RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013

RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 3 4 AINEISTO JA METELMÄT 3 4.1 Kuormitustarkkailu 4 4.2 Vesistötarkkailu 5 4.3 Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 7 5.1 Kuormitustarkkailu 7 5.2 Vesistötarkkailu 11 VIITTEET 13 LIITTEET Liite 1. Ruskeasuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä vesistötarkkailun havaintopisteet Liite 3. Ruskeasuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2013 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö Lapinjärven kalastusalue / Göran Wallén

20.1.2014 1 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Ruskeasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 15.9.2008 (Dnro LSY-2007-Y-302) ja Vaasan hallinto-oikeus antanut asiasta päätöksensä 9.12.2009 (nro 09/0694/3, Dnro 02047/08/5115). Päätöksissä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistöja kalataloudellisia vaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon järjestämiseen liittyvistä asioista ja vesienkäsittelyn järjestämisestä Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä kalataloustarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 5), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaaseen (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2008). Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUDELY/922/07.00/2010) mukaisesti. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman tarkkailuohjelman (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Ruskeasuon tuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylän taajamasta luoteeseen, välittömästi Ruotsinkylä - Lapinjärvi paikallistien eteläpuolella (liite 1). Vapo Oy omistaa Ruskeasuon alueesta 86,3 ha. Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Ympäristöministeriön 5.4.2002 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakunta ja seutukaavassa Ruskeasuon aluetta ei ole merkitty mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2007-Y-302) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Ruskeasuon lähiympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuttuja kiinteistöjä. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat 900 metrin etäisyydellä alueen luoteispuolella ja noin 770 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä ja tuotantoalueen lähiympäristö onkin pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijaitsevat lähimpien asuttujen kiinteistöjen ympärillä. Runsaan kilometrin etäisyydellä suon itäpuolella ja parin kilometrin etäisyydellä suon länsipuolella on laajempia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 1

alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on 568 ha:n laajuinen, noin 3 km:n päässä suon kaakkoispuolella sijaitseva, Natura 2000 verkostoon kuuluva Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet FI0100082 (SPA). Lähes koko alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Teutjärven ympäristö kuuluu myös laajaan Kymijoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Ruskeasuon lähistöllä ei myöskään ole luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia luonnontilaisia lampia. Lähin pohjavesialue sijaitsee idässä, noin kilometrin päässä Ruskeasuolta. Ruskeasuo sijaitsee Taasianjoen vesistöalueen (15) Taasianjoen keskiosan alueella (15.002). Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä: Steinbekki Djupbäcken Taasianjoki Suomenlahden Kullanlahti (liite 1). Taasianjoen keskiosan alueen pinta-ala on 174,9 km 2 (järvisyys 0 %). Taasianjoen vesistöalueen alarajalla (Kullanlahti) yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 530,3 km 2 (järvisyys 0,46 %). Steinbekki-Djupbäcken -uoman 21 km 2 suuruisesta valuma-alueesta hankealue muodostaa noin 3 %. Taasianjoen valuma-alue Djupbäckenin laskukohdan alapuolella puolestaan on noin 375 km 2, josta hankealueen osuus on noin 0,2 %. Taasianjoki on ollut erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on kauttaaltaan ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä sen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Tulvavedet ovat kiusanneet erityisesti Lapinjärven suuria peltoaukeita ja joen alajuoksua. Vuosien 1961 2006 keskivirtaamaksi on arvioitu Steinbekki Djupbäcken ojassa 0,19 m 3 /s, Taasianjoessa Djupbäckenin kohdalla 3,44 m 3 /s ja Taasianjoesta Suomenlahteen 4,86 m 3 /s. Taasianjoen vesistöalueella maankäyttö on metsätalouspainotteista ja maatalouden osuus pinta-alasta on noin kolmasosa. Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. eikä Taasianjoen vesistöalueella ole ollut Ruskeasuon lisäksi muuta turvetuotantoa. Yleisesti ottaen Taasianjoen vesi on sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on suuri. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee hieman happamasta hieman emäksiseen. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet sekä rautapitoisuus ovat varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Steinbekki- Djupbäcken uomasta puolestaan ei ole lainkaan aiempia vedenlaatutietoja. Ruskeasuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä 63,6 ha ja viidestä yhteensä 5 ha:n suuruisesta auma-alueesta (liite 2). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Alueen turvevarat ovat noin 1 350 000 suo m 3 ja keskimääräinen vuosituotantomäärä noin 50 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Ruskeasuon alueen turvetuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä. 20 15 120 100 lämpötila ( C) 10 5 0-5 sademäärä (mm) 80 60 40 20-10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Ruskeasuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2013 (Taulukko 1 ja Liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat vesistötarkkailun virtahavaintopisteiltä (V1 V4) sekä kuormitustarkkailupisteeltä H2. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 3

Taulukko 1. Kaikkien Ruskeasuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvien havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 pintavalutuskentän yläpuoli 6723051-3466868 H2 pintavalutuskentän alapuoli 6723258-3466801 Vesistötarkkailu V1 Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli 6723505-3466306 V2 Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli 6723305-3466218 V3 Djupbäcken, välijuoksu 6722371-3464211 V4 Djupbäcken, ennen Taasianjokea 6720706-3462056 V5 Taasianjoki, yläpuoli 6720711-3461895 V6 Taasianjoki, alapuoli 6720164-3462189 4.1 KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (Taulukko 1 ja Liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee laskuojassa, jossa on v- aukkoinen (90 ) mittapato. Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kahdessa viikossa koko kuntoonpanovaiheen ajan ja näytteistä määritettiin ohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 2). Lisäksi kevättulvien aikaan (huhti-toukokuu) haettiin ylimääräisiä näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Laskennassa on hyödynnetty havaintokertojen virtaamamittausten lisäksi myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi kokonaisfosfori mg/l mg/l 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

4.2 VESISTÖTARKKAILU Ruskeasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan kuudella tarkkailupisteellä (Taulukko 1 ja Liite 2). Vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Steinbekissä turvetuotantoalueen yläpuolella (V1) ja välittömästi tuotantoalueen alapuolella (V2), Djupbäckenissä uoman keskivaiheilla (V3) ja ennen sen laskemista Taasianjokeen (V4) sekä Taasianjoessa kuormituskohdan ylä- (V5) ja alapuolella (V6). Pisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Steinbekki-Djupbäcken uoman vedenlaatuun. Djupbäcken uomasta (pisteet V3 ja V4) otettavien vesinäytteiden avulla pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Taasianjoen välisellä alueella, jossa sijaitsee mm. paljon peltoja. Taasianjoen tarkkailupisteiden (V5 ja V6) tulosten perusteella pyritään arvioimaan Djupbäckenin mukanaan tuomaa kuormitusta sekä sen merkitystä Taasianjoen vedenlaatuun. Suhteellisen tiuhalla näytepisteverkostolla pyritään selvittämään vedenlaatua tuotantoalueelta purkautuvien vesien kulkureitillä, sekä saamaan selville vedenlaatuun vaikuttavat tekijät uoman eri osissa. Vuonna 2013 kuntoonpanovaiheen aikaiset vesistötarkkailun näytteet haettiin kaikilta tarkkailupisteiltä kolme kertaa (11.4, 6.6 ja 25.9). Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi happi yksikkö mg/l happikyllästys % ph väri sameus kiintoaine (GF/C) sähkönjohtokyky kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) rauta kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore mg Pt/l FTU mg/l ms/m mg/l Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 5

Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien (V1-V4) sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Steinbekkenin ja Djupbäckenin ainevirtaamia, joihin turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aikaista kuormitusta verrattiin. Taasianjoen havaintopisteiden läheisyydestä ei löydy virtaamamittaukseen soveltuvaa paikkaa, minkä vuoksi alueen virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Taasianjoen keskiosan alueelle näytepisteiden V5 ja V6 välille simuloidut arvot toimivat vain suuntaa antavina, mutta ovat tässä tapauksessa paras vaihtoehto ainevirtaamien arvioinnissa. Simuloitujen virtaamien avulla laskettiin ainevirtaamat Taasianjoelle. 4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 4.) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on myös laskettu kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräistä vuorokautisten jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Kuntoonpanovaiheen aikana kuormitustarkkailupisteen virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Näytteenottojen yhteydessä mitatut virtaamat kertovat näytteenottohetkellä virtaavan veden määrän, joka ei välttämättä kuitenkaan ole sama kuin vuorokauden keskivirtaama. Tuotantoalueelta on saatavilla myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja, joita käytettiin kuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmissa kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500, fosforille 20 ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Edellisinä vuosina kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu koko kalenterivuodelle eli tarkkailujaksolle (1.1. 31.12.2013). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu eri vuodenaikojen keskiarvoina. Keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2013 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi 28.11.2012. 9.4.2013, kevät 10.4. 14.5.2013, kesä 15.5. 10.10.2013 ja syksy 11.10.2013 alkaen. Vuoden päättyessä lämpötila ei ollut vakiintunut alle 0 asteen eikä talvi ollut vielä alkanut. Taulukko 4. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Turvetuotantoalueen kuormitus on tavallisesti voimakkaampaa kunnostus- kuin varsinaisessa tuotantovaiheessa. Ruskeasuolla on tarkoitus siirtyä tuotantovaiheeseen vuoden 2014 aikana. Haettujen näytteiden perusteella Ruskeasuon tuotantoalueelta tuleva vesi (H1) oli kiintoainepitoista ja varsin hapanta (Taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus olivat runsashumuksisten suovesien tasolla. Fosforipitoisuus osoitti veden olleen rehevää. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön lähtevä vesi oli niin ikään hapanta, rehevää ja humuspitoista. Ainepitoisuudet olivat kuitenkin pintavalutuskentän jälkeisellä pisteellä hieman alhaisempia kuin tuotantoalueelta tulevassa vedessä. Tuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräinen virtaama oli kuormitustarkkailunäytteiden yhteydessä mitattujen virtaamien perusteella 23 l/s. Vuorokauden keskivirtaamien Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 7

