Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy
Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka Integroivan matkailun malli matkailukeskuksen ja toimintaympäristön yhteiselo, symbioosi Yhteenveto ja pohdinta muutamia näkökulmia matkailukeskusvetoiseen kehittämispolitiikkaan Kuusamon matkailutulon ja matkailutyöllisyyden trendiennusteita
Johdanto
Suomen matkailustrategia: päivitys vuonna 2010 (yö- ja elinkeinoministeriö 2010) Matkailusektorin sisäisen kehityksen keskeisiä tavoitteita ovat matkailukeskittymien ja - verkostojen vahvistaminen, yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen ja matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen Yhtäältä rahoitusta tulisi kohdistaa nykyistä paremmin kasvuhakuisiin ja verkostoituneisiin yrityksiin matkailukeskittymissä. (s. 4) Suomen vahvuudet matkailumaana: Suomessa olevat, erityisesti vapaa-ajanmatkailua kehittäneet matkailukeskukset ovat palvelutarjonnaltaan monipuolisia ja niiden tarjoamat palvelut korkealaatuisia Matkailukeskuksissa on luonto ja rauha lähellä. (s. 15) avoitteet ja toimenpiteet: 1.1 Matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen: Matkailuyritysten verkottumista matkailukeskittymiksi vahvistetaan. Matkailukeskukset ja muut maantieteelliset ja toiminnalliset keskuspaikat (kuten kaupungit) toimivat myynnin veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Menestyviä ja potentiaalisia matkailualueita kehitetään kansainväliselle huipputasolle. Matkailukeskittymät ovat ilmentymiä verkottuneesta toimintatavasta. (s. 19 20)
Integroivan matkailun malli
Integroivan matkailun malli (matkailukeskus-toimintaympäristö) Base camp Base site Hub and spoke H Matkailuelinkeino H Resort -matkailu H H H H Muut (paikalliset) elinkeinot oimintaympäristö = matkailukeskuksen päiväkäyntivyöhyke. Laajuus absoluuttisesti 80 100 km ja suhteellisesti 60 75 minuuttia (Kauppila 2010) = attraktioympäristö = tuote- ja aktiviteettiympäristö = palveluympäristö (matkailusta välittömästi hyötyvä yritystoiminta) H = hankintaympäristö (matkailusta välillisesti hyötyvä yritystoiminta) ttraktiot ja vetovoimatekijät muodostavat imagoresurssit (imagoympäristö) äiväkäyntivyöhykkeen absoluuttinen siirtyminen saavutettavuuden parantuessa Muutokset - kuljetusteknologiassa - kuljetusinfrastruktuurissa
Integroivan matkailun malli Ominaispiirteet Lähtötilanne Matkailukeskus palvelukeskittymänä attraktioineen, toimintaympäristössä on yritystoimintaa ja palveluita, joita hyödynnetään oimintaympäristön roolit ttraktio-, tuote- ja aktiviteetti-, imago-, palvelu- sekä hankintaympäristö Matkailukeskuksen toimintaympäristön yritysyhteistyö Matkailukeskusta toimintaympäristöä sitovat elementit oimintaympäristön kehittämistarpeet ja ja Välitön yhteistyö: tuotepaketit ja palvelukokonaisuudet Välillinen yhteistyö: raaka-aineet, jalosteet, tavarat ja palvelut Infrastruktuuri, saavutettavuus ja julkinen liikenne Matkailureitistöt ttraktioiden kartoittaminen, kehittäminen ja esiin nostaminen Ohjelmapalvelutuotteiden ja aktiviteettien toimintaedellytykset ja - rakenteet Infrastruktuuri, saavutettavuus ja julkinen liikenne Matkailureitistöt alvelurakenteet Raaka-aineiden, jalosteiden, tavaroiden ja palveluiden tuottaminen Yritysyhteistyö Matkailukeskuksen ja toimintaympäristön suhde luekehitysvaikutusten kohdistuminen Matkailukeskuksen ja toimintaympäristön työnjako ja yhteistyö, matkailukeskus ja toimintaympäristö yhdessä laajempana (alue)kokonaisuutena, yhteiselo, symbioosi luekehitysvaikutukset suuntautuvat sekä matkailukeskukseen että toimintaympäristöön
Matkailukeskusten myönteisten sosiotaloudellisten vaikutusten levittäminen maantieteellisesti ja toiminnallisesti (integroivan matkailun malli) Edellyttää tiettyjä ominaisuuksia toimintaympäristöltä, matkailijoilta sekä matkailukeskuksen ja toimintaympäristön yritystoiminnan suhteelta (1) oimintaympäristössä oltava matkailullista vetovoimaa ja attraktioita, jotta matkailijat liikkuvat keskuksesta toimintaympäristöön (2) Yksityisen sektorin tuotettava palveluita toimintaympäristössä ja matkailijoiden käytettävä niitä (3) Julkisen sektorin luotava suunnittelu- ja kehittämistoiminnalla toimintaedellytyksiä yksityiselle sektorille toimintaympäristössä maankäytönsuunnittelu ja aluevaraukset (kaavoitus) infrastruktuuri ja matkailullinen infrastruktuuri (esim. erilaiset reitistöt) (4) Välilliset vaikutukset edellyttävät matkailukeskuksen ja toimintaympäristön yritysten yhteistyötä (5) Matkailukeskuksen ja toimintaympäristön välittömästi matkailusta hyötyvien yritysten yhteistyön edistäminen: resortalismi? Yksityisen ja julkisen sektorin arvioitava yhteistyössä toimintaympäristön matkailulliset mahdollisuudet Yksityinen sektori päättää liiketaloudellisten periaatteiden ei aluekehityksellisten perusteella, missä yritystoiminnan harjoittaminen on kannattavaa
Yhteenveto ja pohdinta
Matkakohteen kehittymiseen vaikuttavat tekijät (muokaten ja täydentäen Hendersson 2008) Vetovoimatekijät/ attraktiot lueellinen matkailutuote (tarjontanäkökulma) Saavutettavuus/ infrastruktuuri Rauhanomaiset ja vakaat olosuhteet alvelut ietoisuus, myönteinen mielikuva ja markkinointi Julkisen sektorin tuki Kohteen kehittyminen Matkailuelinkeinon sitoutuminen
Matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka: muutamia näkökulmia Matkailukeskukset vetureiksi pääomia, investointeja, yritystoimintaa, työpaikkoja matkailuelinkeinolle kasvot oimintaympäristö mukaan kehitysprosessiin Matkailukeskus ja toimintaympäristö nähtävä yhtenä (alue)kokonaisuutena, matkailusysteeminä (suunnittelu-kehittäminen) Saavutettavuus (ulkoinen-sisäinen) elintärkeä alvelut kohderyhmän/kohderyhmien mukaan, profilointi Kansainvälisessä (imago)markkinoinnissa suuret aluekokonaisuudet
Kuusamon kokonaismatkailutulot vuoteen 2025 (vuosien 1997 2010 trendiennusteen pohjalta, vuoden 2010 rahanarvossa)
Kuusamon matkailun kokonaishenkilötyövuodet vuoteen 2025 (vuosien 1997 2010 trendiennusteen pohjalta) Lähde: Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012