INS FORMATION Joulukuu 2013 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti Turvallisen talotekniikan kehittäminen ihmisten turvallisuus etusijalla Pohjoinen sairaalaympäristö on haasteellinen talotekniikalle INSide-vieraana Rauno Karjalainen, Lapin sairaanhoitopiiri
Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä Turvallisen talotekniikan kehittäminen Ihmisten turvallisuus aina etusijalla Turvallisuus on jokaiselle tärkeä ja alati tavoiteltava asia. Mitä se sitten tarkoittaa käytännön suunnittelussa? Tärkeintä on asenne. Välinpitämättömällä asenteella ei turvallista jälkeä voi syntyä muuten kuin tuurilla. Pitää olla halu suunnitella hyviä ja toimivia järjestelmiä. Myöskään koulutuksen ja jatkuvan oppimisen merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Talotekniikkaala on tänä päivänä laaja suunnittelun ala ja vain riittävillä taidoilla ja oikealla asenteella syntyy hyviä ja turvallisia suunnitelmia. Uskomme vakaasti, että nämä asiat ovat Insinööritoimisto Äyräväisellä erinomaisen hyvällä tasolla. Me Insinööritoimisto Äyräväisellä haluamme vahvistaa profiiliamme luotettavana talotekniikan kehittäjänä ja haluttuna yhteistyökumppanina, joka varmistaa ja edistää asiakkaansa turvallisuutta, keskeytymätöntä toimintavarmuutta ja hyvinvointia. Haluamme lämpimästi kiittää asiakkaitamme yhteisestä vuodesta, toivotamme oikein Hyvää Joulua ja menestyksellistä yhteistyön Uutta Vuotta 2014! 2013 asiakaskysely osoitti palveluvalmiutemme ja yhteistyökykymme olevan hyvällä tasolla kuvassa insinööritoimisto äyräväinen Oy:n johtoryhmä. ylhäällä vasemmalta markku lilja (jola), jussi kirkkomäki (juse), mikko äyräväinen tj, alarivissä jukka kärki (rova), marjut hakkarainen (business controller), pasi heiskanen (ykse) Insinööritoimisto Äyräväisen tunnuslause löytyy logostamme: Turvallisen talotekniikan kehittäjä. Mitä tarkoittaa turvallisuus ja miten se näkyy työssämme? Toimistomme suunnittelutyössä tärkeimpänä johtoteemana on turvallisuus. Se tarkoittaa asiakkaillemme terveellisiä ja turvallisia sisäolosuhteita sekä toiminnan häiriöttömyyttä ja jatkuvuutta ympäristö- ja energianäkökohdat huomioon ottaen. Se tarkoittaa myös sitä, että huolehdimme sekä hankkeidemme että omasta työturvallisuudesta. Laadukas suunnittelutyö ja turvallisuus on johtoryhmämme tärkein suunnannäyttäjä, ja sitä vaalivat huolella kaikki suunnitteluyksikkömme. Mitä turvallinen talotekniikka tarkoittaa käytännössä? Talotekniikka, toteutettiin se miten tahansa, vaatii aina myös huolenpitoa. Mikään laite tai järjestelmä ei ole sataprosenttisen toimintavarma koko sille suunnitellun käyttöikänsä ajan. Järjestelmien monimutkaisuus lisää lähestulkoon aina käyttöepävarmuutta. Yhtenä tiivistelmänä ja ohjaavana viisastenkivenä esimerkiksi koulujen talotekniikan suunnittelussa voi pitää tuttua sanontaa: Yksinkertaisuus on valttia. Kun huoltoa vaativia laitteita on vähän ja järjestelmät yksinkertaisia, on niiden toimintavarmuus aivan eri luokkaa kuin monimutkaisilla järjestelmillä. Hyvä toimintavarmuus tarkoittaa koulujen ja päiväkotien lapsille turvallisia ja terveellisiä opiskelu- ja leikkiolosuhteita. Ihmisten