30.6.2013 KURKELANJÄRVEN KOSTEIKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tavastkenkä, Pyhäntä
Sisältö 1.Hankkeentavoitteetjataustatiedot...4 1.1Sijaintijavesistöalue...4 1.2Hankkeentausta...4 1.3Esiselvityksetjamaastotutkimukset...5 1.4Hankkeentavoitteet...5 1.5Luvantarvejasopimukset...5 2.Suunnitelluttoimenpiteet...5 2.1Yleistä...5 2.2Toimenpiteet...6 2.3Töidentoteutus...6 2.4Vaikutustenarviointi...7 3.Hoitojakunnossapito...7 4.Tilajaomistajatiedot...7 5.Kustannusarvio...7 5.1Toteuttamiskustannukset...7 5.2Hoitokustannukset...7
LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1:30 000 2. Suunnitelmakartta 1:2000 3. Kosteikon leikkaus 1:5000/1:100 4. Kustannusarvio
1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja vesistöalue Hankealue sijaitsee Pyhännän kunnassa Tavastkengän kylässä Pyhännänjoen valuma-alueella (57.039). Vesi laskee Kurkelanjärvestä Pyhännänjokeen ja siitä Siikajokeen. Hankealue on n 6,26 ha. Kosteikon valuma-alue on kooltaan n. 92 ha. Järvisyys on n. 2 % ja peltoa valuma-alueesta on 24,4 %. Kohteen sijainti- / valuma-aluekartta on esitetty liitteessä 1. 1.2 Hankkeen tausta Maatalous on Siikajoen valuma-alueella suurin vesistökuormittaja. Ravinne- ja kiintoainekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä ja liettymistä ja sitä kautta muutoksia ekosysteemissä. Hajanaisista lähteistä tulevaa kuormitusta täytyy vähentää hajautetuilla vesiensuojelumenetelmillä, eli esimerkiksi useilla pienillä kosteikoilla. Kurkelanjärven kosteikon hankealue on nykyisellään erittäin märkä suoalue, jossa on pinnanmyötäisesti umpeenkasvava Kurkelanjärvi. Kurkelanjärvi toimii nykyiselläänkin osin vesiensuojelukosteikkona. Ympäröiviltä pelloilta tulevat valumavedet suodattuvat turpeen läpi ennen päätymistään Kurkelanjärveen. Kurkelanjärvestä lähtevä oja on hyvin umpeenkasvanut ja suodattaa lähtevän veden.
Kurkelanjärven toimintaa vesiensuojelukosteikkona voitaisiin kuitenkin selkeästi turvata ja parantaa. Kurkelanjärven pohjalle on vuosien saatossa kertynyt ainakin 1,3-1,5 m kerros sedimenttiä. Osin se on ojien mukanaan tuomaa mineraalimaa-ainesta, mutta pääosin orgaanista hajonnutta ainetta. Kurkelanjärvessä on paljon uposlehtistä vesikasvillisuutta, joka syksyisin hajotessaan vapauttaa ravinteita, lisää hapenkulutusta ja kasvattaa pohjan lietekerrosta. Vesitilavuuden pieneneminen ja voimakas hajotustoiminta voivat aiheuttaa happikadon, jolloin myös kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet voivat vapautua. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty laserkeilattua korkeusmallia valuma-alueen määrityksessä ja hankesuunnittelussa. Hankealueen läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan suojelualueita tai suojeltuja luontotyyppejä, tiedossa olevia uhanalaisten kasvien esiintymisalueita tai rauhoitettuja pesäpaikkoja. Hankealue ei sijaitse kaava-alueella. Hankealueella ei ole muinaisjäännöksiä. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä Suunnittelussa ei tarvitse huomioida happamia sulfaattimaita, koska niitä ei miltei koskaan esiinny yli 100 m korkeudella merenpinnasta. 1.4 Hankkeen tavoitteet Kurkelanjärven kosteikkoalue rajoittuu suunnitteilla olevaan laitumeen ja hankkeiden yhteisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen sekä maiseman avautuminen. Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisätään myös rantojen muotoillulla. Monivaikutteisen kosteikon perustamisen toisena hyvin tärkeänä tavoitteena on merkittävästi parantaa kosteikkoalueen toimivuutta vesiensuojelussa. 1.5 Luvan tarve ja sopimukset Vesilain mukaista lupaa ei tarvita. Hankkeeseen ei sisälly vesistön keskivedenkorkeuden nostamista. Kosteikolla ei aiheuteta vettymishaittaa lähialueen pelloille. Ruoppausta tehdään alle 500 m 3. Kosteikon perustamisesta on sovittu hankealueen maanomistajien ja vesialueen järjestäytymättömän osakaskunnan jäsenten kanssa kirjallisella sopimuksella. 2. Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N2000 korkeusjärjestelmässä ja ETRS-TM35FINkoordinaatistossa. Suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 2 ja kosteikon pituusleikkaus liitteessä 3. Hankealue sijaitsee selkeästi painanteessa. Kosteikolle ei tarvitse padota vettä, koska lähtöojaa ei perkata ja se pitää vedenpinnan sopivan korkealla. Maanomistajat eivät halua vettä nostettavan, sillä se vaikuttaisi peltojen kuivatukseen. Nykyinen vedenpinnan taso on sopiva. Kosteikon tulouomiakaan ei ole tarvetta perkata, vaan niiden kautta kosteikolle purkautuvat vedet saavat edelleen suotautua turpeen läpi. Alueelle kaivetaan uutta vesialaa ja poistetaan rannoilta umpeenkasvua vesitilavuuden lisäämiseksi ja rantojen monimuotoisuuden kasvattamiseksi. Uusien syvänteiden kaivamisella lähelle tulo-ojia pyritään saamaan helposti tyhjennettävät laskeutusalueet.
Taulukko 1. Kosteikon tunnusluvut. Pinta-ala Osuus valuma-alueesta Valuma-alue 92,4 ha Peltoa valuma-alueesta 22,33 24,17 Kosteikkoalue 6,26 ha 6,77 % Kosteikon vesialue 3 ha 3,2 % 2.2 Toimenpiteet Kosteikolle kaivetaan suunnitelmakartan mukaiset vesialueet liitteen 3 pituusleikkauksen mukaisesti. Pintarahkaa poistetaan osin suunnitelmakarttaan merkityltä alueelta maaston ominaisuudet huomioiden. Vesialueen pohjoisreunalla pyritään jossain paikoin saamaan myös matalaa, loivaa ranta-aluetta puhtaaksi. Kosteikon etelä- ja länsipuolella on luhtamaista suoaluetta ja vesialueen reunoilta poistetaan rahkaa vähemmän. Pintarahkaa poistettaessa luodaan vesialueen reunoille monimuotoista veden ja kasvillisuuden välipintaa. Kaivettavat massat ja altaat Kosteikon kaivamisesta syntyy kaivumassoja 5 200 m 3. Kaivettavat massat ovat pääasiassa turvetta, osin myös pohjasedimenttiä. Kaivettavat alueet luiskataan loiviksi, pääasiassa 1:6. Kaivumassojen läjitys Kaivumassoista käytetään n 1600 m 3 peltoalueiden alaosien korottamiseen. Kaivumassoista kasataan loivaluiskainen huoltoalue kosteikon reunalle sekä muotoillaan sinne maisemakumpare. Luiskan kaltevuus on pääasiassa 1:6. Mahdolliset yli jäävät kaivumassat läjitetään maanomistajien osoittamaan paikkaan. Puuston raivaus Kosteikon ja peltojen väliin sekä kosteikon ja laitumen väliin jääviä reuna-alueita raivataan näkymän avaamiseksi mm. linnuille. Raivaustarvetta on myös kaivettavalla alueella ja huoltoalueella, jonne myös osa kaivumassoista läjitetään. Syntyvä raivausjäte kasataan alueelle ja poltetaan. Ainespuu jätetään maanomistajille polttopuuksi. Huoltoalue Suunnitelmakartassa osoitettuun paikkaan tehdään kosteikon huoltoalue. Huoltoalue on tarpeellinen, koska ranta on erittäin vetistä. Huoltoaluetta on tarpeen vahvistaa soralla. 2.3 Töiden toteutus Työt toteutetaan maanomistajien kanssa sovittuja työmaateitä pitkin. Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Toteuttamisvaiheessa varmistetaan kaivutöiden laatu.
Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Kaivutyöt suositellaan tehtäväksi kevättalvella, jolloin maa on jäässä ja kantaa paremmin koneita. Talven aikana työmaateitä voi jäädyttää. Työn toteuttamisajankohdaksi valitaan mahdollisimman vähävetinen aika. 2.4 Vaikutusten arviointi Kosteikolla ei heikennetä nykyisten hankealueen tai yläpuolisten peltojen kuivatustasoa, koska vedenpintaa ei nosteta. Kosteikko pidättää kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita sekä jonkin verran myös liukoisia ravinteita. Kosteikko myös pidättää valuma-alueen vesiä ja lisää veden viipymistä alueella. Kosteikko tarjoaa suojaisia paikkoja esimerkiksi linnustolle ja parantaa alueen maisema-arvoa. 3. Hoito ja kunnossapito Altaiden syviin osiin laskeutuneen liejun määrää voi tarkkailla mittakepillä. Sedimentoituneen aineksen määrä tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ja syvänteet tyhjennetään tarvittaessa eli silloin, kun lieju uhkaa lähteä liikkeelle tulvavirtaamalla tai syvä osa mataloituu liiaksi vähentäen veden viipymää altaassa. Lieju kaivetaan pois kuivana aikana ja läjitetään siten, ettei ravinteita valu takaisin vesiin. Ravinnepitoisen sedimentin voi levittää pelloille. Varjostavan puuston kasvaminen vesialueiden laidoilla pitää veden viileänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua, mutta pajukkoa on hyvä raivata. Pajukkoa ei raivata samana vuonna kosteikon vastakkaisilta luiskilta. Tarvittaessa niitetään kasvillisuutta rannasta ja vesialueelta ravinteiden poistamiseksi ja kosteikkoalueen monimuotoisuuden sälyttämiseksi. Niitto parantaa kosteikon sedimentin happitilannetta, koska pohjalle ei vajoa niin paljon kuollutta kasvillisuutta joka hajotessaan kuluttaa happea. Niitto- ja raivausjäte kerätään pois alueelta. Perustamisvaiheessa niitetään laajemmalta alueelta. Myöhemmin niittoa suoritetaan pienemmällä alalla aina 2-3 vuotta peräkkäin. 4. Tila- ja omistajatiedot 5. Kustannusarvio 5.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 4 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n. 38 500 euroa. Kosteikon rahoitukseen haetaan ei-tuotannollisten investointien tukea. 5.2 Hoitokustannukset Kosteikon hoitokustannukset ovat liitteenä 4 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n. 16 200 euroa viiden vuoden ajalta.
Kosteikonperustamisjahoitokustannukset. TavastkengänKurkelanjärvenkosteikko6,26ha,Pyhäntä. Perustaminen: Suorite määrä yksikkö yks.hinta yht.euro Jäädyttäminenjalumenauraus,traktorityö 24 h 41 984 Jäädyttäminenjalumenauraus,miestyö 24 h 16 384 Kaivutyöt5200m 3 104 h 53 5512 Raivaustyöt 120 h 16 1920 Raivausjätteenkasaus,traktorityö 20 h 41 820 Levityspellolle1600m 3 80 h 41 3280 Huoltoalueenjamaisemakumpareenmuotoilu 3000 m 3 2 6000 Mahdollinenläjitysmuualle600m 3 20 h 41 820 Sorahuoltoalueelle 490 m3 11 5390 Rumpu(50cm)huoltoalueenläpi 1 kpl 1000 1000 Vesikasvillisuudenniittojaläjitysmuualle 120 h 38,9 4668 Ruoppaus 490 m 3 3 1470 Ruoppauslietteenajojalevitys 30 h 41 1230 Yleiskustannukset(15%) Yhteensä Hoito: 5022 38500 Suorite määrä yksikkö yks.hinta yht.euro Altaidenpuhdistustarvittaessa 70 h 57 3990 Puhdistuslietteenajojatasaus 30 h 41 1230 Vesikasvillisuudenpoistotarvittaessa 200 h 38,9 7780 Rantakasvillisuudenraivaus 200 h 16 3200 Yhteensä(5v) Vuotuinenhoitokustannus 16200 3240
Valuma-alue 92, 4 ha Kosteikkoalue alue 6,26 ha