CW Solutions Oy 21.04.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS: KAUPUNGINOSA / KYLÄ: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJA: Ulvila SUUNNITELMAN LAATIJA: CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VNA 542 / 2003, 6 ja 7 )
SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE... 2 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT... 2 1.2. TILAN OMISTAJA... 2 1.3. LAATIJA... 2 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET... 3 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 3 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS... 3 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT... 4 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 4 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 5 4.1. VALINTAPERUSTEET... 5 4.2. LAITTEISTON VALINTA... 5 4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 7 4.4. ETÄISYYDET JA KORKEUDET... 8 4.5. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS... 9 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN... 10 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET... 10 7. LIITTEET... 10 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: Ulvila Asuinrakennuksen pinta-ala: 75m 2 ja laajennuksen jälkeen 100m 2 Käyttötarkoitus: Loma-asunto 1.2. TILAN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puh: Email: 1.3. LAATIJA Selvityksen ja suunnitelman on laatinut toimeksiannosta CW Solutions Oy Yritystunnus: 1442896-4 Osoite: Hurstipolku 3 A1 21200 RAISIO Yhteyshenkilöt:
2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET Taulukossa 1 on esitetty kohteen nykyistä vedenkulutusta ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 1. Kiinteistön nykyisen tilanteen laskennassa käytetyt arvot. Selvitys/Nykyinen Suunnitelma Kiinteistön asumispinta-ala 75 m² 100 m² Asukasmäärä 2 kpl 5 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 14 l 150 l Asumispäivät / vuosi 365 kpl 365 kpl Taulukko 2. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d). Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2,2 14 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS Kohde sijaitsee Ulvilan kaupungin alueella. Kohde on vanha maatila, jossa on asuinrakennuksen lisäksi useita rakennuksia, kuten navetta ja latoja. Rantaan on suunnitteilla 3 x 5 m rantasauna kantovedellä. Kohteessa tulee vesi nykyään ainoastaan asuinrakennukseen pumppaamalla pihakaivosta, joka on kivivuorattu vanha kaivo. Kohteeseen tullaan tekemään porakaivo saneerauksen yhteydessä. Kohteessa on kuivakäymälä (puucee). Kohteessa ei ole jätevesien käsittelyä. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella ja etäisyys järveen on yli 100 m. Kohteen ympäristön maaperä on osittain hiekkaa, karikkoa ja paikoitellen savea. Kuvassa 1 on esitetty pihakaivo.
Kuva 1. Pihakaivo. 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Jätevettä muodostuu erittäin vähän asuinrakennuksesta ja se viedään ulos likaämpärissä. WC-vesiä ei muodostu, koska kohteessa on puucee. Kohteen vesistä ei ole tehty jätevesianalyysejä, joten kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus perustuu Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin kuormituslukuihin (taulukko 1) sekä muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa 3 esitetään arviot arvioidun nykyisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 3. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d Kuormituspitoisuus mg/l 2190 29,2 73,0 Kokonaiskuormitus 2 henkilöä g/d 27 l/d 60 0,8 2,0 kg/a 10 m³/a 22 0,3 0,7 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Jätevesijärjestelmää ei ole, joten kohde ei täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi.
4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1. VALINTAPERUSTEET Kohde sijaitsee Ulvilan kaupungin alueella järven rannalla, jonne ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Kohde on vanha maatila ja sijaitsee peltoalueella järven rannalla. Kohteen ympäristön maaperä on osittain hiekkaa, karikkoa ja paikoitellen savea. Maasto on kohteelta rannan suuntaan laskevaa rinnettä. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole muita asuntoja. Lähin naapuri on n. 500 m etäisyydellä. Matkaa järveen on n. 100 m ja pohjavesi on n. 4 metrin syvyydessä. Kohde on tällä hetkellä asumaton ja sitä kunnostetaan ympärivuotiseksi loma-asunnoksi. Kunnostuksen yhteydessä kohteeseen tehdään kaksoisviemäröinti, joka mahdollistaa WC- ja harmaiden vesien erilliskäsittelyn. 4.2. LAITTEISTON VALINTA Koska kohteeseen ollaan tekemässä laajennusta keväällä 2005, on kohteeseen mahdollista tehdä kaksoisviemärijärjestelmä, jolloin WC-vedet voidaan käsitellä erikseen umpisäiliöllä ja harmaat vedet maaperäkäsittelyllä joko maahanimeyttämönä tai maasuodatuskenttänä. Esitetyllä käsittelymenetelmillä päästään VN asetuksen mukaisiin käsittelyvaatimuksiin ja puhdistustuloksiin. Maahanimeyttämön tekeminen edellyttää imeytyskokeen suorittamista maaperän sulattua roudasta myöhemmin keväällä. Kohteen omistajan kanssa on sovittu, että CWS lähettää imeytyskokeen suoritusohjeen kohteen omistajalle ja kokeen tulokset raportoidaan CWS:lle. Jos kokeen tulokset osoittavat maaperän olevan maahanimeytykseen soveltuvaa, voidaan harmaat vedet käsitellä maaperässä. Jos maaperä ei ole imeytykseen soveltuva, on harmaat vedet käsiteltävä maasuodattamolla ja käsitellyt vedet on purettava kokoomakaivoon sijoitettavalla pumpulla purkuojastoon. Kohteessa oli tehty kaivanto, josta nähtiin maaperän laatu. Maaperä on kaivannon perusteella pintamultaa, jonka alla on hiekkaa, joten maahanimeytyksen soveltaminen on tämän perusteella mahdollista. Kuvassa 2 on esitetty kaivannosta nähty maaperän laatu.
Kuva 2. Kohteen maaperä Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen suunnitellaan imeytyskenttä sekä vaihtoehtoinen suodatuskenttä harmaille vesille ja umpisäiliö WC-vesille. Kohteeseen rakennettavalle rantasaunalle, jonne tulee kantovesi, suunnitellaan saunakaivo. Taulukossa 4 on esitetty laitteiston valintaan ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut. Huoneistoala on 75 m² ja uudistuksen jälkeen 100 m². VN asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5. Taulukossa 1 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut. Taulukko 4. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 210 100,0 9,00 65,0 Kuormitus: WCvedet g/d 210 l/d 100 9,0 65,0 Umpisäiliö WC-tilan pesuallas 150 41,7 0,56 1,39 Suihku 250 69,4 0,93 2,31 Keittiö 100 27,8 0,37 0,93 Sauna 40 11,1 0,15 0,37 Kuormitus: mg/l 278 3,7 9,3 Maapuhdistamo Harmaat vedet g/d 540 l/d 150 2,0 5,0 Kokonaiskuormitus mg/l 333 14,7 93,3 Kokonaiskuormitus WC + Harmaat 5 henkilöä g/d 750 l/d 250 11,0 70,0 kg/a 274 m³/a 91 4,0 26
4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Maahanimeyttämö ja umpisäiliö Kaikki harmaat jätevedet asuinrakennuksesta johdetaan saostusyksikölle ja siitä maapuhdistamoon, joka on imeytyskokeen tuloksen pohjalta joko maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Asuinrakennuksen WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Molempiin viemärilinjoihin asennetaan talon seinän viereen tarkistusputket, jos huuhteluyhteitä ei tehdä seinän sisäpuolelle. Rantasaunan kantovesien käsittelyyn asennetaan saunakaivo, jonka kautta saunan vedet ohjataan maaperään. Saostus: Kiinteistön harmaat jätevedet johdetaan saostussäiliöyksikköön. Saostussäiliön tilavuus on 1 m 3 ja kaivo on kaksiosastoinen. Saostussäiliön pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan lokaautotyhjennyksin tarvittaessa tai noin kerran vuodessa. Vettä kevyemmän aineksen virtaus saostussäiliöistä eteenpäin on estetty sijoittamalla säiliön poistoyhteet pinnan alapuolelle. Saostussäiliöistä selkeytetty vesi virtaa maapuhdistamoon. Rakennuksen harmaat jätevedet johdetaan painovoimaisesti puhdistamon syöttöön. Maahanimeytys: Saostussäiliöstä kiintoaineesta puhdistettu jätevesi johdetaan joko suoraan tai jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysvaihe koostuu imeytysputkista ja noin 0,4 m kerroksesta seulottua sepeliä. Putkien rakenne edesauttaa veden tasaista imeytymistä koko jakokerroksen matkalle. Jakokerros peitetään eristekankaalla ja routaeristeellä, joiden päälle tulee vielä peitemaa. Maahanimeytyksessä jakokerrokseen muodostuu biologisesti aktiivinen kerros, jossa pieneliöt hajottavat pääosan jäteveden sisältämästä eloperäisestä aineksesta. Puhdistunut vesi imeytyy maaperään. Maasuodatus: Mikäli maaperä ei sovellu imeyttämiseen esimerkiksi savisuuden tai liian karkean maa-aineksen vuoksi (karikko), on maapuhdistamo toteutettava maasuodattamona. Maasuodattamossa imeytysputkien alle asennetaan kokoomaputkisto. Varsinainen mekaanis-biologinen puhdistus tapahtuu suodatuskerroksessa. Suodatuskerroksen paksuus on noin 0,8 m. Suodatuskerroksessa mikrobit kasvavat hiekanjyvästen pinnalla (biofilminä) ja hajottavat jäteveden likaainekset pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suodatuskerrokseen jäävät myös ne pienet kiintoainehiput, joita ei ole saatu erotettua saostussäiliöissä. Suodatuskerroksen alla on kokoomakerros, joka koostuu kokoomaputkista ja noin 0,3 m kerroksesta seulottua sepeliä. Kokoomaputket johtavat puhdistetun veden kokoomakaivoon. Täältä vesi johdetaan purkuputkella
purkuojaan. Korkeuserosta johtuen kokoomakaivoon on asennettava purkupumppu. 4.4. ETÄISYYDET JA KORKEUDET Kuvassa 5 on asemapiirros uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä. Asemapiirros ja puhdistamon taso- ja leikkauspiirros on esitetty liitteinä. Kuva 5. Asemapiirros uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä. Taulukossa 5 ja 6 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 5 ja 6. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus 0,00 Kivijalka 10,00 Piharakennus (lähin) 10,00 Maanpinta talon kohdalla 9,62 Tie puhdistamosta 9,00 Järven pinta (arvio) 3,36 Puhdistamo 32,00 Pihakaivon kansi 10,25 Kaivo puhdistamosta 27,00 Maanpinta puhdistamo (kentän alku) 9,19 Järvi 120,00 Maanpinta puhdistamo (kentän loppu) 9,06 Naapurin asuinrakennus (arvio) 500,00 Tien pinta viemärilinjalla 9,68 Pohjavesi 5,93
4.5. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta: Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä asuinrakennuksen kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä. Viemärit, umpisäiliö, sakokaivo ja saunakaivo: Viemärilinjat asennetaan vähintään 800 mm syvyyteen ja vähintään 1,5%:n kaadolla. Viemärilinjoihin on asennettava huuhteluyhteet asentamalla tarkistusputket joko talon sisäpuolelle tai välittömästi talon seinän ulkopuolelle sekä kaikkiin suunnanmuutoskohtiin. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle sekä peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen välttämiseksi, ellei viemäriä asenneta routarajan alapuolelle. Tien alituskohdassa viemärilinja pitää eristää vähintään 200 mm eristekerroksella. Viemärilinjojen tuuletusputket johdetaan rakennusten katolle. Harmaiden vesien saostussäiliö, WC-vesien umpisäiliö ja saunakaivo asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti ja ankkuroidaan betonilaattaan laitetoimittajan ankkurointiohjeen mukaan. Saostussäiliö, umpisäiliö ja saunakaivo on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliön, umpisäiliön ja saunakaivon alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta ja kivetöntä hiekkaa. Säiliöitä ei saa peittää enempää kuin laitetoimittajan maksimiasennussyvyys sallii. Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Imeytysputket asennetaan 0,5-1 %:n kaadolla. Imeytysputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Imeytyskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Kentän ympäristön salaojittaminen on suositeltavaa. Maasuodatuskenttä, kokoomakaivo pumpulla ja purku: Suodatuskenttä asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kokoomaputket tulee asentaa 0,5-1 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan 1000 mm kokoomaputkien päälle 0,5-1 %:n kaadolla.
Imeytysputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Maasuodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Suodatuskentän pohja ja tarvittaessa reunat tulee myös eristää muovilla pintavesien pääsyn estämiseksi kenttään. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Purku suoritetaan pumppaamalla korkeuserosta johtuen. Pumppu sijoitetaan kokoomakaivoon MP pumppukaivo. Purkuputki min. 50 mm vesijuoksusta, mihin laskuputki tuodaan minimissään 0,5 % kaadolla kokoomakaivosta. Tällä varmistetaan, että pumppauksesta huolimatta purkuputki valuu tyhjäksi jäätymisen ehkäisemiseksi. 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 7 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 7. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 8,3 1,1 5 Kokonaiskuormitus g/d 540 l/d 4,5 0,6 2,6 kg/a 274 m³/a 9,1 0,60 15,3 Puhdistustehokkuus Reduktio-% 97,5 92,4 94,8 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteissä: Liitteessä on malli huoltopäiväkirjalle. 7. LIITTEET 1. Ajo-ohjekartta 2. Tonttikartta 3. Asemapiirros Nro AS 023-0001 nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä 4. Asemapiirros Nro S1 023-0002 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä asuinrakennuksen jätevesille A4 tulosteena 5. Asemapiirros Nro S1 023-0002 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä koko alueesta A3 tulosteena (myös rantasaunan jätevesille)
6. Taso- ja leikkauspiirros Nro L1 023-0003 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä asuinrakennuksen jätevesille maahanimeytyksellä 7. Taso- ja leikkauspiirros Nro L2 023-0004 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä asuinrakennuksen jätevesille maasuodatuksella 8. Taso- ja leikkauspiirros Nro L3 023-0005 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä rantasaunan jätevesille. 9. Taso- ja leikkauspiirros Nro L3 023-0006 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä asuinrakennuksen WC-jätevesille. 10. Imeytyskokeen tulos ja suoritusohje 11. Saneerausjärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 12. Kokoomaputkiston asennusohje 13. Umpisäiliön asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 14. Saunakaivon asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 15. MP pumppukaivo-ohje 16. Säiliöiden ankkurointi 17. Huoltopäiväkirja 18. Tarvikeluettelo ja kustannusarvio