turvallisuuden tulee aina olla etusijalla kaikessa suunnittelussa. Talotekniikan avulla turvataan ihmisten lisäksi myös laitteita. Osa näistä laitteista, esim. datakeskukset, voivat olla myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta kriittisiä. Tällaiset laitteet ja järjestelmät ovat erikoisosaamistamme ja niiden toiminnan turvaaminen on erityisen tärkeää. Insinööritoimisto Äyräväisellä on pitkä kokemus tämäntyyppisten laitosten talotekniikan suunnittelusta. Tällaisissa projekteissa turvallisuusnäkökohdat näyttelevät aina pääroolia, sillä virheet voivat olla todella kohtalokkaita, eikä niihin ole varaa. Miten turvallista talotekniikkaa suunnitellaan? Arviot asteikolla 1-5 verrattuna muihin LVI-alan suunnittelutoimistoihin 0 1 2 3 4 5 LVI-alan yleinen tekninen tietotaito Turva- ja suojatilojen osaamistaito Järjestelmien toimivuuden varmistamisen osaamistaito Energiatehokkuuden osaamistaito Projektien onnistuminen kokonaisuutena Aikataulujen pitävyys Yhteistyökyky ja palveluvalmius Kehittämisaktiivisuus, edistyksellisyys Kilpailukyky Asiakasviestintä Yrityksemme kehittää menetelmiään ja palveluaan jatkuvasti seurannan ja palautteen perusteella. Äyräväisellä on RALA-sertifioitu laatujärjestelmä, jonka lähtökohtana on jatkuvan kehittämisen periaate. Palvelun tasoa ja kehitystä mitataan ja selvitetään kolmen vuoden välein tehtävällä laajalla asiakaskyselyllä sekä suurissa projekteissa lisäksi projektikohtaisesti. Alkusyksystä 2013 tehdyn asiakaskyselyn tulokset osoittavat, että useimmat toimintamme osaalueet ovat hyvällä tasolla. 2013 kyselyn kokonaisvastausprosentti oli ilahduttavasti 46 %. Erikoistumisen tulokset alkavat näkyä kokonaiskuvassa. Turvaja suojatilojen osaamistaito, energiatehokkuuden osaamistaito sekä viestintä -osa-alueiden keskiarvot ovat nousseet merkittävimmin. Yhteistyökyky ja palveluvalmius ovat ylitse muiden, mikä on erinomainen tulos. Pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja siihen panostaminen on ollut hyvä sijoitus. Olemme onnistuneet myös rakentamisen laskusuhdanteen aikana kehittämään toimintaamme kasvusuuntaisesti ja tilauskantamme on ollut koko ajan hyvällä tasolla. Asiakaspalautteen ja toiminnan tulokset kannustavat meitä jatkamaan valitsemallamme suunnalla, toteaa toimitusjohtaja Mikko Äyräväinen. Otamme positiivisen asiakaspalautteen vastaan nöyrin mielin. Kiitän asiakkaitamme rakentavasta palautteesta ja hyvästä yhteistyöstä. Emme ylpisty hyvistä tuloksista, vaan jatkamme palvelumme kehittämistä edelleen. Palaute antaa varmuutta ja rohkeutta jatkoon. Samalla kiitän henkilöstöämme, joka hyvällä työllään on tämän kaiken käytännössä toteuttanut, kiittelee toimitusjohtaja Mikko Äyräväinen. - Lisätietoja asiakaskyselyn tuloksista löydät nettisivuiltamme: 2 INSformation Joulukuu 2013 INSformation Joulukuu 2013 3