perusteella vuoden keskimääräiseksi virtaamaksi muodostui 11 l/s (vrk keskiarvoja käytetty kuormituslaskennassa). Taulukko 5. Ruskeasuon kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna 2013 sekä näytteenottohetkellä mitattujen virtaamien keskiarvo. Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Virt ka. 2013 mg/l mgo2/l l/s H1, pintavalutuskentän yläpuoli 10 5,6 62 2643 1237 82 H2, pintavalutuskentän alapuoli 4 5,5 65 2161 881 72 23 Sekä tuotantoalueelta tulevan että pintavalutuskentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat hyvin samalla tasolla kuin edellisenä vuonnakin. Fosforipitoisuudet olivat hieman laskeneet ja happamuus vähentynyt, mutta muutoin erot eivät olleet merkittäviä. Virtaama oli hieman noussut edellisvuodesta. Pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Ruskeasuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli vuonna 2013 positiivinen kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta (Taulukko 6). Myös toukosyyskyyn ajanjaksolla tarkasteltuna puhdistusteho jäi kemiallisen hapenkulutuksen osalta negatiiviseksi. Pintavalutuskentän puhdistusteho vaihteli hyvin paljon näytekertojen välillä. Ajoittain pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli selvästi laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueelta pintavalutuskentälle tullut vesi. Toisinaan pintavalutuskenttä taas pidätti suurimman osan ravinteista ja vesi oli selvästi puhdistunut pintavalutuksen aikana. Kiintoaineen ja fosforin osalta puhdistusteho oli selvästi laskenut edellisestä vuodesta. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli puolestaan parantunut ja typen sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

Taulukko 6. Ruskeasuon pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna 2013. Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P % % % % % 2.1.2013 95 11 47 10 56 14.1.2013 40 1 5 15 21 28.1.2013 50-4 0 8 18 11.2.2013 21-6 0 7 18 27.2.2013 39 12 5 18 13 11.3.2013 69 2 16 0 28 27.3.2013 58-4 9 11-7 11.4.2013 35 0 4 7-8 22.4.2013-71 0 0 10-43 2.5.2013-13 2-33 -7-28 8.5.2013 26-16 -6-64 -45 23.5.2013-34 -33-28 -254-90 6.6.2013 57-22 32 91-6 17.6.2013 96 20 60 97 56 3.7.2013 89-3 45 92 43 15.7.2013 76-26 37 95 17 30.7.2013 71-20 11 82 25 13.8.2013-206 -13 24 75-32 26.8.2013-40 -4 32 75 14 9.9.2013 54-14 35 77 39 25.9.2013 61 1 39 69 31 10.10.2013 22-25 19 62-26 23.10.2013 32 2 13 41-3 5.11.2013 79 6 16 15 27 18.11.2013 82 11 29 32 17 3.12.2013 15 0 11 5 32 18.12.2013 74 7 4 7 24 30.12.2013 0 2 10 17 26 ka. touko-syys 20-11 21 36 2 ka. 2013 29-5 14 25 6 Vuonna 2013 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi tarkkailujaksolla arvioitiin 1116 kg kiintoainetta, 774 kg typpeä ja 63 kg fosforia (Taulukko 7). Vuosikuormitus oli hieman laskenut kiintoaineen ja typen osalta, mutta noussut fosforin osalta vuodesta 2012. Tällöin Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 9

vastaavat luvut olivat 1425 kg, 907 kg ja 39 kg. Ruskeasuon tuotantoalueen päivittäinen kuormitus tarkkailujaksolla (Taulukko 8) vastasi 117 haja-asutusalueen asukkaan vuorokautista jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 69 asukkaan fosforikuormitusta. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 138 ja 39. Prosentuaalisesti tuotantoalueen kuormitus oli kiintoaineen osalta suurin kesällä ja typen sekä fosforin osalta syksyllä (Taulukko 9). Taulukko 7. Ruskeasuon tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokuormitus (kg/jakso) vuonna 2013. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa 1.1.2013-31.12.2013 1116 774 63 talvella 28.11.2012-9.4.2013 252 280 7 keväällä 10.4.2013-14.5.2013 267 139 5 kesällä 15.5.2013-10.10.2013 335 101 6 syksyllä 11.10.2013-31.12.2013 321 327 47 Taulukko 8. Ruskeasuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna 2013. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 3058 2120 172 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 1911 2121 57 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 7634 3964 151 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 2245 675 37 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 3910 3990 571 Taulukko 9. Ruskeasuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna 2013. vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 22 33 12 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 23 16 8 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 28 12 9 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 27 39 72 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

5.2 VESISTÖTARKKAILU Steinbebekki-Djupbäcken uomassa (V1-V4) vesi oli hyvin sameaa ja kiintoainepitoista (Taulukko 10). Vesi oli lievästi hapanta ja fosforipitoisuudeltaan erittäin rehevää. Veden väriarvo ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita ja kuvaavatkin veden runsasta humuspitoisuutta. Myös kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus olivat runsashumuksisten vesien tasolla. Vesi oli sameinta ja humuspitoisinta tuotantoalueen yläpuolisella pisteellä (V1). Muutoin vesi oli laadultaan hyvin samanlaista koko Steinbekki- Djupbäcken uomassa. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden ainepitoisuudet olivat selvästi jokivettä alhaisempia, mikä näkyikin lievästi tuotantoalueen alapuolisella pisteellä, jossa veden sameus, rehevyys ja rautapitoisuus olivat hieman muita pisteitä alhaisemmat. Taulukko 10. Keskimääräinen vedenlaatu Ruskeasuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteillä (V1- V6) vuonna 2013. V2-V4 pisteiden virtaamaa ei pystytty mittaamaan keväällä jäätilanteen vuoksi. Taasianjoen virtaama on simuloitu ympäristöhallinnon WSFS-vesistömallilla. Vesistötarkkailu Sameus Kiintoaine Sähk ph Väri COD Mn kok.n Fe spek. Kok.P Virt ka. 2013 FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l l/s V1, Steinbekki, tuotantoalueen yläpuoli 97 48 7,7 6,4 433 45 1600 7700 147 6 V2, Steinbekki, tuotantoalueen alapuoli 44 29 7,2 6,5 350 53 1733 4767 112 18 V3, Djupbäcken, välijuoksu 77 45 7,8 6,6 333 47 1867 6367 150 22 V4, Djupbäcken, ennen Taasianjokea 81 36 9,7 6,5 387 44 1800 6767 160 26 V5, Taasianjoki, yläpuoli 105 47 20,4 7,3 203 16 2300 5433 240 3136 V6, Taasianjoki, alapuoli 97 36 19,9 7,2 197 15 2067 5233 210 3136 Taasianjoen vesi oli laadultaan hyvin samaa tasoa molemmilla tarkkailupisteillä (Taulukko 10). Vesi oli erittäin sameaa ja kiintoainepitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat hyvin korkeita ja vesi oli selvästi humuspitoista. Taasianjoen vesi oli selvästi rehevämpää ja sähkönjohtavuus korkeampi kuin Stainbekki-Djupbäkken uomassa. Taasianjoessa veden humuspitoisuus sekä happamuus ovat selvästi Steinbekki-Djupbäcken uomaa vähäisempiä. Vedenlaatu vaihtelee usein vuosien välillä luontaisesti alueen sääoloista johtuen. Stenbekki-Djupbäcken uoman ainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti hieman kohonneet edellisvuodesta. Taasianjoessa pitoisuudet puolestaan olivat hieman edellisvuotta alhaisempia typpipitoisuutta lukuun ottamatta. Tuotantoalueen yläpuolella (V1) sekä Taasianjoessa virtaama oli selvästi edellisvuotta pienempi. Taasianjoen virtaamat ovat kuitenkin vain arvioita joessa virranneesta vesimäärästä, sillä ne perustuvat ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmällä (WSFS) simuloituihin arvoihin. Tarkkailupisteiden V2-V4 virtaamakeskiarvoa ei voida luotettavasti verrata edellisvuoteen, koska keväällä 2013 virtaamaa ei pystytty mittaamaan hankalan jäätilanteen vuoksi. Virtaamien ja ainepitoisuuksien perusteella arvioidut jokien kuljettamat ainevirtaamat olivat laskeneet selvästi edellisvuodesta (Taulukko 11). Laskeneet ainevirtaamat johtuvat pääosin edellisvuotta pienemmistä virtaamista, jotka vaikuttavat oleellisesti ainevirtaamien Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 11

suuruuteen. Djupbäckenin kuljettamien ainemäärien osuudet Taasianjoen ainemääristä jäivät alle 6 %:n, syyskuun kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta (Taulukko 12). Osuudet olivat huomattavasti pienemmät kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaavat osuudet olivat moninkertaisia. Taulukko 11. Steinbekki-Djupbäcken -uoman vesistötarkkailupisteiden (V1, V5 ja V6) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2013. Tarkkailupisteiden V2-V4 ainevirtaamia ei ole laskettu virtaamatietojen puutteellisuuden vuoksi. Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P ka. 2013 m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d V1 500 24 23 0,8 0,1 V5 270 952 12 735 4 245 623 65 V6 270 952 9 845 4 019 560 57 Taulukko 12. Djupbäckenin (V4) ainevirtaamien % -osuus Taasianjoen (V6) ainevirtaamista vuoden 2013 näytteenottokerroilla. virtaama kiintoaine COD Mn typpi fosfori rauta % % % % % % 11.4.2013 oja jäässä, virtaaman mittaus mahdotonta 6.6.2013 0,9 1,3 2,4 1,2 1,1 2,2 25.9.2013 5,9 3,6 17,7 3,1 2,9 4,1 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

VIITTEET Ilmatieteenlaitos 2013. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-11. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mattila J., Raunio J. ja Mäntynen H. 2011. Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. Oravainen, R. 1999. Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste. Pöyry Oyj, 2009. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista. Turveteollisuusliitto 2009. Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Turvetuotannon tarkkailuryhmä 18.5.2006. Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 13

RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Ruskeasuo Ympäristölupa Lupapäätös 09/0694/3, Dnro LSY-2007-Y-302 (15.9.2008) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Taasianjoen vesistöalueen keskiosan alueella (15.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Steinbekekki-Djupbäcken-Taasianjoki-Suomenlahden Kullanalahti Loviisa Taasianjoki on erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä joen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Taasianjoen vesi on sameaa ja kiintoainepitoista. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee happamasta hiemasn neutraalin yläpuolelle. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Ravinneja rautapitoisuus ovaqt varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 68,6 ha (neljä lohkoa yht. 63,6 ha ja viisi auma-aluetta yht. 5ha) 0 ha / 68,6 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (2,7ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot (kuntoonpanovaihe): Kuormitustarkkailu Vuonna 2013 kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailunäytteitä otettiin kerran kahdessa viikossa. Kuormitustarkkailun havaintopisteet H1/ Pumppuallas (tuleva)/ 6723051-3466868 (tunnus / sijainti / koordinaatit) H2/ Mittapato (lähtevä)/ 6723258-3466801 Virtaamamittaus Näytteenottojen yhteydessä. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun havaintopisteet V1, Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli 6723505-3466306 (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2, Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli, 6723305-3466218 V=virtahavaintopaikka V3, Djupbäcken, välijuoksu, 6722371-3464211 V4, Djupbäcken, ennen sen laskemista Taasianjokeen, 6720706-3462056 V5, Taasianjoki, yläpuoli, 6720711-3461895 V6, Taasianjoki, alapuoli, 6720164-3462189 Sähkökoekalastus ja koeravustus tarkemmat tiedot tarkkailuohjelmasta, raportoidaan erikseen LIITE 1

LIITE 2

VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 44,6 30,9 2,5 30,5 23,9 2,2 14,1 7,0 0,3 16,3 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 27,9 30,9 0,8 13,0 23,5 0,5 14,8 7,4 0,3 17,2 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 111,3 57,8 2,2 81,4 42,8 1,6 29,9 15,0 0,6 34,6 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 32,7 9,8 0,5 26,9 6,9 0,4 5,9 2,9 0,1 6,8 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 57,0 58,2 8,3 34,8 47,1 7,9 22,2 11,1 0,4 25,7 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 3058 2120 172 2092 1637 153 966 483 19 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 1911 2121 57 893 1612 36 1018 509 20 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 7634 3964 151 5581 2937 110 2053 1026 41 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 2245 675 37 1842 474 29 403 202 8 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 3910 3990 571 2388 3229 540 1522 761 30 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 16,3 11,3 0,92 11,1 8,7 0,81 5,1 2,6 0,10 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 3,7 4,1 0,11 1,7 3,1 0,07 2,0 1,0 0,04 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 3,9 2,0 0,08 2,8 1,5 0,06 1,0 0,5 0,02 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 4,9 1,5 0,08 4,0 1,0 0,06 0,9 0,4 0,02 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 4,7 4,8 0,68 2,9 3,9 0,65 1,8 0,9 0,04 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa 1.1.2013-31.12.2013 1116 774 63 764 597 56 353 176 7,1 talvella 28.11.2012-9.4.2013 252 280 7 118 213 5 134 67 2,7 keväällä 10.4.2013-14.5.2013 267 139 5 195 103 4 72 36 1,4 kesällä 15.5.2013-10.10.2013 335 101 6 274 71 4 60 30 1,2 syksyllä 11.10.2013-31.12.2013 321 327 47 196 265 44 125 62 2,5 LIITE 3

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 2.1.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 29 5,1 57 3000 880 100 2.1.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 42 l/s; 0,1 1,5 5,1 51 1600 790 44 14.1.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -7 C-ast; 0,1 2,0 5,4 63,21 2200 1300 72 14.1.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -7 C-ast; Virt 16,27 l/s; 0,1 1,2 5,4 62,4 2100 1100 57 28.1.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; 0,1 2,0 5,6 52 2100 1300 67 28.1.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Virt 5,5 l/s; 0,1 1,0 5,6 54 2100 1200 55 11.2.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:45; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 6,6 5,6 54 2400 1400 77 11.2.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 17,75 l/s; 0,1 5,2 5,7 57 2400 1300 63 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 27.2.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 3,8 5,3 51 2200 1700 54 2/10 LIITE 4 27.2.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 20,7 l/s; 0,1 2,3 5,5 45 2100 1400 47 11.3.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; 0,1 7,0 5,4 56 3100 1600 74 11.3.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 27,2 l/s; 0,1 2,2 5,5 55 2600 1600 53 27.3.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 1,2 5,8 45 2200 1800 56 27.3.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 9,3 l/s; 0,1 <1 5,8 47 2000 1600 60 11.4.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 2,6 5,7 44 2400 1500 51 11.4.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 9,3 l/s; 0,1 1,7 5,9 44 2300 1400 55 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 11.4.2013 TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 11,55 l/s; 0,1 200 0,0 9,2 63 82 46 8,0 6,3 28 1500 540 160 110 30 6600 11.4.2013 TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 200 0,1 10,2 70 55 41 7,9 6,3 37 2000 200 770 110 29 5100 11.4.2013 TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 200 0,1 10,8 74 75 37 7,6 6,4 32 2000 390 630 120 33 5800 11.4.2013 TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 210 0,1 9,4 64 85 39 9,4 6,4 30 1800 440 470 140 45 6500 11.4.2013 TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 90 0,1 9,3 64 54 28 23,4 6,9 10 1900 670 550 170 75 3600 11.4.2013 TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; 0,1 90 0,1 9,2 63 54 28 22,5 6,9 9,5 1600 610 460 160 84 3500 22.4.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:55; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 2,4 4,9 28 1700 730 54 22.4.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:35; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 101 l/s; 0,1 4,1 5,4 28 1700 660 77 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 2.5.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:05; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 8 C-ast; 0,1 4,6 5,3 52 1800 580 65 4/10 LIITE 4 2.5.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 93 l/s; 0,1 5,2 5,3 51 2400 620 83 8.5.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 0,1 5,7 5,6 51 1700 390 76 8.5.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 1,2 l/s; 0,1 4,2 5,5 59 1800 640 110 23.5.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 0,1 6,8 5,4 61 1800 240 100 23.5.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; Virt 0,55 l/s; 0,1 9,1 5,9 81 2300 850 190 6.6.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; 0,1 9,3 5,8 67 2800 870 160 6.6.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 4,6 l/s; 0,1 4,0 5,3 82 1900 77 170 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 5/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 6.6.2013 TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 1,5 l/s; 0,1 14,1 4,7 46 68 55 7,8 6,4 600 62 1700 60 45 140 43 7800 6.6.2013 TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 2,2 l/s; 0,1 15,2 6,7 67 35 22 8,0 6,8 400 63 1700 76 83 140 56 5600 6.6.2013 TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 10:40; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 3,6 l/s; 0,1 25 6,7 81 77 51 8,8 6,8 400 56 1900 210 12 180 52 7600 6.6.2013 TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 13:00; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 10,1 l/s; 0,1 18,0 5,0 53 58 35 11,0 6,6 400 50 1900 310 24 180 85 7300 6.6.2013 TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 25 C-ast; 0,1 21,5 10,6 120 40 30 18,3 7,9 120 18 1700 78 <5 180 39 2700 6.6.2013 TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 25 C-ast; 0,1 21,4 9,2 104 48 24 17,8 7,6 150 18 1400 210 <5 140 41 2900 17.6.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 73 5,8 87 3000 830 180 17.6.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 11,38 l/s; 0,1 2,9 5,0 70 1200 26 79 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 3.7.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 35 5,7 77 2900 1300 210 6/10 LIITE 4 3.7.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 12,96 l/s; 0,1 4,0 5,2 79 1600 110 120 15.7.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 20 C-ast; 0,1 16 6,1 68 3000 380 120 15.7.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 3,136 l/s; 0,1 3,8 5,4 86 1900 19 100 30.7.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; 0,1 17 6,2 66 1900 330 130 30.7.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 3,7 l/s; 0,1 4,9 5,6 79 1700 58 98 13.8.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 3,2 6,1 64 2100 760 57 13.8.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 28,3 l/s; 0,1 9,8 5,6 72 1600 190 75 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 7/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 26.8.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:50; Näytt.ottaja vm al; Ilm.lt. 22 C-ast; 0,1 2,0 5,9 75 2500 1400 51 26.8.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja vm al; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 9,2 l/s; 0,1 2,8 5,3 78 1700 350 44 9.9.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; 0,1 8,2 6,0 63 2000 650 70 9.9.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 5,05 l/s; 0,1 3,8 5,4 72 1300 150 43 25.9.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 7,4 5,9 67 2800 1400 54 25.9.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 13,85 l/s; 0,1 2,9 5,5 66 1700 440 37 25.9.2013 TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 4,32 l/s; 0,1 5,1 7,5 59 140 43 7,2 6,5 500 45 1600 140 <5 190 45 8700 25.9.2013 TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 33,28 l/s; 0,1 6,0 8,9 71 43 24 5,6 6,4 450 58 1500 110 320 86 20 3600 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 25.9.2013 TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 40,22 l/s; 0,1 6,3 9,1 74 78 48 7,0 6,5 400 54 1700 300 81 150 38 5700 8/10 LIITE 4 25.9.2013 TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 42,7 l/s; 0,1 7,4 7,0 58 100 35 8,6 6,5 550 51 1700 370 <5 160 49 6500 25.9.2013 TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 10,0 8,0 71 220 83 19,5 7,2 400 19 3300 2200 25 370 130 10000 25.9.2013 TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 10,0 7,8 69 190 57 19,5 7,2 350 17 3200 2100 33 330 120 9300 10.10.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; 0,1 4,6 6,2 63 2600 1400 57 10.10.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 0,97 l/s; 0,1 3,6 5,8 79 2100 530 72 23.10.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 5,3 5,8 56 3200 1600 37 23.10.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 27,7 l/s; 0,1 3,6 5,9 55 2800 950 38 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 9/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 5.11.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; 0,1 2,4 5,0 84 3800 2000 56 5.11.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 35,3 l/s; 0,1 <1 5,2 79 3200 1700 41 18.11.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 2,8 4,8 95 5200 2800 53 18.11.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 2,67 l/s; 0,1 <1 5,0 85 3700 1900 44 3.12.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 13 5,7 81 4400 2200 110 3.12.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 45 l/s; 0,1 11 5,4 81 3900 2100 75 18.12.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 7,0 5,6 56 2300 1500 55 18.12.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 46 l/s; 0,1 1,8 5,7 52 2200 1400 42 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 30.12.2013 TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 0,1 <1 5,5 66 2900 1800 47 10/10 LIITE 4 30.12.2013 TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 37,9 l/s; 0,1 <1 5,5 65 2600 1500 35 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT 3 4.1 Kuormitustarkkailu 3 4.2 Vesistötarkkailu 4 4.3 Pohjavesitarkkailu 5 4.4 Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 7 5.1 Kuormitustarkkailu 7 5.2 Vesistötarkkailu 10 5.3 Pohjavesitarkkailu 12 VIITTEET 14 LIITTEET Liite 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 3. Dragmossenin tuotantoalueen kuormitus vuonna 2013 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö

15.1.2014 1 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Dragmossenin turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 17.4.2009 (31/2009/4; Dnro LSY-2008-Y-8; lupamääräys 13). Päätöksessä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistö- ja pohjavesivaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Dragmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä pohjavesien tarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 3), Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUS-2009-Y-376-119) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Dragmossenin turvetuotantoalueen kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailut vuoden 2013 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Dragmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 kilometriä Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen (Liite 1). Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2008-Y-8) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Pääosa Dragmossenin suoalueesta rajoittuu kivikkoisiin ja lohkareisiin metsäalueisiin. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat suon luoteispuolella ja lähimmät Petjärven talot puolestaan noin 600 m:n etäisyydellä Dragmossenin suunnitellun hankealueen eteläosasta. Tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee Nykullan asumaton kiinteistö noin 360 m:n etäisyydellä tuotantoalueen rajasta. Vapo Oy omistaa hanketta varten tarvittavan alueen, jonka tuotantopinta-ala on 122,5 hehtaaria. Tuotantoalue jakautuu neljään lohkoon, joiden pinta-alat ovat 6,9 ha, 14,7 ha, 72,8 ha ja 28,1 ha. Tuotantopinta-ala pienenee vaiheittain ja kokonaisuudessaan turvetuotannon on arvioitu päättyvän noin 35 vuoden kuluttua alueen kuntoonpanon aloittamisesta. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunua. Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen suuhaarojen 454,74 km 2 :n laajuisella valuma-alueella (14.111), josta Dragmossenin suoalueen pinta-alaosuus on 0,27 %. Dragmossenin vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja niistä edelleen pumppualtaaseen, josta ne pumpataan ympärivuotisesti Dragmossenin pohjoisosassa sijaitsevalle 5,9 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet kulkevat uomaa pitkin pienehköön Kukkupekkiin, joka laskee noin 7 kilometrin päässä suosta Suvijärven Rismossvikeniin (Liite 2). Kukkupekin valuma-alue laskussa Suvijärveen on 34 km 2, josta Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 1

tuotantoalueen osuus on noin 3,6 %. Suvijärvi on Kymijoen pääuoman alajuoksulla olevan järvimäisen Tammijärvi-Vuohijärvi osuuden sivulahti. Dragmossenin vedet kulkeutuvat Suvijärven rehevään pohjoislahteen, joka kuuluu Teutjärven-Suvijärven Natura 2000 alueeseen (FI0100082, SPA alue). Suvijärven muu osa kuuluu Kymijoen Natura 2000 alueeseen (FI0401001, SCI ja SPA alue). Kukkupekistä ja Suvijärvestä on otettu vesinäytteet vuoden 2004 heinäkuussa. Tulosten perusteella Kukkupekin vesi oli sameaa ja vedenkiintoaine- sekä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Veden korkea sähkönjohtavuus puolestaan kuvaa pelloilta tulevaa kuormitusta. Kukkupekin veden humusleimaisuus oli kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Matalan Suvijärven vesi puolestaan oli yleisesti tarkasteltuna sameaa ja hyvin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan järven vesi oli näytteenottoaikoina uimavedeksi soveltuvaa. Turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailu, sillä Petjärven I-luokan pohjavesialueen pohjoisraja on noin 150 m Dragmossenin alueen eteläosasta ja noin 200 m pohjavesiesiintymän varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta. Petjärven pohjavesiesiintymä on noin 1,8 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä. 20 15 120 100 lämpötila ( C) 10 5 0-5 sademäärä (mm) 80 60 40 20-10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

4 AINEISTO JA MENETELMÄT Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2013 (Taulukko 1 ja Liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Taulukko 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät havaintopisteet sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 Pumppuallas (tuleva) 6716574-3467772 H2 Mittapato (lähtevä) 6716432-3468101 Vesistötarkkailu V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli 6717485-3468646 V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli 6716971-3470000 V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä 6718231-3471911 V4 Suvijärvi 6717300-3473230 Pohjavesitarkkailu HP1 Havaintoputki 1 6714387-3469317 HP4 Havaintoputki 4 6714203-3469337 HP5 Havaintoputki 5 6714117-3469450 HP6 Havaintoputki 6 6713816-3469461 4.1 KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (Taulukko 1 ja Liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee mittakaivossa, jossa on v-pato (90 ). Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kuukaudessa ja näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset (Taulukko 2). Lisäksi kevättulvien aikaan toukokuun alussa näytteitä haettiin muutaman viikon ajan tehostetusti kerran viikossa. Joulukuussa pintavalutuskentän valli sortui ja tuotantoalueelta otettiin kahdet lisänäytteet ohitukseen menneestä vedestä. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) mg/l kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi kokonaisfosfori Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 3

4.2 VESISTÖTARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan neljällä tarkkailupisteellä (Taulukko 1 ja Liite 2). Vedenlaadun virtahavaintopisteet sijaitsevat Kukkupekissä turvetuotantoalueen ylä- (V1) ja alapuolella (V2) sekä ennen uoman laskemista Suvijärveen (V3). Lisäksi vesistötarkkailuun kuuluu Suvijärvessä sijaitseva järvipiste (V4). Havaintopisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Kukkupekin vedenlaatuun. Pisteeltä V3 otettavien vesinäytteiden avulla puolestaan pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Suvijärven välisellä alueella. Suvijärven havaintopisteellä (V4) tarkkaillaan järven vedenlaatua sekä turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvia vedenlaatumuutoksia. Vuonna 2013 vesistötarkkailun näytteet haettiin Kukkupekin virtahavaintopisteiltä (V1-V3) 3 kertaa (22.4, 13.8 ja 9.9) ja Suvijärven havaintopisteeltä (V4) 2 kertaa (22.4 ja 13.8). Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit. Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Kukkupekin ainevirtaamat. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö happi mg/l happikyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l rauta kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore klorofylli a* * ainoastaan Suvijärven kesänäytteistä 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

4.3 POHJAVESITARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailuvelvoite, jonka avulla on tarkoitus seurata turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia läheisen pohjavesialueen vedenlaatuun. Aiempina vuosina käytössä olleisiin pohjavesiputkiin HP1-3 todettiin pääsevän pintavettä ja ne määrättiin uusittaviksi (UUDELY/970/07.00/2012). Uudet putket (HP4-6) asennettiin maaliskuussa. Vanhasta HP1 putkesta jatketaan kuitenkin vedenkorkeuden mittaamista myös jatkossa. Pohjavesitarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa). Kaikilla tarkkailukerroilla havaintoputkista (Taulukko 1) mitataan pohjaveden pinnankorkeus ja lisäksi huhti- ja lokakuun tarkkailukerroilla otetaan pohjavesinäytteet havaintoputkilta HP4-6 (Taulukko 4). Taulukko 4. Pohjavesitarkkailun näytteistä tehdyt analyysit. Analyysi yksikkö alkaliteetti mmol/l happi mg/l hapenkyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kokonaistyppi nitraattityppi (NO3) nitriittityppi (NO2) ammoniumtyppi kokonaisfosfori sulfaatti mg/l kloridi mg/l rauta* elohopea* sinkki* alumiini* arseeni* kadmium* kromi* kupari* lyijy* nikkeli* * suodatetusta näytteestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 5

4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 4) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) sekä kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on laskettu myös alueen kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu hajaasutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500, fosforille 20 ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Edellisinä vuosina kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle (13.6 17.8.2013). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina (Taulukko 5). Keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2013 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi 28.11.2012. 9.4.2013, kevät 10.4. 14.5.2013, kesä 15.5. 10.10.2013 ja syksy 11.10.2013 alkaen. Vuoden päättyessä lämpötila ei ollut vakiintunut alle 0 asteen eikä talvi ollut vielä alkanut. Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Dragmossenin tuotantoalueelta purkautuva vesi oli yleisellä tasolla tarkasteltuna hyvin ravinne ja humuspitoista (Taulukko 6 ja Liite 4). Tuotantoalueelta purkautuva vesi oli melko hapanta ja kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus osoittivat veden olevan hyvin humuspitoista. Vesi oli myös kiintoainepitoista ja fosforipitoisuudeltaan hyvin rehevää. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli myös selvästi hyvin humuspitoista sekä rehevää. Vesi oli myös erittäin hapanta sekä lievästi kiintoainepitoista. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat keskimäärin pysyneet hyvin samalla tasolla. Fosfori- ja typpipitoisuus olivat hieman nousseet. Alueelta lähtevän veden virtaama oli edellisvuotta suurempi. Taulukko 6. Dragmossenin kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna 2013. Pitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin edellisenä vuonna, mutta virtaama hieman suurempi. Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n Kok.P Virt ka. 2013 mg/l mgo2/l l/s H1, pvk yläpuoli 19 6 79 2308 148 H2, pvk alapuoli 5 5 71 1887 123 53 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 7

Alueelta lähtevän kuormituksen määrään vaikuttaa erittäin paljon alueella liikkuvien vesien määrä. Tuotantoalueella ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta ja näin ollen virtaamat on mitattu ainoastaan näytteenottojen yhteydessä. Mahdollisimman tarkan kuormituksen selvittämiseksi kuitenkin juuri virtaamatietojen tulisi olla mahdollisimman tarkkoja, sillä kuormituksen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea alueelta purkautuvat vesimäärät. Pintavalutuksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Pintavalutuskentän puhdistusteho jäi vuositasolla tarkasteltuna negatiiviseksi sekä kemiallisen hapenkulutuksen että typen osalta (Taulukko 7). Paras puhdistusteho saavutettiin kiintoaineen osalta. Tuotantoaikana (kesä-elo) puhdistustehot olivat puolestaan päin vastaisia ja kiintoaineen sekä fosforin osalta puhdistusteho jäi negatiiviseksi. Pintavalutuskentän puhdistusteho oli vuositasolla tarkasteltuna selvästi heikentynyt vuodesta 2012 kaikkien parametrien osalta. Taulukko 7. Dragmossenin pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna 2013. Pintavalutuskentän puhdistusteho oli positiivinen kiintoaineen ja fosforin osalta vuositasolla tarkasteltuna. Kiintoaine COD Mn kok.n Kok.P % % % % 2.1.2013 41-7 35 8 11.2.2013 94 9 20 14 4.3.2013 76-7 3-26 22.4.2013-108 -120-5 -61 23.5.2013 90 15 38 33 17.6.2013-46 6 6-9 3.7.2013-144 -2 36-65 13.8.2013 67 10 10 32 9.9.2013 76 16 20 42 10.10.2013 96 16-305 78 5.11.2013 61 4 21 50 3.12.2013 87 5 31 59 ka. kesä-elo -41 5 17-14 ka. 2013 33-5 -7 13 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

Vuonna 2013 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 7288 kg kiintoainetta, 2458 kg typpeä ja 150 kg fosforia, kun vastaavat arvot olivat edellisvuonna 4002 kg kiintoainetta, 2184 kg typpeä ja 112 kg fosforia (Taulukko 7 ja Liite 3). Kiintoaineen osalta kuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Typen ja fosforin osalta kuormitus oli noussut vain hieman. Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu suurelta osin alueelta purkautuvista vesimääristä. Kasvanutta kuormitusta selittää osittain tuotantoalueelta lähtevän veden virtaamat, jotka olivat nousseet edellisvuodesta. Taulukko 8. Dragmossenin tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna 2013. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa 1.1.2013-31.12.2013 7288 2458 150 talvella 28.11.2012-9.4.2013 853 467 37 keväällä 10.4.2013-14.5.2013 412 58 5 kesällä 15.5.2013-10.10.2013 784 344 17 syksyllä 11.10.2013-31.12.2013 5373 1674 96 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 526 201 10 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 6184 2098 129 Vuotuiset pinta-alaan suhteutetut ominaiskuormitusluvut olivat niin ikään hieman edellisvuotta suurempia (Liite 3). Dragmossenin turvetuotantoalueen päivittäinen ravinnekuormitus tuotantoaikana (Taulukko 9) vastasi 154 haja-asutusalueen asukkaan keskimääräistä puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa fosforikuormitusta ja 353 asukkaan typpikuormitusta. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 69 ja 112. Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti selvästi suurin syksyllä, jolloin myös alueen valunta oli suurin (Taulukko 10 ja Liite 3). Taulukko 9. Dragmossenin tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna 2013. kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 19967 6735 410 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 6464 3537 277 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 11786 1656 150 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 5262 2306 112 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 65521 20411 1166 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 7737 2961 150 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 20820 7063 435 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 9

Taulukko 10. Dragmossenin tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna 2013. vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 12 18 24 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 6 2 3 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 11 13 11 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 72 66 62 5.2 VESISTÖTARKKAILU Kukkupekin vesi on sameaa, kiintoainepitoista ja lievästi hapanta (Taulukko 11). Kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus sekä erittäin ruskea väri ja korkea rautapitoisuus kertovat veden olevan hyvin humuspitoista. Vedenlaatu ei merkittävästi eroa näytepisteiden välillä. Sameus ja kiintoaine- sekä rautapitoisuus olivat korkeimmat tuotantoalueen yläpuolisella pisteellä V1. Humuspitoisuus puolestaan oli suurin tuotantoalueen alapuolisella pisteellä V2, jossa tuotantoalueelta tulevan humuspitoisen veden voidaan olettaa vaikuttavan jokiveden laatuun. Kukkupekin alimmalla pisteellä ennen Suvijärveä vesi oli yläpuolisia tarkkailupisteitä ravinnepitoisempaa. Ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa tuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi uomaa ympäröivä peltoviljely. Taulukko 11. Keskimääräinen vedenlaatu Dragmossenin tuotantoalueen vesistötarkkailun virtahavaintopisteillä (V1-V3) vuonna 2013. Vesistötarkkailu Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek ka. 2013 % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l V1, Kukkupekki yp 67 64 19 13 6,4 210 19 1 503 109 4 533 V2, Kukkupekki ap 68 53 18 12 6,4 277 32 1 740 108 4 000 V3, Kukkupekki alin 70 29 16 13 6,5 220 28 2 000 133 3 033 Kukkupekin veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat vuonna 2013 hieman edellisvuotta alhaisempia. Muutoin vesi oli pääsääntöisesti varsin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kukkupekistä on haettu ennakkotarkkailunäytteitä vuonna 2009 ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloitusta. Näihin tuloksiin verrattuna Kukkupekin vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten neljän vuoden aikana. Ennakkotarkkailutuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä ne kuvaavat Kukkupekin hetkellistä vedenlaatu näytteenottohetkellä joulukuussa 2009. Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Jokiuoman suurentuessa virtaama kasvaa, mikä näkyikin selvästi tarkkailupisteiden virtaamissa (Taulukko 12). Niin ikään ainevirtaamat kasvoivat virtaaman kasvaessa ja 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

olivat suurimmat Kukkupekin alimmalla V3 pisteellä. Kukkupekin ainevirtaamat olivat vuonna 2013 kahdella ylimmällä pisteellä selvästi viimeisten kolme vuoden keskimääräistä tasoa alhaisempia. Alimmalla tarkkailupisteellä ainevirtaamat puolestaan olivat selvästi viimevuosia suuremmat. Edellisvuoteen verrattuna ainevirtaamat olivat kaikilla pisteillä selvästi nousseet. Korkeat ainevirtaamat ovat seurausta vuoden 2013 lähes kaksinkertaisesta virtaamasta verrattuna edellisten vuosien tasoon. Vuoden 2013 keskivirtaama nousi suureksi pääasiassa kevään virtaamahuipun seurauksena. Taulukko 12. Kukkupekin vesistötarkkailupisteiden (V1-V3) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2013 sekä ajanjaksolla 2010 2013. Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d ka. 2013 V1 25 194 467 480 38 2,8 V2 54 942 967 1 740 96 5,9 V3 136 483 2 125 3 822 273 18,2 ka. 2010-2012 V1 41 955 1 001 1 447 90 4,5 V2 65 565 1 462 2 393 144 8,6 V3 72 952 1 496 2 205 160 6,3 Vuonna 2013 tuotantoalueen kuormituksen osuus alapuolisen Kukkupekin ainevirtaamista oli 0,8 % kiintoaineen, 3,1 % typen, 2,5 % fosforin ja 8,3 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Kukkupekin voimakkaista virtaamaista johtuen tuotantoalueen kuormituksen osuus jäi varsin pieneksi ja oli selvästi edellisvuotta alhaisempi. Kukkupekistä vedet laskevat Suvijärveen, jossa sijaitsee vesistötarkkailun järvihavaintopiste (V4). Suvijärven vesi oli haettujen tarkkailunäytteiden perusteella yleisesti tarkasteltuna Kiintoainepitoista ja hyvin sameaa (Taulukko 13). Väriarvon, kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja rautapitoisuuden perusteella humusleimaisuus oli ilmeinen. Levämäärää kuvaava ja rehevyyttä indikoiva klorofyllipitoisuus oli loppukesällä erittäin korkea. Myös fosforipitoisuus osoitti järviveden olleen erittäin rehevää. Taulukko 13. Suvijärven vesistötarkkailupisteen (V4) vedenlaatu vuonna 2013 sekä keskimäärinen taso ajanjaksolla 2010 2012. Suvijärvi Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. V4 % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 22.4.2013 72 110 50 7 6,4 150 15 2300 230 5600 13.8.2013 100 38 40 13 7,6 75 16 2200 120 2900 130 ka. 2010-2012 84 39 18 9 7 100 10 1370 76 1890 23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 11

Vuonna 2013 Suvijärven vesi oli laadultaan selvästi sekä edellisvuotta että vuosien 2010 2012 keskimääräistä tasoa heikompaa. Etenkin ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2013 hyvin korkeita. Huhtikuussa Suvijärveen laskevan Kukkupekin virtaama oli erittäin voimakas, minkä seurauksena vesi olikin Suvijärvessä erittäin sameaa ja ravinnepitoisuudet korkeita. Suvijärvestä vuonna 2009 haetut ennakkotarkkailunäytteet osoittavat järviveden olleen jo tuolloin eritäin rehevää, sameaa sekä ravinne-, kiintoaine ja humuspitoista. Vedenlaadussa ei näiden tulosten perusteella näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Vuoden 2009 tulokset kuvaavat Suvijärven vedenlaatua kuitenkin vain joulukuun näytteenottohetkellä eikä näiden tulosten perusteella voida siksi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 5.3 POHJAVESITARKKAILU Vanhoihin havaintoputkiin (HP1-HP3) todettiin pääsevän pintavettä, minkä vuoksi putket kehotettiin vaihtamaan. Uudet havaintoputket (HP4-6) asennettiin maaliskuussa 2013. Vanhat havaintoputket poistettiin käytöstä lukuun ottamatta putkea HP1, josta on jatkossa tarkoitus mitata ainoastaan vedenpinnankorkeus. Havaintoputki HP1 oli kuitenkin hajonnut syksyllä eikä pinnankorkeuden mittaus siksi onnistunut enää lokakuussa. Pohjaveden pinnankorkeus pysyi pääosin varsin tasaisena koko vuoden (Kuva 2). Pinnankorkeus oli kaikilla putkilla alhaisin huhtikuun lopulla ja lähti nousemaan tästä vuoden loppua kohti siirryttäessä. Pohjaveden korkeudenvaihtelu noudattelikin normaalia vuodenaikaisvaihtelua (Soveri ym. 2001). 6 HP1 HP4 HP5 HP6 5 pinnankorkeus (m) 4 3 2 1 0 2.1.2013 8.3.2013 28.3.2013 22.4.2013 3.7.2013 10.10.2013 Kuva 2. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu (havaintoputken reuna vedenpinta) tarkkailupisteillä (HP1 ja HP4-HP6) vuonna 2013. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

Pohjavesiputkista HP4-6 haetuista näytteistä tehtyjen analyysien pitoisuudet (Liite 4) jäivät pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormien alapuolelle (Juvonen & Gustafson 2012). Jos pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnissa käytettävät ympäristölaatunormit ylittyvät, pohjaveden katsotaan olevan pilaantunutta ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelun kannalta tarkasteltuna. Dragmossenin tuotantoalueen tarkkailuun liittyvien pohjavesinäytteiden laatu oli pääsääntöisesti myös Suomen keskimääräisen pohjaveden laadun tasolla (Soveri ym. 2001). Alumiinipitoisuudet sekä fosforipitoisuudet olivat kuitenkin korkeahkoja sekä keväällä että syksyllä. Koska havaintoputket ovat uusia ja vedenlaatutuloksia on vain kahdelta näytteenottokerralta, turvetuotannon vaikutuksista vedenlaatuun ei vielä voida juurikaan tehdä päätelmiä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 13

VIITTEET Ilmatieteenlaitos 2013. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-11. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Juvonen, J. ja Gustafson, J. 2012. Ohje pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. Oravainen R. 1999. Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste. Pöyry Oyj 2009. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K. 2001. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus. Turveteollisuusliitto 2009. Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Turvetuotannon tarkkailuryhmä 18.5.2006. Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Dragmossen Ympäristölupa Lupapäätös 31/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-8 (17.4.2009) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Kymijoen suuhaarojen valuma-alue (14.111) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Laskuoja Kukkupekki Suvijärvi Loviisa Kukkupekin vesi on sameaa ja vedessä on paljon kiintoainetta ja ravinteita. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo pelloilta tulevasta kuormituksesta. Kukkupekin veden humusleimaisuus on kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Vähäisten vedenlaatutulosten mukaan Suvijärven vesi on sameaa ja rehevää / erittäin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan Suvijärven vesi on näytteenottoaikoina ollut uimavedeksi soveltuvaa. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 122,5 ha Tuotantokelpoinen pinta-ala 2012 122,5 ha (jaettuna neljään lohkoon: 6,9 ha; 14,7 ha; 72,8 ha ja 28,1 ha) Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 0 ha / 122,5 ha 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/2012 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (5,9 ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun havaintopisteet Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun havaintopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Pohjavesitarkkailu Kuormitustarkkailunäytteitä kuntoonpanovaiheessa kerran kahdessa viikossa, mulloin kerran kuussa. H1/ Pumppuallas (tuleva) H2/ Mittapato (lähtevä) Näytteenottojen yhteydessä. Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa V1/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen yläpuoli V2/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen alapuoli V3/ Kukkupekki (V), ennen Suvijärveä V4/ Suvijärvi (J) Vesinäytteet 2 kertaa vuodessa (HP 4-6) ja pinnankorkeuden mittaus 4 kertaa vuodessa (HP 1, 4-6) Pohjavesitarkkailun havaintopisteet HP1/ Havaintoputki 1 HP4/ Havaintoputki 4 HP5/ Havaintoputki 5 HP6/ Havaintoputki 6 LIITE 1

LIITE 2

VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 163,0 55,0 3,3 133,7 40,3 2,8 29,3 14,7 0,59 33,9 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 52,8 28,9 2,3 39,6 22,3 2,0 13,2 6,6 0,26 15,3 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 96,2 13,5 1,2 84,6 7,7 1,0 11,6 5,8 0,23 13,4 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 43,0 18,8 0,9 32,5 13,6 0,7 10,4 5,2 0,21 12,0 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 534,9 166,6 9,5 445,5 122,0 7,7 89,3 44,7 1,79 103,4 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 63,2 24,2 1,2 50,7 18,0 1,0 12,4 6,2 0,25 14,4 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 170,0 57,7 3,5 139,3 42,3 2,9 30,7 15,3 0,61 35,5 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 19967 6735 410 16376 4939 338 3591 1795 72 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 6464 3537 277 4849 2729 244 1615 807 32 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 11786 1656 150 10363 944 121 1423 711 28 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 5262 2306 112 3987 1669 87 1275 637 25 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 65521 20411 1166 54580 14940 947 10942 5471 219 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 7737 2961 150 6215 2200 119 1521 761 30 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 20820 7063 435 17060 5183 359 3760 1880 75 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo 1.1.2013-31.12.2013 59,5 20,1 1,22 48,8 14,7 1,01 10,7 5,35 0,21 talvikeskiarvo 28.11.2012-9.4.2013 7,0 3,8 0,30 5,2 2,9 0,26 1,7 0,87 0,03 kevätkeskiarvo 10.4.2013-14.5.2013 3,4 0,5 0,04 3,0 0,3 0,03 0,4 0,20 0,01 kesäkeskiarvo 15.5.2013-10.10.2013 6,4 2,8 0,14 4,8 2,0 0,11 1,6 0,78 0,03 syyskeskiarvo 11.10.2013-31.12.2013 43,9 13,7 0,78 36,5 10,0 0,63 7,3 3,66 0,15 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 4,3 1,6 0,08 3,5 1,2 0,07 0,8 0,42 0,02 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 50,5 17,1 1,05 41,4 12,6 0,87 9,1 4,56 0,18 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa 1.1.2013-31.12.2013 7288 2458 150 5977 1803 123 1311 655 26,2 talvella 28.11.2012-9.4.2013 853 467 37 640 360 32 213 107 4,3 keväällä 10.4.2013-14.5.2013 412 58 5 363 33 4 50 25 1,0 kesällä 15.5.2013-10.10.2013 784 344 17 594 249 13 190 95 3,8 syksyllä 11.10.2013-31.12.2013 5373 1674 96 4476 1225 78 897 449 17,9 tuotantokaudella 13.6.2013-17.8.2013 526 201 10 423 150 8 103 52 2,1 tuotantokauden ulkopuolella 1.1.-12.6.2013 JA 18.8.-31.12.2013 6184 2098 129 5067 1539 107 1117 558 22,3 LIITE 3

