NUORISOTAKUU PORVOOSSA Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen teettämä selvitys Laatija: Maria Malin 9.8.2013 1
Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Porvoon kaupungin rooli... 6 3 Tietoja nykytilanteesta... 8 4 Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä... 13 5 Kehitysehdotuksia... 19 Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä... 19 Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä... 20 Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit... 20 Nuorille suunnatut arkielämän hallintaa opettavat ehkäisevät kurssit... 21 10-luokkien perustaminen... 21 Etsivä nuorisotyö... 21 Nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen... 22 Nuorten asumisen tukeminen... 22 Avoin päivätoiminta... 22 Räätälöidyt toimenpiteet toiselle asteelle siirryttäessä... 23 Toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tukemaan varhaista puuttumista... 23 Jatkolukukausi koulunvaihtajille... 23 Porvoon kaupungin työpaikat nuorille... 23 Nuorten kesätyöpaikat... 24 Yritysyhteistyön tehostaminen... 24 Nuorten palvelupisteen tai neuvontapoolin perustaminen... 25 Terminologian ja lomakkeiden yhtenäistäminen... 25 Suoraan asiakkaiden kanssa käytävien moniammatillisten keskustelujen lisääminen... 26 Osallistumisen jakautuminen koordinoivissa verkostoissa... 26 Uusia täydennyskoulutusmenetelmiä... 26 Yhteenveto Porvoon kaupungille kustannuksia aiheuttavista toimenpide-ehdotuksista... 27 6 Lopuksi... 28 7 Liitteet... 29 Liite 1. Selvityksen yhteydessä käydyt keskustelut... 29 Liite 2. Internet-osoitteita... 30 2
1 Taustaa Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu, kuten sitä yleisesti on alettu kutsua, sisältyy vuosien 2013 2016 hallitusohjelmaan. Nuorisotakuu on yksi nykyisen kuuden puolueen hallituksen kärkihankkeista. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tätä varten ei kuitenkaan ole säädetty mitään erityistä lakia. Kyse ei ole kuntien uudesta selkeästi määritellystä laissa säädetystä velvollisuudesta eikä asukkaiden uudesta subjektiivisesta oikeudesta samaan tapaan kuin hoitotakuu oli, silloin kun se otettiin käyttöön. Sanan takuu esiintyminen molemmissa nimissä aiheuttaa hämmennystä julkisessa keskustelussa. Nuorisotakuu perustuu siihen, että eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä ja laativat yhteisiä linjauksia. Hallitus on ottanut yhteiskuntatakuun käyttöön, ja se nimittää yhteiskuntatakuuta 4P-mallin yhteiskuntatalkoiksi (Public, Private, People, Partnership). Julkinen sektori, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja nuoret haastetaan tekemään yhteistyötä, jotta kaikki 16 24-vuotiaat nuoret saavat koulutuksen tai työpaikan ja jotta kaikki alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet saavat työpaikan. Hallituksen taustatietojen ja vastajulkaistun yhteiskuntatutkimuksen mukaan on niiden suomalaisten nuorten, joilla on erilaisia opintoihin tai yleiseen elämänhallintaan liittyviä ongelmia, vaikea löytää nuorten auttamiseen tarkoitettuja palveluita. Siksi nuorisotakuun tausta-ajatuksena on yhteiskunnan palvelutarjonnan muuttaminen siten, että se aiempaa paremmin soveltuu nuorten tarpeisiin. Nuorten tulee saada apua oman tilanteensa perusteella, niin että he saavat realistisen mahdollisuuden kouluttaa itseään tai löytää työtä. Nuorisotakuun puitteissa tehtäville toimenpiteille on aikasuositus: hallituksen taholta toivotaan, että julkisen sektorin yhteistyöverkostot auttavat nuoria löytämään sopivan vaihtoehdon kolmen kuukauden sisällä. Itse toiminnan (koulutus, työ, oppisopimus tai kuntoutus) voi sitten aloittaa myöhemmin, esim. oppilaitoksen seuraavan lukukauden tai lukuvuoden alkaessa. Nuorisotakuun tarkoituksena on myös löytää yhteiskunnan turvaverkon puutteet ja aktivoida sellaisia nuoria, jotka elävät kaikkien tunnettujen toimintojen ulkopuolella. (NEET on yhteiskuntatieteilijöiden käyttämä uutta nuorisoilmiötä kuvaava käsite: not in education, employment or training.) Täksi hallituskaudeksi valtion tavoitteena on varata runsaat 400 000 miljoonaa euroa nuorisotakuun toteuttamiseen seuraavien toimenpiteiden puitteissa: Koulutustakuu, vuodesta 2013 alkaen kaikkien oppivelvollisuutensa suorittaneiden tulee saada toisen asteen koulutuspaikka tai oppisopimuspaikka, paikka nuorten työpajassa tai tarvittaessa kuntoutuksessa, jotta nuori voi myöhemmin saada koulutuspaikan. Ilman koulutusta olevien 20 29-vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO). Osaamisohjelman tarkoituksena on aktivoida nuoria aikuisia suorittamaan ammattitutkinto tai ainakin ammattitutkinnon osia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koulutus on tehokkain keino torjua syrjäytymistä. Laajemmat ja selkeämmät oppisopimuskoulutusmahdollisuudet nuorille. 3
Kielikoulutusta ja opintoihin valmentavaa koulutusta nuorille maahanmuuttajille järjestetään kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa. Työ- ja elinkeinotoimistojen selkoistetut palvelut nuorille työnhakijoille. 10 kuukauden palkkatuki työnantajille, jotka palkkaavat nuoria työntekijöitä/sanssi-kortti. Erilaiset kuntoutustoimenpiteet mm. kuntien sosiaali- ja terveyshuollon puitteissa. Monet nyky-suomen nuoret tarvitsevat apua hyvien arkirutiinien luomisessa, säännöllisten elämäntapojen löytämisessä, säästäväisyyden oppimisessa, oman henkilökohtaisen taloutensa hoitamisessa, päihteistä ja velkaantumisesta eroon pääsemisessä sekä ystävien löytämisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Yksilöllisiä tukimuotoja, kuten: o kuntien etsivä nuorisotyö o nuorten työpajat Eri toimijoiden vastuualueet: Työ- ja elinkeinoministeriö on äskettäin organisoinut uudelleen maamme työvoimapalveluita siten, että Suomessa on 15 työ- ja elinkeinotoimistoa ja 120 alueellista toimipaikkaa, jotka välittävät palveluita. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Porvoon toimipaikka sijaitsee Kuninkaanportissa. Se vastaa myös nuorten työllisyysasioista ja työmarkkinapalveluista. Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelutarjontaan voi tutustua osoitteessa www.mol.fi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka on 24 kunnan kuntayhtymä, hallinnoi Porvoossa järjestettävää psykiatrista hoitoa. Myös sairaanhoitopiirin uudelleenorganisoimisesta käydään keskustelua. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee opetusalaa koskevat strategiset päätökset kansallisella tasolla. Nuorisotakuun osalta on kyse lähinnä toisen asteen koulutuspaikkojen määrästä, koulutuksen valintakriteereistä, oppisopimuspaikkojen lisärahoituksesta sekä erityisavustuksesta, jolla rahoitetaan esim. koulutuksen tasa-arvotyötä ja yksilöllisiä palveluita esim. etsivän nuorisotyön muodossa. Uuden nuorisolain tavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään kansallisten erityisavustusten kautta rahoitusta kunnille hankehakemusten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi myös näitä hankevaroja. Toisen asteen koulutuksen rahoituspäätökset pohjautuvat 20.9. ja 20.1. tehtyihin oppilastilastoihin. Tuolloin oppilaitoksessa kirjoilla olevat opiskelijat oikeuttavat valtion rahoitukseen. Hallitus haastaa elinkeinoelämää osallistumaan nuorisotakuuta koskeviin yhteiskuntatalkoisiin ja palkkaamaan nuoria työntekijöitä esim. palkkatuen avulla. Elinkeinoelämää haastetaan myös palkkamaan oppisopimusopiskelijoita tai kesätyöntekijöitä. Nuorten työllistäminen ei kuitenkaan ole lähtenyt käyntiin nuorisotakuun taustatoimijoiden toivomassa laajuudessa. Kuntien vastuu nuorista asukkaistaan on sama kuin aiemmin: peruskouluopetuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 2011 annetun nuorisolain mukainen nuorisotyö ja nuorisopolitiikka, kuten etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat sekä uutena velvollisuutena toimialat ylittävä yhteistyö, jota tehdään nuorten palveluohjausta koordinoivien verkostojen muodossa. Näissä monialai- 4
sissa yhteistyöverkostoissa tulee olla edustajia nuoriso-, opetus-, sosiaali-, terveydenhuolto-, työ- ja poliisihallinnosta. Uuden nuorisolain lähtökohtina ovat erityistoimenpiteet, joita tarvitaan erityistä tukea tai räätälöityjä oppimispolkuja tarvitsevia lapsia ja nuoria varten niitä nuoria varten, joiden sosiaaliset taidot eivät riitä arjesta suoriutumiseen kasvavan koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan kehityssuunnan ja sitä seuraavan syrjäytymisriskin torjumiseen. Nuoren oma vastuu Yksi nuorisotakuun perusajatuksista on nuorten itsensä aktivoiminen ja motivoiminen ottamaan itse vastuu omasta tulevaisuudestaan. Yhteydenpito työ- ja elinkeinotoimistoon, sosiaalihuoltoon, nuorten työpajoihin tai etsivään nuorisotyöhön on nuorten ja perheiden omalla vastuulla. Nuorten omalla vastuulla on myös esim. puhelimeen vastaaminen silloin kun etsivä nuorisotyöntekijä yrittää ottaa heihin yhteyttä. Nuorisotakuussa ei ole uusia julkisia pakkotoimenpiteitä. Sen sijaan siihen on kirjattu tiettyjä uusia ehtoja, kuten että työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on se, että nuori on hakenut vähintään kahta koulutuspaikkaa ja ettei häntä ole hyväksytty kumpaakaan paikkaan. Nuorten kuntoutuksessa on kunnilla velvollisuus tehdä toimialat ylittävää yhteistyötä yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Kela on 2.5.2013 antanut ohjeet koskien 16 19-vuotiaiden nuorten kuntoutuskorvauksia. Kuntoutuksen tarpeessa olevien nuorten tulee kääntyä oppilashuollon, kunnallisen terveydenhuollon tai tarvittaessa psykiatrisen hoidon puoleen. 5
2 Porvoon kaupungin rooli Nuorisotyöttömyyttä on juuri nyt paljon ja se lisääntyy voimakkaasti, mikä on osa suurempaa globaalia rakennemuutosta (70 80 miljoonaa maailman nuorista on ilman työtä). Suomella ja suurimmalla osalla Euroopan maista on haasteena työllistää ja kouluttaa nuoria laskusuhdanteen aikana. Maassamme on yli 40 000 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta (19 prosenttia heistä on ollut työttömänä yli kolme kuukautta), ja yli 100 000 20 29-vuotiasta, jolla ei ole muuta koulutusta kuin suoritettu peruskoulun oppivelvollisuus. Tulevaisuudennäkymiin on vaikea tarttua: samanaikaisesti puhutaan kiihtyvästä nuorisotyöttömyydestä ja tulevasta suuresta työvoimapulasta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Porvoo ei ole omilla toimenpiteillään pystynyt vaikuttamaan siihen tosiasiaan, että nuorten työllistymistilanne on edelleen heikentynyt nuorisotakuun käyttöönoton jälkeen. Tärkeintä, mitä yksittäinen kunta voi juuri nyt tehdä, on oikean asenteen luominen nuorisotakuun toteutumisen pohjaksi. Nuorisotakuu tulee nähdä tavoitteena. Viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja nuorten välisen yhteistyön vahvistuminen puolestaan on nähtävä tärkeänä sosiaalisena sijoituksena. Porvoon kaupungilla on jo nyt erittäin pitkälle kehitetty palveluverkosto, ja työntekijät ottavat nuorten tilanteen ja tulevaisuudensuunnitelmat hyvin tosissaan. Monet työntekijät tuntevat huolta nuorten tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kuntien uutena velvollisuutena on huolehtia siitä, että nuoret löytävät sen tahon, joka pystyy parhaiten auttamaan juuri heitä. Kuntien velvollisuutena on myös huolehtia, että nuoriin yhteydessä olevat eri viranomaiset varaavat riittävästi aikaa auttamiseen ja huolehtivat myös jälkiseurannasta. Porvoon kaupungissa on vuonna 1998 perustettu työryhmä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi (HYVIS). Porvoon kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2010, että HYVIS vastaa toimialat ylittävästä monialaisesta yhteistyöstä nuorisolain 7 :n mukaisesti. Nuorisotakuun toteutumista koordinoi kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis, jolle myönnettiin kaupungin kehittämismäärärahaa nuorisotakuuta koskevan selvitystyön laatimiseksi ja tarpeellisten toimenpide-ehdotusten esilletuomiseksi. Porvoossa on vuodesta 2008 alkaen toteutettu hankerahoituksella etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoiminta käynnistyi vuonna 1996. Vuonna 1999 perustettiin Porvooseen nuorisovaltuusto, joka on yksi nuorille vaikutusmahdollisuuksia tarjoavista kanavista. Nuorisotakuu koskee jollakin tapaa lähes kaikkia Porvoon kaupungin yksiköitä, jos lähtökohta-ajatuksena on nuorten tarpeiden priorisointi. Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja asuntopalvelut ovat tärkeitä tehtäväalueita. Laadukkaan ehkäisevän työn kannalta on yhtä tärkeää, että esim. toimialoilla tehtävässä uudistamistyössä, suunnittelussa, uudisrakentamisessa ja kunnostuksessa otetaan huomioon nuorten turvallisuus, hyvinvointi ja mahdollisuudet aktiiviseen ja sosiaaliseen elämään. 6
