KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, SEPPÄMESTARINTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 14.4.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 746 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE ASEMA KORTTELI 5051 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Seppämestarintie Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 26.8.2014 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kangasalan valtuusto KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille elinkeinotoimen aloitteesta. Tavoitteena on puistoalueen muuttaminen tontiksi. Valmisteluvaiheessa osallisille lähetettiin kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus ja pyydettiin kunnan hallintokuntien kommentteja. Kaavaehdotus oli nähtävillä helmi-maaliskuussa 2015. Siihen tehtiin ympäristövaikutuksia vähentäviä tarkistuksia hyväksymisvaiheessa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella muutetaan puistoalue korttelialueeksi. Kortteleiden käyttötarkoitus ja kerroslukumerkintä säilyvät ennallaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttaminen edellyttää kunnan ja yrittäjän välistä kiinteistökauppaa. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Poistettava puistoalue Ilmakuva lähialueesta Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Seppämestarintien päässä. Alue on rakennettua työpaikka-aluetta. Maasto on tien kohdalla melko tasaista. Luonnonympäristö
Kaavamuutosalueen etelä- ja itäpuolella on virkistysalue, jonka poikki kulkee voimalinja. Korttelin piha-alue on varasto- ja liikennealuetta. Alueella ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Alueen itäpuolitse kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysväylä, joka toimii myös eliölajien kulkemisen mahdollistavana ekologisena käytävänä. Rakennettu ympäristö Alueelle on rakennettu teollisuutta ja verstastoimintaa palvelevia rakennuksia ja laitoksia 1980-luvun lopulta alkaen. Alueen ilme on pienteollisuusalueelle ominainen. Seppämestarintietä pitkin kulkee vesi- ja viemäriverkon päälinja. joka johtaa edelleen kohti keskustaa ja Roopennotkon pumppaamoa. Korttelin pohjoispuolella kulkeva Asemantie on pääkokoojakatu. Asemantien varteen on muodostunut raittimaista asutusta viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Maanomistus Tontit ovat yksityisten omistamia, puisto- ja katualue kunnan. Kuva. Maanomistustilanne ja vesihuoltoverkosto. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Alue rajoittuu laadittavana olevaan Suoraman osayleiskaavaan. Ehdotuksessa alueen itäpuolella on ekologisia yhteyksiä palveleva virkistysvyöhyke, joka kaventuu Asemantien varressa omakotialueen kohdalla. Uusi asutus alueen itäpuolella sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle. Poistettava puistoalue Ote kaavayhdistelmäkartasta Alueella on voimassa asemakaava, jossa korttelin 5051 eteläpuolella on puistoalue. Korttelialueet on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista varten. Kortteleiden tehokkuusluku on e=0,4 ja suurin sallittu kerrosluku II. Alueen itäpuolella oleva Metsäkulman omakotialue on kaavoitettu rakentamisen jälkeen, vasta 1990-luvulla.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve johtuu yritysten tonttitarpeesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty yrittäjien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi -liikelaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pannaan nähtäville, ja osallisille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Siitä saatiin seuraavat kommentit: Rakennusvalvonta 6.10.2015 Asemakaavan muutos mahdollistaa merkittävän lisärakentamisen teollisuusalueella. Puistoalueelta poistuva ET-alue tulisi osoittaa uuteen paikkaan. Kangasalan Vesi liikelaitos 8.10.2015 Ei huomautettavaa. Saatujen kommenttien vaikutus suunnitelmaan ET-alue on ollut varattuna kymmeniä vuosia. Sille ei ole tullut käyttöä. Nykytarpeen varmistamiseksi pyydetään vielä sähköverkosta vastaavan toimijan lausunto. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 16.2.-17.3.2015. Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja muistutus: Yhdyskuntatekniikka 11.3.2015 Ei huomautettavaa. Rakennusvalvonta 2.4.2015 Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuusalueen laajentamisen. Puiston muuttaminen osaksi teollisuustonttia, jossa ympäristöä häiritsemätön teollisuustoiminta on mahdollista, tukee olemassa olevan asemakaavaa. Sallittu kerrosala on suhteutettava muihin alueen tontteihin. Muutoin rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Elenia Oy 10.3.2015 Ei huomautettavaa. Ville Ojanen ym. (7 allekirjoittajaa), Asemantie 372 ym. 16.3.2015 Muutoksesta aiheutuu haittoja asuinympäristöön. Teollisuusalueen itäpuolinen puistokaista on sähkönsiirtolinjan johtoaukea, joka raivataan säännöllisesti aukeaksi. Se ei estä teollisuuden haittojen leviämistä asuinympäristöön. Kaavamuutoksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota meluntorjuntaan.
Suunnitelman mukaan uudisrakennus sijaitsee tontin länsireunassa ja piha-alue sen itäpuolella, jolloin melu heijastuu asutusta kohti. Toimintaan liittyy trukkiliikennettä, pakokaasupäästöjä ja nosturilaitteistojen koekäyttöä korkeilla kerrosluvuilla. Kaavaa tulisi tarkista siten, ettei asumisviihtyvyyteen kohdistu heikennyksiä esim. uudisrakennus tulisi sijoittaa tontin itäreunaan ja kaikki melua tuottavat laitteet ja toiminnot tulee sijoittaa rakennuksen länsipuolelle. Rakennus toimii melua rajaavana rakennelmana asutuksen suuntaan. Myös nykyisen piha-alueen meluntorjuntaan tulee tehdä parannuksia melua aiheuttavalle toiminnalle tulee määritellä selkeät aikarajat pakokaasupäästöjen aiheuttaman haitan vähentämiseksi pakokaasut tulee vapauttaa selkeästi nykyistä korkeammalla. Kunnan perusteltu vastine muistutukseen Teollisuuskorttelin vaikutuksia viereiseen asutukseen on koetettu vähentää määrittelemällä alue ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman työpaikkarakentamisen alueeksi ja osoittamalla sen ja asutuksen väliin puistokaistale. Maankäytön historian vuoksi väli on jäänyt kapeaksi ja sille sijoitettu voimajohto vähentänyt viherkaistan vaikutusta. Asukkaiden kokemukset aiheutuneesta häiriöstä ovat todellisia. Ympäristönsuojelulaki ja määräykset asettavat rajoituksia toiminnan luonteelle ja kestolle. Näitä asioita ei puolestaan voida määrät asemakaavassa. Sen sijaan toimintojen sijoittamiseen tontilla voidaan kaavamerkinnöin puuttua. Uudisrakennukset voidaan määrätä sijoitettavaksi korttelin itärajan tuntumaan, jolloin ulkotoiminta sijoittuu asutuksesta nähden katveeseen. Sen sijaan vanhan rakennuksen ja sen pihan toimintaan ei jälkikäteen voi asemakaavamerkinnöin saada muutosta. Asemakaavaan tehdään nähtävillä olon jälkeen seuraavat tarkistukset: TY-korttelin Seppämestarintien puolelle merkityt istutusalueet siirretään korttelin itäpuolelle virkistysaluetta vastaan. Nuolimerkinnällä määrätään rakennukset rakennettaviksi kiinni korttelin itäpuoliseen rakennusalan rajaan. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on liittää puisto korttelialueeseen ja mahdollistaa työpaikkatoimintojen laajentaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoina on kaavan laatiminen tavoitteiden mukaisesti tai jättää alue nykyiselleen eli ns. 0-vaihtoehto. Aloitteen mukainen ratkaisu tukee yritysten menestymistä. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnoksen käsittely kaavoituslautakunnassa 26.8.2014 Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä, 15.9. 14.10.2014 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 27.1.2015 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 16.2.-17.3.2015 Asemakaavan hyväksyminen Kangasalan valtuustossa
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava mahdollistaa työpaikkojen lisäämisen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön kannalta olennainen ekologinen kulkureitti jää koskemattomaksi. Korttelialueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus ja rakentamista ohjaavat määräykset. Rakentamisen sovittaminen ympäristöön ratkaistaan rakennusluvassa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin käyttötarkoitus ja tehokkuusluku säilyy ennallaan. Korttelialue laajenee noin 2400 neliömetrillä, mikä lisää rakennusoikeutta n. 970 neliömetrillä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutos yhtenäistää työpaikkakorttelin rakennetta ja ympäristökuvaa. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Poistuva puistoalue ei ole asutuksen tai elinkeinoelämänkannalta tarpeen. Läheisten asuntojen käyttöön lähiympäristöstä on osoitettu riittävästi puistoalueita, jotka toimivat myös asutusta ja teollisia toimintoja erottavina vyöhykkeinä. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia yrityselämän kannalta, koska se mahdollistaa olevien yritysten toimintojen laajentamisen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että teollista toimintaa palveleva piha-alue jää rakennusten länsipuolelle. Tarkoituksena on estää koneiden käytöstä ja pihatoiminnoista syntyvän melun pääsy itäpuoliselle omakotialueelle.
Havainnekuva uudisrakennuksesta.. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteutuksesta vastaa yrittäjä. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan ympäristökuvan kehittymistä. KANGASALA 14.4.2015 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen