennusta seuraavilla kiinteistöillä: - Leppäkoski ( ), etäisyys tuotantoalueen reunasta 220 m (vapaa-ajan asunto) - Memmari ( ), etäisyys tuotantoalueen reunasta 310 m - Vainiola ( ), etäisyys tuotantoalueen reunasta 430 m (vapaa-ajan asunto) - Leinola ( ), etäisyys tuotantoalueen reunasta 520 m Leppäkosken kiinteistöllä on väestötietojärjestelmän rakennustiedon mukaan vuonna 2001 valmistunut vapaa-ajan asunto. Kiinteistön ja tuotantoalueen välinen maasto on aukeaa maatalousmaata, joten pölyn ja melun leviäminen tuotantoalueelta kiinteistölle leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa on mahdollista. Haitat eivät kuitenkaan ole jatkuvia ja niitä voidaan tarvittaessa ehkäistä ottamalla tuotantotoiminnassa olosuhteet (esim. tuulensuunta) huomioon. Muiden kiinteistöjen suuntaan tuotantoalueen ja asuinkiinteistöjen välissä on metsäkaistaleita. Varsansuon turvetuotantoon liittyen ei ole tullut lähiasutukselta valituksia melusta eikä pölystä. Lisääntynyt raskas liikenne nostaa hieman liikenneonnettomuusriskiä tuotantoalueelle johtavalla kapealla, sorapäällysteisellä Kartanonkyläntiellä. Lähin turvetuotantosuo on Letkunsuo, joka sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä Varsansuosta luoteeseen. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Varsansuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kaksi henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy saman verran voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. 6

7 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Varsansuon eteläpuolella, alapuolisen Varsanojan varrella on lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva, osittain suojelualueeksi perustettu, Rasilan purolehto (LHO , YSA ). Alueen merkittävyys on maakuntakaavassa arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi. Turvetuotannolla ei ole suoraa vaikutusta lehtoon tai sen luonnontilaan. Välillisiä vaikutuksia voisi syntyä Varsanojan virtaama- tai vedenlaatumuutosten kautta. Tuotanto ei kuitenkaan merkittävästi muuta Varsanojan vedenlaatua tai virtaamia. Suon ottaminen turvetuotantoon on todennäköisesti nostanut virtaamia ja rankkasateiden aikana virtaamat voivat kasvaa luonnontilaan verrattuna. Purolehdon luonnontilaan näillä hetkellisillä virtaamamuutoksilla ei kuitenkaan ole merkitystä. Ypäjän kirkonkylän I-luokan pohjavesialue on noin 5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähin Natura-alue on noin 2,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitseva Ypäjän hevoslaitumet. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole petolintujen pesäpaikkoja. Lähin käytössä oleva pesä sijaitsee 1,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kiinteistön Leppäkoski läheisyydessä, noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta, on pieni lampi. Vainiolan kiinteistöllä sijaitseva vapaa-ajanasunto on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon. Memmarin kiinteistöllä on 2,5 m syvä rengaskaivo. Kiinteistön kaivovesi on tutkittu vuonna 2008 ja se täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Kaivon kunto ja veden riittävyys on arvioitu hyväksi. Leinolan kiinteistöllä on 1950-luvulla rakennettu 4 m syvä rengaskaivo, jota käyttää yksi kahden hengen talous. Kaivon kunto on arvioitu hyväksi. Turvetuotannosta ei ole todennäköisesti haittaa kaivojen käytölle. Vaikka alueella on tuotettu jo turvetta, kaivokyselyissä ei ole raportoitu sen aiheuttamista haitoista. Karttatarkastelun perusteella kiinteistöt sijaitsevat hieman turvesuota korkeammassa maastossa. Alueen pohjaveden korkeuteen on arvioitu vaikuttavan lähinnä eri vuodenajat. Vesistö ja vedenlaatu Kuivatusvedet johdetaan Varsanojaa pitkin Loimijokeen, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen, Loimijoen yläosan valuma-alueeseen (35.92) ja edelleen Särkilammin valuma-alueeseen (35.924). Varsanojan yhtyessä Loimijokeen sen valuma-alueen pinta-ala on 11,8 km 2 ja järvisyys noin 0,03 %. Matka tuotantoalueelta Loimijokeen on noin 4,7 km. Varsanojan virtaamat on arvioitu seuraaviksi: - Keskiylivirtaama MHQ 0,30 m 3 /s - Keskivirtaama MQ 0,10 m 3 /s - Keskialivirtaama MNQ 0,03 m 3 /s