Kaikista Porvoon kaupungin yksiköistä löytyy työpaikkoja ja -tehtäviä, jotka soveltuvat nuorten työkokeilu-, oppisopimus- tai kesätyöpaikoiksi. Näiden nuorten aktivointi- ja rekrytointimahdollisuuksien läpikäyminen jokaisessa yksikössä on tärkeää ja hyödyllistä. Joitakin konkreettisia neuvoja valtiolta kunnille: Työskennellään läpinäkyvästi ja ollaan niiden asukkaiden tavoitettavissa, jotka ovat tottumattomia kysymään tai selvittämään, mikä taho on oikea juuri heitä varten. Varataan aina tupla-aika uudelle nuorelle asiakkaalle, joka tulee ensimmäiselle käynnille. Pidempi, kaikessa rauhassa tehtävä alkukartoitus tuottaa paremmin tulosta ja vapauttaa tulevaisuuden työaikaresursseja. Madalletaan kynnystä ottaa asioita puheeksi ja lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuorten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä. Autetaan kaikkia nuoria asukkaita niin hyvin kuin voidaan takertumatta ikärajoihin, vastuunjakoihin tai toimialarajoihin. Täsmälleen samojen nuorten kanssa työskentelevien yksiköiden väliset keskustelut ja kokemusten vaihto sekä ehkäisevän työn ja hoitavan/korjaavan työn väliset keskustelut ovat tärkeitä. Oma-aloitteisesti verrataan, yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan lomakkeita, sääntöjä ja terminologiaa. Ei luovuteta vain siksi, ettei kaikkia ongelmia voida hoitaa, vaan työskennellään niiden asioiden parissa, joihin voi vaikuttaa. Kunnan palveluita on syytä tarkastella nuoren ihmisen silmin. Nuorten ja perheiden oma kokemus palvelun toimimisesta on aina oikea. Vaitiolovelvollisuutta koskevat viittaukset on mainittu tavallisena yhteistyön esteenä, kun nuorella asiakkaalla on ongelmia. Henkilön omalla suostumuksella voidaan kuitenkin keskustella monista asioista. On uskallettava kysyä itseltään, ketä vaitiolovelvollisuus suojelee niissä tapauksissa, joissa asiakas itse haluaa saada apua ja hyväksyy, että monet tahot käyttävät samaa kartoitusta ja samoja tietoja. Nuorisotakuun tarkoituksena on saada monet eri yhteiskunnan toimijat ja perheet oivaltamaan, että aina on inhimillisesti kannattavaa pitää huolta maan nuorista asukkaista. Hallitus haluaa nähdä nuorisotakuun yleisenä asenteena. Ajan ja rahan sijoittaminen nuorten auttamiseen on keskeinen tulevaisuudenkysymys ja sosiaalinen sijoitus. Niin ikään on tärkeää pohtia asiakkaita koskevaa terminologiaa. Nuorisotakuussa esiintyy hyvin ongelmapainotteista kielenkäyttöä; ongelmatilanteet ja -asiakkaat on määritelty. Ongelmia määritellessä ja selvittäessä on hyvä olla ongelmakeskeinen. Seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä on annetun neuvonnan kannalta kuitenkin parempi kehittää rakentavaa terminologiaa "kuilun partaalla" olevan nuoren kannustamiseksi ja käyttää sanoja ja termistöä, jotka kuvailevat, miten nuori jatkaa eteenpäin, saa toisen mahdollisuuden, pääsee takaisin opintojen pariin tai työelämään. Suosituksena on varhainen puuttuminen ja tiivis seuranta, vaatimusten asettaminen ja se, että kaikki osapuolet kertovat odotuksistaan. 7
3 Tietoja nykytilanteesta Porvoon asukastilasto 31.12.2012 16 24-vuotiaat 5 313 25 29-vuotiaaat 2 372 16 29-vuotiaat yhteensä 7 685 eli 16 % asukkaista on nuorisotakuuikäisiä Opiskelijamäärät porvoolaisissa oppilaitoksissa lukuvuonna 2012 2013 1 714 ruotsinkielisissä peruskouluissa 3 756 suomenkielisissä peruskouluissa 2 606 toisen asteen oppilaitoksissa 1 376 ammattikorkeakouluissa Oppilastilasto Peruskoulun oppilaat, jotka nykyisen oppilastilaston mukaan suorittavat oppivelvollisuutensa Porvoossa seuraavan neljän vuoden aikana: Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2016 Suomenkielisiä 415 405 410 396 Ruotsinkielisiä 206 185 196 180 Oppilaita yhteensä 621 590 606 576 Tilasto on tehty Porvoon sivistystoimen toimiston 1.3.2013 antamien tietojen perusteella. Lukuvuonna 2011 2012 peruskoulun päättötodistuksen sai 99,2 % oppilaista, ja kaikki toisen asteen koulutuspaikkaa hakeneet oppilaat saivat paikan. Joka vuosi on joitakin oppilaita, jotka päättävät olla aloittamatta koulua, vaikka he ovat saanet opiskelupaikan. Joka vuosi on myös oppilaita, jotka keskeyttävät koulunkäyntinsä jo ensimmäisen syyslukukauden aikana. Tämä selittää tilastollista eroa Kouluikkunassa olevaan kansalliseen vertailuun, jonka mukaan 93,7 prosentilla peruskoulunsa päättäneistä on paikka vuoden lopussa. Porvoon peruskouluissa otettiin 1.8.2011 käyttöön oppilaiden tukemisessa kolmiportainen tukimalli. Tukitasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lukuvuoden 2011 2012 aikana tehostettua tukea sai 237 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja 85 oppilasta ruotsinkielisessä koulutustoimessa. Erityistä tukea sai 296 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja ruotsinkielisessä koulutustoimessa 73 oppilasta. Yhteensä: 322 oppilasta sai tehostettua tukea 369 oppilasta sai erityistä tukea 8
Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe Vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittavat peruskoulun oppilaat: Ruotsinkieliset Suomenkieliset Yhteensä Porvoo 206 415 621 Loviisa 61 66 127 Sipoo 114 173 287 Yhteensä 381 654 1 035 Porvoon yhdeksännen luokan oppilaiden määrää ei ole mahdollista suoraan verrata lukuina toisen asteen koulutuspaikkoihin. Ammatillinen koulutus on alueellista, minkä vuoksi oletuksena on oltava koulutustarjonnan vertaaminen alueelliseen kysyntään. Tämä ei myöskään kerro koko totuutta, koska jotkut oppilaat valitsevat koulutuspaikkakunnakseen Helsingin tai jonkun muun Itä- Uudenmaan pohjois- tai itäpuolella sijaitsevan paikkakunnan. Toisen asteen aloituspaikkojen määrä vuonna 2013 Seuraavat Itä-Uudenmaan kuusi lukiota tarjoavat toisen asteen koulutusta: Lukio Opiskelijat Linnankosken lukio 185 Borgå gymnasium 100 Lovisa gymnasium 72 Loviisan lukio 50 Sipoon lukio 80 (70 + 10 jääkiekkolinjalla) Sibbo gymnasium 54 Lukiopaikkoja yhteensä 541 Linnankosken aikuislukiossa on myös lukion aloituspaikkoja. Paikkojen määrää ei ole rajattu. Aikuislukion lukio-opintojen aloitusikäraja on 18 vuotta. Viisi eri ylläpitäjää tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta Itä-Uudenmaan alueella: Oppilaitos Opiskelijat Porvoon ammattiopisto (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 430 Inveon (Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland) 120 Point College (Porvoo International College) 104 Prakticum (Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) 52 KEUDA (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 70 Ammatillisen koulutuksen paikat yhteensä 776 Nimenmuutokset, oppilaitosten fuusiot, muuttuneet kansalliset tietopankit ja epäselvät tiedot siitä, missä ylläpitäjä tarkalleen (maantieteellisesti katsoen) järjestää yksittäisiä koulutuslinjoja, vaikeuttavat jonkin verran kehityskulun vertailua, kun koulutuspaikkojen kokonaistarjontaa verrataan potentiaalisiin porvoolaisiin hakijoihin. 9
