Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin julkaisusarja A Nro 1

Samankaltaiset tiedostot
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

Luontoselvityksen lisäosa

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN Jouko Sipari

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila

56 merenrantakasvia Helsingissä. Lajeja (24) (110) (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12)

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

Rauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala LIITE 3

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

KOTKA, KOTKANSAARI /5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus

VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE. Luontokartoitus Valkeakoski Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia

TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN

Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , viimeisin päivitys )

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu , Turku

Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä Heli Jutila

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm natans@dnainternet.

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Kasvistoinventointiraportti. Harjoitustyönä. Komonen. Turku, Halinen. Julia Heikkilä

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys

Kaavanmuutosalue on kokonaisuudessaan Seinäjoen kaupungin omistuksessa.

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

KYRKÖSJÄRVEN ITÄRANNAN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET SEINÄJOEN KAUPUNKI

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Petsamon Heinäsaarten lintuluettelo.

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

Hämeenlinnan kaupunki Nro Sivu 1 (2 ) Viranomaispalvelut

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Rahkorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

Transkriptio:

MUSTAVIIRI Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin julkaisusarja A Nro 1

Lukijalle

GEOLOGIA JA

GEOMORFOLOGIA

KASVILLISUUS

METSÄT KUIVAT KANG

GASMETSÄT

TUOREET KANGASMETSÄT

SIENIM

MAAILMA

NIITYT Rantaniityt

Kalliokedot

Philodromus cespitum Acer platanoides ( ) Achillea millefolium Agrostis capillaris Allium oleraceum Alopecurus pratensis Anthoxantum odoratum Anthriscus sylvestris Arrhenatherum elatius Calamagrostis epigejos Dactylis glomerata Deschampsia flexuosa Festuca rubra Hieracium umbellatum Hypericum perforatum Poa pratensis Ranunculus acris Rosa dumalis Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Sedum telephium Tanacetum vulgare Veronica chamaedrys Veronica longifolia Veronica serpyllifolia Viola tricolor

Tämä niityllä hämähäkin saaliiksi joutunut pilkkukoisa (Myelois circumvolutus) kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin(nt). Sen uhkana on juuri avoimien ympäristöjen katoaminen. Monen muun lajin ohella sen tulevaisuudelle Mustaviirissä on niityn säännöllisellä hoidolla ratkaiseva merkitys.

ELÄIMISTÖ

Pesivän linnuston laskenta Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella

Trichiosoma sp. Ctenophora atrata Cylindromyia interruptan

Cylindromyia interrupta Eristalis interrupta Ctenophora atrata Monostegia abdominalis Monostegia abdominalis

HISTORIA

Mustaviirillä on ollut vuosituhansia vankka vahti, tuikea "Tyrannosaurus rex". Se on pitänyt silmällä merenkulkijoita, saarelle tulijoita ja saarelta lähtijöitä. Sen suojasta on voitu vaania hylkeitä ja vesilintuja.

KULTTUURILU 1 Saaristolaistorppa. Suur-Ahvenkosken kartanoon kuuluvaan Mustaviirin saareen muutti vaimoineen vuonna 1873 kalastaja Jakob Magnus Grönholm. Heidän lapsistaan kaksi jäi asumaan vuonna 1900 rakennettuun hirsirunkoiseen taloon. Yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1941 Grönholmien suku asutti tilaa eläen kalastuksella ja vähäisellä karjanhoidolla. Karjaa varten tilan ympäri rakennettiin kiviaita, joka on edelleen nähtävillä. Jatulintarha. Jatulintarhat ovat myyttisiä rakennelmia, joiden ajoitus ja tarkoituskin ovat edelleen arvoitus. Lähellä navetan kivijalkaa ja tilaa kiertävää kiviaitaa on pienehkö, spiraalirakenteinen jatulintarha. Noin kolmen metrin halkaisijan ja 3,5 kierrosta käsittävän spiraalin rakenne on selkeän omaleimainen. 2 Kolmiomittauspiste. YK:n alainen UNESCO on valinnut Struven ketjun yhdeksi maailmanperintökohteeksi. Suomesta ketjun kohteiksi on valittu kuusi mittausketjun pistettä, joista Mustaviirin piste on eteläisin. Se on porattu kallioon 1933. 3 Kallioketo. Avokallioiden kasviutuminen alkaa vaiheittain siten, että paljaalle kalliopinnalle tulee aluksi rupijäkäliä; vähitellen tomun ja irtomaan turvin myös muuta kasvillisuutta. Kallioiden lajisto on vaatimaton. Vain muutama putkilokasvi menestyy kalliokedoilla. 4 Puolustusasema. Ulkosaarilla oli merkittävä strateginen asema mm. viime sodassa. Kaikki suuret ulkosaaret oli varustettu torjuntaa varten. Rantoja kiertäneet piikkilankaesteet on jo korjattu pois, mutta niistäkin löytyy vielä jäänteitä useilta saarilta. Mustaviiri oli muiden ulkosaarien tapaan vahvasti varustettu. Esimerkkinä sen varustuksista on mm. lounaisrannan tykkiasema 5 Silokalliot. Suomessa jääkauden merkkejä on kaikkialla. Ulkosaaristossa silokalliot ovat edustavasti esillä, sillä talvinen jää estää kasvillisuuden tulon ja maankohoamisen seurauksena paljasta kalliopintaa on runsaasti näkyvillä. Mannerjään silottamassa kalliossa myös kivilaji on komeasti näkyvillä. 6