8 Varsanoja on pieni, matala savipohjainen viljelysmaita halkova oja. Tuotantoalueen osuus Varsanojan valuma-alueesta on 2,3 %. Suurimman osan Varsanojan valuma-alueesta muodostavat maatalousmaat. Varsanojan vesi on laadullisesti heikkoa; ravinteita on erittäin runsaasti ja vesi on myös hyvin sameaa sekä rautapitoista. Myös kiintoainespitoisuus on korkea. Varsanojan veden humus- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat kasvaneet jakson aikana. Kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta pitoisuudet ovat hieman alentuneet. Peltoalueilta tuleva voimakas hajakuormitus peittää Varsansuon tuotantoalueen kuivatusvesien pitoisuusvaikutukset. Loimijoen ekologinen tila kuuluu luokkaan keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu. Suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan Loimijoen tila on yläosalla tyydyttävä ja alaosalla välttävä. Loimijoki on peltoalueiden eroosiosta johtuen samentunut ja runsasravinteinen jokivesistö, jonka valuma-alueesta maatalousmaan osuus on suuri, noin 40 %. Lisäksi Loimijokea kuormittavat lukuisat pistekuormittajat. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat alhaisimmillaankin 3 4 -kertaisia puhtaisiin jokivesiin verrattuna ja suurimmillaan jopa kertaisia. Varsansuon turvetuotantoalueelle suunniteltu vesienkäsittely (sulanmaanaikainen kemiallinen käsittely) on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista ja täten Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Hämeen pintavesien toimenpideohjelman mukaista. Kokemäenjoen-Loimijoen reitillä turvetuotannon osuus on 0,2 % ihmisperäisestä fosfori- ja typpikuormituksesta. Turvetuotanto nostaa hieman kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksia alapuolisissa vesistöissä, mutta muutokset jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, eikä turvetuotannolla ole vaikutusta alapuolisten vesistöjen luonteeseen tai ekologiseen luokitukseen. Loimijoen yläosan alueella ja Pyhäjärven alueella on kolme tuotantosuota: Letkunsuo (35.924), Varsansuo (35.923) ja Okssuo (35.937). Kokonaisuudessaan turvetuotannon kuormitusvaikutus Loimijokeen on suurin typpikuormituksen osalta, mutta se jää alle 1 %:n. Loimijoen yläosan valumaalueen (35.92) ja Pyhäjärven alueen (35.93) tuotantosuot ja niiden poistumaennuste vuoteen 2020 on esitetty alla olevassa taulukossa. Suo Valumaalue Tuotantokunnossa vuonna 2011 Vuosina poistuva tuotantoala Jäljellä vuonna 2020 Varsansuo ,9 ha 12 ha 13,9 ha Letkunsuo ,3 ha 19 ha 11,3 ha Okssuo ,0 ha 5 ha 100,0 ha 8