Itä-Uudenmaan alueella ei ole pulaa toisen asteen koulutuspaikoista. Toisella asteella on 1317 aloituspaikkaa ja 1035 oppilasta päättää peruskoulun keväällä 2013. Porvoolaisten 9-luokkalaisten sijoittuminen toiselle asteelle 2013 Yhteishaku 2013 Haki ammattikouluun Haki lukioon 9-luokkalaisia yhteensä Valittu I- vaihtoehtoonsa Strömborgska skolan 36 % 64 % 93 80 oppilasta, 86 % Lyceiparkens skola 48 % 52 % 110 98 oppilasta, 89 % Albert Edelfeltin koulu 49 % 51 % 49 44 oppilasta, 90 % Linnanjoen koulu 41 % 59 % 186 141 oppilasta, 76 % Pääskytien koulu 60 % 40 % 173 144 oppilasta, 83 % Etsivä nuorisotyö vuonna 2012 Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä oli 109 nuorta (70 % poikia) Palaverien ja työtehtävien lukumäärä kentällä 647 Etsivässä nuorisotyössä tavoitetaan 80 prosenttia koulunsa keskeyttäneistä. Lopusta 20 prosentista puolet selviytyy itse ilman apua ja puolet ei ilmoittaudu etsivälle nuorisotyölle. Suurin osa nuorista, joihin etsivä nuorisotyö on yhteydessä, tuntee itsensä yksinäiseksi, kokee psyykkistä stressiä tai oireilee psyykkisesti. Siirtyminen yhdeltä kouluasteelta toiselle Suomen kuntaliiton laatu- ja arviointijärjestelmä Kouluikkunan mukaan 44 porvoolaista nuorta oli ilman opiskelupaikkaa vuoden 2011 lopussa (6,3 prosenttia). Maan keskiarvo vuonna 2011 oli 5 prosenttia. Näistä 44 nuoresta vain 17 oppilasta jäi ilman opiskelupaikkaa toisen asteen opiskelijavalintojen ensimmäisellä kierroksella. Näiden 17 oppilaan ja lopullisen oppilasmäärän, 44, välinen ero selittyy sillä, että saamastaan koulutuspaikasta huolimatta jotkut oppilaat eivät aloittaneet opintojaan, tai sillä, että jotkut oppilaat keskeyttivät opintonsa heti ensimmäisen syyslukukauden aikana. Vuonna 2012 koulunkäyntinsä keskeytti 22 porvoolaista lukiolaista. Vuosittain yli 100 nuorta keskeyttää opintonsa jossakin alueen ammattikoulussa. Nämä nuoret siirtyvät esim. töihin, johonkin toiseen koulutukseen, oppisopimukseen tai nuorten työpajalle. Työllisyystilasto Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilasto 15.4.2013, Porvoon toimipaikka: Työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita 256 17 24-vuotiaita asiakkaita yhteensä 444 (työttömiä ja eri tukitoimenpiteiden kautta työllistettyjä) Työttömiä ja lomautettuja alle 30-vuotiaita yhteensä 436 Vuonna 2012 pystyttiin työllistämään 21,1 % alle 25-vuotiaista asiakkaista. 10
Työ- ja elinkeinotoimiston toukokuun 2013 tilasto kuvaa maahanmuuttajien osuutta nuorista asiakkaista 16 24-vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 26, joista 14 on työttömiä. 25 29-vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 42, joista 20 on työttömiä. Ne asiakkaat, jotka eivät ole työttömiä, osallistuvat joko työkokeiluun tai koulutukseen. Nuorten asuminen Maaliskuussa 2013 työnsä aloittanut nuorten asumisohjaaja on elokuun alkuun mennessä asuttanut 12 nuorta. Jokainen heistä on toistaiseksi hoitanut vuokrasopimuksensa hyvin. Neljä näistä nuorista on jo ehtinyt 3 kuukauden koeajan jälkeen saada itselleen toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Asumisohjaajalla on tällä hetkellä (elokuu 2013) 24 nuorta aktiivisessa asiakassuhteessa. Asunnonhakijoiden määrä maaliskuussa 2013: Porvoon kaupungin asuntotoimiston kautta 29 hakijaa, 16 25-vuotiaat 52 hakijaa, 26 29-vuotiaat Yhteensä 81 A-yhtiöiden kautta 62 uutta hakijaa, 16 24-vuotiaat 25 uutta hakijaa, 25 29-vuotiaat Yhteensä 87 Päähakijoiden lukumäärä on 168. Lukuun ei sisälly nuorisotakuuikäisiä avo- tai aviopuolisoita. Asuntotoimiston tilastot osoittavat myös, että vuonna 2012 asunnon sai 401 henkilöä ja 33 prosenttia heistä, eli 132 henkilöä, oli alle 25-vuotiaita nuoria. Sosiaali- ja perhepalvelut Nuorten työpajoille osallistui vuonna 2012 yhteensä 93 nuorta. Kahdeksallakymmenellä prosentilla nuorista keskeytyneet opinnot olivat syynä kuuden kuukauden pituiseen työpajajaksoon. Kuusitoista pajalaisista tuli työpajoille etsivän nuorisotyön kautta. Lapsisosiaalityön yksikkö: 16 18-vuotiaita asiakkaita 20 18 21-vuotiaita lastensuojelun jälkeisessä jälkihuollossa 40 60 Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityön tilanne 30.4.2013: Alle 30-vuotiaita asiakkaita oli 36 prosentissa toimeentulotukea nostavista kotitalouksista, eli 505 kotitaloutta. Suurimmalla osalla alle 30-vuotiaista uusista asiakkaista ei ole koulutusta. Osa näistä aikuissosiaalityön asiakkaista ei voi esimerkiksi olla työnhakijoina, koska he eivät ole työkykyisiä. 11
Hoitotilasto Nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakastilasto vuonna 2012: 13 19-vuotiaiden asiakkaiden lukumäärä: 517 Uusien asiakkaiden lukumäärä: 150 Sairaalahoitoa tarvitsevien asiakkaiden lukumäärä: 10 15 Kouluterveydenhuolto Porvoon peruskouluissa on vajaat 5 500 oppilasta ja opiskelijoita on noin 4 500. Kahden viime vuoden aikana koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on saatu kaksi uutta terveydenhoitajavirkaa, joiden avulla on pystytty paremmin ottaman huomioon erityisoppilaiden kouluterveydenhoitajatarpeet ja nimeämään vastuuterveydenhoitaja. Myös koululääkärityöhön on lisätty resursseja, mutta kaikki kouluterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit ovat myös terveysasemalla työssä ja vain murto-osan työajastaan kouluterveydenhuollossa, joten työpanoksen määrää on hyvin vaikea arvioida. Stakes 2002 -ohjeen mukaan kouluterveydenhoitajan sopivana oppilasmääränä pidetään enintään 600 koululaista ja kouluterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla käytössä yksi työpäivä viikossa 500:tä oppilasta kohden. Oppilasmäärää pitäisi vähentää, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai jos oppilaissa on paljon erityistä tukea vaativia, esimerkiksi erityisoppilaita tai maahanmuuttajia. Erityiskoulun ja -luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä. Opiskeluterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 600 800 opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 800 1000 opiskelijaa kohti, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin mitoituksen lähtökohtana on 2500 3000 opiskelijaa kokopäiväistä lääkäriä kohti. Oppilasmäärä Ruots. peruskoulu Terveydenhoitajia, määrä 2012 Oppilaita /terveydenhoitaja Lääkäripäiviä/ vuosi Lääkärimäärä/ vuosi 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2011 2012 2012 2013 2011 2012 2012 2013 1 714 2,95 3,05 581,02 561,97 42,30 56,00 0,21 0,28 3 756 6,66 6,86 563,96 547,52 62,50 108,54 0,31 0,54 Toinen aste 2606 3,35 4,05 777,91 643,46 17,21 49,44 0,09 0,25 Suom. peruskoulu Ammattikorkeakoulut 1376 1,00 1,00 1376,00 1376,00 3,60 0,02 Muu 513 0,55 0,55 932,73 932,73 9 965 14,51 15,51 122,01 217,58 0,61 1,09 12
4 Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä Muun muassa seuraavia toimenpiteitä käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn: Porvoon peruskouluissa KELPO-hankkeen puitteissa on Opetushallituksen rahoituksella laadittu "Turvallinen oppimispolku", johon sisältyy oppilaille suunnatun tuen kolme eri tasoa. Oppilaan opettaja ja moniammatillinen työryhmä arvioivat tuen tarvetta ja suunnittelevat tukitoimenpiteitä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Ennen puhuttiin erityisoppilaista, nyt puhutaan oppilaista, jotka tarvitsevat joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Oppimispolku toimii esikoulusta alkaen aina toiselle asteelle siirtymiseen asti. https://www.porvoo.fi/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/perusopetus/oppilaan_hyvinvointi_ja_t ukeminen/tukea_ja_apua_koulunkayntiin Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt määräaikaista erityisrahoitusta peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tarvittaessa tai kahden opettajan sijoittamiseen niihin ryhmiin, joissa on yli 25 oppilasta. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän erityisavustuksen (440 000 euroa) vuosiksi 2013 2014. Tavoitteena on tasoittaa eri koulujen oppimistulosten eriarvoisuutta. Porvoossa toimenpiteitä tehdään alueilla, joissa on keskimääräistä enemmän työttömyyttä, matala koulutustaso tai suuri osa maahanmuuttajataustaisia perheitä. Näiden rahojen avulla on voitu palkata enemmän aikuisia koulun arkipäivään: viisi koulunkäyntiavustajaa, koulukuraattori, kaksi school coachia ja monikulttuurisen kehitystyön koordinaattori. Elokuussa 2013 otetaan koulutuspalveluissa käyttöön toimintamalli, joka koskee huolta aiheuttavia koulupoissaoloja. Toimintasuunnitelma koskee peruskoulun vuosiluokkia 7 9. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. luokan oppilaille ja osittain 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Kerhotoimintaa järjestetään kouluissa vuosiluokilla 1 9 oleville oppilaille. Oppilashuoltotiimi ja koulujen omat oppilashuoltoryhmät. Nämä ryhmät ovat laatineet suunnitelmia varhaiseen puuttumiseen, ja ne tutkivat ja testaavat tarvittaessa kuntotestien avulla oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Koulunkäyntiavustajat Laatutiimin tekemät vuosittaiset arviointiraportit ovat koulujen toiminnan seuraamisen väline. Raporttien pohjalta valitaan seuraavan lukuvuoden kärkitoimenpiteet koulutuspalveluohjelmaan. 13
Peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä Nyckelteamet-tiimi ruotsinkielistä toimintaa Itä-Uudellamaalla. Kyseinen tiimi kokoontuu vuosittain keskustelemaan yhdeksännen luokan oppilaiden optimaalisesta sijoittumisesta peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Ruotsinkielisen kymppiluokan opetuksen toteuttamista suunnitellaan Porvoon kaupungin, Loviisan, Sipoon ja Borgå folkakademin välisenä yhteistyönä. Peruskoulun rehtoreiden arvion mukaan ruotsinkielisen kymppiluokan vuosittainen tarve koskee 8 12 oppilasta Itä- Uudellamaalla (Porvoo, Loviisa, Sipoo). Keskustelut suomenkielisen kymppiluokan toimivan toteutusmallin löytämiseksi ovat käynnissä. Koulutuspalveluiden huolenpito- ja hyvinvointitiimi arvioi, että tarve olisi perustaa ainakin yksi 10-luokka. Tiimin arvion mukaan 10 20 oppilasta/vuosi saattaisi hakeutua kyseiseen opetukseen. Porvoon kaupungin suomenkielisissä koulutuspalveluissa on tällä hetkellä yksi yhdeksäs luokka, ns. Ammattiysi, joka sijaitsee fyysisesti Porvoon ammattiopistolla. Luokka tarjoaa mahdollisuuden valita erilaisia ammatillisia valinnaiskursseja. Porvoon kaupungin ja ammattiopiston välinen yhteistyö on toiminut hyvin. Oppilaanohjaajat aloittavat hyvissä ajoin yhteyshakuun liittyvät toimenpiteet ja keskustelut oppilaiden kanssa toisen asteen valinnoista. Tiivis yhteistyö oppilashuoltotyön kanssa on tärkeää. Toisen asteen oppilaitokset järjestävät erilaisia tutustumistilaisuuksia oppilaille ja huoltajille. Tiedonsiirtopalavereja toisen asteen oppilaitosten kanssa järjestetään Porvoossa huoltajan luvalla. Oppilaanohjaajan tehtävään kuuluu varmistaa perusasteen päättövaiheen oppilaan sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ja koulutuspaikan ulkopuolelle jääneiden ohjaus etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin. Toisen asteen koulutukseen valitun oppilaan ohjausvastuu siirtyy toisen asteen koulutuksen alettua toisen asteen oppilaitoksen ohjaushenkilöstölle. Sivistyslautakunta hyväksyi elokuussa 2012 yllä olevan opetussuunnitelmaan sisältyvän tekstin. Nuorten työpajoille nuoret voivat hakeutua oma-aloitteisesti tai työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen hoidon tai etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta. Osa työpajatoimintaan osallistuvista nuorista saa työmarkkinatukea, jotkut saavat sairauspäivärahaa ja osa täysi-ikäisistä nuorista elättää itsensä toimeentulotuella työpajajakson ajan. Nuorten työpajatoiminnan sisältöjä on avattu opinnollistamisen keinoin. Nuori saa työpajalta todistuksen osaamisestaan koulumaailman käyttämällä terminologialla. Nuorten työpajojen sisäisenä työvälineenä toimii Polutustiimi, joka yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa auttaa nuorta suunnittelemaan työpajajakson jälkeistä elämää. Toisella asteella Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/amisto ja Point College ovat hakeneet rahoitusta nuorisokoulutuksen lisäpaikkoihin lukuvuodeksi 2013 2014. Kyse on yhteensä 100 150 uudesta paikasta. 14
Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on nuorisotakuun puitteissa saanut rahoitusta 20 oppisopimuspaikalle, jotka on suunnattu vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittaneille 16- vuotiaille tai vanhemmille (maahanmuuttajat). Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen lisäksi oppisopimuskoulutusta järjestävät myös Point College, Prakticum sekä pienessä mittakaavassa myös Inveon. Point Collegella on oma oppisopimustoimisto, jossa on yli 200 oppisopimusopiskelijaa. Oppilaitoksessa on myös monia ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita henkilöitä, jotka opiskelevat Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa joko oppisopimuksella tai suorittaakseen ammattitutkinnon. Edupoli on saanut lisärahoitusta, jonka turvin noin 80 nuorta aikuista, iältään 20 29-vuotta, voi aloittaa opinnot suorittaakseen ammattitutkinnon tai osia ammattitutkinnosta Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa. Alla olevat esimerkit esittelevät toisen asteen oppilaitoksissa turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi sekä oppimisen parantamiseksi tehtävää kehitystyötä. Kokeilujen tarkoituksena on joko järjestää kouluihin enemmän aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja antaa tukea, tai järjestää oppilaille mahdollisuuksia pidempiin työelämän harjoittelujaksoihin. Point Collegen pedagogiikka on työorientoitunutta, ja Point College tekee yhteistyötä mm. seurakunnan kanssa koulun turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi, koulun keskeyttämisen vähentämiseksi ja oppimisen parantamiseksi. Koulussa on esimerkiksi Pointtiniminen huone, jossa saa apua puolivalmiiden palautustehtävien tekemiseen tai vaikeiden läksyjen tai projektitöiden tekemiseen. Siellä on myös toinen huone, Koppi, jossa voi käydä ohjauskeskusteluja oppilashuollon kanssa. Keskeyttämisprosentti on 5 prosenttia, kansallinen keskeyttämisprosentti on noin 9 prosenttia vuosittain. Point College: Opettajille järjestetään erityispedagogisia menetelmiä koskevaa koulutusta. Porvoon ammattiopisto: Elokuussa 2013 koulu ottaa käyttöön kaikille uusille opiskelijoille tarkoitetun Kick in -jakson, joka on kolmen viikon pituinen ammatillisiin opintoihin perehdytysjakso. Koulu on myös palkannut lisää henkilökuntaa, kuten terveydenhoitajan ja nuorisotyöntekijän, edistämään opiskelijoiden terveyttä ja heidän viihtymistään koulussa. Amissäätöö-hanke on yksi tapa edistää opiskelijoiden viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta koulussa. Prakticum: mahdollisuus opintojen aloittamiseen kesken lukuvuoden. Kurssien suoritusjärjestyksessä on joustoa. Inveonissa opiskelijoiden tukihenkilönä toimii kouluisoisä. Useat toisen asteen koulut järjestävät tavallista pidempiä työssäoppimisjaksoja opiskelijoille, jotka suoriutuvat arjesta paremmin töissä kuin koulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toimenpideohjelman, jolla edistetään viihtyvyyttä ja elämänhallintaa peruskoulusta ammattikouluun siirryttäessä. Ohjelmaa kehitetään vuosien 2013 2018 aikana, minkä jälkeen se on valmis oppilaitosten käyttöön otettavaksi. 15
Vapaassa sivistystyössä Borgå folkakademissa opiskelee joka lukuvuosi muutamia oppilaita, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot. Opinnot voidaan rahoittaa työttömien opintosetelillä. Opetushallitus on myöntänyt Borgå folkakademille 84 000 euroa nuorisotakuun puitteissa tapahtuvaan maahanmuuttajien koulutukseen. Tämän rahoituksen turvin voidaan kouluttaa 10 alle 30-vuotiasta maahanmuuttajaa edellyttäen, että heiltä puuttuu suomalainen toisen asteen tutkinto. Maahanmuuttajat käyvät pääasiassa Svenska för invandrare -linjan, mutta he voivat yhdistää opintoihinsa muita Borgå folkakademissa opetettavia aineita. Vapaita paikkoja on, ja on myös mahdollista kouluttautua ilmaiseksi, koska Akanille on myönnetty maahanmuuttajien opintoseteleitä. Porvoon kansalaisopisto on saanut valtionavustusta, joka on tarkoitettu nuorten maahanmuuttajien nuorisotakuun mukaiseen koulutukseen. Tällä määrärahalla ja erillisellä opintoseteliavustuksella järjestetään suomen ja englannin kielen, draaman, tietotekniikan ja liikunnan opetusta. Lisäksi yhteistyössä lukion aikuislinjan kanssa järjestetään mm. matematiikan opetusta. Opintoseteliavustuksella alennetaan myös maahanmuuttajien suomen kielen kurssien kurssimaksuja sekä ikääntyvien tietotekniikkakurssien, virike- ja musiikkipiirien sekä kehitysvammaisten musiikki- ja taidepiirien kurssimaksuja. Lukuvuodeksi 2012 2013 myönnettyjen avustusten suuruus on yhteensä noin 100 000 euroa. Uutta rahoitusta on haettu 24 maahanmuuttajanuoren koulutukseen lukuvuonna 2013 2014. Tämän lisäksi Meeting Point toimii kerran viikossa maahanmuuttajien säännöllisenä kokoontumispisteenä. Meeting Pointiin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Nuorisotyössä, terveydenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä Porvoon kaupunki osallistuu Hyvinkään ja Lohjan kanssa osatoteuttajana Allianssi ry:n Monialaisen yhteistyön kehittämishankkeeseen, MYK, joka toteutetaan ESR-rahoituksella vuosina 2011 2013. Hankkeessa rakennetaan ja kehitetään toimintamalleja eri toimialojen välisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi nuorten palveluissa. Tavoitteena on saada aikaan nuorten palvelutarpeet kattava verkostorakenne, jossa ryhmien jäsenillä on oikeanlainen asiantuntijuus ja riittävät toimintavaltuudet ryhmän tavoitteisiin ja tarkoitukseen nähden. Hankkeessa myös suunnitellaan ja tehostetaan asiakaslähtöisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Lisäksi edistetään nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Lisätietoa saa osoitteesta http://www.alli.fi (nuorisoalan kehittäminen) Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivän nuorisotyön avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön ja joilla tuetaan nuoria suuntaamaan elämäänsä. Etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten välinen yhteistyö on myös osoittautunut tuloksekkaaksi silloin, kun oppilas tai opiskelija on tarvinnut tukea koulunkäynnin tai opiskelun keskeyttämisen ehkäisyyn tai loppuun suorittamiseen. Porvoossa on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toimi- 16
