17476B JOKILAAKSOJEN JÄTE OY HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA RAKENNUSTAPASELOSTUS

17476B JOKILAAKSOJEN JÄTE OY HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.11.2004 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com VAT No. FI02052533 Y-tunnus/Business ID 0205253-3 Kotipaikka/Domicile Hollola

17476B 17476B JOKILAAKSOJEN JÄTE OY HAAPAVEDEN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA RAKENNUSTAPASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 1.1 RAKENNUTTAJA... 1 1.2 SUUNNITTELIJA... 1 1.3 RAKENNUSKOHDE... 1 1.4 RAKENNUSKOHTEEN MITTAUKSET... 1 1.5 TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET... 2 1.6 RAKENNUSTYÖN YLEINEN LAATUTASO... 2 2 ESITYÖT... 3 2.1 RAKENNUSJÄRJESTYS JA KAIVUSUUNNITELMA... 3 2.2 RAKENNETUT LAITTEET... 3 2.3 RAIVAUS... 3 3 JÄTETÄYTÖN MUOTOILU... 3 4 JÄTETÄYTÖN VIIMEISTELY JA MAISEMOINTI... 4 4.1 KAASUNKERUUKERROS... 4 4.2 TIIVISTYSKERROS... 4 4.2.1 Massiivirakenteet... 5 4.2.2 Muovikalvot... 6 4.2.3 Bentoniittimatot... 6 4.3 KUIVATUSKERROS... 7 4.4 KASVUKERROS JA MAISEMOINTI... 7 5 KUIVATUS... 8 5.1 PUHTAAT VEDET... 8 5.2 LIKAISET VEDET... 8 6 SISÄISEN VEDEN HAVAINTOPUTKI... 8 7 KAATOPAIKKA KAASUJEN KERÄÄMINEN... 8 8 LAADUNVALVONTA... 9 8.1 RAKENNUSTYÖN VALVONTA JA LAADUNVALVOJAT... 9 8.2 NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET... 9 8.3 ETUKÄTEISSELVITYKSET... 10 8.3.1 Materiaalit... 10

17476B 8.3.2 Työmenetelmät... 12 8.4 TYÖN AIKAINEN LAADUNVALVONTA... 12 8.4.1 Yleistä... 12 8.4.2 Materiaalin valvonta, kun tiivistyskerros luonnon maa-aineksista... 12 8.4.3 Materiaalin valvonta, kun tiivistyskerros maabentoniitista tai teollisuuden sivutuotteista... 13 8.4.4 Rakennettu tiivistyskerros... 13 8.4.5 Bentoniittimatto ja geotekstiilit... 13 8.4.6 Kuivatuskerros... 13 8.5 TOIMENPITEET POIKKEAMISSA... 14 8.5.1 Materiaalit... 14 8.5.2 Massan valmistus... 14 8.5.3 Tiivistyskerros luonnon kivennäismaa-aineksesta... 14 8.5.4 Rakennettu tiivistyskerros... 14 8.5.5 Kuivatuskerros ja kasvukerros... 15 8.6 LAADUNVALVONNAN SUORITTAMINEN... 15 8.7 LAADUNVALVONNAN SEURANTA... 16 9 KUSTANNUSARVIO... 16 LIITTEET 1/17476B Periaatekuva viimeistelykerroksista 2/17476B Jätetäytön päälle menevän tien tyyppipoikkileikkaus 3/17476B Viimeistelykerrosten liittyminen perusmaahan ja ojiin 4/17476B Tiiviys- ja kantavuusvaatimukset 5/17476B Kaasunkeruu ja johtaminen ulkoilmaan, periaatepiirustus 6/17476B Kustannusarvio PIIRUSTUKSET 17476B.1 Yleiskartta 1:20 000 17476B.2 Muotoiltu jätetäyttö 1:1000 17476B.3 Viimeistelty jätetäyttö 1:1000 17476B.4 Poikkileikkaukset A-A 1:500/1:200 17476B.5 Poikkileikkaukset B-B, C-C 1:200 17476B.6 Poikkileikkaukset D-D, E-E 1:200 17476B.7 Poikkileikkaukset F-F 1:200

17476B 1 1 YLEISTÄ 1.1 Rakennuttaja 1.2 Suunnittelija 1.3 Rakennuskohde Jokilaaksojen Jäte Oy PL 66, 84101 YLIVIESKA Yhteyshenkilö: Jorma Seppälä puh. (08) 410 8722 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Terveystie 2, 15870 HOLLOLA puh. (03) 52 351 Tämä rakennustapaselostus käsittää Jokilaaksojen Jäte Oy:n omistaman Haapaveden kaatopaikan sulkemisen edellyttämät rakennustyöt. Alueen sijainti on esitetty yleiskartassa numero 17476B.1. Nykytila ja alueella tehtävät rakennustyöt on esitetty piirustuksessa nro 17476B.3 sekä leikkauspiirustuksissa nrot 17476B.4 7 Rakennustyö käsittää materiaalihankintoineen seuraavat tehtävät: jätetäytön muotoilun salaojien ja tarkistuskaivojen rakentamisen viimeistelykerrosten rakentamisen kuivatusjärjestelyt puhtaiden pintavalumavesien poisjohtamiseksi kaatopaikka-alueelta havaintoputken jatkamisen kaasukaivojen rakentamisen laadunvarmistuksen työmaan tukityöt. Rakennuttaja antaa urakoitsijan käyttöön korvauksetta sähkön sillä liittymällä, joka kaatopaikka-alueelle on rakennettu. 1.4 Rakennuskohteen mittaukset Suomen Salaojakeskus Oy on tehnyt suunnittelun lähtökohtana olevat kartoitukset ja mittaukset tammikuussa 2004. Mittaukset on sidottu kkj-koordinaatistoon. Rakennuskohteen kartoitushetken tilanne on esitetty piirustuksessa nro 17476B.2.

17476B 2 1.5 Työssä noudatettavat asiakirjat ja määräykset Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: urakka-asiakirjoja tätä rakennustapaselostusta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatimia piirustuksia Kunnallisteknisten töiden yleistä työselitystä, Kuntaliiton julkaisu 2002 Pohjarakennusohjeet, RIL 121-1988 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RL 77-1990 Muoviputkistandardit (SFS) muita Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta ja työsuojelusta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttaja ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan, joten yhdessä asiakirjassa annettu työhön liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuu muista asiakirjoista. 1.6 Rakennustyön yleinen laatutaso Rakennustyössä tulee käyttää ensiluokkaisia, tarkoitukseen hyväksyttyjä ja laatuvaatimukset täyttäviä rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää työnjohtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelman mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat.

17476B 3 2 ESITYÖT 2.1 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma 2.2 Rakennetut laitteet Urakoitsijan tulee kohteeseen tutustuttuaan esittää ehdotus rakennusjärjestykseksi, kuvaus käytettävistä menetelmistä ja laadunvalvonnasta sekä aikataulu hankkeen eri työvaiheille. Urakoitsijan tulee ennen rakennustyöhön ryhtymistä selvittää rakennusalueella olevien sähkö-, puhelin- ym. kaapeleiden sekä viemäreiden ja salaojien sijainnit. Alueella olevien suojeltavien rakenteiden kunto tarkastetaan alkukatselmuksessa ennen rakennustöiden aloittamista yhdessä rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa. Kaapeleiden, pylväiden, viemäreiden, salaojien ja muiden suojeltavien rakenteiden suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta on sovittava rakennuttajan ja laitteiden omistajan kanssa. 2.3 Raivaus Kaatopaikka-alueelta puretaan ja poistetaan kaikki töitä haittaavat tai alueelle tarpeettomiksi jäävät rakenteet, rakennukset ja kivenlohkareet. Käyttökelpoinen purkutavara varastoidaan kaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Täytön vierialueet raivataan puustosta siinä laajuudessa, kuin viimeistelykerrosten rakentaminen ja alueen kuivatusjärjestelyt vaativat. Muut alueella olevat puut ja pensaat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kasvillisuus ja raivausjätteet kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle kaatopaikalle tai kaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen. 3 JÄTETÄYTÖN MUOTOILU Jätetäytön täyttöä vuosina 2004 2007 pyritään ohjaamaan täyttösuunnitelmalla (työnumero 17476A, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 9.11.2004). Tarvittaessa aluetta tulee muotoilla siten, että luiskan kaltevuussuhteet eivät ylitä kaltevuutta 1:4. Lakialue muotoillaan siten, että alueella ei esiinny kaltevuuksia, jotka ovat alle 1:20. Muotoilun yhteydessä löyhtyvää jätetäyttöä tiivistetään ajamalla työkoneella useaan ( 6 ) kertaan täyttöalueen päällä.

17476B 4 4 JÄTETÄYTÖN VIIMEISTELY JA MAISEMOINTI 4.1 Kaasunkeruukerros 4.2 Tiivistyskerros Jätetäytön viimeistelykerrokset koostuvat seuraavista osista (liite 1/17476B): esipeitto kaasunkeruukerros tiivistyskerros kuivatuskerros suodatinkangas tarvittaessa kasvukerros. Tasatun ja muotoillun täytön päälle rakennetaan kaasunkeruukerros, jonka tehtävä on kerätä jätetäytöstä purkautuva kaatopaikkakaasu ja johtaa se hallitusti käsittelyyn. Kerros rakennetaan 0,25 m paksuisena käyttäen esimerkiksi keskihiekkaa tai sitä karkeampia maa-aineksia, mursketta, tiili- ja betonimurskaa tai muuta vastaavaa materiaalia, jolla on hyvä kaasunjohto kyky. Suurin sallittu raekoko on #100 mm ja suurin sallittu poikkeama kerrospaksuudesta on +100 mm. materiaali levitetään yhtenä kerroksena. Tiivistys tapahtuu työkoneilla päältä ajaen. Tasatun ja muotoillun täytön päälle rakennetaan tiivistyskerros, jonka tehtävä on estää veden suotautuminen jätetäyttöön ja vähentää näin kaatopaikkaveden muodostumista. Kerros on rakennettava siten, että se täyttää sellaisen veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys- ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vähintään 0,5 m paksuista tiivistyskerrosta, jonka vedenläpäisevyys on k 1*10-9 m/s. Tiivistyskerros voidaan rakentaa luonnonmateriaaleista, teollisesti valmistetuista materiaaleista tai teollisuuden sivutuotteista. Käytettävien materiaalien ja kerrospaksuuden tulee olla alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymä. Muista kuin tilaajan hankkimien materiaalien hyväksymisestä vastaa urakoitsija. Luonnonmateriaaleista soveltuvia ovat yleensä kuivakuorisavi, siltti ja silttimoreeni. Luonnonmateriaalien soveltuvuuteen vaikuttavat mm. maa-aineksen hienoainepitoisuus sekä raemuoto, jonka vuoksi materiaalien soveltuvuus on tutkittava ennen käyttöä. Luonnon maaainesta käytettäessä materiaalin suurin sallittu raekoko on #32 mm.