INSide vieraana tekninen johtaja DI Rauno Karjalainen, Lapin sairaanhoitopiiri INSide Pohjoinen sairaalaympäristö on haasteellinen talotekniikalle tekninen johtaja DI Rauno Karjalainen, Lapin sairaanhoitopiiri Automaatiotekniikan DI Rauno Karjalainen toimii Lapin sairaanhoitopiirin teknisenä johtajana. Tässä työssään hän aloitti vuonna 2009. Karjalainen johtaa teknistä yksikköä, joka tuottaa ja järjestää teknisen kunnossapidon sekä vastaa rakennuttamis- ja käyttötehtävistä. Näiden tehtävien kautta hänellä onkin monipuolisia näkemyksiä rakentamisen ja suunnittelun haasteista vaativissa sairaalaympäristöissä arktisella alueella. Näitä näkemyksiään Rauno Karjalainen valottaa nyt joulukuun INSide-vieraanamme. Rakentaminen sairaalaympäristössä Karjalaisen mukaan vaativan haasteen terveelle ja turvalliselle rakentamiselle asettaa sekä kunnossapidon ja korjausrakentamisen osalta ympäristö, jossa samaan aikaan hoidetaan myös ihmisten terveyttä. Tästä lähtökohdasta syntyy vaatimus, että suunnitteluprosessin on oltava kunnossa heti tarvekartoituksesta lähtien. Ensin kartoitetaan tarpeet, joissa keskeisessä roolissa on tilakoordinaattori. Hän vastaa käyttäjien, sairaalan teknisen osaston ja suunnittelijoiden välisestä tiedon kulusta suunnittelun eri vaiheissa. Kun tarpeet on tarkasti kartoitettu, laaditaan hankkeelle budjetti ja tehdään päätös hankeen toteuttamisesta siltä pohjalta. Seuraavassa vaiheessa arkkitehti aloittaa tilasuunnittelun tarkennettujen lähtötietojen pohjalta, ja erikoissuunnittelijat jatkavat lukuisten erilaisten järjestelmien osalta. Nämä järjestelmät ulottuvat yleensä aina myös varsinaisen kohteen ulkopuolelle kuten konehuoneisiin ja isompia kokonaisuuksia palveleviin järjestelmiin. Tärkeää on huomioida, että myös mahdollisesti rakennettaviin väistötiloihin täytyy luoda sairaalaympäristön kaipaamat tilat ja tekniset järjestelmät. Tilojen rakentaminen käytössä olevassa sairaalassa asettaa vaatimuksia puhtauden ja melun lisäksi mm. tärinälle ja jopa tuoksuille. Tämä on merkityksellistä, sillä sairaalan tiloissa suoritetaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä, eikä unitutkimuskaan normaalisti onnistuisi työmaan naapurissa. Hankkeen esisuunnitteluvaiheessa on selvitettävä, millä keinoin rakentaminen ja terveydenhoito voivat toimia samoissa tiloissa tai ainakin lähekkäin. Pienissä muutostöissä voidaan käyttää ratkaisuna tilojen tiiviimpää käyttöä, tarkkaa työn suunnittelua sekä aikatauluttaa työt olemassa olevan sairaalatoiminnan mukaisesti. Suuremmissa hankkeissa voidaan joutua turvautumaan väistötiloihin. Tilojen käyttö ja rakentaminen täytyy suunnitella näissä hankkeissa vuosiksi eteenpäin. Suunnittelussa täytyy myös huomioida elinkaarensa eri vaiheissa olevan tekniikan uusiminen taloudellisesti juuri muutoskorjaustöiden yhteydessä. Korkea puhtausluokka tuonut yllättäviä hyötyjä Rakennusmiesten lisäksi myös sairaalassa työskentelevät suunnittelijat on velvoitettu käymään puhtausluokka-, työturvallisuus- ja tulityökoulutus. Tällä varmistetaan, että terveellinen ja turvallinen rakentaminen otetaan jo suunnitteluvaiheessa hankkeiden lähtökohdaksi. Tämä on ennaltaehkäisevää ja vastuullista työtä turvallisuuden parantamiseksi. Lapin keskussairaalassa on kaikissa hankkeissa käytössä rakentamisen puhtausluokka P1. Alussa epäiltiin, että tämä puhtaustaso rakentamisessa olisi kallista ja aikataulut pettäisivät, mutta oivallettuaan asian oikean laidan yksikään urakoitsija ei ole enää toivonut paluuta menneeseen. Päinvastoin kuin oletettiin, puhtausluokka P1:n noudattaminen on samaan aikaan parantanut rakentamisen nopeutta, kuin myös työturvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä työmaalla että sen ulkopuolella. Nykypäivänä tilojen käyttäjien kattava informointi hankkeen aikatauluista ja rakentamistyön etenemisestä on tärkeää. Kun henkilöstö tietää mitä tehdään, milloin ja minkä takia, niin tieto tuo rakentamiseen ja työyhteisöön lisää hyvää henkeä. Joskus tiukoissakin aikatauluissa pysymisen edellytyksenä ovat huolellisesti laaditut suunnitelmat, jotta työnaikaiselta muutossuunnittelulta ja lisätöiltä vältytään. Tätä silmällä pitäen on laadittu koko rakennuksen kattavat nykytilannesuunnitelmat myös LVI-tekniikan osalta. Jatkuva seuranta ja valvonta oleellista Isoimmat suunnittelu- ja rakentamistehtävät joudutaan kilpailuttamaan, mutta lukuisia pienempiä projekteja toteuttavat sellaiset puitesopimussuunnittelijat ja urakoitsijat, joille toimiminen vaativassa sairaalaympäristössä on vuosien kokemuksen kautta opittua. Kaikissa projekteissa tapahtuu virheitä niin suunnittelussa kuin itse rakentamisessakin. Projektien turvallista toteutumista seurataan työmaakokousten ja urakoitsijapalavereiden avulla. Lisäksi tehdään pääasiassa oman henkilökunnan toimesta säännöllisiä tarkastuksia. Suuremmissa projekteissa ja erikoistekniikan osalta on käytössä myös ulkopuolisia tarkastajia. Asennus-, käyttöönotto-, vastaanotto- sekä takuutarkastuksia ja näistä aiheutuvia jälkitarkastuksia tehdään tarvittava määrä, ja vasta näiden perusteella voidaan tilat luovuttaa turvallisesti käyttäjille. Työturvallisuutta ja rakentamisen puhtausluokkaa valvotaan päivittäin tehtävillä työmaakierroksilla - tilaajan toteuttama valvonta puhtauden ja työturvallisuuden kannalta on oleellista. Sairaalan sisäilmalle korkeat vaatimukset Lapin keskussairaalassa sisäilmaongelmia on hyvin vähän. Jos sellainen havaitaan, se todennetaan heti mittaamalla ja sen korjauksen prioriteetti on korkein. Omat huoltomiehet havaitsevat yleensä ongelmat jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Osaava oman talon väki tuntee paikat, tietää miten laitoksen pitäisi toimia ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi. Talossa työskentelevä hoitohenkilökunta pysyy tyytyväisenä, kun viat korjataan heti ja ongelma ei pääse pahaksi. Lapin keskussairaalan ympäristössä on puhdas lappilainen ulkoilma ilman suurkaupunkien saasteita ja pölyjä. Sairaalassa sisäilman laadulle on kuitenkin korkeat kriteerit, ja arktinen aluekin antaa ilmanvaihdolle omat haasteensa. Edes neljässäkymmenessä asteessa paukkuva pakkanen ja pöllyävä hienojakoinen lumi ei saa haitata raikkaan ilman saantia. Ajoittainen pelastushelikopterin vierailu kerosiinin tuoksuineen tuo omat haasteensa ilmansuodatukselle. Sairaalan terveellistä sisäilmastoa ylläpidetään suodatuksen ja lämmityksen lisäksi jäähdytyksellä ja höyrykostutuksella. Tietomallintamisella lisää toimintavarmuutta Kriittisimmissä paikoissa on varauduttu varajärjestelmin laitteiden mahdollisten toimintahäiriöiden varalle. Sairaalan talotekniikan arkipäivään kuuluu puhtausluokaltaan