nut kaksi etsivän nuorisotyön työntekijää 1.8.2008 alkaen. Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä vuonna 2012 oli 109 nuorta, näistä nuorista 75 % pystyttiin ohjamaan heille sopivien palveluiden pariin. Sivistystoimen ja sosiaali- ja perhepalveluiden yhteistyönä on keväällä 2011 laadittu kartoitus nuorten asumiseen liittyvistä tukitoimista Porvoossa. Palveluissa oli jo aikaisemmin huomattu puutteita, joten selvitykseen liittyi myös toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamista on saatu vietyä eteenpäin perintövaroin. Nuorisoasuntokiinteistöön on palkattu määräaikainen valvoja lisäämään aikuisten läsnäoloa. Nuorten asumisohjaaja aloitti työnsä 11.3.2013. Hänen kohderyhmänään ovat 17 28-vuotiaat itsenäistyvät ja itsenäisesti asuvat porvoolaiset nuoret. Asumisen ABC-kursseja toteutetaan yhteistyössä paikallisen nuorisoasumisyhdistyksen kanssa, 13 tukihenkilöä on koulutettu ja heitä välitetään nuorten tueksi arjen asumisongelmiin. Kyse on esim. omassa asunnossa tehtävien arkisten askareiden oppimisesta tai muusta elämänhallinnasta. Asumisyksikkö Nuotta on tarkoitettu 16 18-vuotiaille nuorille, jotka on sijoitettu uudelleen lastensuojelussa. Asumisyksikön toimintaa rahoitetaan perinnön turvin 1.8.2012 31.12.2013. Sosiaali- ja perhetyö: jälkihuoltoa tarjotaan täysi-ikäisille 18 21-vuotiaille, jotka ovat aiemmin olleet lastensuojelun asiakkaita. Famili-yksikkö (varhaiskasvatuksen perhetyö) järjestää maksutonta ja säännöllistä ryhmätoimintaa nuorille äideille. Ryhmä kokoontuu joka perjantai kello 9 13 Gammelbackan monitoimitalossa. Äitien omat tarpeet ohjaavat keskustelujen sisältöä, mutta kokonaisvaltaisena tavoitteena on antaa tukea nuorille kotiäideille arjesta ja perhe-elämästä suoriutumiseen, ja tarjota heille verkosto, joka koostuu muista samassa tilanteessa olevista äideistä. Uusia äitejä rekrytoidaan ryhmään lähinnä tavallisen perhekahvilan, kaupungin nuorisopalveluiden ja lastenneuvoloiden kautta. Aikuissosiaalityössä on kolme sosiaalityöntekijää, jotka tekevät työtä nuorten kanssa. Vuonna 2012 nuoria asiakkaita oli 570. Jokaisella nuorella on oma vastuutyöntekijä, ja jokaiselle aikuissosiaalityön nuorelle tehdään palvelusuunnitelma. Nuorten ryhmään kuuluvat kaikki sosiaalityön ja toimeentulotuen tarpeessa olevat 18 vuotta täyttäneet nuoret, joiden osalta tehdään yksilövastaanottojen ohella laajaa verkostoyhteistyötä mm. asunto- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Aikuissosiaalityö panostaa nuoriin ja heidän asumiseensa ja järjestää tukipalveluja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijoita työllistetään toimeentulotuen vaihtoehtona jo monta vuotta toimineen mallin mukaisesti (yhteistyössä aikuissosiaalityö, työllisyyspalvelut ja kaupungin eri yksiköt). Kesällä 2013 työllistettiin 25 nuorta. Hanke Kokemuksesta voimaa on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutuksen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Kokemusasiantuntijat toimivat yhteistyössä ammattihenkilökunnan kanssa. Yhteisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä mielenterveysja päihdepalveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Toiminta on tarkoitettu myös nuorille päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Päihteiden ja niiden väärinkäytön vastaiset kampanjat, kuten Choices ja Zero. 17
Bricka uusi hanke, joka on saanut Uudenmaan TE-keskukselta rahoitusta koulujen ja nuorisopalveluiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Walk in -vastaanotto ilman lähetettä tai ajanvarausta toimii Porvoon sairaalan/hus:n nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Sosiaalityöntekijä työskentelee Porvoon sairaalan/hus:n psykiatrian poliklinikalla ja auttaa asiakkaita elämänhallinnassa. Porvoossa otettiin käyttöön Maestro-stressinhallintakurssitoiminta 14 18-vuotiaille nuorille. Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisääminen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen. Ohjaajakoulutukset alkoivat helmikuussa 2013. Maestro-ryhmäohjaajien koulutuksesta vastaa Mielen avain r.y. Seuraavan linkin alle on kerätty tietoa siitä, miten Porvoon kaupunki edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia: http://www.porvoo.fi/fi/hallinto/hyvinvoinnin_ja_terveyden_edistaminen Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Kehittämisyhtiö Posintra työskentelee tulevia nuoria yrittäjiä tukevan hankkeen parissa. Porvoon kaupunki keskustelee säännöllisesti paikkakunnan yrittäjäyhdistysten kanssa mm. nuorten kesätyöpaikkojen järjestämisestä. Nuorten työpajoilla on yksilöohjaaja, joka vastaa yritysyhteistyöstä. Hänen tehtävänään on aktivoida työpajanuoria sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita alueen yrityksiin eri malleja käyttäen (esim. työkokeilu, oppisopimus, työsuhde). 18
5 Kehitysehdotuksia Valtion taholta annettuja yleisiä kehitysehdotuksia: - ei luovuteta vain siksi, että kaikkia ongelmia ei voi hoitaa - otetaan uusi ja tiukempi työote nuorista - lasketaan kynnystä ottaa asioita puheeksi - lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuorten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä - kalenterista voidaan varata tupla-aika nuoren asiakkaan tullessa ensimmäiselle käynnille - byrokratiaa voidaan vähentää - lomakkeita voidaan yksinkertaistaa - lisätään ehkäisevän ja korjaavan asiakastyön henkilökuntien välistä yhteistyötä - työskentelyssä tapahtuva asennemuutos: viranomaisen roolista asiakkaiden palvelijaksi Tämä selvitys on tehty pääosin vuoden 2013 helmikuun ja toukokuun välisenä aikana, ja se käsittää neljäkymmentä eri toimijoiden kanssa käytyä keskustelua (ks. liite 1). Keskustelut ovat käsitelleet nykytilannetta, eri yksiköiden haasteita ja yksiköiden omia kehitysehdotuksia kaudelle 2013 2016. Keskustelut johtivat seuraaviin tulevaa kehitystyötä koskeviin ehdotuksiin. Ehdotukset kohdistuvat sekä uuteen yhteistyöhön, uusiin työtapoihin että uuteen toimintaan: Tavoite 1: Peruskoulun opinto-ohjauksen kehittäminen Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä Peruskoulujen oppilaanohjaajat aloittavat päivystämisen esim. kaupungin palvelupiste Kompassissa koulujen kesälomien aikana. Tämä lisäisi koulujen oppilaanohjaajien tavoitettavuutta koulujen kesätauon aikana ja tuottaisi parempaa palvelua vanhemmille ja lapsille lukioiden ja ammattikoulujen yhteisvalintaan kuuluvaan täydennyshaun aikana. Oppilaanohjaajien työehtosopimuksessa säädetään, että oppilaanohjaajan tulee työskennellä 30 50 tuntia koulujen kesätauon aikana. Tämä kesällä tehtävä työ hyödyttää suuresti useita nuoria kun työtä tehdään yleisesti ilmoitetun päivystysjärjestelmän puitteissa, joka selkeyttää missä, miten ja milloin kaupungin omiin oppilaanohjaajiin voi ottaa yhteyttä. Kesäohjaukselle on tarvetta sen jälkeen kun varsinaisen yhteisvalinnan tulokset on julkaistu kesäkuun puolivälissä. Tukea tarvitaan erityisen paljon silloin, kun täydennyshaku on käynnissä heinäkuun puoleenväliin asti. Täydennyshaku tulee tehdä sähköisesti, ja jokaisen hakijan täytyy itse 19
syöttää lisätietoja arvosanoistaan ja varsinaisen haun yhteydessä suorittamiensa pääsykokeiden mahdollisista tuloksista. Aikataulu on kireä, koska vasta heinäkuun alussa voi saada tietoa yhä vapaina olevista koulutuspaikoista tai peruutetuista koulutuspaikoista, joissa ei ole käytössä jonotusta. Samalla oppilaanohjaajat voisivat tarjota tietoa yhteisvalinnan ulkopuolella olevista koulutuksista, esim. ammattistarttilinjasta, kymppiluokasta, nuorten työpajoista tai nuorille maahanmuuttajille suunnatuista kansanopisto- ja kansalaisopistokoulutuksista. Muilla paikkakunnilla on päivystysmalleja, joissa esim. peruskoulujen oppilaanohjaajat, paikkakunnan etsivät nuorisotyöntekijät ja toisen asteen opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä. Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Koulutuspalvelut Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä Vuosiluokkien 7 9 oppilaiden työelämätietouden ja eri ammatillisia koulutuksia koskevan tietouden lisääminen. Enemmän aiemmassa vaiheessa järjestettyjä vierailuja ammattikouluihin ja yrityksiin, työelämän eri alojen ammattilaiset tekevät enemmän vierailuja kouluihin. Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa TET-jaksojen kehittämiseksi ja kesätyömahdollisuuksien parantamiseksi. Yhteistyötä nuorten yrittäjyyttä edistävien eri kansalaisjärjestöjen kanssa, esim. 4H-liitto järjestää mm. Ajokortti työelämään -kursseja. On olemassa nuoria, jotka eivät oikein tiedä, mitä he haluavat. Erityisesti näitä nuoria varten tarvitaan ammatinvalinnanohjauksen kehittämistä ja lisätietoa siitä, mitä ominaisuuksia eri alojen työntekijöillä tulee olla. Lisäkulut: 20 000 euroa Vastuutaho: Koulutuspalvelut Tavoite 2: Nuorten elämänhallinnan tukeminen ja jatkosijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit Täyttämättä oleva prevention johtavan lääkärin virka muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon vastuulääkärin viraksi. Kansallisten suositusten mukaisten riittävien kouluterveydenhuollon resurssien tarjoaminen on ehkäisevä ja pidemmällä tähtäimellä vaikuttava toimenpide. Toivomuksena on, että lääkärintutkimukset ovat 30 minuutin pituisia ja että tarvittaessa on mahdollisuus seurantakäyntiin. Peruskoulun oppilaiden vanhemmille suunnattua tiedotuskampanjaa suositellaan, jotta vanhemmat saadaan tulemaan mukaan yksilöllisiin lääkärintarkastuksiin ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Nykytilanteessa kaikki neuvola- ja koululääkärit työskentelevät ensisijaisesti terveyskeskuksessa ja käyttävät ainoastaan murto-osan työajastaan ehkäisevään hoitoon. Tarvitaan kokopäiväistä lääkäriä, joka kehittää ja koordinoi porvoolaisten lasten ja nuorten parissa tehtävää ehkäisevää työtä ja joka syventyy kyseiseen työhön. Erityistarpeisten oppilaiden ollessa kyseessä täytyy eri tahojen välistä tiedonkulkua parantaa. Kaupungin eri yksiköissä, erikoissairaanhoidossa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevät erityisasiantuntijat kartoittavat ja määrittelevät erityisen tuen tarpeen. Lopulliset lausunnot eivät 20
kuitenkaan aina päädy kouluterveydenhuoltoon. Jotta kouluterveydenhuolto voi hoitaa tehtävänsä, eli arvioida oppilaan ja hänen perheensä kokonaishyvinvointia ja laatia mahdollisten jatkotutkimusten ja tukitoimenpiteiden tarvetta koskevan suunnitelman, tarvitaan tietoa aiemmista tutkimustuloksista ja diagnooseista sekä siitä, millaista tukea oppilas jo saa. Mainittujen tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä tulee laatia suunnitelma, joka koskee tarpeellisen tiedonsiirron turvaamista. Kouluterveydenhuollossa tulisi laatia tarkemmat dokumentointia ja tiedonsiirtoa koskevat ohjeet esim. koulun vaihtuessa ja peruskoulun jälkeen. Lisäkulut: 70 000 euroa vuodesta 2015 Vastuutaho: Terveyspalvelut Nuorille suunnatut arkielämän hallintaa opettavat ehkäisevät kurssit Vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä ja järjestetään ennaltaehkäisevästi kursseja ja ryhmätoimintaa kuudennelta luokalta ylöspäin. Esimerkiksi elämänhallinta- ja ruuanlaittokurssit, asumisen ABC -kurssit ja työelämän perusvalmiudet -kurssit. Näiden ehkäisevien toimenpiteiden tarve perustuu sen tosiasian oivaltamiseen ja toteamiseen, että jotkut lapset eivät saa perheen aikuisten kautta roolimalleja hyvän arjen elämiseen tai säännöllisen työn hoitamiseen. Sen vuoksi tarvitaan sekä sosiaalisen yhteyden muodostamista muihin aikuisiin esikuviin että turvallisen elämänhallinnan harjoittelua. Elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia koskevaa koulutusta voisi tarjota myös nuorille äideille ja ensimmäistä kertaa sosiaalihuollon piiriin tulleille uusille asiakkaille. Kaupungin koulujen ja ehkäisevän päihdetyön yksikön välistä yhteistyötä lisätään. Tietoa ja koulutusta päihteistä oppilaiden ja vanhempien lisäksi myös opettajille ja muulle kouluhenkilökunnalle. Lisäkulut: 10 000 euroa Vastuutaho: Koulutuspalvelut ja nuorisopalvelut 10-luokkien perustaminen Riittävien opiskeluvalmiuksien turvaamiseksi kaikille peruskoulun päättäville tulee syksyllä 2014 perustaa yksi suomenkielinen 10-luokka Porvooseen ja yksi ruotsinkielinen 10-luokka yhdessä naapurikuntien kanssa. Näitä varten tarvitaan talousarvioon vuositasolla 120 000 euroa, suomenkieliselle luokalle 90 000 euroa ja ruotsinkieliselle 30 000 euroa. Lisäkulut: 120 000 euroa/vuosi. Vuonna 2014 kustannukset 60 000 euroa. Vastuutaho: Koulutuspalvelut Etsivä nuorisotyö Kahden etsivän nuorisotyön työntekijän toimen vakinaistaminen ja toimintamäärärahan varaaminen näille työntekijöille sekä yhdelle määräaikaiselle työntekijälle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 1.8.2008 alkaen myöntänyt Porvoon kaupungille tukea kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen. Avustusta haetaan vuosittain ja sen saanti on ollut edellytyksenä työsuhteiden jatkamiselle. Etsivän nuorisotyön jatkuminen on siis kaiken aikaa ollut epävarmaa. Vuodeksi 2013 Porvoon nuorisopalvelut on saanut korotettua hanketukea, ja se voi nyt 21