8.12.2014 LAPIN YLIOPISTON TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2014 SEKÄ VUODELLE 2015 Sisällysluettelo 1. TASA-ARVOSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITEN TASA-ARVO ON TOTEUTUNUT LAPIN YLIOPISTOSSA... 3 3. TOIMENPITEET... 4 4. ARVIOINTI... 6 5. SEURANTA... 7 Liitteet Tasa-arvotoimikunnan kokoonpano, toimikausi ja tehtävät Tasa-arvolain ja työturvallisuuslain määrittelyt häirinnästä ja ahdistelusta 1
LAPIN YLIOPISTON TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2014 SEKÄ VUODELLE 2015 1. TASA-ARVOSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tasa-arvo on perusoikeus. Tasa-arvolain (609/1986, siihen tehdyin muutoksin) mukaan yliopiston tulee sekä työnantajana että oppilaitoksena edistää naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumista sekä estää sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä. Tämä suunnitelma sisältää lain edellyttämän 1) selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta 2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi 3) arvioin aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista Tämä suunnitelma on myös lain tarkoittama oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma. Yliopistolain (558/2009) 4 :n mukaan yliopistoon kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat. Tästä johtuen opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä ja tasa-arvolain 6a :n ja 6b :n mukaiset tasa-arvosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Lapin yliopiston organisaatio on muuttunut uusien hallintoelinten ja konserniyhteistyön seurauksena. Nämä muutokset lisäävät tasa-arvosuunnittelua koskevan yhteistyön ja tiedottamisen tarvetta. Muutosten myötä myös esimiestyön ja johtamisen asema on korostunut, minkä vuoksi tasaarvotyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota johtamiskulttuuriin. Tasa-arvosuunnittelun tavoitteena on, että tasa-arvoa edistävä ajattelutapa on läpikäyvänä periaatteena kaikessa yliopiston hallinnossa ja päätöksenteossa. Strategisessa suunnittelussa ja kaikilla päätöksenteon tasoilla tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuuden vaatimus ja päätöksen vaikutukset tasa-arvon toteutumiseen. Tasa-arvoisen työyhteisön luominen edellyttää tasa-arvoajattelua ja yhdenvertaisuuden omaksumista työyhteisön toiminnan perustaksi. Tasa-arvotyön tärkeänä tehtävänä onkin kehittää toimintakulttuuria sekä suunnata tasa-arvotietoa aktiivisesti henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tämä suunnitelma perustuu aiemmin tehtyyn tasa-arvosuunnitelmaan vuosille 2008-2010 ja sen toteutumisen seurannan selvityksiin, joita ovat 1) Vuonna 2008 tehty kysely yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tasa-arvon toteutumisesta Lapin yliopistossa. 2) Vuonna 2010 yksiköiltä pyydetyt lausunnot 3) Vuonna 2010 tehty työhyvinvointikysely 4) Tilastoaineisto 2
Lapin yliopiston tasa-arvotyön yleiset tavoitteet 1) jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen tasa-arvoinen kohtelu riippumatta henkilön ammattiryhmästä, tiedekunnasta tai muusta yksiköstä, sukupuolesta, syntyperästä, iästä, sukupuolisesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä 2) myönteisten tasa-arvoasenteiden, suvaitsevuuden ja tasa-arvoisten toimintatapojen saavuttaminen 3) naisten ja miesten tasa-arvoiset mahdollisuudet sijoittua työtehtäviin ja kehittää itseään sekä edetä urallaan yliopistossa 4) naisten ja miesten palkkauksellinen tasa-arvo 5) opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu ja samat mahdollisuudet edetä opinnoissa sukupuolesta ja oppiaineesta riippumatta 6) työyhteisö, jossa sekä miehillä että naisilla on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää osaamistaan ja osallistua työyhteisön toimintaan 7) sukupuolisesta häirinnästä vapaa työ- ja opiskeluympäristö 2. MITEN TASA-ARVO ON TOTEUTUNUT LAPIN YLIOPISTOSSA Yliopiston tasa-arvotoimikunta toteutti vuonna 2008 kyselyn yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tasa-arvon toteutumisesta Lapin yliopistossa. Vaikka vastaajien määrä jäi vähäiseksi, auttoi kysely tunnistamaan yliopiston tasa-arvotyön ongelmakohtia sekä sukupuolisyrjintää tuottavia rakenteita, jokapäiväisiä käytäntöjä ja ajattelumalleja. Kyselyn avovastausten perusteella keskeisin tasa-arvon toteutumista estävä tekijä on tapa, jolla yliopiston töitä ja tehtäviä luonnollistetaan sukupuolen mukaan. Naisiin liitetään kaikissa hierarkkisissa asemissa auttamiseen, huolehtimiseen, hoitamiseen ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä, jotka ovat yliopiston toiminnan kannalta välttämättömiä yliopiston kotitöitä, mutta joiden osaamista pidetään itsestään selvänä ja joiden tekemistä ei erikseen työajallisesti tunnisteta eikä palkkauksellisesti arvosteta. Tämä johtaa tilanteisiin, jossa samalla nimikkeellä työskentelevien naisten ja miesten työtehtävien rakenne ja palkkaus on erilainen tai vastaavasti eri nimikkeillä olevien työtehtävät ovat yhtä vaativat, mutta palkkaus erilainen. Tämä kyselystä tehtävä havainto johdattaa tarkastelemaan entistä yksityiskohtaisemmin sukupuolen konkreettista ja mielikuvallista yhteyttä nimikkeisiin, työtehtäviin ja palkkaukseen. Yksiköissä on käsitelty vuonna 2008 valmistunutta tasa-arvosuunnitelmaa ja syrjinnän vastaista suunnitelmaa samantyyppisesti. Yksiköt ovat vain liittäneet suunnitelmat tiedekuntaneuvostojen tai johtokuntien ilmoitusasioihin. Niitä ei ollut käsitelty henkilökunnan kanssa yhteisissä tilaisuuksissa eikä opiskelijoiden kanssa käsittelystä ollut mainintaa. Pääsääntöisesti yksiköt ilmoittivat, että ne ovat käsitelleensä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden syrjintäepäilyt yliopiston ohjeistuksen mukaisesti ja palkkaussyrjintäepäilyt oli käsitelty keskustellen ja selvitellen palkkausperusteita. Yksiköt ovat pyrkineet toiminnassaan huomiomaan, että päätöksentekoelimissä, työryhmissä ja vastaavissa elimissä on toteutettu tasa-arvolakia nimeämällä sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. 3
Marraskuussa 2010 tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan yliopiston henkilökunnan mielestä yksikössä naisilla ja miehillä oli samat etenemismahdollisuudet. Vakinaisen henkilökunnan osalta palkkatasa-arvo on toteutumassa, mutta henkilöstä kokonaisuutena tarkasteltuna erot ovat keskimääräisesti euromääriltään kasvaneet. Palkkatietojen tarkastelua jatketaan vuoden 2011 tilastojen valmistuttua. 3. TOIMENPITEET Tasa-arvoajattelun tulee olla läpikäyvänä periaatteena kaikessa yliopiston toiminnassa (valtavirtaistaminen). Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) on keskeinen valtavirtaistamismenetelmä. Yliopistossa se tarkoittaa, että kaikkia henkilöstöä ja opiskelijoita koskevia päätöksiä valmisteltaessa otetaan huomioon päätöksen vaikutukset eri sukupuolten kannalta. Sukupuolineutraaleiltakin vaikuttavilla päätöksillä voi olla erilaisia vaikutuksia naisille ja miehille ja ne voivat vahvistaa eriarvoisuutta. Opetushenkilökunnan tulisi erityisesti tunnistaa tasa-arvoselvityksessä todettu syrjivä suhtautuminen naisopiskelijoihin ja korjata sitä. Opiskelijoiden tulee saada tasapuolinen kohtelu opiskelijavalinnoissa, opetustilanteissa, ohjauksessa sekä arvioinnissa sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vakaumuksesta riippumatta. Opetussisällöt tulee saattaa ajan tasalle sukupuolta ja sukupuolista suuntautumista koskevan tutkimustiedon osalta. Sisältöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää sukupuolentutkimuksen tarjoamaa asiantuntemusta. Tasa-arvo luo henkilökunnan työhyvinvointia. Erityisesti kiinnitetään huomiota seuraaviin toimenpiteisiin ja siihen, kenellä on erityisvastuu toimenpiteen toteutumisesta: Tavoite Toimenpide Erityinen vastuu Sukupuolisesta häirinnästä vapaa työ- ja opiskeluympäristö Perehdyttämisessä, tuutoroinnissa ja esimieskoulutuksessa käsitellään häirintää ja sen ehkäisemistä Häirintätapaukset käsitellään yliopiston ohjeistuksen mukaisesti (www.ulapland.fi), esimiehet ja perehdyttäjät, opiskelupalvelut Opiskelijoita kohdellaan tasaarvoisesti opiskelijavalinnoissa ja opinnoissa sukupuolesta ja oppiaineesta riippumatta Häirintätapauksessa ryhdytään toimenpiteisiin Opiskelijavalinnoissa ei syrjitä ketään sukupuolen mukaan Tasa-arvokysymykset sisällytetään opiskelija- ja opettajatuutoreiden koulutukseen ja yliopisto-opettajien pedagogisiin opintoihin Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus Yliopistoyhteisön jäsenet Työnantaja, yksikön johtaja, esimiehet Dekaani Opintoasiain päällikkö Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Opetussuunnitelmatyö 4
Myönteisten tasaarvoasenteiden, suvaitsevuuden ja tasaarvoisten toimintatapojen saavuttaminen Naisten ja miesten tasaarvoiset mahdollisuudet sijoittua työtehtäviin ja kehittää itseään sekä edetä urallaan yliopistossa otetaan huomioon opetussisältöjä suunniteltaessa. Sukupuolentutkimusta käytetään hyödyksi oppimateriaalin ja opetuksen kehittämisessä Opiskelijoita kohdellaan opetus- ja ohjaustilanteissa, tehtävien annossa ja arvioinnissa tasapuolisesti. Tutkijanuralle kannustetaan tasapuolisesti Yliopiston ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä otetaan huomioon tasaarvonäkökulma Järjestettäviin esimieskoulutuksiin sisällytetään tasa-arvoasioita Kannustetaan molempia sukupuolia asettumaan ehdolle yliopiston kollegion, hallituksen, rehtorien ja dekaanien vaaleissa sekä hakeutumaan muihin johto- ja esimiestehtäviin ja miehiä osallistumaan tasa-arvotoimintaan Päätöksentekoelimissä, toimikunnissa ja työryhmiin valitaan vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta tasa-arvolain edellyttämällä tavalla Pidetään huoli siitä, että johtaviin asemiin valitaan sekä naisia että miehiä Naisilla ja miehillä tulee olla tasapuolinen mahdollisuus sijoittua eri tehtäväalueille. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmiin kirjataan suunnitelman vaikutus naisten ja miesten uramahdollisuuteen Tehtävät täytetään hallintojohtosäännön mukaisesti Samoissa tehtävissä työt jaetaan tasapuolisesti miesten ja naisten ryhmät Opetussuunnitelmatyö ryhmät Opetus- ja tutkimushenkilökunta Professorit Viestintäyksikkö Henkilöstöpalvelut Työnantaja Yliopistoyhteisö Päättävä elin Yliopiston työnantajat, esimiehet 5
kesken Työyhteisö, jossa sekä miehillä että naisilla on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää osaamistaan ja osallistua työyhteisön toimintaan Naisten ja miesten palkkauksellinen tasa-arvo Määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettavalla henkilökunnalla tulee olla lakiin perustuva määräaikaisuuden syy. Työolot tulee olla samanlaiset miehille ja naisille Kaikilla tulee olla mahdollisuus henkilöstökoulutukseen Tiedekuntien ja opetusta antavien yksiköiden tehtävävalintojen arviointiryhmiin sekä asiantuntijalausuntojen antajiksi valitaan mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia Työtehtävät sovitetaan kullakin tehtäväalalla noudatetun normaalin työajan puitteisiin. Työaikajärjestelyihin suhtaudutaan myönteisesti, kun läheisten hoitovelvollisuudet niin vaativat Miesten perhevapaiden pitämiseen suhtaudutaan myönteisesti Tehtävien vaativuustasot ovat samat samantasoisissa tehtävissä. t, esimiehet, esimiehet Työnantaja, yksikön johtaja, esimiehet, työkaverit Työnantaja, johtaja, esimiehet, työkaverit Työnantaja, yksikön johtaja, esimiehet 4. ARVIOINTI Yliopiston tasa-arvotoimintaa arvioidaan seuraavasti: - tasa-arvosuunnitelma ja oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma laaditaan kerran kolmessa vuodessa, mutta päivitetään vuosittain - tasa-arvotilastot tehdään joka vuosi - tasa-arvokysely tehdään sekä henkilökunnalle että opiskelijoille joka kolmas vuosi, seuraava tasa-arvokysely toteutetaan vuoden 2015 aikana - häirintäyhdyshenkilön toimintaa jatketaan - Lapin yliopiston ylioppilaskunta voi nimetä opiskelijahäirintäyhdyshenkilön, joka toimii yhteistyössä yliopiston häirintäyhdyshenkilön kanssa - henkilöstöasioihin varataan riittävät määrärahat tasa-arvovastaavan tehtävän hoitamiseksi sekä tiedotukseen ja koulutukseen. 6
5. SEURANTA Tasa-arvotoimikunta seuraa vuosittain tasa-arvon toteutumista seuraavasti: - rakenteellisten muutosten sukupuolivaikutukset - palkkatilastoja sukupuolen mukaan - YPJ- palkkausjärjestelmää ja sen vaikutuksia arvioidaan sukupuolinäkökulmasta. - rekrytointivalintojen sukupuoliseuranta - määräaikaisten palvelusuhteita seurataan tehtäväryhmittäin ja sukupuolen mukaan - jatko-opiskelijoiden rekrytointi- ja väitöstyötilastoja seurataan sukupuolinäkökulmasta. - tasa-arvon kokemista seurataan henkilökunnan osalta joka vuosi tehtävän työilmapiirikyselyn yhteydessä 7
Liite Tasa-arvotoimikunnan kokoonpano ja toimikausi Yliopistolla on rehtorin nimeämä tasa-arvotoimikunta, jossa ovat edustettuina yliopiston eri ammattiryhmät, yliopiston hallinto sekä ylioppilaskunta. Puheenjohtajana toimii toinen vararehtoreista. Toimikausi on kolme vuotta. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on - edistää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tavoitteiden toteutumista ja edistää yhdenvertaisuuslain edellyttämiä toimenpiteitä yliopistossa - huolehtia, että yliopistossa on voimassa oleva ja tarkoituksenmukainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - seurata tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista - edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen myönteisten toimintatapojen kehittymistä yliopistossa - tiedottaa ja tukea henkilökuntaa ja opiskelijoita tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymyksissä - seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä yliopistossa tilastoinnin avulla - toimia tasa-arvokysymyksissä yhteistoimintaelimenä 8
Liite Tasa-arvolain ja työturvallisuuslain määrittelyt häirinnästä ja ahdistelusta Tasa-arvolain (609/1986) 6 :n mukaan työnantajan tulee huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, että työntekijä ei joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Tasa-arvolain 8 :n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa sukupuolisen häirinnän poistamiseksi. Tasa-arvolain 6 b :n mukaan oppilaitoksen suunnitelmassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa. Terveys on määritelty sekä fyysiseksi että henkiseksi terveydeksi. Häirinnällä laissa tarkoitetaan myös sukupuolista häirintää. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin häirinnän poistamiseksi käytettävissään olevin keinoin saatuaan tiedon asiasta. Sukupuolisena häirintänä pidetään ei-toivottua, yksipuolista fyysistä tai sanallista lähestymistä, joka on kohteesta epämiellyttävää ja loukkaavaa. Häirintä voi esiintyä puheina, eleinä, kirjeinä, puhelinsoittoina, sähköpostina, fyysisenä kosketteluna tai sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Häirintään voi liittyä myös painostusta ja uhkailua, jota vastaan uhri tuntee olevansa voimaton puolustautumaan. Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa häiritsijä on esimiesasemassa häirittyyn nähden. Sukupuolisen häirinnän poistaminen ei ole tärkeää vain lain asettaman velvoitteen vuoksi, vaan siksi, että yliopiston ilmapiiri saadaan vapaaksi luontevalle vuorovaikutukselle sekä henkilökunnan että opiskelijoiden kesken. Usein sukupuolisen häirinnän esiintyminen kertoo tasa-arvon puutteesta. Yliopistossa on nimetty häirintäyhdyshenkilö ja laadittu ohje häirintätilanteiden selvittämiseksi. Se sisältää myös ohjeet sukupuolista häirintää koskevissa tapauksissa. 9