Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT: Korkeakoulut, OKM/KTPO, CSC, ICT-palvelut ja arkkitehtuuri

OKM/KTPO 18.5.2015 1/8 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT: Korkeakoulut, OKM/KTPO, CSC, ICT-palvelut ja arkkitehtuuri Kuva 1: kokonaisuus 1 Tiivistelmä... 2 2 Korkeakoululaitoksen ICT ja CSC:n palvelut korkeakouluille... 2 2.1 Korkeakoulujen käyttämien ICT palveluiden kokonaisuus... 2 2.2 KTPO-CSC sopimus ja muu KTPO:n CSC:lle maksama palvelukehitys... 3 2.3 Korkeakoulujen CSC:ltä itse ostamat palvelut... 4 3 Palveluhankintaa ohjaavat ryhmät... 5 3.1 Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi... 5 3.2 Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmä... 5 3.3 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä... 5 3.4 Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä... 5 3.5 Korkeakoulujen omat verkostot/ryhmät TUHA ja KOOTuki... 6 3.5.1 Tutkimushallinnon verkosto TUHA... 6 3.5.2 Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) 6 4 Korkeakoulujohdon ICT kokous... 6 5 Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen rooli kokonaisuudessa... 7 6 Arkkitehtuurit ja niiden hallinta... 7

2/8 1 Tiivistelmä Korkeakoulut käyttävät ICT -palveluihinsa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi OKM hankkii korkeakouluille palveluita CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ltä ja tiettyjä lakisääteisiä palveluita toimittaa Opetushallitus. Myös Kansalliskirjasto toimittaa palveluita ja osalle yliopistoista Certia on merkittävä toimittaja talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmissä. Korkeakoulujen käyttämät ICT -palvelut ja niiden ohjaus ovat korkeakouluille strategisesti merkittävä osa toimintaa. Korkeakoululaitoksen tasolla kokonaisuudessa kietoutuvat yhteen - ICT-palvelut, joita eri tahot tuottavat, - OKM:n CSC:ltä korkeakouluille tekemä hankinta ja sen ohjaus, muu palveluhankinta ja palvelukehityksen ohjaus, ja - kokonaisarkkitehtuurimenetelmän rooli ja hyödyntäminen kokonaisuuden kuvaamisessa Tässä muistiossa esitellään kokonaisuus ja eri ryhmien ja menetelmin rooli kokonaisuuden ohjauksessa erityisesti CSC:n tuottamien keskitettyjen palveluiden ja korkeakoulujen omien palveluiden ja toisaalta yhteentoimivuuden edistämisen kannalta. Korkeakoulujen tietohallinnon ja ICT:n kehittämisen lähtökohta on, että kukin korkeakoulu voi itse päättää niin yksittäisestä ICT palveluistaan ja tietojärjestelmästä kuin ICT:n ja tietojärjestelmien kokonaisuudesta lukuun ottamatta säädöksiin perustuvia keskitettyjä järjestelmiä. Resurssien tehokas käyttö edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Tässä muistiossa kuvatun ICT palveluiden hallinnan ja ohjauksen tavoitteena on tietohallinnon ja ICT:n ja edelleen koko korkeakoululaitoksen toiminnan yleinen tehokkuus ja laadukkuus korkeakoululaitoksen kokonaisuuden tasolla. Kuvaan (Kuva 1) on tiivistetty kokonaisuus: - palveluita käsittelevät ryhmät (vasemmalla), - toiminnan nyky- ja tavoitetilaa kuvaavat ja toiminnan hahmottamista ja vertailua helpottavat ja toisaalta palveluiden keskittämistä ja hajauttamista linjaavat arkkitehtuurikuvaukset - keskitetyt (CSC:n ja muiden toimijoiden) tuottamat palvelut ja korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat palvelut. 2 Korkeakoululaitoksen ICT ja CSC:n palvelut korkeakouluille 2.1 Korkeakoulujen käyttämien ICT palveluiden kokonaisuus Korkeakoulu päättävät itse tietojärjestelmistään ja käyttämiensä tietojärjestelmien kokonaisuudesta lukuun ottamatta säädöksiin perustuvia keskitettyjä järjestelmiä. Näitä ovat opetushallituksen opiskelijavalintoihin liittyvät palvelut, VIRTA tietovaranto ja eri viranomaisten tiedonkeruista johtuvat velvoitteet korkeakoulun tietojärjestelmien tietosisällölle ja integraatiolle. Korkeakoulut tuottavat/ostavat valtaosan ICT palveluistaan itse (kulut vajaat 200M /v). Lisäksi OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ostaa CSC:ltä palveluita korkeakouluille (2015 noin 18M + 10 M investointeja ja hankkeiden omarahoitusosuuksia). FUNETin osalta korkeakoulut maksavat palvelusta noin puolet. CSC tarjoaa myös kokonaan korkeakoulujen maksamia palveluja. Kuvassa (Kuva 2) on kuvattu yleiskuvaa kokonaisuudesta.

3/8 Kuva 2: Korkeakoulujen ICT:n tuottajat ja kustannukset ICT palveluita korkeakouluille tuottavia korkeakoulujen yhteistyörakenteita ovat mm. CERTIA Oy ja erilaiset alueelliset toimijat. Kansalliskirjasto toimittaa korkeakouluille (kirjastokonsortiot) kirjastojärjestelmiin liittyviä palveluita. 2.2 KTPO-CSC sopimus ja muu KTPO:n CSC:lle maksama palvelukehitys OKM:n CSC:ltä ostamat palvelut ovat ICT- ja asiantuntijapalveluita korkeakoulujen ja tutkimuksen tarpeisiin ja OKM:n ohjauksen tueksi. Hankinnasta tehdään vuosittain vuosisopimus, jonka arvo on vuonna 2015 noin 18 miljoonaa euroa.. Palvelukokonaisuus Käyttäjä Kustannukset (M ) OKM Korkeakoulujen suoraan maksama osuus Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille Korkeakoulut 8,4 0 Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Korkeakoulut ja OKM Korkeakoulut ja OKM 2,2 0 3,8 0 Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet, tietohallintoja arkkitehtuuripalvelut 3,6 josta Funetin osuus noin 2,7M Funet ~2,6M VUOSISOPIMUS YHTEENSÄ 18 Taulukko 1. Vuoden 2015 KTPO-CSC sopimuksen sisältö Hankinnan tarkempi rakenne on esitelty liitteessä 1. Hankinnan lisäksi KTPO rahoittaa investointeja ja hankkeiden omarahoitusosuuksia (vuonna 2015 yhteensä noin 10 M ). Funet-rahoitusosuutensa (2015 noin 2,6M ) lisäksi korkeakoulut ostavat CSC:ltä palveluja, joita OKM ei rahoita (2014 noin 2,8M ). KTPO ostaa asiantuntijapalveluita myös muilta tahoilta, kuten Kansalliskirjastolta. Seuraavassa on esitelty CSC:ltä hankittavat palvelukokonaisuudet tarkemmin:

4/8 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille on KTPO-CSC vuosisopimuksessa rahallisesti suurin kokonaisuus. Laskentapalvelinympäristöön kuuluvat supertietokone, superklusteri, Pouta pilvipalvelu, sovelluspalvelimet ja virtuaalipalvelimet sekä muut tarvittavat palvelinalustat tallennus- ja oheisjärjestelmineen ja varusohjelmistoineen. Tärkeä ja käyttäjien mukaan laadukkaaksi koettu osa vuosisopimusta on CSC:n tuottamat tieteellisen laskennan asiantuntija- ja koulutuspalvelut korkeakoulujen tutkijoille ja opiskelijoille. Tieteellisen laskennan palvelujen tavoitteena on vahvistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Suomessa. Tietovarastopalvelut välittävät tietoja korkeakouluilta viranomaisille ja korkeakoulujen välillä korkeakoulujen toiminnan tarpeisiin sekä edistävät korkeakouluja koskevan tiedon käyttöä ja vaikuttavuuden seuraamista. Pääpalveluja ovat Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-opintotietopalvelu ja kehittyvä VIRTA-julkaisutietopalvelu. CSC toteuttaa OKM:n suorat tiedonkeruut ja ylläpitää korkeakoulujen ohjausta varten Kota-extranet palvelua. Bibliometristä laskentaa tuotetaan tiedepoliittisen ja korkeakoulupoliittisen ohjauksen tarpeisiin. Kehityskohteena ovat tutkijan identifiointiin liittyvät asiat, jotka hyödyttävät suoraan myös tutkimuslaitosyhteisöä. Tietovarastoinfrastruktuuria käyttäviin palveluihin kuuluu lisäksi OKM:n rahoittama ja Kansalliskirjaston operoima Juuli-julkaisutietoportaali. Juuliin tuodaan yliopistojen lisäksi mukaan myös ammattikorkeakoulujen, valtion sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien julkaisutietoja, jotta se antaisi täydellisemmän kokonaiskuvan suomalaisesta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Tietovarastoinfrastruktuuri palvelee myös vuosisopimuksen ulkopuolella rahoitettua opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta. Tietoinfrastruktuurin palvelut käsittävät digitaalisten aineistojen säilytykseen liittyviä palveluja. Näistä palveluista tiedettä ja tutkimusta palvelevat etenkin IDA-tallennuspalvelu, AVAA-julkaisualusta ja aineistojen metatietojen hakupalvelu Etsin. IDA- ja AVAA-palveluita ovat oikeutettu käyttämään suomalaisten korkeakoulujen tutkijat sekä tietyt Suomen Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet. Etsin-palvelu on tieteenalariippumaton, maksuton ja avoinna kaikille. Palveluita ovat myös paikkatietopalvelut, tietokantapalvelut sekä käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinnan palvelut. Tietoinfrastruktuuripalvelukokonaisuuteen sisältyy lisäksi Avoin Tiede ja Tutkimus -hankkeen (ATT) toteuttamiseen tarvittavan asiantuntijatyön ostamista CSC:ltä. OKM:n tavoitteena on ATT-hankkeen kautta vaikuttaa toimintakulttuurin avoimuuteen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Funet-palveluiden kustannuksista korkeakoulujen osalta KTPO maksaa keskitetysti vähintään puolet. Loput kustannukset rahoitetaan korkeakouluilta ja muilta jäsenorganisaatioilta saatavalla rahoituksella 1. Tutkimuslaitokset maksavat käyttämänsä Funet-palvelut kokonaisuudessaan itse. Funet -palvelut ovat avoimia kaikille Suomen korkeakouluille sekä muille sovitut jäsenkriteerit täyttäville organisaatiolle. Arkkitehtuuri- ja tietohallintopalvelujen tavoitteena on edistää korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojen yhteismitallisuutta sekä ylläpitää ja hallinnoida korkeakoulujen ICT -palveluiden arkkitehtuurikuvausta, digitalisoituvan opiskelun, opetuksen tuen ja hallinnon sekä tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuureja sekä korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia ja erikseen sovittavia korkeakoulujen muita yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia ja yhteentoimivuuden määrityksiä. Palvelut huolehtivat myös palvelukokonaisuuden asiakasohjauksesta vastaavan ja Funetin työvaliokuntana toimivan korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän tukemisesta. 2.3 Korkeakoulujen CSC:ltä itse ostamat palvelut Neljän palvelukokonaisuuden lisäksi KTPO-CSC vuosisopimuksessa on korkeakouluille tuotettavia erillisrahoitteisia lisäpalveluita, joita korkeakoulut voivat CSC:ltä ostaa. Näitä ovat esimerkiksi Funet-verkon lisäpalvelut joiden rahoittamiseen OKM ei osallistu, tietoteknisen infrastruktuurin palvelut CSC:n datakeskuksissa, erilaisten konsortioiden hallinta-, koordinaatio- ja pääkäyttäjäpalveluja (esim. Oodikonsortio), HAKA-federaation koordinointi, kehittäminen ja ylläpito ja Eduuni palveluympäristö, ohjelmistokehityksen alustat ja ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien pääsihteeripalvelu. 1 Korkeakoulujen ulkopuolisia Funet jäsenorganisaatioita ovat tällä hetkellä: Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Certia, CIMO, CSC, GTK, HUS, FMI,KAVI, Kansallisarkisto (Arkistolaitos), Kiinteistö Oy Opintanner, Kotus, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, Fimea, Museovirasto, OPH, OKM, Pelastusopisto, SKS, Suomenlinnan hoitokunta, SA, Suomen eduskunta, Suomen Kansallisgalleria, Suomen Pankki, SYKE, STUK, Taiteen edistämiskeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, THL, Tilastokeskus, VTT, Varastokirjasto, Viestintävirasto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

5/8 3 Palveluhankintaa ohjaavat ryhmät OKM/KTPO Ryhmä CSC:n palvelu Kuva 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut CSC:ltä hankkimiensa palveluiden ohjausta varten ohjaus- ja yhteistyöryhmiä. Lisäksi OKM tukee arkkitehtuurityön tekemistä korkeakoulujen omien verkostojen ja ryhmien toiminnassa. Ryhmät seuraavat CSC:n palveluiden tuottamista ja valvovat laatua ja ottavat kantaa palveluiden kehittämiseen (Kuva 1) ja KTPO-CSC sopimuksen valmisteluun osaltaan. Palvelusta/hankintatavasta riippuen palvelun sisältöä ja raameja ohjaa ylhäältä KTPO/CSC sopimus ja osasta on sovittu tarkemmin erikseen. Korkeakoulujen kokonaan maksamien palveluiden osalta ryhmissä voidaan tuoda esiin palvelutarpeita. 3.1 Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi arvioi erityisesti laskenta- ja sovelluspalvelujen sekä näiden palvelujen käyttäjille tarjottavien tukipalvelujen soveltuvuutta ja kustannustehokkuutta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. Ryhmä ehdottaa linjauksia tai toimenpiteitä, jotka edistävät OKM:n toimialan tietoteknistä yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurityötä tieteellisen laskennan palveluissa sekä kansallisesti keskitettyjen että paikallisten palvelujen tasolla ja osallistuu kokonaisarkkitehtuurityön kautta tieteellisen laskennan tavoitetilan muotoiluun. 3.2 Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmä Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää käytännössä avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelujen tuottajien ja käyttäjien vuoropuhelua. Asiantuntijaryhmän kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on määrittää tieteen osa-alueen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila tutkimuksen osalta sekä tarkentaa ja syventää olemassa olevia tutkimukseen liittyviä kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. ATT-hankkeen asiantuntijaryhmässä tuotetun tutkimusjärjestelmän kokonaisarkkitehtuurinäkymän kautta selkeytetään tutkimusprosessin kokonaiskuvaa ja tavoitetilaa. 3.3 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä toimii FUNET -yhteisön työvaliokuntana. Lisäksi ryhmä toimii korkeakoululaitoksen arkkitehtuurityön ohjausryhmänä ja tässä roolissa linjaa menetelmistä ja päättää arkkitehtuurien ja muiden määritysten julkaisusta korkeakoululaitoksen yhteisinä arkkitehtuureina. Ryhmän ohjauksessa tuotetaan ja ylläpidetään korkeakoulujen ICT palveluiden nykytilan kokonaiskuvaa hahmottava arkkitehtuurikuvaus. Edellä lueteltuihin kolmeen OKM:n asettamaan ryhmään on nimetty myös tutkimuslaitosten edustajia. 3.4 Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä ohjaa ja seuraa lain (484/2013) mukaisen VIRTA -tietovarannon käyttöä ja toimivuutta. Ryhmä valmistelee lisäksi muiden OKM:n tiedonkeruiden aikatauluja, tiedonkeruiden VIRTA -tietovarannon kehittämispolkua ja keskustelee ja

6/8 laajemmin kaikista OKM:n tekemistä tiedonkeruista ja osallistuu vuosittaisen tiedonkeruukäsikirjan valmistelemiseen. 3.5 Korkeakoulujen omat verkostot/ryhmät TUHA ja KOOTuki OKM tukee CSC:ltä hankkimiensa konsulttiresurssien kautta korkeakoulujen verkostomaisessa yhteistyössä tuotettavaa arkkitehtuurityötä. 3.5.1 Tutkimushallinnon verkosto TUHA Tutkimushallinnon verkosto TUHA on laaja-alainen yhteistyöverkosto, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella toimivat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä muissa sidosryhmissä. TUHA on verkostojen verkosto, jossa toimivat vakiintuneet verkostot ja yhteistyöfoorumit, kuten Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto ja yliopistojen tutkimuspalvelujen yhteistyöverkosto (Finn - ARMA). TUHAviitearkkitehtuurityön tarkoituksena on hahmottaa tutkimuksen ja tutkimushallinnon nyky- ja tavoitetilan kokonaiskuvaa ja kuvata mm. miten prosessit, palvelut, päätiedot, toimijat ja roolit toimivat kokonaisuutena yhteen. 3.5.2 Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä on korkeakoulujen perustama laaja yhteistyöverkosto. Ryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden yhteistyöverkosto, AAPA - Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto, OHA-forum - Yliopistojen opintohallintojohtajien yhteistyöverkosto, FUCIO - yliopistojen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto sekä Opetushallitus. Verkosto muodostaa kokonaiskuvaa digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen ja niihin vaikuttavan ympäristön kehityssuunnista ja kehitystarpeista. KOOTuki-ryhmä edistää kokonaisarkkitehtuurityötä opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden osalta kaikkien korkeakoulujen tasolla yhteisesti. KOOTuki-ryhmä ohjaa opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijoiden osaamisverkoston Synergia toimintaa. Synergiaryhmä on korkeakoulujen ja sidosryhmien kaikille avoin keskustelufoorumi. 4 Korkeakoulujohdon ICT kokous Edellisessä luvussa mainitut ryhmät keskittyvät pääasiallisesti kukin tiettyyn palvelukokonaisuuteen. Ryhmien toiminnan lisäksi järjestetään vuosittainen korkeakoulujohdon ICT-kokous toukokuussa. Kokoukseen kokoonnutaan keräämään palautetta kokonaisuudesta, sekä keräämään näkemyksiä siitä mihin kokonaisuutta tulisi pitkällä aikavälillä suunnata. Korkeakoulujohdon ICT kokous pitkän aikavälin tavoite? OKM/KTPO CSC:n palvelu CSC:n palvelu CSC:n palvelu CSC:n palvelu Kuva 4: Korkeakoulujohdon ICT asioita käsittelevä kokous

7/8 5 Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen rooli kokonaisuudessa Kokonaisarkkitehtuurityö on menetelmä tietohallinnon ja ICT:n strategiseen ohjaamiseen. Korkeakouluille hankittavien palvelujen ohjauksessa käytetään arkkitehtuurimenetelmiä. Korkeakoulujen ja OKM:n yhteinen tavoitetila muodostetaan luomalla relevantti määrä tavoitetilaa kuvaavia arkkitehtuurikuvauksia, joiden mukaan palveluja kehitetään. Toisaalta arkkitehtuurityöllä tuetaan korkeakoulujen toiminnan ja ICT:n yhdenmukaista hahmottamista. Arkkitehtuureissa kuvataan kuvauskohteen kannalta sopivalla abstraktiotasolla organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman kokonaisuuden rakennetta sen osien välisiä suhteita. Kuvaus voi koskea nykytilaa tai tavoitetilaa. Kuvassa (alla) on hahmoteltu arkkitehtuurityöllä tavoiteltavia hyötyjä ja sen roolia suunnittelumenetelmänä Kuvan mukaisesti 1) Arkkitehtuuri kuvaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen. 2) Arkkitehtuurityö ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä? 3) Arkkitehtuurityössä tuotetaan yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä yhteentoimivuuden määrityksiä. Näiden tavoitteena on kehittää korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kansallisesti keskitettyjen tietojärjestelmäpalveluiden ja tietoa keräävien viranomaisten kanssa, korkeakoulujen välillä ja myös yksittäisten korkeakoulujen sisällä Kuva 5: Arkkitehtuurityön rooli kokonaisuudessa 6 Arkkitehtuurit ja niiden hallinta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuureja tuotetaan eri ryhmien ohjauksessa pääasiassa OKM:n CSC:ltä hankkiman konsulttityön tukemana. Konsulttiresursseja voidaan hankkia myös muualta. Arkkitehtuurityötä ohjaavat ryhmät voivat olla OKM:n asettamia tai korkeakoulujen itsensä kokoamia. OKM sopii CSC:n kanssa siitä, mille ryhmille ja minkä tuottamiseksi tukea tarjotaan. Arkkitehtuurityön ohjausryhmänä toimiva Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä linjaa menetelmistä ja päättää arkkitehtuurien julkaisusta osana yhteistä kokonaisuutta: prosessi kuvataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallintamallissa (luonnos, Liite 3)

8/8 Tällä hetkellä työn käynnissä oleva arkkitehtuurityö on koottu arkkitehtuurien kehittämispoluksi liitteeseen 2. Liite 1: KTPO-CSC sopimuksen sisältö 2015: luettelo hankittavista palveluista ja maksujen koosta Liite 2: Arkkitehtuurien kehittämispolku Liite 3: Arkkitehtuurin hallintamallin luonnos Liite 4: FUCIO ja AAPA verkostojen IT-barometri

LIITE 1. Vuoden 2015 budjetoitu KTPO CSC vuosisopimus. E=edunsaaja, M=maksaja, O=ohjausvastuu. Lisäksi P tarkoittaa että taho on potentiaalinen käyttäjä. Funet, tietohallinto ja arkkitehtuuripalvelut O p e Funet yhteys, tietoturva, verkkovierailu ja liikkuvuuspalvelut Tietoaineistopalvelut (NIC.FUNET.FI) Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Korkeakoulujen tietomallin ja yhteentoimivuuden määritysten kehittäminen Korkeakoulujen tietohallinto ja ICTohjausryhmän toiminnan koordinointi ja tukeminen Valopolut, Funet palvelukokonaisuuteen liittyvät investoinnit OKM Korkeakoulu ja tiedepolitiikka osasto Yliopistot Tutkimus laitokset Ammattikorkeakoulut Korkeakoulujen kehittämismomentti k Muu osto k Investoinnit Veikkausvoittovaroilla k Summa k EMO EMO EMO EMO 2 719 2 572 0 5 438 MO EO EO EO 58 0 0 58 EMO EO EO P 155 0 0 155 EMO EO EO P 258 0 0 258 MO EO EO EO 196 0 0 196 MO EO EO EO 195 0 0 195 MO EO EO EO 0 0 800 800 Kota extranet käyttöpalvelu EMO E E P 63 0 0 63

Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Suorat tiedonkeruut korkeakouluilta (Vipunen) EMO E E P 269 0 0 269 VIRTA opintotietopalvelun ylläpito EMO E E P 215 0 0 215 VIRTA julkaisutietopalvelun kehittäminen EMO E E P 92 0 0 92 VIRTA opintotietopalvelun jatkokehitys EMO E E P 285 0 0 285 Tietovarastoinfrastruktuuri n kehittäminen EMO E E P 730 0 0 730 Bibliometriikkapalvelut EMO E E P 1 188 0 0 188 Bibliometrinen laskenta (BIBCOM) EMO E E P 95 0 0 95 Julkaisufoorumin portaali (JFP) EMO E E P 106 0 0 106 Tutkijan identifiointi EMO E E P 156 0 0 156 ATT työryhmien tukeminen, mm. sihteeritehtävät, kokousjärjestelyt ja eduunisisältövastuut EMO EO EO EO 64 0 0 64 ATT hankkeen työryhmäkulut EMO EO EO EO ATT hankkeen Tiekartan toimenpiteisiin EMO EO EO EO osallistuminen ATT hankkeen tarvitsema viestintä EMO EO EO EO 577 0 0 577 ATT hankkeen pääsihteerin tehtävät EMO E E E 126 0 0 126 Sensitiivisen datan viitearkkitehtuurityö EMO EO EO EO Uusien toimintatapojen suunnittelu ja määrittely EMO EO EO EO 83 0 0 83 1 Bibliometriikassa on jo koekäyttöä tutkimuslaitoksissa

Avoimen tieteen alusta EMO EO EO EO 67 0 0 67 ATT hankkeen palveluostot ja kilpailutukset EMO EO EO EO 300 0 0 300 IDA tallennuspalvelu MO EO EO P 1 110 0 0 1 110 Tutkimuksen tietoaineisto hakupalvelu ETSIN (ent. MO EO EO P 248 0 0 248 KATA) AVAA alusta MO EO EO P 336 0 0 336 Infratietopankki EMO EO EO EO 202 0 0 202 GIS: Paikkatietopalvelun kehitys osaksi ATThankkeen MO EO EO EO 208 O O 208 palvelukokonaisuutta Käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinta MO EO EO EO 253 0 0 253 Tietokantapalvelut MO EO EO EO 174 0 0 174 FINNA: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän (Finna.fi) ylläpitotehtävät MO EO EO EO Kansalliskirjaston kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti AHAA: Yksityisarkistojen metatietopalvelun kehitys MO E E E ja ylläpito AHJ: Kansallisarkiston tilanhallintajärjestelmän kehitys osaksi AHAApalvelua MO E E E Digitaaliarkisto: kansallisarkiston digitaaliarkiston tuotantopalveluiden kehitys ja siirto MO E E E

Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille Tietoinfrastruktuurin palveluihin liittyvien selvitystehtävien toteuttaminen Korkean suorituskyvyn laskenta (Sisu), kapasiteettilaskenta (Taito) ja pilvilaskenta (Pouta), laskentapalvelimiin liittyvä tallennusjärjestelmä sekä teknologiaseuranta Sisun testijärjestelmän hankinta Korkean tietoturvatason pilvikapasiteetti Tieteellisen laskennan palveluiden käyttäjätuki, Grid infrastruktuurin ylläpidon ja kehityksen koordinaatio, pilvilaskentaympäristön käytöntuki ja PaaSpalveluiden kehitys, laskentaympäristön käytön helpottaminen sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien valmistelujen seuranta ja suunnittelu Tieteelliset ohjelmistot ja tietokannat, lisenssikonsortiot CSC:n avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (ELMER ja Chipster) kehitys ja tuki EMO E E E 56 0 0 56 MO EO EO P 4 303 0 0 4 303 MO EO EO P 0 108 0 108 MO EO EO P 0 300 0 300 MO EO EO P 1 093 0 0 1 093 MO EMO EMO P 442 0 0 442 MO EO EO EO 458 0 0 458

Tutkijoiden extranetpalvelun (Tutkijan käyttöliittymä) ylläpito ja MO EO EO P 390 0 0 390 kehitys Tiedealakohtaiset asiantuntijapalvelut ja laskennallisten MO EO EO P 759 0 0 759 menetelmien soveltamisen asiantuntijatuki Asiakaskoulutus (koulutustilaisuudet ja MO EO EO P 257 0 0 257 materiaalin valmistus) Dataintensiivisen laskennan ympäristön asiakastuki ja MO EO EO P 352 0 0 352 palvelukehitys Avoin tiede ja tutkimus (ATT) hankkeen dataintensiivisten MO EO EO P menetelmien kehittäminen Dataintensiivisen laskennan palveluiden investoinnit MO EO EO P 0 302 0 302 Kotoistus palvelu EMO EO EO EO 49 0 0 49 Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuripohjai nen suunnittelu sekä asiakasraportointi ja EMO EO EO EO 119 0 0 119 hallinta ja benchmarkingyhteistyö Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin EMO EO EO EO 21 0 0 21 tavoitteiden tukeminen Palvelukokonaisuuteen liittyvien palveluiden asiakkaiden hallinta EMO EO EO EO 173 0 0 173

OKM/KTPO 11.5.2015 1/5 LIITE 2: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku (11.5.2015 tilanne) versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 11.5.2015 Pohja OKM, CSC 1. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit... 1 2. Yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku... 2 3. Kokoavat kuvauskokonaisuudet... 3 1. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Kuva 1: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit ja niiden painotukset

2/5 2. Yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuri Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalveluiden kokonaisarkkitehtuuri kuvaa suomalaisten laskennallisen tieteen ja tutkimuksen käytössä olevaa laskenta- ja tallennuskapasiteetista, ohjelmistoista, tietokannoista ja niihin liittyvästä käyttäjätuesta ja -koulutuksesta muodostuvaa kokonaisuutta, jota kutsutaan yksinkertaisemmin tieteelliseksi laskennaksi. Arkkitehtuurikuvaus keskittyy nyky- ja tavoitetilan kuvaukseen sekä tieteellisen laskennan kehittämisen strategiaan. Arkkitehtuurikuvauksessa keskeisimmäksi asiaksi nousee eri sektorirajojen luomat raja-aidat, jotka haittaavat kansallisesti tehokasta tieteellisen laskennan toimintaa. Tulevaisuuden tavoitetilana nähdään paikallisen ja keskitetyn toiminnan laajapohjainen koordinointi kansallisella tasolla. Arkkitehtuurin laatimisen tavoitteena on tieteellisen laskennan tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokas organisointi kansallisella tasolla. Arkkitehtuurin tavoitetilakuvaus ulottuu vuoden 2020 tienoille. Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi OKM:n asettama Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi ohjaa arkkitehtuurikuvauksen laatimista ja päivittämistä. Varsinaisen työn suorittaa Yhteistyöfoorumin koolle kutsuma asiantuntijaryhmä Aikataulu 5/2015 Tuotokset https://confluence.csc.fi/display/tlka/home Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu 12/2015 Tuotokset Tutkimuksen kokonaistehtuuri (ATT) ATT-hankkeen kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on määrittää tieteen osakohdealueen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila tutkimuksen osalta sekä tarkentaa ja syventää olemassa olevia TTA-hankkeessa tuotettuja kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. Tuotetut kuvaukset toimivat ohjaavana syötteenä muissa tutkimuksen ja tieteen toimialana kokonaisarkkitehtuuri- ja arkkitehtuurihankkeissa. ATT strategiaryhmä ja asiantuntijaryhmä http://avointiede.fi/ Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri kuvaa tutkimuksen tuen ja hallinnon nykytilan mm. palveluiden, prosessien, toimijoiden ja sidosryhmien osalta ja luo yhteistä kieltä korkeakoulujen tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella. Työ tukee organisaatioiden yhteisten ja omien palvelujen ja prosessien kehittämistä tutkimuksen tueksi ja tavoitetila kuvataan yhteisten palvelutarpeiden osalta. Työ tukee ja täydentää ATT:n tutkimuksen kokonaisarkkitehtuurityötä tutkimuksen tuen ja hallinnon näkökulmasta. TUHA -verkosto

3/5 Aikataulu 12/2015 Tuotokset https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=50170385 Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Toimintatason viitearkkitehtuuri sisältää opiskelun ja opetuksen prosessit sekä eri osaprosesseille tarjolla olevat (tietojärjestelmä)palvelut eri korkeakouluissa. Kuvaus kokoaa korkeakoulujen paikallisen tason ja opiskelun ja opetuksen tukeen ja hallintoon vaikuttavan valtakunnallisen tason prosessit ja palvelut. Arkkitehtuurin avulla on mahdollista tunnistaa palvelutuotannon katvealueet ja päällekkäisyydet sekä yhteiset kehittämispolut, tietokomponentit ja kansalliset tietovarannot Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen yhteistyöryhmä (KOOTuki) Työtä ohjaa korkeakoulujen opintohallinnon ja tietohallinnon verkostojen yhdessä Opetushallituksen kanssa perustama KOOTuki-ryhmä. KOOTukiryhmä tekee viitearkkitehtuuria koskevat ohjaus- ja hyväksymispäätökset ja organisoi työn yhteyden korkeakouluihin ja niiden pysyviin verkostoihin. Varsinaisesta kehitystyöstä vastaa opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijoista koostuva Synergiaryhmä sekä tämän keskuudestaan valitsema erityistyöryhmä. Nämä ryhmät tuottavat perusehdotukset, pitävät yhteyttä korkeakoulujen asiantuntijoihin ja muokkaavat ehdotuksia korkeakouluista tulleen palautteen perusteella. Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri kommenttikierroksella, versio 1.0 valmistunee 10/2015 https://confluence.csc.fi/display/opi/opi-viitearkkitehtuuri 3. Kokoavat kuvauskokonaisuudet Kuvauskokonaisuus Sisältö Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Malli kokoaa yhteen eri avoimen tieteen, tutkimuksen tuen ja hallinnon, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon, OKM ja muiden viranomaisten tiedonkeruiden, korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon yhteisiä tietomalleja ja määrityksiä yhteisen mallin mukaan julkaistavaksi. Määritykset ovat säädöksiin perustuen yhteisiä siltä osin kun ne perustuvat korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta säädettyyn tai niitä kerätään YO/AMK lakien tiedonkeruumandaattien perusteella. Muilta osin nämä ovat suositusluontoisia, ellei toisin säädetä. Yhteentoimivuusmalli ja siihen linkittyvät muut tietomääritykset ja sanastot muodostavat kyseisten viitearkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuuden. Korkeakoulujen toiminnan keskeiset tietokomponentit ja käsitteen määritellään ja ylläpidetään yhdessä osana arkkitehtuurityökokonaisuutta. Korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia hyödyntämällä korkeakoulut voivat kuvata tietosisältöjä tavalla, joka mahdollistaa organisaatioiden välisen tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä. Yhteentoimivuusmalliin sisältyvien määritysten julkaisualustaksi ja ylläpitoon sekä toteutuskohtaisten sovellusprofiilien johtamiseksi kehitetään yhteisten tietomallien määrittelyyn ja julkaisuun suunniteltu semanttista yhteentoimivuutta

4/5 Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset tukeva järjestelmäratkaisu (CSC). Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä Jatkuva Yhteentoimivuusmallin hallinnan ja ylläpidon tietojärjestelmä 10/2015 Pilottikorkeakouluhaku 6/2015 https://confluence.csc.fi/display/korkeakoulujentietomalli/yhteentoimivuusmalli Kuvauskokonaisuus Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset Korkeakoulujen ICT-palveluiden nykytila ja tavoitearkkitehtuuri Tarkastellaan korkeakoulujen ICT-palveluita: nykytilassa olevia, kehityksen kohteena olevia sekä tulevaisuuden tarpeita. Kohteena ovat tekninen infrastruktuuri, yhteistyön tukivälineet, opiskelun ja opetuksen tuki, tutkimuksen tuki ja hallinnon järjestelmät. Lähtökohtana ovat AAPA- ja FUCIO-verkostojen kokoamat tiedot korkeakoulujen omistamista palveluista ja kooste CSC:n tuottamista palveluista. Kuvausta täydennetään Opetushallituksen, Kansalliskirjaston ja yksittäisten korkeakoulujen tuottamilla valtakunnallisilla palveluilla. Palveluista kuvataan, millä tasolla ne järjestetään sen arvioimiseksi, voidaanko linjata tavoiteesta jonkin palvelun järjestämistason muutokseksi. Tasoja ovat paikallinen ja valtakunnallinen sekä näiden väliin sijoittuvat erilaiset yhteistyön tasot. Lisäksi kuvataan, onko kyseessä korkeakouluille velvoittavasta palvelusta, miten palvelu rahoitetaan, kenelle palvelu on suunnattu sekä palvelun elinkaaren vaihe. Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä jatkuva Kuvauskokonaisuus Sisältö Omistava ryhmä Viranomaistietovirtojen VIRTAistamisen kehittämispolku Suunnitelma ja aikataulu eri korkeakouluilta viranomaisille välitettävän tiedon välittämisestä ko. tahoille Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta siten, että tietovarantoa voidaan hyödyntää viranomaistietovirtojen lisäksi korkeakoulujen toiminnassa. Suunnitellaan myös muiden valtakunnallisten tietovarantojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen osalta tavoitteena on, että tiedot ovat yhteismitallisia, tietovirrat sujuvia ja tietojärjestelmät yhteentoimivia. Tavoitteena on kehittää erityisesti organisaatiorajat ylittäviä opiskelun ja opetuksen tietovirtoja, mikä tarkoittaa tietovarantojen, kuten korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-opintotietopalvelun kattavampaa hyödyntämistä ensiksi velvoittavien viranomaistietovirtojen hoitamisessa ja korkeakoulujen erikseen niin päättäessä korkeakoulujen muussa toiminnassa. Tutkimuksen tuen ja hallinnon tietovirtoja parannetaan ensisijaisesti tutkijan tukipalvelujen kehittämistä edistämällä, järjestelmien yhteentoimivuutta lisäämällä ja tutkijan sähköistä asiointia helpottamalla. Tietovarantojen ja tutkijan identifioinnin kehittymisen myötä tavoitellaan tiedepolitiikan ja tutkimuksen strategisen johtamisen tietopohjan suomalaista tutkimusjärjestelmää koskevien tilastotietojen parempaa luotettavuutta, kattavuutta ja yhteismitallisuutta. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä

5/5 Aikataulu Tuotokset Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon osalta yhteistyössä viranomaisten kanssa (mm. Opetushallitus, Tilastokeskus, Kela). Tutkimuksen tuen ja hallinnon tukipalveluiden osalta yhteistyössä erilaisia tutkijan sähköisiä palveluita tarjoavien ja tutkimustoiminnan tietopohjaa kehittävien tahojen kanssa (mm. Suomen Akatemia, tutkimuslaitokset, sairaanhoitopiirit, tutkimusrahoittajat, TSV, Tilastokeskus, Kansalliskirjasto, Tekes, tieteelliset kustantajat, järjestelmätoimittajat, kansainväliset toimijat). jatkuva https://confluence.csc.fi/display/tietor/tietovarannon+ja+okm%3an+tiedonkerui den+ohjausryhma

OKM KTPO 11.5.2015 1/4 Liite 3 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallintamalli (luonnos) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 11.5.2015 Pohja OKM, CSC 1 Yhteiset arkkitehtuurit ja hallintamallin tavoite... 1 2 Arkkitehtuurien hallinnan organisointi, roolit ja tehtävät (ylätason prosessi)... 2 3 Arkkitehtuurien kehittämispolku (toiminta- ja kehittämissuunnitelma)... 3 4 Yleiset periaatteet arkkitehtuurityössä ja -hallinnassa... 3 5 Hallintamallin suhde muuhun OKM:n vastuulla olevaan arkkitehtuurityöhön... 4 5.1 Yhteentoimivuusmallin kehittämisen suhde OKSA sanastotyöhön ja julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityö... 4 5.2 Opintopolkuun liittyvät arkkitehtuurit... 4 5.3 Palveluväylän kehitys... 4 1 Yhteiset arkkitehtuurit ja hallintamallin tavoite Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten ja arkkitehtuureja kokoavien kuvauskokonaisuuksien hallintamalli. Kuvattavaksi suunnitellut ja työn alla olevat arkkitehtuurit kuvataan erillisessä kehittämispolkudokumentissa (LIITE 2) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit ovat kuvauksia, jotka i. Määrittelevät yhteisen kielen kuvauskohteensa prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien ja teknologian kuvaamiseen ja kehittämiseen ii. Kuvaavat kuvauskohteensa nykytilaa korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa iii. Kuvaavat kuvauskohteensa tavoitetilaa korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa o erityiskysymyksinä ovat esimerkiksi toimintakulttuurin ja prosessien uudistaminen paremmin tavoitteita palveleviksi 1 ja esimerkiksi järjestelmäpalvelujen tuottamisen keskittämiseen/hajautukseen liittyvät kysymykset (korkeakoulut, CSC ja muut toimijat) iv. Identifioivat tietoarkkitehtuurin osia, joista on syytä luoda tarkempia yhteentoimivuuden määrityksiä (yhteentoimivuusmalli, tekniset määritykset) Eri arkkitehtuurikuvauksissa painottuvat eri osat. Esimerkiksi kohtaan iv ei oteta kaikissa arkkitehtuureissa kantaa. OKM:n näkemyksillä on suurempi painoarvo sellaisisten arkkitehtuurien kehittämisessä, joiden mukainen toiminta edellyttää taloudellisia panostuksia OKM:ltä. 1 Esimerkiksi avoin tiede on tällainen tavoite.

2/4 Arkkitehtuureissa kuvataan toimintaa (prosessit) ja siihen liittyviä tietoja, järjestelmiä ja teknologiaa tai infrastruktuuria. Eri arkkitehtuurikuvauksissa painottuvat eri näkökulmat. Hallintamalli on suositus arkkitehtuurien hallinnan organisoimiseksi ja yhteistoimintamalliksi. Se sisältää kuvaukset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallinnan organisoinnista. Hallintamallissa määritellään vastuut ja roolit eri toimijoiden välillä arkkitehtuureja laadittaessa, muutettaessa, kuvausten ylläpidossa ja säilyttämisessä ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, viestinnästä ja koulutuksesta. Arkkitehtuurien johtaminen, hallinta ja kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja. 2 Arkkitehtuurien hallinnan organisointi, roolit ja tehtävät (ylätason prosessi) OKM:n asettama korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä toimii arkkitehtuurityön johtoryhmänä. Tässä roolissa se päättää arkkitehtuurien hyväksymisestä ja julkaisemisesta osana yhteisiä arkkitehtuureja. Nämä arkkitehtuurit julkaistaan arkkitehtuurisivustolla ja viedään myös kansallisen avoindata.fi palvelun yhteentoimivuus -osioon. Kunkin arkkitehtuurin laatimista, tuottamista ja päivittämistä valmistelee ja siitä vastaa omistava ryhmä. Omistava ryhmä on joko OKM:n asettama, jolloin sen arkkitehtuurityöhön liittyvät vastuut on määritelty ohjausryhmän asettamiskirjeessä tai korkeakoulujen muodostama, jonka arkkitehtuurityötä OKM toistaiseksi tukee konsulttiresursseilla (tutkimushallinnon TUHA-verkosto ja Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuki). OKM tarjoaa (pääasiallisesti CSC:n kautta) konsulttiresursseja päättämälleen arkkitehtuurityölle ja eri ryhmien ohjaaman arkkitehtuurityön koordinaatioon. Konsulttiresursseja voidaan hankkia myös muilta toimijoilta. Alla olevassa RACI -taulukossa 2 on kuvattu Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmän, arkkitehtuurin omistavan ryhmän tai verkoston, ja sidosryhmien ja OKM:n vastuita suhteessa arkkitehtuurityöhön. Taulukon alla on täsmennyksiä tehtäviin. Omistava ryhmä Sidosryhmät OKM Tietohallintoja ICT ohjausryhmä A) Aloite arkkitehtuurin tuottamisesta R RI RA R B) Resursointipäätös arkkitehtuurin tuottamiseksi C) Arkkitehtuurityön ohjaus ja työn organisointi C RA I RA I C I D) Päätös arkkitehtuurin viemisestä Tietohallinto- ja ICT- ryhmän käsittelyyn RA I E) Päätös arkkitehtuurin hyväksymisestä osaksi yhteisiä arkkitehtuureja I I I RA F) Aloite arkkitehtuurin päivityksestä RA CI RC CI 2 R = responsible (vastuullinen), A = accountable (vastuussa oleva), C = consulted (neuvova), I = informed (tiedotettava)

3/4 Omistava ryhmä Sidosryhmät OKM Tietohallintoja ICT ohjausryhmä G) Arkkitehtuurin päivitystyöstä päättäminen (resurssit) C RA Täsmennyksiä taulukon tehtäviin. A) Periaatteessa kuka tahansa voi tehdä aloitteen arkkitehtuurityön aloittamisesta B) Arkkitehtuurityössä, johon OKM hankkii resurssit, OKM viime kädessä tekee päätöksen työn aloittamisesta. Mikäli luontevaa omistavaa ryhmää ei ole, sellaista tehtävää hoitamaan voidaan myös asettaa uusia tai väliaikaisia ohjausryhmiä. Korkeakoulut ja sidosryhmät resursoivat arkkitehtuurityötä omien päätöstensä mukaisesti. C) Omistava ryhmä ohjaa työtä sisällöllisesti ja voi päättää tämän ohjaustehtävän delegoinnista esimerkiksi työvaliokunnalle tai muulle alaryhmälleen. - Kullakin OKM:n hankkimilla resursseilla tuotetulla arkkitehtuurilla on OKM:ssä asiasta vastaava virkamies, joka huolehtii tavoitetilakuvauksissa esitettyjen kansalliseen työnjakoon tai OKM:n CSC:ltä tai muilta tahoilta ostamiin palveluihin vaikuttavien linjausten yhteensopivuudesta OKM:n ja kansallisiin tavoitteisiin. Arkkitehtuurit eivät siis ole toivomuspapereita, joilla ehdotetaan OKM:lle asioita, vaan tavoitteista tulisi päästä yhteisymmärrykseen kuvausprosessin aikana. Arkkitehtuureissa, jotka painottuva yhteisen kielen muodostamiseen korkeakoulujen toiminnassa, ei tällaiselle ole tarvetta. D) Arkkitehtuurin omistava ryhmä hyväksyy omalta osaltaan arkkitehtuurin ja tuo sen yhteiseksi arkkitehtuuriksi hyväksyntää ja julkaisua varten tietohallinto- ja ICT ohjausryhmän käsittelyyn - Mikäli katsotaan, että arkkitehtuurin sisältöön on pyydettävä kannanottoja esimerkiksi muilta ministeriöiltä, tällaisia on pyydettävä ennen omistavan ryhmän hyväksyntää. E) Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä hyväksyy sen yhteiseksi arkkitehtuuriksi (tai palauttaa sen valmisteluun). F) Arkkitehtuurin omistava ryhmä (tai muu taho) voi tehdä aloitteen arkkitehtuurin päivittämisestä G) Sikäli kun OKM antaa resurssit arkkitehtuurityöhön, OKM viime kädessä tekee päätöksen työn aloittamisesta. 3 Arkkitehtuurien kehittämispolku (toiminta- ja kehittämissuunnitelma) Listaa suunnitelluista ja työn alla olevista arkkitehtuurikuvauksista ja niiden vastuuryhmistä (omistava ryhmä) pidetään yllä kehittämispolkudokumentissa (LIITE 2). 4 Yleiset periaatteet arkkitehtuurityössä ja -hallinnassa Arkkitehtuurien avulla muodostetaan kokonaiskuva kehittämiskohteesta ja sen sidonnaisuuksista koko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tasolla. Kuvausten laadinnassa tunnistetaan eri tahojen, esimerkiksi kunkin organisaation (esimerkiksi CSC:n) tuottamat ICT-palvelut osana suurempaa kokonaisuutta, jonka halutaan toimivan yhteen ja jota halutaan kehittää. Käytännössä arkkitehtuurikuvauksen laadinta käynnistyy yleensä tietyn toimintakokonaisuuden hahmottamistarpeesta jonkin aihealueen kehittämisen yhteydessä. Arkkitehtuurikuvaukset laaditaan verkostomaisessa yhteistyössä, jolloin jo arkkitehtuurin työstäminen luo yhteistä kieltä eri toimijoiden välille. Arkkitehtuureja laaditaan samanaikaisesti sekä organisaatiotasolla että kansallisella tasolla. Esimerkiksi tutkimushallinnon viitearkkitehtuuri täydentää kansalliselta tasolta lähtevää tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuria.

4/4 Yhteentoimivuusmalli ja siihen linkittyvät muut tietomääritykset, yhteentoimivuuden kuvaukset ja sanastot muodostavat kyseisten viitearkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuuden. Tietoarkkitehtuuriulottuvuudella tarkoitetaan tässä kuvausta tietomalleista, ontologioista, käsitteistä, luokituksista ja sanastoista. Arkkitehtuurikuvausmenetelmäksi suositellaan Kartturi-kuvausmenetelmää soveltuvin osin. Arkkitehtuurityön yhdenmukaisuudesta huolehditaan menetelmäosaamisen tuella ja tarvittavilla alueilla menetelmäkonsultoinnilla. Arkkitehtuurikuvauksien on oltava kaikkien saatavilla. Tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän hyväksyy arkkitehtuurit julkaistaviksi yhteisinä arkkitehtuureina. Hyväksyntäkriteereinä käytetään mm. sitä, että laadittu kuvaus on päätöksenteon kannalta ymmärrettävyydeltään, oleellisuudeltaan ja tarkkuustasoltaan käyttökelpoinen ja hyödyllinen. Lisäksi hyväksyminen edellyttää, että arkkitehtuurin omistava ryhmä on sidosryhmiensä kanssa todennut sen hyödylliseksi ja sen edustavan laajaa yhteistä näkemystä. Arkkitehtuurikuvaukset julkaistaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset viitearkkitehtuurit sivustolla ja avoindata.fi palvelun yhteentoimivuus -osiossa. 5 Hallintamallin suhde muuhun OKM:n vastuulla olevaan arkkitehtuurityöhön Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinta jakaantuu ministeriöiden ohjaamiin kohdealueisiin, joista yksi on OKM:n vastuulla oleva koulutus, tiede ja kulttuuri. Kohdealueet jakaantuvat edelleen osa-alueisiin, joista yksi on koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuurityö on OKM:ssä Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston (KTPO), Koulutuspolitiikan osaston (KOPO) ja Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön (AIPO) vastuulla. Kirjastoihin ja arkistoihin liittyvä arkkitehtuurin hallinta organisoidaan omana tehtävään Kirjastot, arkistot ja museot -osa-alueella. Arkkitehtuurityössä tehdään yhteistyötä tarpeellisissa kohdissa. 5.1 Yhteentoimivuusmallin kehittämisen suhde OKSA sanastotyöhön ja julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityö Opetustoimen sanastotyöllä tuotetaan Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), millä luodaan perustaa koulutuksen ja tutkimuksen osa-alueen tietoarkkitehtuurille sekä merkittävien tietojärjestelmähankkeiden ja palveluiden kehittämiselle. OKSA sanastotyön tavoitteena on sekä paikan asemointi julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurissa että osa-alueella keskitetysti hallinnoitu prosessi, joka johtaa yhtenäisen ja yhteiskäyttöisen sanaston muodostumiseen ja yhdenmukaiseen dokumentaatioon. Koulutuksen ja tutkimuksen sanastotyöstä vastaa KTPO:n, KOPO:n ja AIPO:n edustajista koostuva arkkitehtuuriryhmä. Ryhmän tukena toimii Koulutuksen ja tutkimuksen sanastotyön referenssiryhmä. Ryhmän tehtävänä on käsitellä ja tarvittaessa harmonisoida sen käsiteltäviksi tuodut termit ja käsitteet sekä toimia koulutuksen käsitteiden osalta JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi -suosituksen mukaisena intressiryhmänä (IY_koulutus). 5.2 Opintopolkuun liittyvät arkkitehtuurit Opintopolku on opetushallituksen ylläpitämä kehittyvä koulutustiedotuksen ja opiskelijahaun ja valinnan kehittyvä palvelu. Etenkin opiskelun ja opetuksen alueella korkeakoulujen prosessit liittyvät kiinteästi opintopolku palveluun. 5.3 Palveluväylän kehitys Arkkitehtuurien kehittämisessä huomioidaan kehittyvä julkisen hallinnon palveluarkkitehtuuri ja siihen liittyminen. 4.4. Tutkimuksen sanastotyö Tutkimuksen sanastotyötä edistetään osana ATT-hanketta

IT-barometri 2015 1 (4) FUCIO ja AAPA verkostot 11.5.2015 FUCIO- ja AAPA-verkostojen IT-barometri 2015 Korkeakoulujen IT-johtajilta kysyttiin kevään 2015 aikana niitä aihealueita, jotka tulevat vaikuttamaan heidän työhönsä lähimmän 18 kuukauden aikana. Kyselyssä haluttiin yleistä trendimäistä ja strategista lähestymistapaa ilman meneillään olevien hankkeiden listausta. Vastauksia saatiin FUCIO-verkostossa 16 IT-johtajalta 11 yliopistosta ja AAPA-verkostossa 18 IT-johtajalta 17 ammattikorkeakoulusta. Vastauksia on peilattu Educausen ns. Top10-listaa 1 meneillään olevista korkeakoulutuksen IT-trendeistä vastaan. Lisäksi IT-johtaja voi merkitä aiheensa kolmeen yhteistyön mahdollisuuksia kuvaavaan ryhmään, jossa haluttiin tietää, pitäisikö esitetyn aiheen toteuttaa tai käsitellä a) koko korkeakoulusektorin tasolla, b) usean korkeakoulun yhteisenä tai onko aihe c) korkeakoulukohtainen. Tavoitteena korkeakoulun IT-barometrilla on verrata barometrin antamia tuloksia korkeakoulujen ITjohtajien verkostojen strategioihin. IT-barometrista tullaan tekemään osa verkostojen toiminnan vuosikelloa, ja kysely toteutetaan jatkossa joka kevät. Syksyisin verkostot keräävät yksittäisiä IT-palveluhankkeita kuvaavan listan korkeakoulusektorin road-map- ja yhteistyöaihioita varten. Verkostojen pääsihteerit Teemu Seesto FUCIO Esko Ala-Peijari AAPA 1 Educause-Top10 raportti perustuu lähes 450 Pohjois-Amerikkalaisen korkeakouluorganisaation edustajien vastauksiin. http://www.educause.edu/ero/article/top-10-it-issues-2015-inflection-point

IT-barometri 2015 2 (4) FUCIO ja AAPA verkostot 11.5.2015 1 Peilaus Educausen Top10-listaan korkeakoulujen ydintoiminta edellä 1.1 Opetus, opiskelun tuki ja opintohallinto (FUCIO 21 %, AAPA 32 %) Opetuksen digitalisaatio ja oppimisympäristöt (36 viittausta). Opintohallinnon IT-palvelut ja tietojärjestelmähankkeet yhteistyönä (14 viittausta). Tällä hetkellä menossa esim. OTM-hanke (Aalto, Helsinki, Tampere, Jyväskylä) ja Peppi-hanke (yli 10 korkeakoulua) Opiskelijoiden IT osaamisen kehittäminen (4 viittausta) Educause: 2. Optimizing the use of technology in teaching and learning in collaboration with academic leadership, including understanding the appropriate level of technology to use. 1.2 Tutkimus (FUCIO 13 %) Muutokset opetuksen ja oppimisen tavoissa: verkkokurssit/- oppiminen, iltaopetus (verkossa ja kampuksella), uudentyyppiset oppimisympäristöt (tilajärjestelyt) Opiskelijoiden omien IT resurssien hyödyntäminen." Tutkimusdatan hallinta, data politiikat ja avoin data (10 viittausta) Tieteellisen laskennan ja tallennuskapasiteetin palvelut. Kuka on palvelun tarjoaja? (4 viittausta) 1.3 Korkeakoulun johto ja hallinto (FUCIO 20 %, AAPA 10 %) IT:n ja organisaation tavoitteiden yhteensovittaminen (20 viittausta). Business intelligence ja johdon raportointi (10 viittausta) Educause: 5.Demonstrating the business value of information technology and how technology and the IT organization can help the institution achieve its goals. Teknologialähtöisyydestä toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Analytiikka ja tiedolla johtaminen 1.4 Teknologia (FUCIO 16 %, AAPA 15 %) IT-osaamisen painottuminen kohti palveluhankintoja ja asiakasorientoituneisuutta. Pilvipalvelut (13 viittausta) Mobiilipalvelut (11 viittausta) Tietoturva ja suoja (7 viittausta) Educause: 7. Providing user support in the new normal mobile, online education, cloud, and BYOD environments. Educause: 8. Developing mobile, cloud, and digital security policies that work for most of the institutional community. 1.5 Organisaation IT-palvelut (FUCIO 20 %, AAPA 35 %) Yhteistyöjärjestelyt, tehtävien jako ministeriön, korkeakoulujen ja palvelutarjoajien kanssa (28 viittausta) Vähentyneet taloudelliset resurssit (22 viittausta) Arkkitehtuuri ja IT-palveluiden tehostaminen (21 viittausta) Yhteisten IT-palvelujen tuottaminen Tiukkeneva talous Educause: 9. Developing an enterprise IT architecture that can respond to changing conditions and new opportunities. Educause: 1. Hiring and retaining qualified staff, and updating the knowledge and skills of existing technology staff. Educause: 6. Increasing the IT organization's capacity for managing change, despite differing community needs, priorities, and abilities.

IT-barometri 2015 3 (4) FUCIO ja AAPA verkostot 11.5.2015 1.6 [the other] Educause Top 10 IT Issues, 2015 Educausen käyttämä lista perustuu anglo-amerikkalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Lisäksi aivan kaikki suomalaisten korkeakoulujen IT-johtajien vastaukset eivät sovi em. luokitukseen. Alla ovat ne Educause-kategoriat joihin ei suoranaisesti voitu kohdentaa yhtään vastausta. Educause 3. Developing IT funding models that sustain core service, support innovation, and facilitate growth. Educause 4. Improving student outcomes through an institutional approach that strategically leverages technology. Educause 10. Balancing agility, openness, and security.

IT-barometri 2015 4 (4) FUCIO ja AAPA verkostot 11.5.2015 2 Yhteistyön taso: koko sektorin yhteinen vai korkeakoulukohtainen Sen lisäksi, että vastaaja kategorisoi vastauksensa yhteistyön suhteen, verkostojen IT-pääsihteerit ovat sijoittaneet vastaukset myös tarkemmin IT-palvelun osa-alueita kuvaaviin luokkiin. Taulukossa on tulkittu siten, että jos vastaaja on vastannut usean korkeakoulun tai koko sektorin yhteinen, tämä kuvaa hankkeessa mahdollisuutta yhteistyön tekemiseen tai kehittämiseen. Kuten odotettua, arkkitehtuuri on asia jossa IT-johtajat haluavat mennä yhteistyö edellä. Pienimmälle, joskaan ei vähäiseksi sekään, jäävät yksittäiset järjestelmähankkeet. Tämäkin on odotettu tulos. Arkkitehtuurin, tietoturvan ja osassa infrastruktuuria sekä opetuksen tukipalveluiden osalta yhteistyö on jo toimivaa verkostojen yhteisten työryhmien ja SIG-ryhmien kautta. Useissa tilanteissa niillä on jo pitkä yhteistyön historiakin taustalla. Joko koko korkeakoulusektorin tai usean korkeakoulun yhteinen Korkeakoulukohtainen Arkkitehtuuri 67 % 33 % Opetus ja opiskelu (verkko-opetus ja opintohallinto) 60 % 40 % Organisointi ja yhteistyö (organisoituminen, yhteistyörakenteet ja talous) Teknologia (päätelaitteet, infrastruktuuriratkaisut ja tietoturva) Palvelut (palveluiden tuottaminen ja yksittäiset järjestelmähankkeet) 56 % 44 % 50 % 50 % 43 % 57 %