9 9 Ympäristöriskit Kalasto ja kalastus Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kalastusta selvitettiin kalastusalueille sekä kalastuskunnille lähetetyillä kyselyillä. Varsanojassa kalastaa kalastuskunnan esimiehen mukaan 3 taloutta ja 8 henkilöä. Loimijoen kalastajamääräksi on arvioitu 10 paikallista taloutta ja 20 henkilöä sekä 3 taloutta loma-asukkaita ja 6 henkilöä. Vuonna 2010 Varsanojalla oli 4 kalastuslupaa verkoille ja 4 lupaa katiskalle. Loimijoessa määrät olivat verkkojen osalta 10, katiskan 15 ja vieheiden osalta 3. Varsanojan kalansaalis on koostunut ahvenesta (10 kg/a), hauesta (50 kg/a), lahnasta (30 kg/a), mateesta (5 kg/a), särjestä (20 kg/a), säyneestä (2 kg/a) ja kirjolohesta (2 kg/a). Ahvenen, lahnan ja särjen kantojen arvioitiin parantuneen. Hauen, mateen ja säyneen sekä kirjolohen kantojen arvioitiin vähentyneen. Loimijoen saalismäärät vuodessa olivat ahven 30 kg, hauki 100 kg, kuha 10 kg, lahna 50 kg, made 10 kg, särki 100 kg, säyne 10 kg ja kirjolohi 10 kg. Loimijoessa ahvenen, lahnan ja särjen kantojen arvioitiin kasvaneen; hauen, mateen ja säyneen sekä kirjolohen kantojen pienentyneen. Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan Loimijokeen on istutettu kirjolohta. Varsanojassa ja Loimijoessa veden likaantumisen ja pohjan liettymisen arvioitiin olevan kohtalaista. Vesistön pohjassa arvioitiin olevan kohtalaisesti levää. Kasvillisuus on näissä vesistöissä lisääntynyt huomattavasti. Myös pyydysten limoittuminen arvioitiin huomattavaksi. Mudan maku ja kalasairaudet sekä loiset arvioitiin vähäiseksi haitaksi. Kalastuskuntien esimiehen arvion mukaan peltojen valumavesien sekä vesistön säännöstelyn merkitys vedenlaatuun on huomattavin. Kohtalaista haittaa aiheutuu metsä- ja suoojituksista, metsätaloudesta, asutuksen jätevesistä, teollisuudesta, turvetuotannosta ja veneliikenteestä. Karjatalouden jätevesien aiheuttama haitta arvioitiin vähäiseksi. Turvetuotannon kuormituksen vaikutusten kalastoon arvioidaan jäävän vähäiseksi purkuvesistössä, jota luonnehtii ennestään voimakas maatalousalueilta peräisin oleva kuormitus. Varsanojalla on virkistyskäyttömerkitystä lähinnä pienimuotoisen kalastuksen osalta. Loimijokea käytetään paitsi kalastukseen, myös vesiliikenteeseen ja jossain määrin uimiseen. Turvetuotanto ei vaikuta alapuolisten vesistöjen virkistyskäyttöön. Varsansuon turvetuotantoalueelle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensi-apuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla.

10 Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Varsansuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu liitetään osaksi Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaa vuosille Yhteistarkkailuohjelma on liitetty hakemukseen. Varsansuo on ollut yhteistarkkailussa mukana vesistötarkkailun osalta. Varsansuon kuormitustarkkailu on aloitettu vuonna Ohjelman mukaisesti päästötarkkailu toteutetaan kahtena vuotena luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja kahtena vuotena ennen tarkistushakemuksen jättämistä kemikalointiaseman alapuolelta. Varsansuolla tullaan tekemään myös vesienkäsittelyn tehon tarkkailu. Vesistötarkkailupisteiltä näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti päästötarkkailuvuosina. Purkuvesistön nykyinen tila ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen Varsansuon kuormitusvaikutuksen ei arvioida edellyttävän kompensaatiotoimia. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä edellyttäviä vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoituksia pöly-, melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Turpeennosto ja vesien johtaminen tuotantoalueelta ei vaikuta pohja- tai talousveden ottoon. Korvaukset Varsansuon tuotantoalueen kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan niin pieniksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Varsansuon tuotannosta ei arvioida aiheutuvan rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle korvattavaa haittaa. Purkuvesistön kalataloudellinen haitta arvioidaan niin pieniksi, ettei kalatalousmaksun määräämiselle ole perusteita