UONTOPOLKU Merenrantakivikko. Mannerjäätikkö kuljetti laajetessaan monenkokoi- 7 sia kivenjärkäleitä, jotka olivat irronneet emäkalliostaan jään edetessä. Kun jää suli, jäivät kivet paikoilleen siirtolohkareina. Tälläkin saarella on runsaasti erikokoisia siirtolohkareita. Maankohoamisen ansiosta saari on kasvanut kokoa ja rantaviiva siirtynyt. Myrskyävä Muinais - Itämeri on huuhtonut hienoimmat ainekset pois, mutta jättänyt isot kivet paikoilleen. 8 Virkistyskäytön ladelmat. Ulkosaaret ovat kautta aikain houkutelleet kesäisin ihmisiä kalastusmatkoille ja virkistäytymään upeassa ympäristössä. Mustaviirissä he ovat latoneet muistoja pienistä pallekivikon kivistä silokalliolle. Vielä vuoden 2000 alussa erottuivat seuraavat nimet: Adel, Antti, Eeva, Harri, Leo, Sipa, Sirpa, Viljo + Venla, Jokinen, Koiste 9 Saaristometsät. Ulkosaaristossa metsät ovat pienialaisia ja puusto mäntyvaltaista. Meri-ilmasto on ilmeisen vaativa kuusille, sillä niitä kasvaa vain suojaisissa notkelmissa tai kuuset ovat patjakasveina kallionraoissa. Pirunpelto Läntisen osan mäen 10 laella on erikoinen röykkiö kiviä. Kivet ovat jo jäkälien ja sammalien peittämiä, ja näyttää siltä kuin ne olisi erikseen koottu saaren sisäosaan. Kansanomaisesti tällaisia kivikasoja kutsutaan pirunpelloiksi. Ne ovat muinaisia rantakivikoita, jotka ovat joutuneet outoon ympäristöönsä maankohoamisen seurauksena. Tämä pirunpelto on syntynyt noin 2 000 vuotta sitten. Jatulintarha. Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta on löydetty useita jatulintarhoja ja niitä on muuallakin saaristoalueella. Tyypillinen jatulintarha on eräänlainen labyrintti, jonka käytäviä seuraten päätyy lopulta rakennelman keskelle. Mustaviirin toinen jatulintarha edustaa labyrinttityyppiä, ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan. 11 Kulttuuriniitty. Aikoinaan Grönholmin torpan ympärillä on 12 ollut avoin niittyalue, jolta on koottu tarvittava rehu karjalle. Niityn tuottoa on täydennetty muutamalla muulla vähäisellä heinämaalla, mutta kovin vähäiset ovat saaren rehevät kohdat. Saaren niittyä on viime vuosina määrätietoisesti hoidettu tavoitteena säilyttää se niittynä. Umpeenkasvamisen uhka on ilmeinen, sillä läheisen metsän haavat sekä siementävät että kasvattavat juurivesoja alueelle. Puiden nuoret versot ja sakea heinikko on niitetty vuosittain, kun lajit ovat ehtineet siementää. Näin on varmistettu kasvien säilyminen paikalla. Tarkempaa seuraamista varten kaivon läheisyydessä on maastoon merkitty koeruutu, jolta seurataan kasvillisuuden mahdollista muuttumista vuosien kuluessa.

