Rovaniemen kaupunki - talouden näkymät / kuntatalous 17.9.212 Reijo Vuorento apulaisjohtaja
Toimintaympäristö Varainhankinta Asiakkuus Osakkuus AAA, Aaa Jäsenyys AAA, Aaa Takaus
Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle yleensä maaliskuussa - poikkeuksena vaalivuosi ja hallituksen vaihdos (hallituksen kaatuminen) - Peruspalvelubudjetti (PPB) - osa seuraavan vuoden valtion talousarvion laadintaa - annetaan eduskunnalle yleensä syyskuun puolivälissä - PPB ei saa olla ristiriidassa PPO:n kanssa seuraavan vuoden budjettiesitykset tulee mahtua päätettyihin valtion talouden kehyksiin. Peruspalveluohjelmamenettelyn ministeriryhmä, pj. Urpilainen, ohjaa menettelyä mukana keskeiset palveluministerit + KL:n johto.
TMAE valmisteluaikataulu: Vm:n ja sektoriministeriöiden esitykset julki 8.8. Vm:n ja sektoriministeriöiden kehysneuvottelut viikolla 33 (13.-17.8.) Budjettiriihi 29.-3.8. Budjettiesitys eduskunnalle 17.9., julkistus 18.9., jolloin myös peruspalvelubudjetti julkistetaan
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.212 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen
Hallituksen sopeutustoimet kehyskaudella Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta 213 214 (tuottoarvio vuonna 214 n. 8 milj. euroa) arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 214 n. 75 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 8 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 115 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 215 on 5 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenne-investointeihin 212-16 suurten väylähankkeiden hyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidon rahoituksessa. 17.9.212
Hallituksen vuoden 213 TMAE:n valmistelu 1/2 Kevään kehysratkaisuun ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Talouskasvu on hidastumassa vm:n julkistaman arvion mukaan +-1 % paikkeille tänä vuonna ja jatkunee kutakuinkin sama ensi vuonna vrt esim. Sampo-pankki 12.6. : BKT tänä vuonna +,5 ja 213 +1,5%, Tapiola pankki 14.6.: -,5 ja +,5 ja Suomen Pankki 14.6.: +1,5 ja +1,2. Suurin kuntatalouteen vaikuttava auki oleva asia on vanhuspalvelulaki, riihi 23 milj + 1 milj.e summat niin pieniä, ettei sitova henkilöstömitoitus mahdollinen siirtyy vuoteen 215 Valtionosuuksiin tulossa aiemmin sovitut leikkaukset 631 milj ja uutta 125 milj. Lisäksi OKM:n vos-indeksin jäähdytys -45 milj. Paljon muita muutoksia esim. nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jatkuu, aluearkkitehtitoiminnan rahoitus pois, STM:n evo-rahojen leikkaus, liikenteen rahoituksen leikkaukset jne. Kaikki veroperustemuutokset kompensoidaan aiemmin linjatun mukaisesti. Jäteveron tuotto ei siirtyne kunnille 213 alussa (9 milj ). 17.9.212
Hallituksen vuoden 213 TMAE:n valmistelu 2/2 Kuntien verotulojen kasvu nopeutunee, koska verovähennyksiä kunnallisveroperusteisiin ei juuri tehdä (yht. noin 3 milj ) ja koska palkkasumma kasvaa varsin hyvin (+2-3 %). Kuntien toimintamenojen kasvu hidastunee 213 hieman lähinnä palkkamenoista (v 211 sopimuksesta) johtuen, matala korkotaso maltillistaa korkomenojen kasvua nopeasta velkaantumisesta huolimatta. Kuntatalous heikkenee valtion toimenpiteiden, hidastuvan talouskasvun, palvelujen kysynnän kasvun ja poistosuosituksen* käyttöönoton takia sekä velkaantuminen kiihtyy ja kuntien veronkorotuspaineet kasvavat jonkin verran enemmän kuin keväällä peruspalveluohjelmassa arvioitiin. * Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus 211, joka astuu voimaan 213. 17.9.212
Hallitusohjelmasta poimittu Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luotto-luokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin brutto-kansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisä-jäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. 17.9.212
17.9.212
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2, 2, 1,5 1,5 1,,5,7 1, 1,5,6,9 1,3 1,4 1,9,6 1,3,9,8,9 1, 1,2,9 1,,5,,3,2 -,2, -,5 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot -,5 Lähde: Vuodet 1998 211 Tilastokeskus, vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212).
% 9, 8, 7, 6, Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 21-216, % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 21-211 212-216 Arvo: 5,3 % 4,1 % Määrä: 2, % 1,3 % Kustannustaso: 3,3 % 2,8 % 5, 4, Määrän muutos 3, 2, 1,, Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 21 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 2-211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 arviot PPB (Talousjaosto 17.8.212).
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 211* 212e 213e 214e 215e 216e Toimintamenot yht. 35,48 37,4 38,41 39,96 41,61 43,33 - Palkat 15,65 16,2 16,57 17,7 17,63 18,21 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,82 4,93 5,9 5,23 5,37 - Ostot 12,52 13,34 14,18 15,6 15,99 16,98 - Muut toimintamenot 2,64 2,68 2,73 2,74 2,76 2,77 Korkomenot,35,27,29,4,54,69 Investoinnit 4,31 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 Yhteensä 4,14 41,61 43, 44,66 46,45 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,8 4,3 4,4 3,5 3,7 2,3 4, 3, 4,1 3,3 4,1 3,3 -Ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä,8 3,7 3,3 3,8 4, 4, Lähde: Vuosi 211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212).
Kuntien verotulot vuosina 211-216, mrd. Verolaji 211* 212e 213e 214e 215e 216e Kunnallisvero 16,2 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero 1,67 1,3 1,34 1,34 1,48 1,28 Kiinteistövero 1,2 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,7 19,43 2,2 21,7 21,98 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4, 4,2 Yhteisövero 18,5-22, 3,1, 1,5-13,5 Kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4, 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26, 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,8 28,77 28,71 22,77 Lähde: Vuosi 211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212).
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 211* 212e 213e 214e 215e 216e Toimintakate -24,28-25,34-26,27-27,33-28,46-29,64 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 19,7 7,66,8 2,54-2,23,13 19,43 8,11,18 2,39-2,33,17 2,2 8,22,18 2,33-2,8 1),17 21,7 8,35,13 2,22-2,72,17 21,98 8,61,2 2,16-2,8,17 22,61 8,87 -,1 1,75-2,84,17 Tilikauden tulos,44,23 -,3 -,33 -,47 -,92 Tulorah. korjauserät -,46 -,45 -,45 -,45 -,45 -,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,5 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,3-3,3-3,3-3,3-3,3 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,25-1,36-1,42-1,83 Lainakanta 12,29 13,44 14,64 15,94 17,29 19,4 Rahavarat 4,53 4,39 4,24 4,8 3,9 3,72 Lähde: Vuosi 211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212). 1) Vuoden 213 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 35 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-216, mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3, Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3, 2,5 2,5 2, 2, 1,5 1,5 1, 1,,5,5, 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212). 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 213 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 35 milj. ),
2 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-216, mrd. (käyvin hinnoin) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212). 18 16 14 12 1 8 6 4 2
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 1997-211 Tilastokeskus. Vuosien 212-216 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.212) 213 214 215 216 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,7 4, 4,1 4,1 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3, 2,9 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin
% Kuntien vuosikate %:a poistoista 1997-211 Lappi 25 2 15 1 5 Lappi Koko maa -5 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä 7 7 6 5 4 3 2 1-1 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 6 5 4 3 2 1-1
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemen seutukunta 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kemi-Tornion seutukunta 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kemi-Tornion seutukunta 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Torniolaakson seutukunta 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Itä-Lapin seutukunta 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tunturi-Lapin seutukunta 1 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Lapin seutukunta 1 1 9 9 8 8 7 7 6 5 4 3 2 1-1 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 6 5 4 3 2 1-1
Kuntien vuosikate %:a poistoista vuonna 211 Lapin kunnissa Pello Ylitornio Tervola Utsjoki Ranua Inari Enontekiö Simo Pelkosenniemi Kolari Sodankylä Salla Tornio LAPPI YHTEENSÄ Kemijärvi Keminmaa Kittilä Muonio Rovaniemi Kemi Posio Savukoski Koko maa -1-5 5 1 15 2 25 3 35 4 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate %:a poistoista vuonna 211 Lapin kunnissa Pello Ylitornio Tervola Utsjoki Ranua Inari Enontekiö Simo Pelkosenniemi Kolari Sodankylä Salla Tornio LAPPI YHTEENSÄ Kemijärvi Keminmaa Kittilä Muonio Rovaniemi Kemi Posio Savukoski Koko maa -1-5 5 1 15 2 25 3 35 4 Lähde: Tilastokeskus
Pelkosenniemi Pello Ylitornio Enontekiö Muonio Tervola Keminmaa Simo Ranua Utsjoki Salla Tornio Kolari Inari Kittilä LAPPI YHTEENSÄ Sodankylä Kemijärvi Savukoski Rovaniemi Kemi Posio Kuntien vuosikate %:a poistoista Vuosien 27-211 keskiarvo Lapin kunnissa Koko maa -5 5 1 15 2 25 3 35 4 Lähde: Tilastokeskus
Pelkosenniemi Pello Ylitornio Enontekiö Muonio Tervola Keminmaa Simo Ranua Utsjoki Salla Tornio Kolari Inari Kittilä LAPPI YHTEENSÄ Sodankylä Kemijärvi Savukoski Rovaniemi Kemi Posio Kuntien vuosikate %:a poistoista Vuosien 27-211 keskiarvo Lapin kunnissa Koko maa -5 5 1 15 2 25 3 35 4 Lähde: Tilastokeskus
15 Lapin kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1 5-5 -1-15 -2 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Tulorahoitusjäämä 1), Lappi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Lappi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus
2 6 2 4 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997-211, /as. Lappi Rahavarat, Lappi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lappi Lainakanta, koko maa 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakanta ja rahavarat 31.12.211, /as. Lapin kunnat Koko maa: Ylitornio Ranua Rovaniemi Pello Keminmaa Tervola Simo Tornio Savukoski LAPPI YHTEENSÄ Sodankylä Enontekiö Inari Kolari Salla Muonio Utsjoki Kemijärvi Posio Pelkosenniemi Kittilä Kemi Rahavarat: Lainakanta Lainakanta Rahavarat 5 1 15 2 25 3 35 4 Lähde: Tilastokeskus
Lapin kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.1997-211, /as. 14 12 1 8 Lappi yht. Koko maa 6 4 2-2 -4-6 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11* Lähde: Tilastokeskus
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.211, /as. Lapin kunnat Pelkosenniemi Ranua Tervola Salla Pello Ylitornio Keminmaa Kittilä Kolari Simo Tornio LAPPI YHTEENSÄ Inari Kemi Posio Sodankylä Savukoski Rovaniemi Kemijärvi Enontekiö Muonio Utsjoki Koko maa -15-1 -5 5 1 15 2 25 Lähde: Tilastokeskus