11 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Ypäjän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Ypäjän kunnalta sekä Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Jokioisten kunnassa Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Jokioisten kunnalta sekä Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että toiminalle voidaan myöntää ympäristölupaa, kun jäljempänä olevat asiat otetaan huomioon. Varsansuo on jo tuotantokäytössä oleva turvetuotantoalue. Melu Toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tehty mittauksiin tai mallinnukseen perustuvaa selvitystä. Hämeen ELY-keskukselle ei ole tullut yhteydenottoja melusta. Toiminta alueella on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutasot tulee mitata lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa tuotantotoiminnan aikana ja mittaukset tulee toistaa viiden vuoden välein. Melutarkkailua tulee tihentää, jos melutilanne muuttuu tai melu aiheuttaa häiriötä alueella. Pöly Toiminnan aiheuttamasta pölystä ei ole tehty mittauksiin tai mallinnukseen perustuvaa selvitystä. Hämeen ELY-keskukselle ei ole tullut yhteydenottoja pölyhaitoista. Toiminta ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) tai raja-arvot (VNA 38/2011) ylittyvät. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi. Laskeumamittaus tulee suorittaa heti, kun ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman ja kun tuotantotoiminta on riittävän laajaa toiminnan ympäristövaikutusten arviointia varten. Mittaus tulee toistaa sen jälkeen viiden vuoden välein. Laskeumamittauksen sijasta toiminnan pölyvaikutuksia voidaan mitata myös leijumamittauksen avulla. Tarkkailua tulee tihentää, jos pöly aiheuttaa häiriötä alueella. Valvontaviranomaisen on voitava tarvittaessa tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa

12 Pintavedet Varsansuon vesienkäsittelyn tehostamiseksi suunniteltua sulanmaan aikaista kemiallista käsittelyä voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana (BAT) turvetuotannossa. Määrättävät vesienkäsittelyrakenteet tulee esittää Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja antaa tiedoksi Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Pohjavedet Tuotantoalueen läheisyydessä on talousvesikaivoja, joiden veden riittävyyteen tai laatuun turvetuotannolla voi olla vaikutusta. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa määräykset lähialueen kaivojen tarkkailusta. Tarkkailut Toiminnan ympäristövaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet tulee vahvistaa lupamääräyksillä ja tarkkailuohjelmat tulee oheistaa lupapäätöksen liitteeksi. Ympäristölupahakemuksessa esitettyä vesistötarkkailua tulee täydentää siten, että tarkkailuun lisätään havaintopaikka Alhonoja 0,6. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Varsansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet lisäävät osaltaan hajakuormituksen muutoinkin rasittaman Varsanojan ravinne- ja kiintoainepitoisuutta etenkin keväällä ja syksyllä. Kalaston ja rapujen kannalta ongelmallisinta on rehevöityminen, joen pohjan liettyminen ja suuret virtaamavaihtelut. Varsanojassa kalastus on vähäistä ja saalis koostuu tyypillisistä rehevyyttä kestävistä kalalajeista kuten hauesta, ahvenesta ja särkikaloista. Joesta on saatu myös istutettuja kirjolohia. alapuolisessa Loimijoessa on ongelmana jätevedenpuhdistamoiden toimintahäiriöt, jotka aiheuttavat myös kalakuolemia. Alueen virtavesien rehevyyden, kalojen nousuesteiden ja happikatojen vuoksi mahdollisuudet kalatalouden kehittämiseen ovat vähäiset. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen ELY-keskus on katsonut, että alueen kalakannan säilyminen on turvattava kuivatusvesien mahdollisimman tehokkaalla käsittelyllä. Kalataloudelliseen tarkkailuun, kalaston hoitotoimien tai kalatalousmaksun määräämiseen ei toistaiseksi ole tarvetta. 3) Ypäjän kunnan rakennuslautakunta on todennut, että suunnitelmissa mainitut kiintoaineksen saostusaltaat tulee olla riittävän suuret ja ne tulee voida puhdistaa niin, ettei altaiden tyhjennyksenkään yhteydessä tapahdu kiintoaineksen karkaamista laskuojista. 4) Jokioisten kunnan ympäristölautakunta on todennut, että hakemuksesta ei ilmene, onko turvetuotantoalueen toiminnan aiheuttamaa pölyä ja melua mitattu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Koska lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, toiminta saattaa aiheuttaa kiinteistöllä pöly- ja meluhaittaa. Mittausten jälkeen on pääteltä- 12