17476B 5 Teollisista valmisteista tiivistyskerrokseen sopivia ovat mm. maabentoniittiseokset, bentoniittimatot ja muovikalvot (1,5 mm HDPE- tai PP-muovi), joita voidaan tarjota vaihtoehtoisina rakenneratkaisuina. Teollisuuden sivutuotteista tiivistyskerrokseen soveltuvat mm. kuitusavi sekä liete-tuhkaseokset ja valimohiekka, joiden vedenläpäisevyys ominaisuuksia voidaan parantaa lisäämällä joukkoon bentoniittia. Sivutuotteiden soveltuvuus on osoitettava ennakkokokeilla. Tiivistyskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös stabiloituja pilaantuneita maa-aineksia. Näiden soveltuvuus on osoitettava ennakkokokeilla. 4.2.1 Massiivirakenteet Muotoillun ja tiivistetyn jätetäytön päälle rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 mtr. Myös ohuemmat kerrospaksuudet sallitaan, mikäli niillä saavutetaan vaadittu tiiveysaste ja kestävyys painumia vastaan ja ohuempien kerrosten käytöstä on sovittu urakkatarjouksessa rakennuttajan ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suurin sallittu poikkeama vaaditusta paksuudesta on +50 mm. Alituksia vähimmäispaksuudesta ei sallita. Erityisesti kokoonpuristuvia materiaaleja (esim. kuitusavi) käytettäessä on otettava huomioon, että vaadittu vähimmäispaksuus (0,5 m) täyttyy myös, kun tiivistyskerros kuormitetaan yläpuolisilla maakerroksilla. Samoin rakennettaessa on kerrospaksuudessa otettava huomioon biologisen hajoamisen aiheuttama ohentuma mikäli materiaali sisältää orgaanista ainesta yli 2p-%. Tiivistyskerros rakennetaan kahtena yhtä paksuna kerroksena. Kerrokset tiivistetään huolellisesti koekentällä saatujen tulosten mukaan. Tiiveysvaatimus on vähintään 90 % saman materiaalin / valmistuserän parannetulla Proctor-kokeella saavutetusta kuivatilavuuspainosta. Materiaalin levitys voidaan tehdä esimerkiksi pyöräkuormaajalla ja puskutraktorilla. Tiivistäminen voidaan tehdä esimerkiksi valssijyrällä tai raskaalla telaketjualustaisella työkoneella. Tiivistysajokertoja tulee olla vähintään kuusi ja ajolinjojen tulee leikata toisiaan. Tiivistystyössä on otettava huomioon, että alapuolinen jätetäyttö voi joustaa, mikä vaikeuttaa tiivistys tulokseen pääsemistä. Urakoitsijan täytyy tarvittaessa varautua käyttämään järeämpää tiivistyskalustoa. Ennen ylemmän kerroksen rakentamista on rakennetun kerroksen pinta tasattava työkoneiden jättämiltä urilta ja epätasaisuuksilta, minkä lisäksi rakennetusta kerroksesta on otettava laadunvalvontaohjelman mukaiset kokeet tiiveysasteen ja vedenläpäisevyyden määrittämistä varten. Tarvittaessa edellisen kerroksen pinta karhennetaan tarttuvuuden parantamiseksi ennen uuden kerroksen rakentamista.

17476B 6 Päällimmäinen tiivistyskerros rakennetaan, tiivistetään ja pinta viimeistellään vastaavalla tavalla kuin alimmainen kerros. Vettä kerääviä painanteita ja veden virtausta haittaavia epätasaisuuksia alueella ei sallita. Ennen tiivistyskerroksen peittämistä tulee olla käytettävissä rakennetun kerroksen vedenläpäisevyystulokset. Mikäli tulokset ovat hyväksyttävät, voidaan tiivistyskerroksen pinta suojata kuivatuskerroksen avulla. Urakoitsijan on varauduttava kastelemaan tiivistysmateriaalia riittävän tiiveyden aikaansaamiseksi. Vastaavasti urakoitsijan on varauduttava suojaamaan tiivistyskerrokseen käytettävät materiaalit liialliselta kosteudelta ennen asentamista, jotta tiivistysmateriaalin maarakennus- ja tiiveysominaisuudet eivät heikkene. Tiivistyskerros suojataan asentamisen jälkeen siten, että se ei pääse vaurioitumaan auringon, sateen tai pakkasen vaikutuksesta. Erityisesti tiivistyskerroksen jäätymisen estoon on kiinnitettävä huomiota työjärjestystä suunniteltaessa. Suojaamiseen voidaan käyttää kuivatus- ja pintakerrosta. Teollisia tiivistystuotteita tai teollisuuden sivutuotteita käytettäessä tulee urakoitsijan noudattaa em. lisäksi tuotteen valmistajan tai seosreseptin laatijan antamia ohjeita tiivistyskerroksen rakentamisessa. 4.2.2 Muovikalvot Muovikalvoa tiivistyskerroksena käytettäessä asennetaan kalvo kalvourakoitsijan esittämän asennussuunnitelman mukaisesti. Kalvo hitsataan kanavasaumauksella yhtenäiseksi. Sauman hitsauskohdassa kalvojen oheneman tulee olla välillä 0,2 0,8 mm. Kalvon paksuus tulee olla 1,5 (+ 5%) mm. Muovikalvo on suojattava sekä ylä- että alapuolelta pistekuormien aiheuttamalta rasitukselta käyttäen joko geotekstiiliä (neulasidottu, ρ = 1 000 g/m 2, limitys 0,5 m) hienoa hiekkaa tai lentotuhkaa. Hiekkaa tai tuhkaa käytettäessä suojakerroksen paksuus on vähintään 100 mm ja suurin sallittu raekoko 2 mm. Suojakerros tasataan ja tiivistetään kevyesti. Muovikalvon päällä voidaan liikkua työkoneilla vasta sitten, kun päällä on 300 mm paksu kerros kuivatuskerroksessa käytettävää materiaalia. 4.2.3 Bentoniittimatot Käytettäessä bentoniittimattoa tulee varmistaa, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Peittokerroksen paksuus vähintään 150 mm. kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, oksia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa bentoniittimattoa. Asennusalustan tulee lisäksi olla tasainen kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm kolot tulee tasoittaa ennen maton asentamista.