Acer platanoides Achillea millefolium Achillea ptarmica Agrostis capillaris Agrostis gigantea Agrostis stolonifera Allium oleraceum Allium schoenoprasum Alnus glutinosa Alnus incana Alopecurus aequalis Alopecurus arundinaceus Alopecurus pratensis Angelica archangelica ssp. litoralis Angelica sylvestris Anthoxanthum odoratum Arabidopsis thaliana Arctostaphylos uva-ursi Artemisia vulgaris Aster tripolium Athyrium filix-femina Atriplex glabriuscula Atriplex littoralis Atriplex prostrata Avenula pubescens Betula pendula Betula pubescens Bidens tripartitus Bolboscoenus maritimus Calamagostis arundinacea Calamagrostis canescens Calamagrostis epigejos Calamagrostis purpurea Calamagrostis stricta Calla palustris Calluna vulgaris Campanula persicifolia Campanula rotundifolia Carex acuta Carex canescens Carex echinata Carex globularis Carex nigra ssp. nigra Carex vesicaria Cerastium fontanum Chenopodium album Cirsium arvense Convallaria majalis Cornus suecica Cotoneaster scandinavicus Crepis tectorum Deschampsia caespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Dryopteris expansa Dryopteris filix-mas Eleocharis palustris Eleocharis uniglumis Elymus caninus Elymus repens Empetrum nigrum Epilobium adenocaulon Epilobium angustifolium Epilobium montanum Equisetum arvense Equisetum sylvaticum Eriophorum vaginatum Erysimum strictum Euphrasia sp. Festuca ovina Festuca rubra Filipendula ulmaria Fragaria vesca Galeopsis speciosa Galeopsis tetrahit Galium aparine Galium boreale Galium palustre Galium verum Galium x pomeranicum Glaux maritima Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis Hieracium sp. Hieracium umbellatum Hierochloe odorata Hypericum maculatum Hypericum perforatum Inula salicina Juncus bufonius Juncus conglomeratus Juncus effusus Juncus filiformis Juncus gerardi Juniperus communis Lactuca muralis Lathyrus palustris Lathyrus pratensis Leontodon autumnalis Leymus arenarius Linnea borealis Lotus corniculatus Luzula multiflora Luzula pilosa Lycopodium complanatum Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matricaria matricarioides Melampyrum sylvaticum Melanpyrum pratense Melica nutans Milium effusum Moehringia trinervia Molinia caerulea Myosotis arvensis Myosotis laxa Odontites litoralis Odontites rubra Orthilia secunda Oxalis acetosella Petroselinum carvifolia Peucedanum palustre Phalaris arundinacea Picea abies Pinus sylvestris Plantago major Plantago maritima Poa annua Poa compressa Poa palustris Poa sp. Polygonum aviculare Polygonum convolvulus Polygonum lapathifolium Polypodium vulgare Populus tremula Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potentilla anserina Potentilla erecta Pteridium aquilinum Puccinellia distans Pyrola minor Ranunculus acris Ranunculus auricomus Ranunculus baudotii Ranunculus repens Ranunculus sceleratus

Ribes alpinum Ribes spicatum Rosa dumalis Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Rumex aquatilis Rumex crispus Rumex longifolius Sagina nodosa Sagina procumbens Salix caprea Salix cinerea Salix phylicifolia Salix sp. Scrophularia nodosa Scutellaria galericulata Sedum acre Sedum telephium Senecio sylvaticus Senecio vulgaris var. vulgaris Silene dioica Silene vulgaris var. littoralis Sonchus arvensis Sorbus aucuparia Sparganium sp. Spergula morrisonii Stachys palustris Stellaria graminea Stellaria media Tanacetum vulgare Taraxacum sp. Triclochin maritimum Trientalis europea Trifolium repens Tripleurospermum maritimum Urtica dioeca Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Valeriana officinalis Valeriana sambucifolia Veronica chamaedrys Veronica longifolia Veronica officinalis Veronica serpyllifolia Veronica verna Viburnum opulus Vicia cracca Viola canina Viola tricolor Zannicellia palustris var. repens Diplomitoporus flavescens Gelatoporia pannocincta Gloeoporus taxicola Junghuhnia luteoalba Phaeolus schweinitzii Phellinus viticola Phellinus pini Pseudomerulius aureus Antrodia sinuosa Antrodia xantha Bjerkandera adusta Ceriporia reticulata Cerrena unicolor Cinereomyces lindbladii Fomes fomentarius Fomitopsis pinicola Ganoderma lipsiense Hapalopilus rutilans Inonotus obliquus Inonotus radiatus Irpex lacteus Ischnoderma benzoinum Phellinus conchatus Phellinus igniarius coll. Phellinus laevigatus Phellinus tremulae Piptoporus betulinus Polyporus ciliatus Rigidoporus corticola Rigidoporus populinus Skeletocutis amorpha Trametes ochracea Trichaptum abietinum Trichaptum fuscoviolaceum

Actitis hypoleucos Anas platyrhynchos Anthus petrosus Arenaria interpres Aythya fuligula Branta leucopsis Bucephala clangula Caprimulgus europaeus Certhia familiaris Corvus corone cornix Erithacus rubecula Falco subbuteo Fringilla coelebs Haematopus ostralegus Hippolais icterina Lanius collurio Larus argentatus Larus canus Larus marinus Loxia Mergus merganser Mergus serrator Motacilla alba Muscicapa striata Oenanthe oenanthe Parus caeruleus Parus major Phylloscopus sibilatrix Phylloscopus trochilus Pyrrhula pyrrhula Regulus regulus Scolopax rusticola Sterna hirundo Sterna paradisaea Somateria mollissima Sylvia borin Sylvia communis Sylvia curruca Tringa totanus Troglodytes troglodytes Turdus merula Accipiter nisus Acrocephalus schoenobaenus Acrocephalus scirpaceus Alca torda Anser anser Apus apus Carduelis spinus Cepphus grylle Cygnus olor Ficedula parva Gavia arctica Hirundo rustica Larus ridibundus Phalacrocorax carbo Podiceps cristatus Sterna caspia Tetrao tetrix Tringa erythropus Lacerta vivipara Natrix natrix Bufo bufo Rana temporaria Triturus vulgaris

Tetragnatha extensa Acronicta rumicis Adela croesella Aglais urticae Boloria selene Callophrys rubi Cerapteryx graminis Clostera pigra Ematurga atomaaria Euproctis similis Gonepteryx rhamni Hepialus hecta Hyles gallii Inachis io Lycaena phaleas Macrothylacia rubi Moma alpium Montescardia tessulatella Myelois circumvolutus Olethreutes arcuellus Plutella xylostella Rheumaptera undulata Spilosoma luteum Vanesa atlanta V. cardui Xanthia icteritia Ampedus balteatus Anoplodera reyi Cantharis livida Chrysolina varians Cordylepherus viridis Cychramus luteus Dasytes niger Geotrupes stercorosus Hippodamia tredecimpunctata Lagria hirta Melanotus castanipes Potosia cuprea Prosternon tesselatum Rhagium inqusitor R. mordax Selatosomus aeneus Ancistrocerus scoticus Camponotum herculeanus Ectemnius cf. dives Endelomyia aethiops Monostegia abdominalis Trichiosoma sp. Vespula austriaca V. rufa Aelia acuminata Coreus marginatus Lygus rugulipennis Nabis flavomarginatus Palomena prasina Araneus diademantus Araneus marmoreus Larinioides cornutus Larinioides patagiatus Linyphia triangularis Metellina segmentata Philodromus cespitum Tetragnatha extensa Tibellus oblongus Ctenophora atrata Cylindromyia interrupta Ernestia rudis Helophilus pendelus Syrphus ribesii Thricops diaphanus Volucella inanis V. pellucens Arge ochropus A. ustulata coll. Ammophila sabulosa Aeshna mixta Sympetrum danae Arion subfuscus Bradybaena fruticum Clausilia bidentata C. cf. cruciata Cochlodina laminata Discus ruderatus Lymnaea peregra Succinea putris