13 vissä, onko toiminnalle syytä antaa ajallisia tai sääolosuhteista johtuvia määräyksiä. 5) Jokioisten kunnanhallitus on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristölautakunta. 13 Hakijan vastine Hakija on vastannut Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta, että lähiasutukselta ei ole tullut meluun tai pölyyn, eikä myöskään kaivojen vedenlaatuun tai riittävyyteen liittyen valituksia, eikä lupahakemuksen johdosta myöskään ole jätetty muistutuksia, mikä olisi todennäköistä, jos toiminnasta aiheutuisi haittoja. Mikäli pölytarkkailu katsotaan tarpeelliseksi asutuksen läheisyyden vuoksi, hakija on esittänyt, että tuotantotoiminnan aiheuttamia pölyvaikutuksia tarkkaillaan Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vuosien vaikutustarkkailuohjelmassa esitetyn pölyn- ja melun selvitysmenettelyn mukaisesti. Edellä mainitussa menettelyssä jaetaan kyselylomake lähitalouksiin keväällä ennen tuotannon aloittamista ja lomake pyydetään palauttamaan joka tapauksessa tuotantokauden lopussa, vaikka havaintoja ei olisi tullutkaan. Mikäli melu- tai pölyongelmia aiheutuu, ongelmiin puututaan välittömästi. Mikäli melu- tai pölyhaitta ei poistu toimintatapaa muuttamalla, pölyn tai melun mittaaminen sopivalla menetelmällä tulee kysymykseen. Haittojen varsinainen mittaustarve voidaan selvittää tällä selvitysmenettelyllä. Varsansuon tuotantoalueelta on noin 450 m Vainiolan kiinteistön pihapiiriin, noin 520 m Leinolan pihapiiriin ja noin 310 m Memmarin pihapiiriin. Ottaen huomioon hankealueen ja lähiastutuksen kaivojen välisen etäisyyden ja maastolliset olosuhteet Varsansuon turvetuotannon jatkamisesta ei ennalta arvioiden ole haittaa asianomaisten kiinteistöjen vedenhankinnalle, joten Hämeen ELY-keskuksen vaatimus lähialueen kaivojen tarkkailuun liittyen on aiheeton. Varsansuon tuotanto on alkanut vuonna 1997 ja lähiasutukselta ei ole tullut valituksia kaivojen vedenlaatuun tai määrään liittyen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Varsansuon turvetuotantoon Ypäjän kunnassa Loimijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 25,9 ha. Tuotantoalueen kartta on liitteenä 2. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan vedenlaatuhavaintopaikat, mittakaava 1:30 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Varsanojaan.

14 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: 6 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden ja kemikalointiyksikön kautta sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Selkeytysaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Selkeytysaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen, vesipinta-alaltaan kuitenkin vähintään 750 m 2. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisesti. Kemiallisen käsittelyn poistotehon keskiarvon mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava vähintään seuraava: Sulan maan aikana Muuna aikana % % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 40* Kokonaistyppi 30 * tavoitearvoja Mikäli päästötarkkailun perusteella kemiallisen käsittelyn puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen, mikäli ELY-keskus ei ole edellyttänyt suunnitelman aiempaa toimittamista. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen vuoden 2013 tuotantokauden aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi sekä saatettava tiedoksi Ypäjän ja Jokioisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 14

15 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Selkeytysallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Selkeytysaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitteeseen 2 merkityllä alueella, kun tuulee lounaan ja lännen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 15

16 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ypäjän ja Jokioisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman vuosille mukaisesti täydennettynä havaintopaikalla Alhonoja 0,6. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Ypäjän ja Jokioisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13. Luvan saajan tulee mitata melutasot kiinteistöillä Leppäkoski ( ) ja Memmari ( ) tuotantotoiminnan aikana. Melumittaus tulee tehdä vuosina 2014 ja Mittauksen tulokset on toimitettava Hä- 16

17 meen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ypäjän ja Jokioisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille viipymättä selvityksen valmistuttua. 14. Luvan saajan tulee tehdä pölyn laskeumamittaus kiinteistöillä Leppäkoski ( ) ja Memmari ( ) tuotantotoiminnan aikana. Mittaus tulee tehdä vuosina 2014 ja Mittauksen tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ypäjän ja Jokioisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille viipymättä selvityksen valmistuttua. Mikäli valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat rajaarvot (VNA 38/2011) ylittyvät, tulee luvan saajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kunnossapitovelvoitteet 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17

18 18 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Varsansuon turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa olevaa aluetta. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti 25,9 ha:n suuruista turvetuotantoa varten, mutta kuitenkin siten, että vedet käsitellään kemiallisesti ympäri vuoden. Kun otetaan huomioon määräyksen 2 mukaiset puhdistustehoa koskevat vaatimukset ja ympärivuotinen kemiallinen käsittely, päästöt vähenevät nykyisestä. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Turvetuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, joille aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Määrätyillä mittauksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä haittoja lähiasutukselle. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Varsansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan

19 Lupamääräysten perustelut myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Vesienkäsittelymenetelmät ja puhdistustehovaatimukset huomioon ottaen Varsansuon turvetuotanto ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Vesienkäsittelyn tehostaminen ympärivuotisella kemiallisella käsittelyllä on vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukainen toimenpide. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Ottaen huomioon, että turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja pääosa kuormituksesta ajoittuu tuotantokauden ulkopuolelle ja että tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä noin 20 vuotta, on vallitsevan lupakäytännön mukaisesti kemiallisen vesienkäsittelyn oltava hakemuksesta poiketen käytössä ympäri vuoden. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt vähenevät nykyisestä. Selkeytysaltaan pinta-ala on määrätty suuremmaksi kuin, mitä hakija on esittänyt. Aluehallintovirasto on käyttänyt mitoitusperusteena ylivalumaa 300 l/s*km 2, tuotantopinta-alaa 25,9 ha ja selkeytysaltaan pintakuorman arvoa 0,4 m/h (ohjearvo 0,2 0,4 m/h). Selkeytysaltaan pinta-ala on siten 750 m 2. Lupamääräyksen 4 mukaan liete on poistettava selkeytysaltaasta ainakin kerran vuodessa. Määräyksen perusteella valvontaviranomaisella on mahdollisuus edellyttää tiheämpää lietteen poistoväliä, jos se katsoo sen aiheelliseksi. Lähin vapaa-ajanasutus on noin 220 metrin etäisyydellä. Vaikka valvontaviranomaiselle ei ole tehty ilmoitusta pöly- tai meluhaitasta, on pölyhaitan estämiseksi kuitenkin tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä lupamääräyksen 5 mukaisesti tuulisena aikana. Meluhaitan estämiseksi on annettu lupamääräyksen 6 mukainen toimenpiderajoitus. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. 19

20 20 Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Havaintopaikka Alhonoja 0,6 on lisätty tarkkailupisteisiin, jotta saataisiin tarkemmin selville toiminnan vaikutukset koko Varsanojalla. Lupamääräysten tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi tai mahdollisen melu- ja pölyhaitan vähentämiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousryhmän sekä Ypäjän kunnan rakennuslautakunnan ja Jokioisten kunnan ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

21 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ypäjän kunta Ypäjän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Jokioisten kunta Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ypäjän ja Jokioisten kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Kartta Liite 2