17476B 7 4.3 Kuivatuskerros 4.4 Kasvukerros ja maisemointi Bentoniittimattoa käytettäessä maton bentoniittijauheen määrä tulee olla vähintään 4,0 kg/m 2 0-kosteudessa ja k<5*10-11 m/s. Käytettävän bentoniitin tulee olla luonnon natriumbentoniittia, jonka montmorilloniitti pitoisuus on > 90 % (XRD) tai vastaavasti > 300 mg/g metyylisinimenetelmällä testattuna paisumisindeksillä > 24%. Maton on oltava neulasidottu. Matossa käytettävien kankaiden minimipainon on oltava 200 g/m 2 kangasta kohden. Maton läpiviennit tiivistetään bentoniittimattokaistalla ja tiivistysmassalla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jatkokset tehdään 0,5 m limityksellä. Saumoihin levitetään natriumbentoniitti saumajauhetta 0,4 kg/jm. Limitykset tulee tehdä siten, että vesi ei pääse valumaan limitysten sisään. Asentamisen jälkeen matto suojataan vähintään 100 mm:n paksuisella suodatinhiekan rakeisuus-ohjealueella olevalla maa-aineksella. Maton päällä työkoneilla ei saa liikkua ennen kuin maton päällä olevan peittokerroksen paksuus on > 300 mm. Työvuoron päätyttyä maton reuna pitää olla muovilla suojattu ja maton päällä vähintään 300 mm kerros maata. Tiivistyskerroksen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen tehtävä on johtaa pintakerroksen läpi suotautuva vesi pois jätetäytön päältä niskaojiin. Kerroksen paksuus 0,3 m. Suurin sallittu poikkeama paksuudesta on +50 mm. Kerroksessa käytettävän materiaalin on oltava hyvin vettä johtavaa (k 1*10-4 m/s). Hienoainespitoisuuden (# 0,06 mm) tulee olla < 10 %. Kerroksen materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi, hiekkaa, soraa, karkeaa moreenia, mursketta tai rengasrouhetta (RR1). Käytettäessä rengasrouhetta kuivatuskerroksessa on urakoitsijan laadittava erillinen työselitys sen asentamisesta sekä vaikutuksista kasvukerrokseen, nurmetukseen, kaasunjakoputkiin ja niiden asentamiseen. Suurin sallittu raekoko on 100 mm. Kerros rakennetaan yhtenä kerroksena. Rengasrouheen päälle tulee asentaa suodatinkangas (kl N3). Kuivatuskerros tiivistetään kevyesti työkoneilla päällä ajaen. Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan kasvukerros. Kerros on maisemoitumisen edistämiseksi tehtävä humuksesta tai vastaavasta kompostituotteesta. Kerroksen paksuus on 0,3 m. Suurin sallittu poikkeama paksuudesta +100 mm. Viimeistellyn alueen pinnalle kylvetään nurmi. Nurmetukseen käytetään Tieliikelaitoksen vakiosiemenseosta tai vastaavaa nopeasti vihertyvää ja kuivuutta kestävää nurmikenttälajiketta sisältävää siemenseosta. Siementen kylvömäärä on 1 kg/aari. Nurmetus tehdään kunnallisteknisten töiden yleisen työselostuksen KT02 mukaisesti tasatulle kasvukerrokselle.

17476B 8 Viimeistelytyön päätyttyä valmis pinta vaaitaan siten, että alueen muoto ja tasot tulevat ilmi riittävän yksiselitteisesti. 5 KUIVATUS 5.1 Puhtaat vedet 5.2 Likaiset vedet Puhtaat pintavalumavedet kerätään kaatopaikkaa ympäröiviin niskaojiin. Niskaojien sijainti ja vesien johtamisjärjestelyt on esitetty piirustuksessa nro 17476B.4. Periaatepiirustus viimeistellyn jätetäytön ja niskaojan liittymiskohdasta on esitetty liitteessä 3/17476B. Kaatopaikan suotovedet kerätään sulkemistoimenpiteiden yhteydessä asennettaviin salaojiin, josta vedet johdetaan tasausaltaaseen kaatopaikan eteläpuolelle. Salaojana käytetään (160/138M-SN8) muoviputkea, joka asennetaan nykyisiin ympärysojiin. Salaoja ympäröidään salaojasoralla. Salaojat johdetaan kaatopaikka alueen eteläpuolella olevaan tasausaltaaseen. Salaojan tarkastuskaivoina käytetään 250M tarkastuskaivoja. Kaivot ulotetaan vähintään 1 metrin pintakerrosten yläpuolelle. Kaivot varustetaan RST-kaivohatulla. Altaaseen johtavaan 250M putkeen asennetaan 500/315M tarkistuskaivo, joka varustetaan umpikannella. Kaivoon johdetaan jätetäytön ympäriltä tulevat salaojat 160M. 6 SISÄISEN VEDEN HAVAINTOPUTKI Jätetäytön sisäisen vedenpinnan tarkkailua varten nykyistä havaintoputkea jatketaan vähintään yhden metrin viimeistelykerrosten yläpuolelle. Havaintoputken maanpäällinen osuus suojataan ruostumattomasta teräksestä tehdyllä suojaputkella ja varustettaan lukittavalla hatulla. 7 KAATOPAIKKA KAASUJEN KERÄÄMINEN Kaatopaikkakaasut käsitellään hapettamalla ne biologisesti jätetäytön pintakerrosten päälle rakennettavassa hapetuskerroksessa. Kaatopaikkakaasujen keräämistä ja käsittelyä varten jätetäyttöön asennetaan noin kolmen metrin syvyyteen jätteen pinnasta kaasunkeruukaivoja (Ø200 M) piirustuksen 17476B.4 mukaisesti. Kaivon periaatekuva on liitteenä 5/17476B Kaivo ympäröidään karkealla soralla tai murskeella ja se hitsataan kiinni pintarakenteet läpäisevään, pohjasta avoimeen salaojakaivoon.

17476B 9 8 LAADUNVALVONTA Salaojakaivon sakkapesän syvyys valitaan siten, että kaivon salaojayhteet (Ø 110, 90 o 180 o ) sijoittuvat pintakerrosten päälle. Kaivo ulotetaan vähintään 1 m hapetuskerroksen yläpuolelle ja tulpataan yläpäästään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivon läpivientiin tiivistyskerroksen läpi. Kaivoon kerääntyvä kaasu johdetaan pintarakenteen päälle rakennettavaan 0,5 metrin paksuiseen hapetuskerrokseen kahden jakoputken avulla (SO 110/95 M). Jakoputket asennetaan vaakasuoraan siten, että ne ovat yhdensuuntaiset jätetäytön korkeuskäyrin kanssa. Jakoputkien pituus on noin 24 m. Jakoputkien kohdalla pintakerrosten yläpuolelle rakennetaan hapetuskerros 0,5 metriä paksuna ja noin 10 metriä leveänä kaistaleena mahdollisimman homogeenisestä kompostimullasta. Salaojien ja kaivojen asennuksessa sekä kaivojen peitossa ja tiivistyksessä noudatetaan putkivalmistajan tai maahantuojan ohjeita sekä julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket (RIL 77-1990) ohjeita. 8.1 Rakennustyön valvonta ja laadunvalvojat Urakoitsijan tulee asettaa työmaalle vastuunalainen työnjohtaja. Hän on kokopäiväisesti työmaalla ja hänellä on oikeus edustaa urakoitsijaa kaikissa töitä koskevissa kysymyksissä. Rakennustyön valvonta kuuluu rakennuttajalle, jota edustavat urakan valvontaa hoitamaan määrätyt henkilöt. Vaikka rakennuttaja asettaa työn valvojat, ei se pienennä urakoitsijan vastuuta työohjeiden noudattamisesta ja työn laadusta. Rakennustyön valvoja hoitaa yhteydenpidon laadunvalvojiin. Laadunvalvonta tehdään tämän suunnitelman mukaisesti ellei urakoitsijalla ole esittää omaa, rakennuttajan ja ympäristökeskuksen hyväksymää laadunvalvontasuunnitelmaa. Viimeistään kahden viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta on urakoitsijan laadittava ja hyväksytettävä rakennuttajalle laadunvalvonnan toteutustapa ja laadunvalvonnasta vastaavat tahot. Urakoitsija on velvollinen toimimaan hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan ohella laadunvalvojina toimivat rakennuttaja sekä tarvittaessa Haapaveden kaupungin ympäristöviranomainen ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus viranomaisaseman tuomin valtuuksin. Laadunvalvontaan kuuluu rakennustyön suorittamisen ja käytettävien materiaalien valvonta sekä valmiin työtuloksen arvostelu. 8.2 Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Laadunvalvonnassa noudatetaan suunnitelma-asiakirjoja, voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä.