useita eritasoisia vesiverkostoja ja paineilmaverkostoja, monia eri tarkoitukseen tehtyjä viemäriverkostoja ja sairaalakaasujen rengasverkot varasyöttöpisteineen. Tämä täytyy ottaa suunnittelussa, rakentamisessa ja valvontatyössä tarkasti huomioon, jotta esim. ristiinkytkentöjä tai muita virheitä ei pääse tapahtumaan. Tähän lisätyökaluja antaa tietomallintaminen, mikä seuraavassa LSHP:n suuressa hankkeessa tulee olemaan kokonaisvaltaista kaikkien suunnittelualojen ja -vaiheiden osalta. Näin ongelmat pyritään ratkaisemaan jo yhteensovituspalavereissa. Nykyinen rakennusmassa on sähköisessä muodossa kaikilta suunnittelualoiltaan ja rakenteiden osalta mallinnettu kantavien rakenteiden ja ulkoseinien osalta. Tekninen johtaja onkin hymyssä suin lähettänyt naapurissa toimivalle Joulupukille ajankohtaisen toiveen modernista työkalusta projektin hallintaan. 4 INSformation Joulukuu 2013 INSformation Joulukuu 2013 5
Ajankohtaista Äyräväiseltä Tietomallintaminen kasvussa Tietokoneiden marssiessa suunnittelutoimistoihin alkuvaiheessa tilaaja usein valitsi, tehtiinkö suunnittelu käsipiirtona vai CAD-piirtona. Nyt odotamme samanlaista tilannetta tietomallintamisessa: tällä hetkellä vain yksittäiset lähinnä julkisen sektorin hankkeet ovat tietomallihankkeita, mutta uskoaksemme tulevaisuudessa on lähes ainoastaan tietomallihankkeita. Tietomallintaminen ei ole muutos vain suunnittelussa vaan tietomallihanke etenee eri tavalla kuin perinteinen suunnitteluhanke. Tämän vuoksi jo tarjouspyyntöaineisto tulee laatia tarkoin, jotta tilaajan vaatimukset käyvät ilmi. Tietomallikoordinaattori toimii tilaajan edustajana samaan tapaan kuin rakennuttajakonsultti. Hän varmistaa, että tilaajan vaatimukset tietomallille täyttyvät. Tilaaja voi esimerkiksi käyttää tietomallia rakentamisen jälkeen huollossa ja ylläpidossa. Tietomallikoordinaattori varmistaa, että tietomallista löytyy kaikki tarvittava tieto oikeassa muodossa. Insinööritoimisto Äyräväinen liittyi marraskuun 2013 lopussa buildingsmart Finlandin jäseneksi. BuildingSMART Finland on puolu- eeton suomalaisten kiinteistönomistajien, suunnittelutoimistojen, ohjelmistotalojen ja muiden rakennusalan yritysten muodostama yhteistyöfoorumi. Foorumin tarkoituksena on levittää tietoa tietomallintamisesta ja tukea jäsenyrityksiä tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotossa. Lisätietoja ja muut mukana olevat tahot löytyvät netistä: http://buildingsmart.fi Tietomallintamisen näkymiä Insinööritoimisto Äyräväisen syksyn koulutustilaisuudessa esitteli Anna- Riitta Kallinen Gravicon Oy:stä. Lue juttu toisesta asiakas- ja koulutuspäivämme esitelmöijästä, arkkitehdit SAFA Jyrki Tiensuu ja Annika Groop GT-arkkitehdit Oy:stä, nettisivuiltamme Anna-Riitta kallinen Gravicon Oy:stä, markku lilja ja antti pitkänen äyräväiseltä Laatujärjestelmä tuo varmuutta ja hyötyjä asiakkaille Laatujärjestelmästä on hyötyä LVI-suunnittelijamme Jukka (nimi muutettu) katkaisee jalkansa ja joutuu pitkälle sairaslomalle. Insinööritoimisto Äyräväisen asiakas kuitenkin välttyy tuon ikävän onnettomuuden seurauksilta, vaikka suunnittelutyö oli juuri kiivaimmassa vaiheessa. Laatujärjestelmässämme ja sisäisessä ohjeistuksessamme on nimittäin kuvattu, kuinka tällaisessa tilanteessa tulee toimia. Jokaisella projektilla on yhtenäinen suunnittelu- ja toimintatapa CE-merkki tutuksi CE-merkintä tuli pakolliseksi 1.7.2013 ja se koskee kaikkia niitä maa- ja vesirakentamisen rakennustuotteita, joihin sovelletaan eurooppalaisia harmonisoituja tuotestandardeja. CE-merkintä alkaa pikku hiljaa arkisen kokemuksen myötä olla rutiinia suunnittelijoille. Monia asia kuitenkin vielä askarruttaa ja meiltäkin kysytään usein, mistä voi hakea tietoa CE-merkinnästä. Insinööritoimisto Äyräväisellä on tarjota useitakin vaihtoehtoja tiedonlähteeksi, mutta hyvä paikka aloittaa tutustuminen on seuraava nettisivu: www.henhelpdesk.fi/www/fi/ Tämän linkin alta löytyy mm. maattisen arvioinnin, kehittämisen ja parantamisen, koska näihin on sovitut toimintatavat. Massiivisen laatujärjestelmä-termin takana siis on itse asiassa kokoelma sovittuja toimintatapoja tarjouksen laatimisesta oman toiminnan arviointiin. Toimintatapojen kehittäminen on otettu koko henkilöstön yhteiseksi asiaksi. Niitä käsitellään säännöllisesti sisäisissä palavereissa ja koulutuspäivillä. Insinööritoimisto Äyräväinen menestyi erinomaisesti RALA-sertifiointiin liittyvässä ulkoisessa auditoinnissa, joka oli syyskuussa sekä Helsingin että Rovaniemen toimistolla. Tarkastaja kävi läpi viisi eri projektia sekä sisäisiä toimintoja. Hän kehui aidosti yhtenäistä toimintatapaamme, projektipäälliköiden motivaatiota, osaa- ja esimerkiksi resursoinnista on huolehdittu. Niinpä projektipäälliköt pitävät palaverin ja sopivat, että LVI-suunnittelijamme Matti jatkaa kyseistä projektia. Yhtenäisen toimintatavan vuoksi Matin on helppo jatkaa siitä, mihin Jukka jäi. Tämä kuvitteellinen esimerkkitarina on yksi konkreettisimmista kuvauksista niistä eduista, mitä laatujärjestelmämme tuottaa: auttaa pienentämään riskejä ja tehostaa toimintaa. Lisäksi se tekee helpoksi toiminnan systelista harmonisoiduista tuotestandardeista. Jos listasta ei löydy standardia tuotteelle, jota olet tarkistamassa, ei kyseiselle tuotteelle ole olemassa harmonisoitua standardia. Tällöin astuvat voimaan kyseiselle tuotteelle muut voimassa olevat määräykset, esim. tyyppihyväksynnät. mista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä systemaattista kehittämistä. Poikkeamia tarkastuksessa ei tullut esille lainkaan, mutta muutamia hyödyllisiä kehittämiskohteita kirjattiin. 6 INSformation Joulukuu 2013 INSformation Joulukuu 2013 7
Tämä asiakaslehti on painettu Cocoon Silk ympäristöystävälliselle 100%:lle uusiopaperille Hyvää Joulua ja menestyksellistä uutta Vuotta 2014! Kiitämme kaikkia asiakkaitamme yhteistyöstä vuonna 2013! Joululahjoihin varatut rahat olemme lahjoittaneet pienille tulevaisuuden toivoille. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki puh. (09) 7250 2500 fax (09) 7250 2501 Jaakonkatu 3, 3. krs 96200 Rovaniemi puh. (016) 31 23 23 fax (016) 31 99 93 Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy, jolla on käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Osoitelähde: Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakasrekisteri