MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Samankaltaiset tiedostot
Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

POTILAAN HYGIENIAOPAS

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

LÄÄKÄRIEN JA TERVEYDENHOITOJIEN VASTAANOTTOHUONEET 5 X VIIKOSSA SUORITETTAVAT TYÖT

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Käsihuuhdekulutusluvut

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Ripuliepidemia - toimintaohje

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI

A Toimintayksikön yleistiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Transkriptio:

Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja, muita pitkäaikaishoitoa tarjoavia yksiköitä sekä niitä terveyskeskusten vuodeosastoja, joissa hoidetaan pääsääntöisesti pitkäaikaispotilaita. Jokaisen ihmisen iholla ja limakalvoilla on erilaisia stafylokokkibakteereja eikä niistä ole yleensä terveellä iholla haittaa. Haavoissa ja rikkoontuneella iholla ne voivat aiheuttaa tulehduksia. MRSA eroaa tavallisista stafylokokeista siinä, että MRSA on vastustuskykyinen useimmille sellaisille antibiooteille, jotka tavalliseen stafylokokkiin tehoavat. MRSA -kantaja on henkilö, jolla on todettu MRSA -bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt oireettomalta henkilöltä ns. seulontanäytteestä. MRSA tarttuu pääasiallisesti kosketustartuntana. Mikrobit voivat levitä suoran tai epäsuoran kosketuksen kautta. Kosketuseristyksen tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. MRSA -kantajuus on nykykäsityksen mukaan elinikäistä. On kuitenkin mahdollista, että MRSA -kantajalta välillä todetaan useita negatiivisia näytteitä, kunnes näytteissä todetaan uudestaan MRSA. Tämän vuoksi sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten eristystoimia ei yleensä voida purkaa. MRSA -kantajuudesta kertominen on tarpeellista ainoastaan, kun potilas/asiakas asioi terveydenhuollon toimipisteissä. MRSA -kantaja hoidetaan kosketuseristyksessä. Kosketuseristyksissä olennaisia ovat tavanomaiset varotoimet, suojainhoito kaikessa potilaan ja hoitoympäristön kosketuksessa sekä potilashuoneen huoltotyössä, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto hoitoympäristön päivittäinen siivous sekä tilaeristäminen. MRSA -kantajuus ei saa olla esteenä tai hidastaa potilaan hoidon edellyttämiä tutkimuksia, kuntoutusta, toimenpiteitä tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Ennen kantajan siirtymistä pitkäaikaishoidonyksikköön tulisi sairaalahygieniayksikköä konsultoida asiasta, jotta laitoshygieeniset näkökohdat pystytään huomioimaan ja estämään MRSA:n siirtyminen asukkaasta toiseen. Ohjeen noudattamisessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne ja pitkäaikaisyksikön olosuhteet tapauskohtaisesti. Akuuttisairaanhoidossa noudatetaan sairaalahoitoon laadittua kosketuseristysohjetta. Tärkeintä on, että työntekijät kiinnittävät huomiota tavanomaisten varotoimien toteuttamiseen. Jokaisen asukkaan hoidon perustana pitää olla tavanomaiset varotoimet http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/28021/ oikea käsihygienia oikea suojainten käyttö oikeat työskentelytavat pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje laadittu 7.6.2011 1 (5) VSSHP / PL 52 Päivitetty 19.12.2012 20520 Turku Hyväksynyt yl. E.Rintala

Asukashuone Ohje henkilökunnalle/ MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa Kantajalle varataan oma huone, jossa on oltava WC ja pesutila. Jos pesutilaan ei ole mahdollisuutta, kantaja käyttää yhteiskäytössä olevaa suihku/-saunatilaa viimeisenä. Tila siivotaan käynnin jälkeen desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuoksella 500 ppm tai peroksygeenillä). MRSA:n kantajat voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa yhteiseen huoneeseen tai osaston samaan kohorttiyksikköön VSSHP:n sairaalahygieniayksikön päätöksellä. Käsien pesu ja desinfektio Käsien pesuun käytetään nestemäistä saippuavalmistetta, joka ei sisällä desinfioivia ainesosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Henkilökunta: Käsien desinfektio suoritetaan aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen kantajan ja hänen hoitoympäristön kosketusta sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään saippualla vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsienpesun jälkeen huolellinen kuivaus on tärkeää. Asukkaat: Kaikille asukkaille opetetaan käsien desinfektio tai hoitaja hieroo käsihuuhteen asukkaan käsiin mm. huoneesta poistuttaessa, ennen ruokailua, wc- käynnin jälkeen sekä ennen ryhmätilanteita. Kädet pestään saippualla wc-käyntien yhteydessä sekä niiden ollessa näkyvästi likaiset. Vierailijat: Vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käytössä. Käsihuuhdetta käytetään yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä huoneesta poistuttaessa. Suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki/-esiliina: Käytetään kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä (mm. injektion anto, peseytymisessä ja pukemisessa avustaminen, haavanhoito, avustaminen vuoteesta ylös, ruokailussa avustaminen). Kertakäyttöiset suojakäsineet: Käytetään koskettaessa kantajaa ja hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen käytetyt suojakäsineet riisutaan roskapussiin, jonka jälkeen kädet desinfioidaan ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. Suu-nenäsuojus: Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara ja lisäksi hengitystieinfektio-oireisen kantajan kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Suojaimet puetaan kantajan huoneen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa kantajan tietosuoja vaarantuu esimerkiksi nimitiedon ollessa näkyvissä, suojaimet puetaan huoneiston/huoneen sisäpuolella oven läheisyydessä. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 7.6.2011 2 (5)

Suojaimet (jatkuu) Suojainten pukemisjärjestys: 1) desinfioidaan kädet ja puetaan suojatakki 2) desinfioidaan kädet ja puetaan tarvittaessa suu-nenäsuojus 3) desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet juuri ennen kantajan tai hoitoympäristön koskettamista potilashuoneessa. Käytetyt suojaimet riisutaan asukkaan huoneistossa/huoneessa, laitetaan suoraan roskapussiin ja desinfioidaan kädet. Suojainten riisumisjärjestys: 1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet 2) riisutaan suu-nenäsuojus ja desinfioidaan kädet 3) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet. Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä. Työnjako Ruokailu ja -välineet Kantajan hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samoille työntekijöille. Sijaiset voivat osallistua kantajan hoitoon riittävän perehdytyksen jälkeen. Opiskelijat eivät osallistu MRSA -kantajan hoitoon. Kantaja voi ruokailla yhteisesti muiden asukkaiden kanssa, jos hän ei ole eritteillään (mm. virtsa/uloste) tahriva tai hänellä ei ole erittäviä haavaumia. Kantaja desinfioi kätensä ennen ruokailua. Käytetään tavallisesti käytössä olevia ruokailuastioita ja -välineitä. Ruokailuastiat ja -välineet palautetaan tavanomaiseen tapaan ja pestään astianpesukoneessa yhdessä muiden astioiden kanssa. Ruokatarjottimet pestään astianpesukoneessa tai pyyhitään yleispesuaineella. Eritetahrat Tutkimus- ja hoitovälineet Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi tahran ilmaantumisen jälkeen. Eritepyyhintään käytetään kloori 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään. Eritetahran suorapyyhinnässä käytetään kloori 5000ppm. Eritteet kaadetaan roiskeita välttäen kaatoaltaaseen tai wc-pyttyyn (ks. Ohjepankki Eritedesinfektio http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6306/9982/). Kantajalle varataan henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet (esim. verenpainemittari, stetoskooppi, kuumemittari, geriatrinentuoli, rollaattori), laboratorionäytteenottovälineet (esimerkiksi staasi, näytteenotto-ohjain/ holkki, neulankeräysastia). Monikäyttöiset välineet puhdistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen. Lämpödesinfektion kestävät välineet desinfioidaan huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. DEKO ). Mikäli lämpödesinfektio ei ole mahdollinen välineet desinfioidaan kemiallisesti joko upottamalla desinfektioliotukseen (esimerkiksi klooriliuos 2000 ppm) tai pyyhkimällä upotukseen soveltumattomien välineiden pinnat huolellisesti (esimerkiksi vähintään 70 % alkoholilla) (ks. Ohjepankki Välinehuolto osastoilla http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/9983/). Kertakäyttöiset välineet laitetaan käytön jälkeen jätteisiin. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 7.6.2011 3 (5)

Laboratorionäytteet Pyykkihuolto Näytteenotossa kosketuseristyskäytäntö. Näytteenottaja käyttää suojaimia (suojaesiliina/-takki ja suojakäsineitä). Laboratorion näytteenottopyyntöön eristysmerkintä, mutta näytteitä ei muilla tavoin merkitä. Näyteputket/-purkit pyyhitään alkoholilla (vähintään 70 %) näytteiden oton jälkeen. Nimitarrat kiinnitetään näyteputkiin/-purkkeihin. Likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä ja käytetään suojaesiliinaa. Likapyykkiä ei siirrellä tai yhdistellä pyykkisäkistä toiseen. Pyykkejä ei huuhdella tai lioteta hoitoympäristössä. Pesulaan menevä pyykki: Pyykit laitetaan huoneessa suoraan saumasta liukenevaan muovipussiin (infektiopyykkipussi), mikä suljetaan huoneessa tiiviisti. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan huoneen ulkopuolella kangassäkkiin ja lähetetään pesulaan tavalliseen tapaan. Yksikössä pestävä pyykki: Pyykit kerätään huoneessa pyykkipussiin/- koriin. Laitetaan pyykkipussista/-korista suoraan pesukoneeseen. Pyykki pestään laitospyykille asetettujen vaatimusten mukaisessa lämpötilassa (70 ºC, 10 min). Saumasta liukenevaa muovipussia (infektiopyykkipussi) käytettäessä pesukone jätetään vajaaksi ja pestään yli 60 ºC pesulämpötilassa. Jos materiaalit eivät kestä 70 ºC pesulämpötilaa, pesussa käytetään kemiallista desinfektioainetta (esimerkiksi Erisan Oxy+, Suma Bac D10 ). Pesun jälkeen pyykit kuivataan kuivausrummussa. Huom! Asukkaiden henkilökohtaiset vaatteet eivät kuulu standardoitujen sairaalatekstiilien ryhmään, joten ne eivät vaadi desinfektiota. Ne voidaan pestä pesuohjeen mukaisessa suosituslämpötilassa. Kantajan likapyykki pestään erikseen omana koneellisena Jätteet Siivous Normaali yhdyskuntajätekäytäntö. Huoneistossa on oltava jalkapolkimella varustettu kannellinen jätteiden keräysastia. Kantajan huone siivotaan päivittäin. Kosketuspintoihin (mm. ovenkahva, valokatkaisija, kaukosäädin) kiinnitetään erityistä huomiota. Huone siivotaan asukashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä pesuaineella. Lavuaarit, wc- ja saniteettitilat siivotaan desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Varataan huonekohtaiset siivousvälineet ja -pyyhkeet. Monikäyttöisiä siivouspyyhkeitä käytettäessä tulee huomioida niiden asianmukainen huoltaminen (ks. pyykkihuolto). Siivousvälineet (ämpärit, harjat, lastat) pestään desinfioivassa huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. Deko ). Jos tämä ei ole mahdollista, välineet pestään siivouksessa käytettävällä aineella. Laitoshuoltajalle on tiedotettava suojainten käytön tarpeellisuudesta (suojatakki ja -käsineet). Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen riisutaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 7.6.2011 4 (5)

Siivous (jatkuu) Vierailijat/omaiset Kuntoutus, viriketoiminta ja harrastukset Kuljettaminen muuhun hoitolaitokseen/ tutkimukseen Asukkaan poistuminen laitoksesta ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet (ks. suojaimet). Yksikön yleisten tilojen kosketuspintojen (esimerkiksi ovenkahvat, pöydät, tukikaiteet, tuolien käsinojat, kaukosäädin) huolellinen puhdistus tapahtuu yleispuhdistusaineella kerran päivässä. Vierailuissa ei ole rajoituksia. Kaikkia yksikköön tulevia ohjataan desinfioimaan kädet yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa vierailun aikana. (ks. käsihygienia). Vierailijan/omaisen osallistuessa kantajan lähihoitoon (esim. haavanhoito, vaipan vaihto) hänen suositellaan suojautuvan kuten hoitohenkilökunnan. Henkilökunta opastaa suojainten oikeanlaisen pukemisen ja riisumisen. Osallistuminen yhteiseen kuntoutustilaisuuteen ja muuhun viriketoimintaan on mahdollista, jos kantaja ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Erittävät haavat ja ihoalueet on peittävä huolellisesti. Allaskuntoutus tai saunominen muiden asukkaiden kanssa ei kuitenkaan ole mahdollista. Kädet desinfioidaan ennen kuntoutusta ja yhteisiä tilaisuuksia. Kuntoutus- ja viriketoiminnassa käytetyt yhteiset välineet pitää puhdistaa käytön jälkeen desinfektioaineella (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Vastaanottavalle yksikölle tiedotetaan kosketuseristystarpeesta. Erittävät haavat ja ihoalueet peitetään huolellisesti puhtaalla siteellä ennen kuljetusta. Sairaankuljetukselle ilmoitetaan tieto kosketuseristystarpeesta, mutta ei esim. taksin kuljettajille. (Ks. Ohjepankki Hygieniaohje ensihoitotoimintaan http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/58670/ ja Eristyspotilaan kuljettaminen http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/46885/). Sairaankuljetuksen henkilökunta desinfioi kädet. Suojakäsineitä käytetään vain koskettaessa potilasta. Suojakäsineet riisutaan potilaan koskettamisen jälkeen suoraan roskapussiin ja kädet desinfioidaan. Huolellinen loppusiivous tehdään, kun kantaja vaihtaa huonetta tai poistuu laitoksesta. Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja muut tutkimusja hoitovälineet desinfioidaan (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Siivouksessa huoneen tasopinnat (pöydät, kaappien päälliset), kosketuskohdat, wc- ja saniteettitilat ja mahdolliset roiskeet seinistä ja lattioista pyyhitään desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Ks. VSSHP Ohjepankki Kosketuseristyksessä olevan potilaan huoneen siivous http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6306/55243/). Siivouksen jälkeen huoneen voi ottaa heti käyttöön. Kirjallisuutta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohje metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78663/mrsa2004.pdf?sequence=1 Siegel, J.D., Rhinehart, E., Jackson, M., Chiarello, L. and the Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee. 2006. Management of Multidrug- Resistant Organisms In Healthcare Settings. http://www.cdc.gov/ncidod/dhqp/pdf/ar/mdroguideline2006.pdf Siegel, J.D., Rhinehart, E., Jackson, M., Chiarello, L. and the Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee. 2007 Guideline for Isolation Precautions: Preventing Transmission of Infectious Agents in Healthcare Settings. http://www.cdc.gov/hicpac/pdf/isolation/isolation2007.pdf Smith, P.W., Bennet, G., Bradley, S., Drinka, P., Lautenbach, E., Marx, J., Mody, l., Lindsay, N. & Stevenson, K. 2008. SHEA/APIC Guideline: Infection prevention and control in the long-term care facility. Am J Infect Control 36;7: 504 535. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 7.6.2011 5 (5)