17476B 10 8.3 Etukäteisselvitykset 8.3.1 Materiaalit Ennen rakennustyön aloittamista on urakoitsijan osoitettava rakennuttajalle käytettävissä oleva kalusto ja työmenetelmien soveltuvuus rakennuskohteessa sekä urakoitsijan toimittamien materiaalien kelpoisuus rakennuskohteeseen. Jos tiivistyskerroksessa käytetään urakoitsijan toimittamaa maaainesta sellaisenaan tai sekoitettuna bentoniittiin tai vastaavaan, tulee urakoitsijan ennen rakennustyöhön ryhtymistä osoittaa materiaalin ja seoksen käyttökelpoisuus rakeisuusmäärityksin ja vedenläpäisevyyskokein. Rakeisuusmäärityksiä ja vedenläpäisykokeita tehdään maaainesten ottopaikalta kolmesta edustavasta kohdasta otetusta näytteestä. Näytteistä tutkitaan kuivatilavuuspaino sekä vedenläpäisevyys kolmessa vesipitoisuudessa, kun tiivistys on tehty parannettua Proctor-sullontaa vastaten. Yhden vesipitoisuuden on vastattava luonnonkostean maan vesipitoisuutta. Tulos kertoo materiaalilla saavutettavissa olevan vedenläpäisevyyden ja sen riippuvuuden vesipitoisuudesta ja kuivatilavuuspainosta. Mikäli tiivistyskerroksessa käytettävän materiaalin joukkoon sekoitetaan bentoniittia, tehdään vedenläpäisevyys kokeet seosmateriaalista. Samalla urakoitsijan on osoitettava miten runkoaineena käytettävän maa-aineksen rakeisuuden muutos, bentoniitin määrä ja vedenläpäisevyys suhtautuvat toisiinsa. Samoin urakoitsijan on hyväksytettävä rakennuttajalla käytettävän bentoniitin laatu ja toimittaja. Urakoitsijan on esitettävä kokoonpuristumiskokeen tulokset 140kN/m 2 kuormalla, jos mineraalisessa tiivistyskerroksessa käytetään voimakkaasti kokoonpuristuvia materiaaleja. Laskelmat biologisen hajoamisen aiheuttamasta kerrospaksuuden muutoksesta, jos mineraalinen tiivistyskerros sisältää orgaanista ainetta yli >3 p-%. Mikäli tiivistyskerroksessa käytetään teollisuuden sivutuotteita tai stabiloituja pilaantuneita maa-aineksia tulee näistä aineista valmistetun rakenteen toimivuus ja haitattomuus osoittaa ennakkokokein, ja aineiden käytölle on saatava ympäristöviranomaisten hyväksyntä.

17476B 11 Käytettäessä tiivistyskerroksessa keinotekoista eristettä on käytettävästä materiaalista on annettava seuraavat ennakkokokeisiin perustuvat tiedot: materiaali tutkittava ominaisuus laatuvaatimus HDPE, PP kalvon nominaali paksuus 1,5 (+ 5%) mm hiilimustapitoisuus 0 % hapettumis-induktioaika (OIT) 100 min kierrätysmateriaalipitoisuus 0 % Bentoniittimaton materiaalista on annettava seuraavat ennakkokokeisiin perustuvat tiedot: materiaali tutkittava ominaisuus laatuvaatimus Bentoniittimatto bentoniitin määrä > 4,0 kg/m 2 (0-%:n kosteus) bentoniitin laatu vedenläpäisevyys luonnon natriumbentoniitti k 5,0 * 10-11 m/s montmorilloniittipitoisuus 90 % paisumisindeksi (2 g/24 h) 24 % rakenne neulasidottu kankaan paino > 200 g/m 2 Kuivatuskerroksessa ja salaojien ympärystäytössä käytettävän materiaalin käyttökelpoisuus on osoitettava rakeisuusmäärityksin. Mikäli rakenteissa käytetään seulottua maa-ainesta, riittää yksi rakeisuusmääritys rakennetta kohti. Seulomatonta maa-ainesta käytettäessä on rakeisuus määritettävä ennakkoon kolmesta maa-ainesten ottopaikalta otetusta näytteestä. Materiaalina käytettävän luonnon hiekan tai soran hienoainespitoisuus ei saa ylittää suodatinhiekan määritysrajaa (KT 02). Muiden rakennustyössä käytettävien materiaalien tyyppi ja valmistaja on ilmoitettava rakennuttajalle. Toimittajina tulee käyttää tunnettuja toimittajia, joiden laatunormit ovat hyväksyttyjä Suomessa.

17476B 12 8.3.2 Työmenetelmät Työmenetelmien soveltuvuus tiivistysmateriaalin valmistamiseen ja tiivistyskerroksen rakentamiseen rakennuskohteessa on osoitettava ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Urakoitsijan on varauduttava tarvittaessa osoittamaan työmenetelmien soveltuvuus koekentän avulla. Kentän koko tulee olla noin 20 m * 40 m. Noin puolet koekentästä tulee sijaita luiska-alueella. 8.4 Työn aikainen laadunvalvonta Koekenttää varten valmistetaan tiivistysmassa samaa menetelmää käyttäen kuin varsinaisessa rakennusurakassa. Koekenttä tiivistetään käyttäen samoja työmenetelmiä ja kerrospaksuuksia kuin varsinaisessa tiivistyskentän rakentamisessa. Kentälle tehdään vähintään neljä tutkimuspistettä, joista kahden on sijaittava luiskaosuudella. Näytteistä tutkitaan vedenläpäisevyys ja vesipitoisuus. Lisäksi määritellään koekentän tiivistyskerroksen kuivatilavuuspaino. 8.4.1 Yleistä Erilaisten mittojen ja korkeuksien oikeellisuus tarkastetaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla menetelmällä. Luiskakaltevuudet ja lakialueen kaltevuus on urakoitsijan tarkastettava luotettavalla mittausmenetelmällä, esimerkiksi takymetrimittauksella. Samoin kerrospaksuudet on tarkistettava luotettavalla menetelmällä työn aikana. Kaikki mittapisteet on sidottava kkj koordinaattiverkostoon siten, että ne ovat myöhemmin luotettavasti määritettävissä. Urakoitsija tekee tarkepiirustukset työn toteutumisesta ja rakennetuista alueista. Muotoiltu jätetäytön taso sekä lopullinen viimeistelty täyttöalue vaaitaan siten, että valmiit tasot käyvät yksiselitteisesti ilmi. Vesijuoksut ja putket vaaitaan ja mitataan paikoilleen 10 m välein. Lopulliset pistemäiset rakenteet kuten kaasunpoistokaivot mitataan paikoilleen. Työmaalla tarkistetaan kaikkien tuotteiden nimike ja mahdolliset käyttö- tai lujuusluokat sekä valvotaan silmämääräisesti ettei tuotteissa ole ulospäin havaittavia virheitä. Virheelliset tuotteet on palautettava materiaalin toimittajalle. 8.4.2 Materiaalin valvonta, kun tiivistyskerros luonnon maa-aineksista Jos tiivistyskerros tehdään luonnon maa-aineksista, materiaalin laadunvalvonta tehdään määrittämällä materiaalin rakeisuus jokaista tuotua 1 000 m 3 itd maa-aineserää kohti ja vertaamalla tulosta ennakkokokeiden tuloksiin. Jos materiaalissa on havaittavissa silmämääräisesti laadunmuutoksia, otetaan lisänäytteet ja tarvittaessa materiaalin kelpoisuus varmistetaan vedenläpäisykokeiden avulla.

17476B 13 8.4.3 Materiaalin valvonta, kun tiivistyskerros maabentoniitista tai teollisuuden sivutuotteista Tiivistyskerroksen massan valmistus ja siinä käytettävien materiaalien laadunvalvonta tehdään urakoitsijan esittämän laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla ja alueellisella ympäristökeskuksella, joilla on oikeus hylätä suunnitelma tai vaatia sitä täydennettäväksi. Laadunvarmistukseen on kuuluttava vähintään käytettävien raaka-aineiden kosteuden seuranta, seossuhteiden seuranta, valmiin seosmassan homogeenisyyden seuranta ja näytteidenotto valmiista seosmassasta tiettyä valmistuserää kohti. Näytteistä on tutkittava vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja tarvittaessa vedenläpäisevyys. 8.4.4 Rakennettu tiivistyskerros Käytettävän materiaalin tasalaatuisuutta tarkastellaan aistivaraisesti valmistuksen ja levityksen aikana jatkuvana tarkkailuna. Materiaalin on oltava tasarakeista ja homogeenista. Rakennetun tiivistyskerroksen tiiviyden laadunvarmennus tehdään jatkuvin mittauksin määrittämällä materiaalin kuivatilavuuspaino ja vesipitoisuus vähintään yhdestä pisteestä 500 m 2 :ä kohden. Tiiveystarkkailua tehdään esimerkiksi radiometrisellä mittauslaitteella (Troxler), vesi- tai hiekkavolymetrillä. Vaadittu tiiveysaste on 90 % materiaalierästä parannetulla Proctor-kokeella saavutetun tiiveyden maksimikuivatilavuuspainosta. Jatkuvan tiiveystarkkailun ohella rakennetun tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys tarkastetaan häiriintymättömistä näytteistä. Näytteitä otetaan vähintään yksi jokaista rakennettua 5 000 m 2 kohti. 8.4.5 Bentoniittimatto ja geotekstiilit Suojatekstiilien neliöpainot tarkistetaan esim. joka kolmannesta rullasta leikkaamalla neliön kokoinen pala ja punnitsemalla se tai vaihtoehtoisesti neliöpaino tarkistetaan tavarantoimittajan 5000 m 2 :n eristä tekemistä laadunvalvontakokeista. Yli 10 %:n alitusta valmistajan ilmoittamaan neliöpainoon ei sallita. Geotekstiiliä ja bentoniittimattoa ei saa peittää ennen sen tarkastusta, että saumojen kiinnitykset on tehty laadunvarmistussuunnitelmien mukaan. 8.4.6 Kuivatuskerros Kuivatuskerroksessa käytettävän maa-aineksen laadunvalvonta tehdään määrittämällä materiaalin rakeisuus jokaista tuotua 1000 m 3 itd maa-aineserää kohti. Jos kuivatuskerroksessa käytettävä materiaali ja salaojasora todetaan tasalaatuiseksi, voidaan näytteenottotiheyttä kaikkien laadunvalvonnasta vastaavien osapuolten suostumuksella mukauttaa.

17476B 14 8.5 Toimenpiteet poikkeamissa Kuivatuskerroksen tiivistämistä seurataan työn aikana ja tiivistyskokeita tehdään vain tarvittaessa. Kuivatuskerroksen tiivistäminen tehdään tela-alustaisella työkoneella ajamalla kerroksen yli kauttaaltaan. 8.5.1 Materiaalit Mikäli putki-, kangas-, tai muu vastaava teollisesti valmistettu materiaali havaitaan työmaalla virheelliseksi, on se palautettava materiaalin toimittajalle. Tilalle hankitaan vastaava virheetön materiaali. Etukäteisselvitysten yhteydessä saatavien koetulosten on täytettävä vaatimukset kokonaisuudessaan. Maa-ainesten ottopaikka on valittava siten, että alueelta/alueilta on saatavissa riittävä määrä materiaalia hankeen toteuttamiseksi. Vastaavasti työmenetelmät on testattava ja kehiteltävä koekentän avulla siten, että menetelmä toimii myös varsinaista hanketta toteutettaessa. 8.5.2 Massan valmistus Mikäli massan valmistuksen yhteydessä poiketaan alkuperäisestä reseptistä tai raaka-aineen laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, että on syytä epäillä massan toimivuutta rakenteessa, on valmistuserä hylättävä tai sen toimivuus on tutkittava erillisellä vedenläpäisevyys tutkimuksella. 8.5.3 Tiivistyskerros luonnon kivennäismaa-aineksesta Jos materiaali poikkeaa rakeisuudeltaan ennakkoselvityksessä tutkituista materiaaleista tai materiaalissa on havaittavissa silmämääräisesti laadunmuutosta, tutkitaan materiaalin kelpoisuus vedenläpäisykokeen avulla. 8.5.4 Rakennettu tiivistyskerros Mikäli rakennettu kerros on ohuempi kuin vaadittu kerrospaksuus, karhennetaan rakennettu pinta ja sen päälle levitetään uusi kerros tiivistyskerroksessa käytettävää materiaalia vähimmäispaksuuden saavuttamiseksi. Mikäli rakenteen tiiveys on alle 80 % verrattuna saman materiaalin Proctor-kokeella saavutetusta maksimi-kuivatilavuuspainosta, suoritetaan rakenteen tiivistys uudelleen sillä osalla aluetta, jossa tiiveys alittuu. Tarvittaessa tiivistys on tehtävä käyttämällä raskaampaa tiivistyskalustoa. Vaihtoehtoisesti rakennettu kerros voidaan purkaa, kostuttaa massa optimikosteuteen ja rakentaa uudelleen. Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää myös rakenteen vedenläpäisevyysarvo, ja mikäli se on alle 1*10-9 m/s, rakenne voidaan hyväksyä.

17476B 15 Mikäli rakenteesta otetun näytteen vedenläpäisevyys on yli 1*10-9 m/s, otetaan pisteen ympäristöstä kaksi näytettä, joista tutkitaan vedenläpäisevyys. Mikäli molemmat näytteet täyttävät vaatimuksen, voidaan rakenne hyväksyä. Mikäli toinen tai molemmat näytteet eivät täytä vaatimusta, on vedenläpäisevyydeltään vaatimuksen alittava alue määritettävä luotettavalla tavalla ja purettava sekä rakennettava uudelleen vaatimukset täyttäväksi. 8.5.5 Kuivatuskerros ja kasvukerros Mikäli rakennetut kerrokset ovat ohuempia kuin vaaditut kerrospaksuudet, niiden päälle levitetään uusi kerros kussakin kerroksessa käytettävää materiaalia vähimmäispaksuuden saavuttamiseksi. Jos kuivatuskerroksessa käytettävä materiaali poikkeaa rakeisuudeltaan ennakkoselvityksessä tutkituista materiaaleista tai materiaalissa on havaittavissa silmämääräisesti laadunmuutosta, tutkitaan materiaalin kelpoisuus vedenläpäisykokeen avulla. Mikäli se ei täytä vedenläpäisevyysvaatimusta, on vaatimuksen alittava alue määritettävä luotettavalla tavalla ja purettava sekä rakennettava uudelleen vaatimukset täyttäväksi. 8.6 Laadunvalvonnan suorittaminen Kaikki ennakkovalvonta- ja laadunvalvontakokeet sekä tutkimukset suorittaa ja suorituttaa urakoitsija, ellei erikseen ole muuta mainittu. Urakoitsijan on toimitettava tutkimustulokset välittömästi ja materiaalien osalta ennen niiden käyttöä rakennuttajalle. Rakennuttajalla on oikeus suorittaa rinnakkaistutkimuksia. Urakoitsija kustantaa kokeet ja tutkimukset sopimusasiakirjoissa ja normeissa edellytettyyn määrään asti. Mikäli rakennuttajan vaatimuksesta kokeita tai tutkimuksia suoritetaan edellä mainittua enemmän, maksaa rakennuttaja tältä osin niiden kustannukset edellyttäen, että tulokset ovat hyväksyttäviä. Mikäli urakoitsija haluaa kustannuksillaan ottaa näytteitä niihin myöhemmin vedotakseen, on näytteiden ja niiden huomioon ottamisesta työn tuloksen arvostelussa sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Koekappaleet, näytteet ja mittaukset, joihin mahdollisesti tullaan myöhemmin vetoamaan, on otettava ja tehtävä molempien osapuolten edustajien läsnä ollessa.

17476B 16 8.7 Laadunvalvonnan seuranta 9 KUSTANNUSARVIO Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapäiväkirjaa. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonnasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista. Loppuraportti luovutetaan rakennuttajalle vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Kustannusarvio Haapaveden jätekeskuksen kunnostus- ja viimeistelytöistä on esitetty liitteessä 6/17476B. Hollolassa 9. päivänä marraskuuta 2004 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Petri Juhola Ismo Läspä