KIRJALLINEN KYSYMYS 382/2009 vp Lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa Eduskunnan puhemiehelle Tammikuussa 2008 tuli voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Uuden lastensuojelulain 25 ulottaa ilmoitusvelvollisuuden lastensuojelutarpeen selvittämisestä myös nuorisotyöntekijöihin. Lastensuojeluilmoitus tehdään lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän selvityksen mukaan nuoret viettävät noin 60 % vapaa-ajastaan internetissä. Nuorisotyö on vastannut tähän nuorten vapaa-ajanviettotapojen voimakkaaseen muutokseen lisäämällä verkossa tehtävää nuorisotyötä. On nähtävissä, että verkossa tehtävän nuorisotyön resursseja tullaan lähivuosina edelleen vahvistamaan. Verkossa tehtävän nuorisotyön yhteydessä tulee ajoittain tilanteita, joissa nuori sanoo jotain, mikä synnyttää tekstin lukevalle nuorisotyöntekijälle lastensuojelulaissa mainitun ilmoitusvelvollisuuden. Tämä voi liittyä esimerkiksi hyväksikäyttöön tai itsetuhoiseen käytökseen. Nuoret toimivat verkossa usein täysin tai lähes anonyymisti. Nuorista saatetaan tietää etunimi ja koulu tai ainoastaan verkkoyhteyden iposoite. Nuoret käyttävät kuitenkin usein sellaisia yritysten ylläpitämiä palveluita, joissa nuorten henkilötiedot ovat yritysten tietokannoissa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi suositut IRCgalleria ja Habbo Hotel. Verkossa ilmenevän mahdollisen lastensuojelutarpeen selvittäminen edellyttää nuorisotyöntekijöiden (taho, joka työskentelee nuorten kanssa verkossa), sosiaalityöntekijöiden (taho, joka selvittää lastensuojelun tarpeen ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin) sekä poliisin (taho, jolla on oikeus selvittää verkossa anonyymisti toimivan nuoren henkilöllisyys) toimivaa yhteistyötä. Verkossa nuorisotyötä tekevien nuorisotyöntekijöiden kokemusten perusteella tämä yhteistyö ei aina ole riittävän toimivaa. Prosessiin, jossa nuorisotyöntekijä on tehnyt anonyymin nuoren puheiden perusteella ilmoituksen sosiaalityöntekijälle, sosiaalityöntekijä on pyytänyt poliisia selvittämään nuoren henkilöllisyyden, poliisi on pyytänyt yritykseltä käytetyn ip-osoitteen perusteella nuoren henkilöllisyyttä ja yritys on ilmoittanut henkilöllisyyden poliisille ja poliisi edelleen sosiaalityöntekijälle, on saattanut kulua jopa 2,5 kuukautta. Nuorten viettäessä noin 60 % vapaa-ajastaan verkossa nuorisotyöntekijät kohtaavat hyvinkin vakavia, mahdollisesti lastensuojelullisia toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita. Tällöin 2,5 kuukauden selvitysaikaa ei voida pitää millään tavalla hyväksyttävänä. Joissakin tapauksissa on saatettu tietää nuoren etunimi, kotipaikka ja koulu, mutta sosiaalityön- Versio 2.0
tekijä ei silti ole nuorisotyöntekijän ilmoituksen jälkeen ryhtynyt mihinkään toimiin. Tämä viittaa siihen, että sosiaalityöntekijöillä ei aina ole riittävää ammatillista osaamista työskennellä verkossa. Tässä tilanteessa olisi aiheellista lisätä sosiaalityöntekijöiden koulutusta vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamiin haasteisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa turvataan? Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2009 Johanna Sumuvuori /vihr 2
Ministerin vastaus KK 382/2009 vp Johanna Sumuvuori /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Sumuvuoren /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 382/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lastensuojelulain (417/2007) 26 :n mukaan lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä vastaanottaa lastensuojeluilmoituksen taikka saa muulla tavoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Uudessa lastensuojelulaissa ilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu ja ilmoituskynnystä on madallettu. Lain mukaan lastensuojelun tarpeen selvittäminen on sosiaaliviranomaisten tehtävä. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun ilmoitusvelvollinen henkilö saa tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei automaattisesti synnytä lastensuojeluasiakkuutta, mutta lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lastensuojeluilmoitus johtaa kiireellisiin toimenpiteisiin, mikäli lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Muussa tapauksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijän on päätettävä seitsemän arkipäivän kuluessa tehdäänkö ilmoituksen johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Jos selvityksen tekeminen aloitetaan, lapsi on lastensuojelun asiakas selvitysprosessin alkamisesta lähtien. Selvästi perusteettomat ilmoitukset eivät johda jatkotoimiin. Lastensuojelulain 25 :n 6 momentin mukaan lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa säädetty teko, josta enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Näissä tilanteissa lastensuojelun on viivytyksettä oltava asiasta yhteydessä poliisiin. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa siitä, että lastensuojelulain 27 :n mukainen lastensuojelutarpeen selvitys toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden sisällä asian vireille tulosta eli ilmoituksen saapumisesta, asiakkaan yhteydenotosta tai lastensuojelun työntekijän saatua muutoin tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen päätteeksi tehdään yhteenveto lapsen lastensuojelun tarpeesta. Selvitys voi johtaa myös arvioon siitä, ettei lastensuojelutarvetta ole, vaan lapsi tai perhe ohjataan tarpeen mukaan muiden palvelujen ja tuen piiriin. Tällöin lastensuojeluasiakkuus päättyy. 3
Ministerin vastaus Mikäli selvityksen perusteella katsotaan, että lapsi on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa, tulee huoltajalle ja lapselle ilmoittaa selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta sekä aloitettava suunnitelmallinen lastensuojelutyö. Sosiaalihuollon ammattilaisten käytössä on valtakunnallinen lastensuojelun käsikirja. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kentällä koulutusta yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja lääninhallitusten kanssa. Lastensuojelulain toimeenpanoa varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on palkattu projektipäällikkö vuoden 2009 loppuun saakka. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uusi lastensuojelua koskeva opas sekä lastensuojelun laatusuositus. Ohjeistuksessa ja neuvonnassa kiinnitetään huomiota myös tietoyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 382/2009 vp Johanna Sumuvuori /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 382/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Sumuvuori /gröna: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att barnskyddslagen fungerar i informationssamhället? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 26 i barnskyddslagen (417/2007) anhängiggörs ett barnskyddsärende på ansökan eller när en socialarbetare eller någon annan anställd inom barnskyddet har tagit emot en barnskyddsanmälan eller på annat sätt fått kännedom om ett barn som eventuellt är i behov av barnskydd. I 25 i barnskyddslagen finns bestämmelser om barnskyddsanmälan. I den nya barnskyddslagen omfattar skyldigheten att göra en anmälan en större krets och anmälningströskeln har sänkts. Skyldigheten att göra en anmälan uppkommer om en person som är skyldig att göra en anmälan har fått vetskap om ett barn vars behov av vård och omsorg, omständigheter som äventyrar barnets utveckling eller eget beteende förutsätter att behovet av barnskydd utreds. En klientrelation inom barnskyddet inleds inte automatiskt på grund av att det görs en barnskyddsanmälan. Sedan ett barnskyddsärende har anhängiggjorts ska dock socialarbetaren eller någon annan anställd inom barnskyddet omedelbart bedöma barnets eventuella brådskande behov av barnskydd. En barnskyddsanmälan leder till att barnskyddsåtgärder vidtas i brådskande ordning om barnet är i omedelbar fara eller på annat sätt i behov av placering och vård utom hemmet. I annat fall ska socialarbetaren senast den sjunde vardagen efter att ha mottagit anmälan avgöra om en utredning av behovet av barnskydd ska inledas med anledning av anmälan. Om en utredning inleds, är barnet klient inom barnskyddet från och med att utredningsprocessen inleds. Om det står klart att anmälan är ogrundad, leder den inte till fortsatta åtgärder. Enligt 25 6 mom. i barnskyddslagen ska en barnskyddsmyndighet utan hinder av sekretessbestämmelserna göra anmälan till polisen om det finns grundad anledning att misstänka att ett barn i sin uppväxtmiljö utsatts för en sådan straffbar gärning enligt 20 eller 21 kap. i strafflagen (39/1889), för vilken det strängaste föreskrivna straffet är fängelse i minst två år. I dessa fall ska barnskyddspersonalen utan dröjsmål ta kontakt med polisen med anledning av ärendet. Den socialarbetare som ansvarar för barnets angelägenheter ansvarar för att en utredning av behovet av barnskydd enligt 27 i barnskyddslagen görs utan obefogat dröjsmål. Utredningen ska färdigställas senast inom tre månader från att barnskyddsärendet anhängiggjordes, d.v.s. när anmälan togs emot eller när en socialarbetare eller någon annan anställd inom barnskyddet på annat sätt fått kännedom om ett barn som eventuellt är i behov av barnskydd. I utredningen bedöms barnets uppväxtförhållanden, vilka möjligheter vårdnadshavarna eller andra personer som svarar för barnets vård och fostran har att sörja för barnets vård och fostran, samt behovet av barnskyddsåtgärder. Utredningen av behovet av barnskydd avslutas med en sammanfattning av barnets behov av barnskydd. Utredningen kan även utmynna i en bedömning av att det inte föreligger något behov av barnskydd. Detta innebär att barnet eller familjen då utifrån de egna behoven 5
Ministerns svar hänvisas till att bruka övriga tjänster eller få annat stöd. I detta fall upphör klientrelationen inom barnskyddet. Om man på grundval av utredningen anser att barnet eller familjen är i behov av barnskydd, ska vårdnadshavaren och barnet efter att utredningen har blivit klar underrättas om att klientrelationen fortgår. Dessutom ska ett målmedvetet barnskyddsarbete inledas. Yrkesutbildade personer inom socialvården har tillgång till en rikstäckande handbok i barnskydd. Dessutom ordnar social- och hälsovårdsministeriet i samråd med Institutet för hälsa och välfärd och länsstyrelserna kurser på fältet. För verkställandet av den nya barnskyddslagen har man vid Institutet för hälsa och välfärd anställt en projektchef till utgången av 2009. Dessutom bereder social- och hälsovårdsministeriet en ny handbok i barnskydd och kvalitetsrekommendationer om barnskydd. I anvisningarna och vid rådgivningen fäster man även uppmärksamhet vid de krav som informationssamhället ställer. Helsingfors den 15 maj 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6