1 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Muutosten toimeenpano kevät 2017 Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Myrskylä Heinola, Sysmä 2017.2.8
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Tavoitteet muutosten toimenpanolle... 3 1.3 Toimeenpanon reunaehdot... 4 2. Toimeenpanon organisointi... 5 3. Muutosten toimeenpano keväällä 2017... 6 3.1. Yhtymän perustamiseen keväälle 2017 siirtyvät välttämättömät toimet... 6 3.2. Kärkihankkeiden valmistelemat toimintatapauudistukset... 8 3.3 Muut toimenpiteet ja kehittämishankkeet... 9 3.4 Pidemmällä aikavälillä toteutettavat uudistukset... 10 3.5 Yhteenveto... 10 4, Päivitetty tehostamisohjelma (3.2.2017),,...,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,...11
3 1. Johdanto 1.1 Taustaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustetaan vuoden 2017 alussa ja siihen siirtyy sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu Asikkalasta, Hartolasta, Hollolasta, Iitistä, Kärkölästä, Lahdesta, Orimattilasta, Padasjoelta, Pukkilasta ja Myrskylästä. Uudistettu hyvinvointiyhtymä vastaa kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Lahden sosiaali- ja terveydenhuollon ja Oiva-peruspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuteen kuntayhtymään. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän tunnuslukuja Henkilöstömäärä yhteensä n. 7 650 Uuden organisaation toimintamenot n. 750 miljoonaa euroa Palkat noin 350 milj. euroa Heinolan ja Sysmän sote-palveluiden järjestämisvastuu ei siirry uuteen kuntayhtymään, mutta Heinola ja Sysmä ovat edelleen yhtymän jäseniä ja yhtymä tuottaa niille erikoissairaanhoitolain tarkoittamat ja muut sovittavat palvelut. 1.2 Tavoitteet muutosten toimenpanolle Tässä suunnitelmassa kuvataan keskeiset muutokset, jotka toteutetaan uudessa Hyvinvointikuntayhtymässä painottuen keväällä 2017 tehtäviin toimenpiteisiin. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valtion sote-hankkeen mukaisesti erityisesti peruspalveluja painottava. Tavoitteena on turvata vielä nykyistä parempi peruspalvelujen saatavuus. Tällä tavoin voidaan vähentää erikoispalvelujen käyttöä. Tarjottavien palvelujen tulee kaikilla sektoreilla perustua näyttöön niiden vaikuttavuudesta. Sellaiset palvelut tulee asteittain poistaa käytöstä, joilla ei ole voitu osoittaa voitavan parantaa kuntalaisten terveyttä tai sosiaalistaja muuta hyvinvointia. Toiminnan on oltava myös taloudellisesti kestävää. Yhtymä tavoittelee huomattavia rationalisointihyötyjä erityisesti integraation keinoin. Minkään sektorin vuosittaiset kokonaiskustannukset eivät voi kasvaa 1 % enempää ja tämä luku pitää sisällään investoinnit. Terveyspalvelut, vanhuspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, tukipalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat esittäneet toimintatapamuutosohjelman, jonka taloudellinen arvo on 13,5 milj. euroa 2017. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaperiaatteena on myös palvelujen tuottaminen monituottajamallilla yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä sekä vaikuttavaksi osoitettujen digitaalisten sovellusten hyödyntäminen. Peruspalvelut pyritään tuomaan lähelle kuntalaisia ja yhä enemmän myös kotiin. Myös kansalaisten vastuuta heidän omasta terveydestään korostetaan sekä hyvinvoinnin tukemisessa että sairauksien hoidossa muun muassa asiantuntijoiden tuetusti tapahtuvaa itsemonitorointia edistämällä. Tavoitteena on myös asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys paraneminen saatuihin palveluihin.
4 Taulukko 1. Muutosten keskeiset tavoitteet Taloudellinen kestävyys Vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Soten kokonaiskustannukset sektoreittain kasvavat enintään 1 % vuodessa Otamme käyttöön kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuutta arvioivia mittareita ja niiden pohjalta muodostuvia kannustimia Asukkaiden terveyserot kaventuvat Palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Palveluketjut muodostavat saumattoman kokonaisuuden Innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen Tavoitteellinen tiedolla johtaminen Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin paranee Hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa 1.3 Toimeenpanon reunaehdot Muutosten toimeenpanon reunaehtoja ovat: Perussopimuksen kirjaukset Hyvinvointikuntayhtymälle asetetut tavoitteet Uudistetun hallinnon ja johtamisjärjestelmän rooli muutoksessa Alueellisen uudistuksen tulee olla kansallisen sote-uudistuksen suuntainen. Palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan tulevan sote-lainsäädännön linjaukset ja muut vastaavien uudistusten hyvät käytännöt. Alueella on yksi yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä viimeistään vuonna 2020. Kiinteistöjen omistusten osalta seurataan valtakunnan päätöksiä. Palkkojen harmonisointisuunnitelma laaditaan vuonna 2017. Siirtymävaiheessa palkkauksia voidaan muuttaa toimenkuvien muuttuessa. Tietotekniikkaa ja digitalisaatiota käytetään laajasti hyödyksi uudistetuissa palveluissa. Toimipaikkaverkoston rungon muodostavat ihmisten kodit hyödyntäen ICT-ratkaisuja ja liikkuvia palveluja. Palvelupisteet sijoitetaan palveluiden kestävää kustannustehokkuutta sekä kysyntää arvioimalla
5 2. Toimeenpanon organisointi Ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus esittelee päätösesitykset valtuustolle. Hallitus asettaa muutosten toimeenpanolle tavoitteet, ohjaavat hankkeen etenemistä, päättävät aikataulusta ja periaatteista sekä seuraavat tavoitteiden toteutumista ja taloutta. Kuntayhtymän toimitusjohtaja esittelee hallitukselle yhtymän perustoimintaan liittyvät asiat. Muutosjohtaja esittelee hallitukselle Hyvinvointikuntayhtymän muutosten toimeenpanoa koskevat asiat. Syksyllä 2016 kärkihanke- ja tukipalveluryhmien käytännön suunnittelua johti ja yhteen sovitti neuvotteluryhmä, jonka toiminta ei jatku keväällä 2017. Hyvinvointiyhtymän johtoryhmä koordinoi muutossuunnittelua kokonaisuutena,, yhteen sovittaa toimialojen yhteisiä toimenpiteitä ja ratkaisee rajapintakysymyksiä sekä mahdollisia ristiriitatilanteita. Muutosjohtaja on johtoryhmän jäsen. Muutosjohtaja ohjaa ja linjaa kärkihanke- ja tukipalvelutyöryhmien toimintaa ja johtaa projektitoimistoa. Projektitoimisto koordinoi toimeenpanon käytännön työtä ja toimenpiteiden yhteensovittamista taustatukenaan yhtymän henkilöstö- ja viestintäasiantuntijat. Hyvinvointiyhtymä vastaa projektitoimiston kustannuksista. Kevään 2017 eli 1.1.2017-30.6.2017 projektitoimistossa työskentelee muutosjohtaja Jouko Isolauri, johdon assistentti Hannele Järvelä, projektipäällikkö Arja-Tuulikki Wilén (projektin hallintaan liittyvät tehtävät) ja projektisuunnittelija Maiju Päivä (perusterveydenhuolto/terveysasemaverkkoon liittyvät selvitykset). Hallinnon asiantuntija Janne Mäki tukee esikuntaa siirtymävaiheessa 28.2.2017 asti. Talouden projektipäällikkö Anu Mäkelä vastaa yhtymän taloushallinnon muutoksen selvitystyöstä 1.10.2017 asti. Hyvinvointiyhtymän toimialajohtajat johtavat palvelutuotannon ja tukipalveluiden muutosten toimeenpanoa viidessä kärkihankeryhmässä sekä neljässä tukipalveluryhmässä (Liite 2). Henkilöstöllä on tärkeä rooli muutosten toimeenpanossa. Muutosten toimeenpanon sovittamista kuntien toimintaan johtaa kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta. Muutosjohtaja esittelee työvaliokunnalle neuvotteluryhmässä esiin tulleita asioita. Työvaliokunta käsittelee neuvotteluryhmän esitykset sekä vastaa edunvalvonnan ja toiminnallisen valmistelun yhteen sovittamisesta ja kuntien osallistumista muutosten toimeenpanoon. Kokouksiin osallistuvat asiantuntijoina hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja, projektipäällikkö, Lahden sosiaali- ja terveysjohtaja sekä mahdollisesti valittavat muut asiantuntijat. Hyvinvointikuntayhtymän muutosten toimeenpanoa ja valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemistä seurataan Päijät-Hämeen Liiton koollekutsumissa maakuntauudistusta käsittelevissä palavereissa, joihin kutsutaan maakunnan kuntien valtuustojen I puheenjohtajat, hallitusten I puheenjohtajat ja kuntajohtajat sekä sote-muutosjohtaja.
6 3. Muutosten toimeenpano keväällä 2017 3.1. Yhtymän perustamiseen keväälle 2017 siirtyvät välttämättömät toimet 2016 projektisuunnitelmassa määriteltiin tavoitteet hyvinvointiyhtymän valmistelulle. Pääsääntöisesti määritellyt toimenpiteet toteutettiin suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti, mikä mahdollisti hyvinvointiyhtymän toiminnan aloituksen perussopimuksen mukaisesti 1.1.2017. (käydään tarkistuslista 12.12. kokouksessa) Taloustyöryhmän tehtäviin on sisältynyt muun muassa seuraavat toimenpiteet: Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 2019 Talousjohtamisen organisoituminen sote-alueella Talousjärjestelmät Tulosohjaus, kuntien palvelutilaukset ja omistajaohjaus Vuosittaiset palvelusopimukset (palvelutaso ja laajuus) Kustannus- ja laskutusperiaatteet Tiedon tuottaminen johtamisen tueksi Kartoitus nykyisistä investoinneista
7 Henkilöstötyöryhmä on syksyllä 2016 vastannut hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta muutoksen yhteydessä. Työryhmä on vastannut henkilöstön siirtoon liittyvistä tehtävistä sekä uuden sote-alueen henkilöstörakenteen suunnittelusta hallinnon asiantuntijan tuella. Ryhmä on vastannut myös viestinnästä nykyiselle henkilöstölle ja ammattijärjestöille. Tehtäviin on kuulunut muun muassa: Nykyisen/sote-alueelle siirtyvän henkilöstön määrittely Esitys HR:n organisoitumiseksi Liikkeenluovutusasiat YT-asiat Siirtymävaiheen rekrytoinnin pelisäännöt Henkilöstön osallistamisen varmistaminen (mm. henkilöstö osallistuu oman työn kehittämisen kautta palvelurakenneuudistuksen kehittämiseen työpajoissa) Tarjota tukea ja työvälineitä muutosvaiheen johtamiseen Henkilöstörakenteen muokkaaminen tavoitetilaan ja uuteen johtamisjärjestelmää 2016 Projektisuunnitelmassa määriteltyjä toteutumattomia toimenpiteitä siirtyy keväälle 2017: - Sote-valmistelun muutosjohtajan valinta (2016 va. muutosjohtaja) - Nykyisen palveluverkon ja toiminnan volyymien koostaminen - Nykytila-analyysi asiakaskohtaisen palvelukäytön pohjalta Kriittiset menestystekijät Hyvinvointiyhtymän valmisteluun ennakoitiin sisältyvän joukko toteutuksen kannalta kriittisiä asioita ja niiden aikataulutus suhteessa muutosaikatauluun. Niitä olivat Projektitoimiston perustaminen ja projektisuunnitelman laadinta, ehdotus johtamisjärjestelmän uudistamisesta, viestintä, ICT-järjestelmien toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, henkilöstön asema liikkeen luovutuksen hetkellä ja asiakaspalvelun jatkuvuuden varmistaminen. Nämä kaikki toimepiteet totetutettiin aikataulussa 2016. Kevään 2017 muutosten toimeenpanolle on tunnistettavissa useita kriittisiä menestystekijöitä. Osa niistä liittyy muutosjohtajan sekä projektiorganisaation työn siirtyminen osaksi Hyvinvointiyhtymän kokonaistoimintaa. Muutosten toimeenpanon onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä muutosjohtajan ja yhtymän henkilöstön välillä. Hyvinvointiyhtymässä yhdistyy keväällä 2017 kolme hyvin erilaista toimintakulttuuria. Yhteisen toimintakulttuurin muodostumista on tuettava systemaattisesti ja suunnitellusti toiminnan sujuvuuden takaamiseksi. Syksyllä 2016 aloitettua henkilöstön osallistamista muutostyöhön on samoin jatkettava sekä laajennettava edelleen parhaiten käytäntöjen tunnistamiseksi sekä monialaisen osaamisen saamiseksi mukaan muutostyön tekemiseen. Yhteistyötä kuntalaisten, asiakkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa vahvistetaan sekä toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä että suunniteltaessa pysyviä strategioita ja rakenteita yhteistyölle. Samoin kuntakierrokset sekä aktiivinen viestintä muutosten toimeenpanosta jatkuvat monikanavaisesti.
8 3.2. Kärkihankkeiden valmistelemat toimintatapauudistukset Hyvinvointiyhtymän uudistetun johtamisjärjestelmän perustana on uusi jaottelu neljään toimialaan. Niitä ovat terveys- ja sairaanhoitopalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus sekä strategia- ja tukipalvelut. Toimialojen johtajat vievät suunnitellut toimintatapauudistukset täytäntöön. Muutostyötä tukee projektiorganisaatio. Toimialojen mukainen jaottelu tulosvastuualueisiin rikkoo kärkihankesuunnittelun aikana käytetyn toimialarajajaottelun joidenkin ryhmien osalta. Toimeenpanosuunnitelman kirjoittamisen ajankohtana yksityiskohtaiset ratkaisut ovat joiltain osin avoimia. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. sijoittuvatko mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi sosiaali- ja perhepalveluja vai terveys- ja sairaalapalveluja. Osa kärkihankkeiden suunnittelemista uudistuksista edellyttää toimenpiteitä useilta toimialoilta. Keskeinen yhteinen muutoshaaste keväällä 2017 on vuodeosastoverkon keskittämiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelma on valmisteltu vanhuspalvelujen kärkihankkeessa ja täytäntöönpano käynnistetään ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialalla. Tämä kehittämistyön käynnistäminen ulottuu toimeenpanon edetessä myös muille toimialoille kattaen terveys- ja sairaalapalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä strategia- ja tukipalvelut. 2017 projektitoimiston tehtävät suuntautuvat toimintatapauudistusten ja kuntayhtymän käynnistymisen tukemiseen sekä uusien säästökohteiden etsimiseen. Säästökohteita sekä toiminnallista tehokkuutta etsitään erityisesti vastaanottopalveluista ja tukipalveluista. Keskeiset toimenpiteet kärkihankkeittain on lueteltua ohessa ja sulkuihin on merkitty kunkin kärkihankkeen suunnittelemien toimenpiteiden arvioitu kustannusvaikutus. Erikoissairaanhoito (1,5 milj. ) Lähetekontrollin tiukentaminen Uusintakäyntien vähentäminen Lisätöiden rajaaminen Varahenkilöstön käytön tehostaminen Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten käytön ohjeistuksen tiukentaminen Care manager toiminta Hyötyvaikutus Ikääntyneiden palvelut (1-3 milj. ) Vuodeosastopalvelujen rakennemuutos keskittäminen Lahteen, Hollolaan ja Orimattilaan Tavoitteena kotihoidon vahvistaminen rakennemuutoksesta vapautuvalla kapasiteetilla Kotikuntoutuksen laajentaminen koko toiminta - alueelle Arviointi- ja kuntotusjaksojen käyttöönotto koko palvelualueella Teknologian ja digitalisaation vahvistaminen palveluissa Kotona selviytymistä tukevien palvelujen (kotisairaala, lääkäripalvelut, kuntouttava päivätoiminta) vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( 0,2 milj. ) Asiakasohjauksen keskittäminen ja A24:ssa akuuttitiimi Sosiaalipäivystyksen laajennus A24:n yhteyteen Selviämisaseman perustaminen A24:n yhteyteen
9 ESH polikliinisten toimintojen keskittäminen Asumispalvelujen koordinointi Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminnan aloitus Sosiaalipalvelut (1,8 milj. ) Asiakasohjaus ja palveluverkon tarkastelu Sosiaalityön rekrytointi Ehkäisevä ja varhainen tuki lapsiperheille lasten suojelun tarpeen vähentämiseksi Lastensuojelun intensiivityön toimintamallit kodin ulkopuolisen sijoitustarpeen vähentämiseksi Perhehoidon kehittäminen lastensuojelussa ja vammaispalveluissa Talousvaikutukset Terveyspalvelut (2,05 milj. ) Apuvälinepalvelujen yhdistyminen vuoden 2017 aikana Vuodeosastoratkaisu yhdessä vanhuspalveluiden kanssa Kotiutusprosessin hiominen kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä Yhdistyvissä organisaatioissa yhteensä 13 000 peruuttamatonta käyntiä (haltuunotto) Tukipalvelut (2,7 milj. ) Hyöty tulee vuonna 2017 ensisijassa laitoshuollosta, ravintohuollosta ja ICT:stä Jatkossa kiinteistöjen tarpeen arviointi ja sopimukset Hankintatoimi 3.3 Muut toimenpiteet ja kehittämishankkeet Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä on toimialojen välinen yhteistyö niitä yhdistävissä kehittämistoimenpiteissä muun muassa seuraavien kokonaisuuksien osalta: Palveluverkoston kriittinen arviointi kaikilta osin Toimialarajat ylittävien prosessien sujuvuuden ja tehokkuuden varmistaminen Vaikuttavien ratkaisujen tunnistaminen ja valinta (ml. digitaalisten palvelut) Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen tukeminen muutostyössä Asiakkaiden ja kansalaisten kuuleminen sekä osallistaminen palvelujen kehittämiseen Näiden toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus käynnistyy, kun kaikki uudet toimialajohtajat oat aloittaneet työnsä. Toimintatapauudistusten toimeenpanon tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuluvan vuoden aikana kaikkien toimialojen toimesta. Avainasemassa on taloudellisten tunnuslukujen tarkastelu. Sen rinnalla arvioidaan vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen toimeenpanon osalta. Näiden varsinaisten muutosohjelman tavoitteiden rinnalla on syytä tarkastella myös palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta, jota tehdään osana perustoimintaa joka tapauksessa. Tähän kytkeytyy hyvinvointiyhtymässä jo aloitettu laatutyö ja Lean-kehittäminen, minkä osana tulevat arvioitavaksi tarvittavien mittareiden ja sertifioinnin tarpeet.
10 3.4 Pidemmällä aikavälillä toteutettavat uudistukset Pitkän tähtäimen kehittämistyön tavoitteet suuntautuvat sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on syytä ottaa huomioon myös lyhyen tähtäimen kehittämistoimenpiteissä. Varsinkin tukipalveluiden osalta mm. kiinteistöomistukseen ja tietohallintoon liittyvät ratkaisut linjaavat maakunnassa tehtävää kehittämistyötä. 3.5 Yhteenveto
4. Päivitetty tehostamisohjelma Päivitetyllä tehostamisohjelmalla on tarkoitus saada kestäviä kevennyksiä palvelutuotannon kustannustasoon. Tässä esitelty tehostamisohjelman päivitys perustuu 3.2.2017 tilanteeseen. Tehostamisohjelma täydentyy ja tarkentuu jatkuvasti yhtymän hallituksen, toimitusjohtajan, muutosjohtajan ja toimialajohtajien työskentelyn tuloksena. Yhtymän johtoryhmä on jatkanut toiminnallisten muutoksien kokonaisuuden valmistelua kärkihankkeiden työskentelyn pohjalta. Toimialajohtajat ovat valmistelleet esityksiä toimenpiteistä, joilla kulut saadaan pysymään talousarvioraamissa. Hyvinvointiyhtymän organisaatiorakenteen mukaisten talousarviolukujen laskennan valmistuttua taloustavoitteet voidaan kohdentaa toimialoille, tulosalueille ja tulosyksiköihin. Suurimpia kulueriä ovat oman asiakaspalvelutuotannon henkilöstömenot, asiakaspalvelusostot, sisäiset tukipalveluostot ja ulkoiset tukipalveluostot. Sisäisiä tukipalveluja tuottavat erityisesti strategia- ja tukipalvelu toimiala sekä laboratorio liikelaitos. Suurimpia ulkoisten tukipalveluiden tuot-tajia ovat Calpro Oy, Medi-IT Oy, Lahden Ateria ja Lahden Servio sekä toimitiloja vuokraavat omis-tajakunnat. Esitettyihin taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää myös omistajakuntien ja niiden yhtiöiden osallistumista yksikkökustannuksien alentamiseen. Toimialakohtaisiin lukuihin sisältyvät volyymiperusteiset säästöt tukipalvelukustannuksissa. Strategia- ja tukipalvelut -tulosalueen luvuissa ovat mukana alempien yksikkökustannuksien vaikutukset. Näiden summa on tukipalveluiden säästöt yhteensä. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Arvio: 5,4 M Rakenteellisia ja konkreettisia sopeutustoimia haetaan sairaansijojen vähentämisen (Akkuna ja muutamat PHKS sairaansijat) ja hallinnon keventämisen kautta sekä henkilöstöstä (varahenkilöstö). Kliiniset tukipalvelut käydään läpi ja laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käyttöä tiukennetaan ohjauksen ja koulutuksen avulla potilasturvallisuutta heikentämättä. Muista tukipalveluista haetaan kustannussäästöjä kilpailutusten ja hankintojen kautta (hoitotarvikkeet, apuvälineet, materiaalit). Ostopalveluita tarkastellaan kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan toimintaa kotiutetaan (esim. magneettirekasta ostetut kuvaukset). Potilasohjaukseen on tarkoitus
panostaa, jotta potilaiden hoito ja tutkiminen tapahtuisi tarkoituksenmukaisella tasolla. Pitkällä tähtäimellä kriittisinä menestystekijöinä ovat sähköiset palvelut sekä terveyden edistäminen. Näihin tulee olla mahdollisuus investoida, jotta tuottavuutta voidaan parantaa ja samalla pärjätä tulevassa kilpailuasetelmassa. Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus: Arvio: 4,2 M Ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialan talouden tuottavuustavoitteista 1-3 M arvioitiin syntyvän kärkihanketyöryhmän esittämästä vuodeosastopalveluverkon kehittämisestä. Vuodeosastopalveluverkon kehittämisestä arvioitiin suunnitelman täsmentämisen myötä saatavan vuonna 2017 noin 1,8 M :n tuottavuushyöty. Muita suunniteltuja talouden tasapainottamistoimenpiteitä ovat sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon purkaminen, jonka tuottavuushyödyllä vahvistetaan kotiin vietäviä palveluja. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen määrän vähentämisellä tavoitellaan 1 M :n tuottavuushyötyä. Henkilöstöratkaisuilla, kuten henkilöstörakenteen, -mitoituksen ja sijaisten käytön rationalisoinnilla sekä hallinnon keventämisellä tavoitellaan 1,25 M :n tuottavuushyötyä. Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin pitkäaikaishoidon vähentämisellä saavutettaneen 0,3 M :n tuottavuushyöty sekä palvelujen karsimisella, ulkoistamisella ja palvelusetelin käytön lisäämisellä 0,65 M :n tuottavuushyöty. Perhe- ja sosiaalipalvelut Arvio 4,3 M Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialan säästötoimenpiteet perustuvat toimintatapamuutoksille, joilla palvelurakennetta kehitetään avopainotteisemmaksi. Toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia arvioidaan alkuvuoden aikana osana taloudellisen tuen toimintamallin luomista. Nykyistä palvelu-verkkoa sekä ostopalvelujen ja oman toiminnan suhdetta tarkastellaan palvelukohtaisesti ja omien toimintojen osalta toteutetaan yksiköiden profilointia. Palvelurakenteen muutosta lapsiperhepalve-luissa tukee maakunnallinen Lape-kehittämishanke, jossa mukana ovat myös kunnat ja järjestöt. Rakenteellisten muutosten myötä vapautuvaa henkilöstöresursseja kohdennetaan uudelleen. Raskaan hoivan ja huolenpidon tarpeiden vähentämiseksi arjessa selviytymistä tukevia palveluja vahvistetaan ja erityispalveluiden resursseja ja osaamista tuodaan peruspalvelujen tueksi erityises-ti lapsiperhepalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa. Säästöjen aikaansaaminen edellyttää olemassa olevien palvelupäätöksien
tarkistamista. Organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten myötä henkilöstöresursseja kyetään käyttämään tarkoituksenmukaisemmin ja nykyisiä toimi-tiloja vähentämään. Työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämisellä vähennetään kuntien talousarvioon sisältyviä työllisyydenhoidon kustannuksia. Strategia- ja tukipalvelut Arvio 3,1 M. Strategia- ja tukipalvelut -toimialan säästösuunnitelmaehdotus perustuu siihen, että toimiala tehos-taa omaa toimintaansa tuottamalla palveluja aikaisempaa tehokkaammin ja kannattavammin tai hyödyntämällä ulkoistuksilla saatavia taloudellisia hyötyjä kilpailutusten avulla. Lisäksi toimialan säästöehdotuksessa on esitetty osaa tai koko kuntayhtymän toimintaa koskevia säästöehdotuksia (kuvattu erikseen yhtymätason säästöinä). Toimialan ja toimialan ehdottamien yhtymätasoisten säästöehdotusten toteutumisella saavutettaisiin noin 6,2 M :n säästöt vuositasolla. Tästä säästö-potentiaalista 2,7 M on arvioitu syntyvän maakunnallisen ravintohuollon ja laitoshuollon yhtiöittämisellä. Tähän yhtiöittämissuunnitelmaan liittyvien säästöjen syntymistä valmistellaan parhaillaan työryhmissä ja siksi yhtiöittämisellä suunniteltujen säästöjen syntymisen varmistaminen on vielä kesken. Omaisuutta realisoimalla ei ole juurikaan mahdollista saada myyntivoittoja Yhtymätason säästöt henkilöstökuluissa Arvio 2,0 M Kilpailukykysopimuksen mukaisia säästöjä on jo budjetoitu 7+2 M. Muita keinoja ovat muun muassa lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ja palkattomat virkavapaat. 5. Riskit Esitetyt toimenpiteet edellyttävät päätöksiä ja niiden täytäntöönpanoa. Viivästyminen alentaa vuodelle 2017 kohdentuvaa talousvaikutusta. Sairaansijojen vähentäminen näkyy jo nyt ajoittaisena ylikuormituksena vuodeosastoilla. Geriatrisen Akkuna-osaston sulkeminen ja ensihoidon kotona tapahtuvan EVA-toiminnan mahdollinen supistaminen saattavat johtaa vanhusten tarpeettomaan sairaalahoitoon erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Lahden kaupungilta siirtynyt hoitotakuun ylittävä suun terveydenhuollon jono on purettava Valviran uhkasakon välttämiseksi.
Merkittävimmät riskitekijät toimenpiteiden toteutumisessa ovat yhtymän valtuuston päätös palauttaa vuodeosastoverkon kehittäminen uudelleen valmisteluun (1,8 M ), Vuodeosastojen vuokravastuu (0,82 M ) sekä peruspalvelukeskusten budjetoinnissa tehdyt ratkaisut, joissa palvelujen jatkuvuuteen ei ole varauduttu. Varmalla pohjalla tuottavuustavoitteista on 2 M, mikäli vuodeosasto-palvelujen kehittämiseen saadaan valtuuston hyväksymä ratkaisu ja vuodeosastojen tiloille löytyy jatkokäyttöä, eikä niistä synny toimialalle vuokrataakkaa. Ikääntyneiden palvelurakenteen keventämistä tukevien ratkaisujen, kuten kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelujen ja EVA-toiminnan resursointi on vielä auki. Myös Akkunan sulkeminen päivystysalueella tullee lisäämään vanhuspalvelujen tarvetta. Väestön ikääntymiseen perustuvaan palvelujen lisäkysyntään (3,0 5,5 M ) ei ole varauduttu. Riskinä on myös se, että raskaiden palvelujen tuottavuushyötyä ei voida riittävästi kohdentaa kotiin vietäviin palveluihin. Edellä mainitun lisäksi osa muista kuvatuista säästöehdotuksista on sellaisia ideoita, että niihin liittyvää selvitystyötä ja suunnittelua ei vielä ole aloitettu tai selvitystyö on vielä keskeneräinen ja siksi realistisen säästöpotentiaalin suuruus ei ole tiedossa. Toimialan säästöehdotuksissa on tavoiteltu realistisia säästömahdollisuuksia, joilla säästöjä saataisiin aikaan vuoden 2017 talousarviotavoitteen saavuttamiseksi. Keskeistä on, että säästösuunnitelmat ovat realistisia ja perustuvat konkreettiseen laskentaan siitä, miten ja milloin säästöt syntyvät, jotta voidaan varmistaa, että säästötavoitteet todella saavutetaan. Lähtökohtana säästöehdotuksille on ollut se, että kaikkia toimialan ja kuntayhtymän toimintoja ja palveluja tarkastellaan kriittisesti ja että kaikkien toimintojen ja palvelujen osalta tehdään konkreettisella tasolla olevat selvitykset siitä, millä tavoin kaikki toiminta voidaan tuottaa edullisimmin, joko omana työnä tai markkinoilta ostettuna ja kilpailutettuna palveluna. Toimialan säästöehdotuksissa ei ole otettu kantaa siihen, mitä vaikutuksia säästötoimenpiteillä on kuntayhtymän toimintaedellytyksiin, palvelujen tasoon tai maakunnallisen kilpailukyvyn kehittämiseen sote-uudistukseen ja maakunnan yleiseen kehittämiseen liittyen. Yhtymätason säästöistä henkilöstökuluissa valmisteluvastuu on henkilöstö-tulosalueella. Osa toimenpiteiden toteutumista edellyttää neuvottelutulosta työntekijäjärjestöjen kanssa