Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Samankaltaiset tiedostot
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2016

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Energian hankinta ja kulutus 2013

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energian hankinta ja kulutus 2015

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energian hankinta ja kulutus 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Energian hankinta ja kulutus 2012

Iltapäivän teeman rajaus

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energian hankinta ja kulutus

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Energian hankinta ja kulutus

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian hankinta ja kulutus

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Ekologisesti kestävä kehitys

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Yksikkö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Ekologisesti kestävä kehitys

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Transkriptio:

Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö 29 % Puu 10 % Öljy 29 % Sähkö 28 % Puupolttoaineet 20 GWh Muut 4 GWh Tieliikenne 98 GWh Bensiini 42 % Diesel 58 % Tuontisähkö 74 GWh Muu sähkönkulutus 25 GWh Yhteensä 260 GWh 2 ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Muuramen energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus alueella 260 GWh Paikalliset polttoaineet 52 GWh Koko energiankäytöstä 20 % Omasta energiantuotannosta 60 % Uusiutuvat energianlähteet 25 GWh Koko energiankäytöstä 10 % Omasta energiantuotannosta 28 % Merkittävin energianlähde öljy (135 GWh, 52 % energianlähteistä) Alueen sähkönkulutus 74 GWh, josta kaikki sähkön tuontia alueen ulkopuolelta Suurimmat energiankäyttäjät rakennusten lämmitys (47 % kokonaiskulutuksesta) ja liikenne (41 % kulutuksesta) Energianlähteiden kulutus kasvanut n. 8 % vuodesta 2004 3

Energianlähteet 2010 (%) Puu 8 % Turve Tuontisähkö 28 % 10 % Muut 2 % Öljy 52 % 4

Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Teollisuus 6 % Liikenne 38 % Muu sähkön kulutus 9 % Rakennusten lämmitys 47 % 5

Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 10 % vuodesta 2004 Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineet lämpölaitoksissa ja kiinteistöissä (yhteensä 20 GWh, 80 % uusiutuvista) Kasvua 54 % vuodesta 2004 Lämpölaitosten puupolttoaineiden käyttö 8 GWh (kasvua noin Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö 13 GWh (pysynyt kutakuinkin samana vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 4 GWh (yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004) 6

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 300 250 Tuontisähkö 200 Muut 150 100 50 Öljy Turve Puu 0 2004 2010 7

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 2004 2010 Puu 13 20 Turve 19 27 Öljy 137 135 Muut (maalämpö) 2 4 Tuontisähkö 71 74 Yhteensä 240 260 8

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 300 250 Liikenne 200 150 100 50 Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 0 2004 2010 9

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 2004 2010 Teollisuus 16 15 Rakennusten lämmitys 109 123 Muu sähkön kulutus 29 25 Liikenne 87 98 Yhteensä 240 260 10

Sähkön kulutus ja hankinta Muuramen kunnan alueella kulutettiin sähköä 74 GWh vuonna 2010 Kulutus kasvoi 5 % vuodesta 2004 Sähkönkulutus sektoreittain Teollisuus 14 GWh (19 % sähkönkulutuksesta) Asuminen ja maatalous 46 GWh (62 %) Palvelut ja rakentaminen 14 GWh (19 %) Kunnan alueella ei ole omaa sähköntuotantoa 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus 15 GWh vuonna 2010, kulutus laski noin 7 % vuodesta 2004 Syynä pitkälti asfalttiaseman alhainen prosessilämmön kulutus Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 1 GWh (laski 69 % vuodesta 2004) Prosessilämmön ainoa polttoaine öljy Teollisuuden sähkönkulutus 14 GWh (kasvoi 6 % vuodesta 2004) 12

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 123 GWh vuonna 2010, kasvua noin 13 % vuodesta 2004 Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Kaukolämpö 39 GWh (lähes kaksinkertaistui) Sähkölämmitys 35 GWh (kasvoi 25 %) Öljy 31 GWh (väheni 30 %) Puu 13 GWh (pysyi suunnilleen samana) Maalämpö 4 GWh (noin kaksinkertaistui) Kaukolämmön polttoaineet Turve 27 GWh (osuus laskenut hieman vuodesta 2004) Puupolttoaineet 8 GWh (osuus kasvanut selvästi) Öljy 10 GWh (osuus kasvanut hieman) 13

Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus oli noin 135 GWh vuonna 2010, kulutus laski 1 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 98 GWh (kasvoi 13 %) Voima- ja lämpölaitokset 5 GWh (kasvoi 6 %, keskustan KPA-lämpökeskus käymässä pieneksi) Kiinteistöjen lämmitysöljy 31 GWh (laski 30 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli 18 M vuonna 2010 Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 14,3 M Rahallisesti merkittävin energialähde öljytuotteet, joiden arvo 13,2 M vuonna (tästä 84 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Käytettyjen paikallisten polttoaineiden (puu ja turve) arvo noin 0,9 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 3,7 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Alueelle tuodun energian (sähkö ja öljy) kustannusten osuus energianhankinnan rahallisesta arvosta noin 94 % 15

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 62 260 tonnia hiilidioksidia (tco 2 ) vuonna 2010 Öljy 35 800 tco 2 (58 % päästöistä) Tuontisähkö 15 400 tco 2 (25 % päästöistä) Turve 10 500 tco 2 (17 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 6 % vuodesta 2004, johtuen pitkälti turpeen käytön lisääntymisestä Energianhankinnan päästökerroin 239 kgco 2 /MWh, kerroin laski 2 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt 6,7 tco 2 per asukas (vuonna 2004 päästöt 6,9 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 n.11 tco 2 per asukas 16

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 17