VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Transkriptio

1 CW Solutions Oy VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNKI / KUNTA: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJA: Eura SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT TILAN OMISTAJA LAATIJA MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ VALINTAPERUSTEET LAITTEISTON VALINTA KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET ALLEKIRJOITUS LIITTEET... 10

3 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: Asuinrakennuksen pinta-ala: Nykyinen 120 m 2 Laajennuksen jälkeen 176 m 2 Käyttötarkoitus: Jatkuva asuminen 1.2. TILAN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puh: LAATIJA Selvityksen ja suunnitelman on laatinut toimeksiannosta CW Solutions Oy Yritystunnus: Osoite: Hurstipolku 3 A RAISIO

4 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kohteen nykyinen vedenkulutus ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 1. Kiinteistön nykyisen tilanteen laskennassa käytetyt arvot. Selvitys/Nykyinen Suunnitelma Kiinteistön asumispinta-ala 120 m² 176 m² Asukasmäärä 3 kpl 5 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 47 l 150 l Asumispäivät / vuosi 365 kpl 365 kpl Taulukko 2. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d). Orgaaninen aine Kokonaisfosfortyppi Kokonais- Kuormituksen alkuperä BHK7 g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2, SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS Kohde sijaitsee Euran kunnassa. Kohteessa on asuinrakennus, jota tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan. Tontilla sijaitsevat lisäksi piharakennus, jossa on varastotilaa ja sauna, sekä autotalli. Alue ei ole ns. yleistä pohjavesialuetta. Talousvesi asuinrakennukseen ja ulkosaunaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Tontilla on lisäksi oma pihakaivo. Talon vesijohdot on kytketty siten, että kaivon vettä voidaan haluttaessa ottaa talon käyttövedeksi ja kunnan vesi sulkea. Pohjaveden pinta kaivossa oli 5,5 m talon sokkelin alapuolella. Suurin osa naapureista on kohteen tavoin liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon, mutta lähes kaikilla on pihallaan edelleen oma kaivo. Kaivojen käyttöasteesta ei ole tietoa. Merkittävää on, että lähin naapuri ei ole liittynyt kunnan verkkoon. Tämä naapuri ottaa vetensä omasta kaivosta, jonka etäisyys talosta on noin 30 m. Jätevedet johdetaan asuinrakennuksesta kahteen, arviolta 60-luvulla rakennettuun, sarjassa olevaan betonirengaskaivoon. Sakokaivojen jälkeen vesi johdetaan viemärillä tontin rajaojaan. Myös saunan vedet johdetaan omalla viemärilinjalla ensimmäiseen sakokaivoon. Kuva 1. Sakokaivo ja sen sijainti

5 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Talousveden kulutus oli kiinteistöllä vuoden 2004 aikana 51 m 3 eli noin 140 l/d. Jätevettä syntyy kiinteistöllä normaaleista lähteistä keittiöstä, suihkusta ja WC:stä. Kiinteistön ulkosaunan vedenkulutuksen voidaan arvioida olevan vähäistä, koska saunassa ei ole suihkua vaan tarvittava pesuvesi lämmitetään padassa. Koska jätevesianalyysejä ei tehty, perustuu kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin kuormituslukuihin (taulukko 2) ja muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa 3 esitetään arviot nykyisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 3. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 39 60,0 5,40 39,0 WC-tilan pesuallas 28 25,0 0,33 0,83 Suihku 47 41,7 0,56 1,39 Keittiö 19 16,7 0,22 0,56 Sauna 7 6,7 0,09 0,22 Kuormituspitoisuus mg/l ,2 300,6 Kokonaiskuormitus 3 henkilöä 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS g/d 140 l/d 150 6,6 42,0 kg/a 51 m³/a 55 2,4 15,3 Nykyinen jätevesijärjestelmä käsittää kaksi betonirenkaista tehtyä sakokaivoa. Renkaiden halkaisija on 80 cm. Sakokaivot ovat vanhoja, ne on rakennettu arvion mukaan 60-luvulla. Kaivojen purkuputki oli osittain jäässä, ja niiden vesipinta oli päässyt nousemaan melko korkealle. Tästä johtuen kaivojen välistä putkea ja lähtevää putkea ei päästy tarkastelemaan. Putkilähtöjä ei ilmeisesti ole toteutettu T-haaroin, vaan omistajan muistin mukaan niiden tilalle on asennettu alaspäin käännetty ns. U-putki. Nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi. 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1. VALINTAPERUSTEET Kohde sijaitsee Eurassa alueella, jonne ei vielä ole rakennettu viemäriverkkoa. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kuitenkin esitetty, että alueelle tullaan rakentamaan viemäri vuosien aikana. Kohde tarvitsee itsenäisen jätevesien käsittelyjärjestelmän siihen asti, että suunnitelmassa esitetty viemäri toteutetaan.

6 Kohde on käytössä vakituisena asuntona. Uuteen järjestelmään käsiteltäväksi tulevat kiinteistön kaikki jätevedet lukuun ottamatta saunan vähäisiä vesiä, jotka voidaan edelleen johtaa nykyisiin sakokaivoihin. Tontin talousvesikaivon pohjaveden pinta on yli 4,5 m syvyydellä maanpinnasta. Lähimmän naapurin kaivo sijaitsee läheisellä mäellä noin 30 m etäisyydellä kohteesta. Maaperän imeytyskoetta ei voitu suorittaa, koska maa oli vielä jäässä. Maan laatu on kokemuksen mukaan tiivistä silttimoreenia. Imeytysominaisuuksista huolimatta naapurin kaivon läheisyys estää imeytyksen käytön. Kenttäkäynnin yhteydessä sopivaksi suodatuskentän paikaksi katsottiin tonttitien viereinen niittymaa joko tien pohjois- tai eteläpuolelta LAITTEISTON VALINTA Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen suunnitellaan maasuodatusjärjestelmä. Kohteen jätevesien käsittelyyn riittää viidelle hengelle mitoitettu maasuodatus (750 l/d), jolla saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Taulukossa 4 on esitetty laitteiston valintaan ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut. Huoneistoala on uudistuksen jälkeen 176 m². Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5. Taulukossa 4 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut.

7 Taulukko 4. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC ,0 9,00 65,0 WC-tilan pesuallas ,7 0,56 1,39 Suihku ,4 0,93 2,31 Keittiö ,8 0,37 0,93 Sauna 40 11,1 0,15 0,37 Kuormituspitoisuus mg/l ,7 93,3 Kokonaiskuormitus 5 henkilöä g/d 750 l/d ,0 70,0 kg/a 274 m³/a 91 4,0 25, KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Toimittaja: Järjestelmä: Maasuodatusjärjestelmä Maasuodatus: Pääasuinrakennuksen kaikki jätevedet käsitellään yhteisesti saostussäiliöja maasuodatusratkaisulla. Saostussäiliössä erotetaan pääosa jäteveden kiinteästä jäteaineksesta ja suodatuskentässä tapahtuu veden lopullinen mekaaninen ja mikrobiologinen puhdistus. Saunan nykyinen viemäri pidetään ennallaan ja saunan vedet johdetaan olemassa olevaan sakokaivojärjestelmään. Saostus: Vanhoja sakokaivoja ei hyödynnetä uutta maasuodatusjärjestelmää suunniteltaessa. Kiinteistön jätevedet johdetaan vanhan talousvesikaivon läheisyyteen sijoitettaviin saostuskaivoihin, joissa lähes hapettomassa tilassa (anaerobinen) tapahtuu ns. primäärinen puhdistusprosessi. Saostussäiliöiden tilavuus on 2 x 1 m 3 ja jälkimmäinen kaivo on kaksiosastoinen. Saostussäiliöiden pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan loka-autotyhjennyksin tarvittaessa tai noin kaksi kertaa vuodessa. Vettä kevyemmän aineksen virtaus saostussäiliöistä eteenpäin on estetty sijoittamalla säiliön poistoyhteet pinnan alapuolelle. Saostussäiliöstä selkeytetty vesi johdetaan maasuodatukseen. Maasuodatus: Jakokaivo on maasuodatuksen ensimmäinen vaihe. Se mahdollistaa kirkasteen tasaisen virtauksen jakokerroksen imeytysputkille. Tarkkaile virtauksen jakautumista putkistolle jakokaivossa kuukausittain. Tarkista vesivaa alla vähintään kerran vuodessa tai jos virtaus ei jakaudu tasaisesti, onko jakokaivo suorassa. Suorista jakokaivo tarvittaessa. Jakokaivoon kertynyt kiintoaines on poistettava tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa.

8 Imeytysvaihe koostuu kahdesta imeytysputkesta ja noin 0,4 m kerroksesta seulottua sepeliä. Putkien rakenne edesauttaa veden tasaista imeytymistä koko jakokerroksen matkalle. Jakokerros peitetään eristekankaalla ja routaeristeellä, joiden päälle tulee vielä peitemaa. Varsinainen mekaanis-biologinen puhdistus tapahtuu suodatuskerroksessa. Suodatuskerroksen paksuus on noin 0,8 m. Suodatuskerroksessa mikrobit kasvavat hiekanjyvästen pinnalla (biofilminä) ja hajottavat jäteveden likaainekset pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suodatuskerrokseen jäävät myös ne pienet kiintoainehiput, joita ei ole saatu erotettua saostussäiliöissä. Suodatuskerroksen alla on kokoomakerros, joka koostuu kokoomaputkista ja noin 0,3 m kerroksesta seulottua sepeliä. Kokoomaputket johtavat puhdistetun veden kokoomakaivoon. Täältä vesi johdetaan purkuputkella maantien vierusojaan. Taulukossa 5 ja 6 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 5 ja 6. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus 0,00 Kivijalka 10,00 Piharakennus 8,00 sakokaivo 2 (lietteen pinta) 8,45 Sakokaivo 1 (uusi) 7,90 sakokaivo 2 kansi 9,00 Sakokaivo 2 (uusi) 8,60 vanhan viemärin lähtökorkeus 8,42 Pihakaivo 12,00 purkuoja uusi (vj. arvio) 6,64 Purkuoja 32,00 viemärilinja uusi +5 m talosta 9,28 Suodatuskenttä 11,00 Maanpinta sakokaivojen kohdalla (uusi) 9,10 Sakokaivo 1 (vanha) 21,80 Maanpinta puhdistamon kohdalla 8,30 Sakokaivo 2 (vanha) 23,50 Pohjavesi kaivossa 4,49 Naapurin kaivo 30,00 Pohjavesi naapurin kaivossa 4, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta: Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä.

9 Saostussäiliöt ja viemärilinjat: Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne tulee peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen välttämiseksi, ellei viemäriä asenneta routarajan alapuolelle. Saostussäiliön ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti esim. talon katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. Kaivetaan esiin vanha tuloviemäri ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 1,5 %:n kaadolla uudelle saostussäiliölle. Saostussäiliöt asennetaan liitteenä olevien laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöt on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöt on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliöiden alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta ja kivetöntä hiekkaa. Suodatuskenttä: Kokoomaputket tulee asentaa 0,5 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan 0,5 %:n kaadolla. Sekä imeytys- että kokoomaputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Suodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Suodatuskentän sivut ja pohja voidaan eristää muovilla pohja- /pintavesien sekoittumisen estämiseksi jäteveteen. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Kokoomaputkien päähän asennetaan tarkastus-/näytteenotto- /kokoomakaivo, josta jätevesi puretaan purkuojaan. Purkuviemäri tehdään 1 %:n vietolla, jotta se pysyy tyhjänä jäätymisen ehkäisemiseksi. Purkuoja on perattava ja sen lasku on varmistettava, ettei sinne sadeaikoina jää vesi makaamaan purkuputken pään korkeuden yli. 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 7 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 7. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 33 2,2 56 Kokonaiskuormitus g/d 750 l/d 25,0 1,7 42,0 kg/a 274 m³/a 9,1 0,60 15,3 Puhdistustehokkuus Reduktio-%

10 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteessä: Liitteessä on malli huoltopäiväkirjalle. 7. ALLEKIRJOITUS Raisiossa Toimitusjohtaja CW Solutions Oy 8. LIITTEET 1. Ajo-ohjekartat 2. Tontin rajakartta 3. Asemapiirros Nro AS nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä. 4. Asemapiirros Nro S uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1: Asemapiirros Nro S uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1: Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A4 / 1: Leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:75 8. Tasopiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1:75 9. Leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä A3 / 1: Maasuodatuksen asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 11. Huoltopäiväkirja 12. Tarvikeluettelo ja kustannusarvio