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 2.1.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 7,3 5,4 73 3100 130 2.1.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 31,75 l/s; 0,1 4,3 5,4 78 2000 120 11.2.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 47 5,7 79 3000 280 11.2.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:15; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 17,25 l/s; 0,1 2,9 5,4 72 2400 240 4.3.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:00; Näytt.ottaja JK; Ilm.lt. -20 C-ast; 0,1 11 5,9 68 2900 190 4.3.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:30; Näytt.ottaja JK; Ilm.lt. -20 C-ast; Virt 16,05 l/s; 0,1 2,6 5,6 73 2800 240 22.4.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 9:40; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 4,8 4,9 10 880 49 22.4.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:00; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 19,35 l/s; 0,1 10 5,4 22 920 79 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 22.4.2013 TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 12:45; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 826 l/s; 0,1 180 2,7 10,1 74 76 19 9,5 5,9 22 3000 1800 32 140 5 4300 2/5 LIITE 4 22.4.2013 TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 12:15; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 1838 l/s; 0,1 180 2,4 10,3 75 78 26 9,1 5,9 22 3100 1800 46 140 5 4300 22.4.2013 TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 13:15; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 4495 l/s; 0,1 160 3,7 9,3 70 54 20 9,2 5,9 21 3400 2000 88 140 12 3000 22.4.2013 TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Jää 5 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 150 3,2 9,7 72 110 50 7,3 6,4 15 2300 1300 54 230 21 5600 23.5.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 0,1 33 6,1 73 2400 240 23.5.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; Virt 7 l/s; 0,1 3,3 5,7 62 1500 160 17.6.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 14:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 0,1 5,6 5,9 81 1800 110 17.6.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 14:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 10,2 l/s; 0,1 8,2 5,6 76 1700 120 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 3.7.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 21 C-ast; 0,1 3,9 5,9 92 3600 97 3.7.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt 6,48 l/s; 0,1 9,5 5,5 94 2300 160 13.8.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 6,4 5,3 110 2000 90 13.8.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 34 l/s; 0,1 2,1 5,5 99 1800 61 13.8.2013 TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 44,2 l/s; 0,1 15,4 5,6 56 95 28 10,5 6,6 300 26 1100 54 <5 130 6 7100 13.8.2013 TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 39,9 l/s; 0,1 15,7 5,5 55 57 17 10,2 6,6 350 41 1300 91 <5 110 8 5000 13.8.2013 TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 190 l/s; 0,1 19,4 3,9 42 15 7,7 13,4 6,7 250 33 1100 60 <5 90 8 2800 13.8.2013 TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 9,1 100 38 40 12,6 7,6 75 16 2200 10 <5 120 <2 2900 0-1 130 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 9.9.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 10 5,3 110 2000 92 4/5 LIITE 4 9.9.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 6,4 l/s; 0,1 2,4 5,2 92 1600 53 9.9.2013 TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 4,6 l/s; 0,1 12,7 7,5 71 22 8,6 19,8 6,8 150 9,1 410 22 7 58 19 2200 9.9.2013 TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 11:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 29,8 l/s; 0,1 12,4 8,0 75 23 9,8 15,9 6,7 300 32 820 68 <5 73 12 2700 9.9.2013 TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 10:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 54 l/s; 0,1 15,9 9,7 98 18 19 15,5 6,8 250 30 1500 15 <5 170 26 3300 10.10.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 75 6,2 100 420 250 10.10.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 19,35 l/s; 0,1 2,9 5,4 84 1700 55 5.11.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; 0,1 14 5,0 75 2400 100 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 5/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l 5.11.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 169,6 l/s; 0,1 5,4 5,3 72 1900 50 3.12.2013 TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 15 5,9 81 3200 150 3.12.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 21,6 l/s; 0,1 1,9 5,5 77 2200 61 30.12.2013 TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 331,3 l/s; 0,1 3,8 5,5 50 1900 88 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia LIITE 4 Dragmossenin turvetuotantoalue, VAPO Oy (TUDRAG) NäytePvm TutkOhj HavPaik Alkal. COD Mn Happi Happi-% Sameus Sulfaatti Sähk kok.n N(NH4) N(NO2) N(NO3) mmol/l mgo2/l mg/l % FTU mg/l ms/m 22.4.2013 TUDRAG HP4 0,35 0,5 10,9 83 3,3 3,3 6,6 460 10 5 220 22.4.2013 TUDRAG HP5 0,76 0,5 1,7 13 7 12 13,1 68 15 0,5 7 22.4.2013 TUDRAG HP6 0,57 1,2 3,8 29 6 21 14,2 750 7 0,5 550 NäytePvm TutkOhj HavPaik Kok.P Fe Nucl Al liuk. As liuk. Cd liuk. Cr liuk. Cu liuk. Pb liuk. Ni liuk. Väri Hg liuk. mgpt/l 22.4.2013 TUDRAG HP4 11 120 300 0,7 0,05 0,15 3,6 0,25 1,3 7,5 0,25 22.4.2013 TUDRAG HP5 3 210 92 0,2 0,05 0,15 0,5 0,25 0,5 7,5 0,25 22.4.2013 TUDRAG HP6 46 41 300 0,4 0,2 0,15 2,4 0,25 4,1 10 0,25 NäytePvm TutkOhj HavPaik ph Cl Zn liuk. Ulkonäkö mg/l 22.4.2013 TUDRAG HP4 6,3 1,7 15 Kirkas 22.4.2013 TUDRAG HP5 6,4 2,1 10 Kirkas 22.4.2013 TUDRAG HP6 6,2 3,7 14 Kirkas Tapiontien 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Dragmossenin turvetuotantoalue, VAPO Oy (TUDRAG) NäytePvm TutkOhj HavPaik Alkal. COD Mn Happi Happi-% Sameus Sulfaatti Sähk kok.n N(NH4) N(NO2) N(NO3) mmol/l mgo2/l mg/l % FTU mg/l ms/m 10.10.2013 TUDRAG HP4 0,46 0,5 8,5 74 150 5,2 9,3 710 13 24 600 10.10.2013 TUDRAG HP5 0,58 0,5 5,3 46 6 9,1 10,5 130 15 0,5 67 10.10.2013 TUDRAG HP6 0,55 1,1 3,1 27 2,7 26 14,6 1000 7 0,5 1000 NäytePvm TutkOhj HavPaik Kok.P Fe Nucl Al liuk. As liuk. Cd liuk. Cr liuk. Cu liuk. Pb liuk. Ni liuk. Väri Hg liuk. mgpt/l 10.10.2013 TUDRAG HP4 870 300 1200 2 0,1 2,5 5 2,5 2,5 7,5 0,25 10.10.2013 TUDRAG HP5 120 240 190 1 0,1 2,5 5 2,5 2,5 20 0,25 10.10.2013 TUDRAG HP6 54 70 450 1 0,1 2,5 5 2,5 2,5 10 0,25 NäytePvm TutkOhj HavPaik ph Cl Zn liuk. Ulkonäkö mg/l 10.10.2013 TUDRAG HP4 6,4 0,5 4 Samea 10.10.2013 TUDRAG HP5 6,2 1,9 7 Hiem. sam 10.10.2013 TUDRAG HP6 6,1 3,8 12 Kirkas Tapiontien 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 LIITE 4

MUURAINSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT 3 4.1 Kuormitustarkkailu 4 4.2 Vesistötarkkailu 4 4.3 Biologinen tarkkailu 5 4.4 Kalataloustarkkailu 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 6 5.1 Kuormitustarkkailu 6 5.2 Vesistötarkkailu 7 5.3 Kalataloustarkkailu 8 VIITTEET 9 LIITTEET Liite 1. Muurainsuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 3. Analyysitulokset vuonna 2013 TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Timo Laine Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Jouni Törrönen Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö Kouvolan kaupunki / ympäristöpalvelut Kymijoen kalastusalue Ruotsinpyhtään kalastusalue

11.2.2014 1 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Muurainsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 4.9.2009 (Nro 58/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-271). Luvasta valitettiin, mutta sekä Vaasan hallinto-oikeus (24.11.2010 Nro 10/0656/3) että korkein hallinto-oikeus (11.10.2012 Dnro 4382/1/10) hylkäsivät valitukset. Päätöksissä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä niiden vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotantoon liittyvistä asioista ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Muurainsuon turvetuotantoalueen tarkkailut suoritetaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti (Mänttäri ym. 2013). Tarkkailuohjelma on saanut viranomaisten hyväksynnän (UUDELY/1559/07.00/2010 ja Dnro 28/5723/2013). Tarkkailua toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Muurainsuon tuotantoalueen ennakkotarkkailuun liittyvät näytteet vuosilta 2012 ja 2013 sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2013. 2 TUTKIMUSALUE Muurainsuon tuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin Ruotsinkylässä noin 14 km Ruotsinpyhtään kuntakeskuksesta luoteeseen (Liite 1 ja 2). Vapo Oy omistaa Muurainsuon alueesta 81,6 ha:n suuruisen alueen. Muurainsuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä alueella ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Alueelle suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 63,5 ha. Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Maakuntakaavassa alue on merkitty metsätalousvaltaiseksi (M). Hankealue on kokonaisuudessaan noin 40 m:n sarkavälein metsäojitettua suoaluetta. Muurainsuo sijaitsee sekä Ruotjoen (14.154) että Taasianjoen keskiosan (15.002) valumaalueella. Ruotjoen valuma-alueen pinta-ala on 44,65 km 2 ja Taasianjoen keskiosan 174,92 km 2. Tuotantoalueelta tulevat puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Ruotjokeen ja edelleen Ruotjoen valuma-alueella sijaitsevaan Teutjärveen. Teutjärvestä vedet laskevat Suvijärven ja Vuohijärven kautta Kymijokeen ja edelleen mereen. Hankealueen osuus koko Ruotjoen valuma-alueesta on noin 1,4 %. Ruotjoen vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja väriltään ruskeaa. Ruotjoen vedenlaadun on todettu vaihtelevan voimakkaasti kevätsateiden ja kuivan ajan välillä. Rankkojen sateiden aikana jokiveteen huuhtoutuu runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Vesi on luokiteltu Ruotjoella laadultaan huonoksi, mutta varsinaista ekologista luokitusta joelle ei ole laadittu. Ruotjoelta on haettu ennakkotarkkailunäytteitä vuosina 2008 ja 2012. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 1

Teutjärvi sijaitsee entisten Elimäen ja Ruotsinpyhtään kuntien rajalla. Järven pinta-ala on 443 ha ja keskisyvyys vain 1,4 m. Järveen virtaa Ruotjoen lisäksi myös Teutjoki. Molemmat joet virtaavat viljelysmaiden halki. Teutjärven vesi on hyvin sameaa ja erittäin ravinnepitoista. Kesäisin havaitaan usein pitkäaikaisia sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet saattavat kohota hyvinkin korkeiksi (fosfori yli 200 ja typpi yli 3000 ). Järven kalasto on särkivaltainen ja kalastuksellinen merkitys keskinkertainen/pieni. Teutjärven pesimälinnusto on verraten yksipuolinen, mutta runsaslukuinen ruovikkolinnuston osalta. Alue on myös tärkeä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka. Muurainsuolla on tuotantokelpoista pinta-alaa yhteensä 63,5 ha. Alueella on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta sekä alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035, jonka jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet pumpataan 3,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Kentän valuma-alue on 65 ha, kentän pinta-ala 4,9 % valuma-alueestaan ja kenttä on metsäojitettua suoaluetta. 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä (Ilmatieteenlaitos 2013). 20 15 120 100 lämpötila ( C) 10 5 0-5 sademäärä (mm) 80 60 40 20-10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 1981-2010 Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

4 AINEISTO JA MENETELMÄT Muurainsuon turvetuotantoalueelta haettiin vuonna 2013 ennakkotarkkailunäytteitä sekä tuotantoalueelta että vesistötarkkailupisteiltä (Taulukko 1 ja Liite 2). Varsinaisia kuormitustarkkailuun liittyviä näytteitä ei vielä haettu. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Vesinäytteiden analysoinnista vastasi akkreditoitu KCL Kymen laboratorio Oy. Metallimääritykset (kadmium, nikkeli, lyijy, elohopea) teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa, jotta päästiin haluttuihin määritysrajoihin. Taulukko 1. Muurainsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät havaintopisteet sekä koordinaatit (YKJ). Näytepiste Tunnus Koordinaatit (YKJ) pvk yläpuoli H1 3466367-6726385 pvk alapuoli H2 3466325-6726569 vertailupiste, ennen peltoja V1 3464780-6727142 laskuoja, tuotantoalueen jälkeinen piste V2 3465751-6726798 laskuoja, ennen sen yhtymistä Ruotjokeen V3 3466623-6728270 Ruotjoki, laskuojan yläpuoli V4 3467076-6728863 Ruotjoki, laskuojan alapuoli V5 3467833-6728274 Teutjärvi V6 3471940-6720920 Pintavalutuskentän lähellä ennakko 1 3466340-6726510 Tuotantoalueen luoteiskulma ennakko 2 3465010-6726580 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 3

4.1 KUORMITUSTARKKAILU Ennakkotarkkailun näytteitä haettiin kahdelta tuotantoalueen lähellä sijaitsevalta pisteeltä (Taulukko 1 ja Liite 2). Tarkkailupiste 1 sijaitsee tulevan pintavalutuskentän lähellä ja piste 2 tuotantoalueen luoteiskulmassa. Ennakkotarkkailupisteiden avulla saadaan tietoa tuotantoalueelta tulevan veden laadusta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Ennakkotarkkailunäytteet haettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 lopulla (18.12.2012) ja seuraavan kerran keväällä 2013 (2.5.2013). Näytteistä tehtiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 2). Raskasmetallit määritettiin kokonaispitoisuuksina standardoiduilla menetelmillä. Määritysrajoina pyrittiin käyttämään korkeintaan 30 % ympäristölaatunormin tasosta (Ympäristöministeriö 2012). Näytteissä oli kuitenkin hyvin paljon kiintoainetta (turvehippuja), minkä vuoksi näytteitä jouduttiin esikäsittelemään. Esikäsiteltyjen näytteiden määritysrajat ovat korkeampia (Cd 0,3, Ni 0,5, Pb 0,4, Hg 0,005 ) ja kadmiumin osalta määritysraja jäi tavoitemääritysrajasta (0,03 ). Muiden aineiden osalta määritysrajat olivat tavoitetasolla. Taulukko 2. Ennakkotarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) Yksikkö mg/l ph, vesi COD(Mn), vesi, titrimetrinen N(tot), vesi, Aquakem Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. P(tot), vesi Nkkeli, vesi, ICP Kadmium, vesi, ICP Lyijy, vesi, ICP Elohopea, vesi, CVAAS mgo2/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailunäytteitä haettiin kuudelta tarkkailupisteeltä (Taulukko 1). Tarkkailupiste V1 sijaitsee tuotantoalueen ulkopuolella ojassa, jonne ei tule tuotantoalueen vesiä. Piste V2 sijaitsee lähellä tuotantoalueen kuivatusvesien purkukohtaa ja V3 laskuojassa ennen sen yhtymistä Ruotjokeen. Ruotjoen vedenlaatua seurataan purkuojan ylä- (V4) ja alapuolisella (V5) tarkkailupisteellä. Virtahavaintopisteiltä haettiin näytteet kolme kertaa vuonna 2013 (2.5, 26.8 ja 17.10). Ruotjoki laskee Teutjärveen, jonka vedenlaatua seurataan järven keskellä sijaitsevalla pisteellä (V6). Teutjärvestä haettiin näytteet kaksi kertaa vuonna 2013 (2.5 ja 26.8.). Kaikista näytteistä tehtiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi Lämpötila Happi, vesi, titr. Yksikkö oc mg/l Hapen kyllästysaste, vesi, titr. % Sameus, vesi, nefelometr. Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) Sähkönjohtavuus, vesi, konduktometr. FTU mg/l ms/m ph, vesi Väriluku, vesi, komparatiivinen COD(Mn), vesi, titrimetrinen N(tot), vesi, Aquakem N(NO3+NO2), vesi, Aquakem Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. P(tot), vesi P(PO4), vesi, liukoinen (Nuclepore) Rauta, vesi, fotometr. Nkkeli, vesi, ICP Kadmium, vesi, ICP Lyijy, vesi, ICP Elohopea, vesi, CVAAS Klorofylli-a, vesi * mgpt/l mgo2/l * vain Teutjärveltä loppukesällä Myös vesistötarkkailunäytteiden Raskasmetallit määritettiin kokonaispitoisuuksina standardoiduilla menetelmillä. Määritysrajoina pyrittiin käyttämään korkeintaan 30 % ympäristölaatunormin tasosta. Näytteissä oli kuitenkin hyvin paljon kiintoainetta (turvehippuja), minkä vuoksi näytteitä jouduttiin esikäsittelemään. Esikäsiteltyjen näytteiden määritysrajat ovat korkeampia (Cd 0,3, Ni 0,5, Pb 0,4, Hg 0,005 ) ja kadmiumin osalta määritysraja jäi tavoitemääritysrajasta (0,03 ). Muiden aineiden osalta määritysrajat olivat tavoitetasolla. 4.3 BIOLOGINEN TARKKAILU Muurainsuolta Ruotjokeen laskevassa ojassa toteutetaan biologista tarkkailua piileviin perustuvalla menetelmällä (SFS-EN 13946). Näytteitä otetaan Tuotantoalueelta Ruotjokeen laskevasta uomasta 1-2 pisteeltä (Liite 2). Lisäksi näytteitä otetaan mahdollisuuksien mukaan myös tuotantoalueen yläpuoliselta uoman osalta. Loppukesästä 2013 uomasta Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 5

etsittiin tarkkailuun soveltuvia kivikkopaikkoja, mutta niitä ei löydetty eikä tarkkailua siksi voitu vuonna 2013 toteuttaa. Tarkkailu toteutetaan jatkossa (sovittu ELY-keskuksen kanssa 13.12.2013) viemällä kivikoreja sopiville paikoille uomaan alkukesällä. Kivikoreista otetaan piilevänäytteet loppukesällä. Tarkkailu toteutetaan näin ollen ensimmäisen kerran kesällä 2014. 4.4 KALATALOUSTARKKAILU Muurainsuon kalataloustarkkailuun kuuluu tarkkailuohjelman mukaisesti sähkökoekalastuksia sekä koeravustuksia Ruotjoessa. Koeravustukset suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kolmella koealalla (Liite 2) kahtena ajankohtana (13 14.8 ja 28 29.8). Mertana käytettiin Evo-tyyppistä mertaa ja pyyntiaika oli yksi vuorokausi. Sähkökoekalastuksia ei suoritettu kesällä 2013 ollenkaan, koska Ruotjoesta ei löytynyt sähkökoekalastukseen soveltuvia koealoja. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Tuotantoalueen luoteispuolen tarkkailupisteen (ennakko 1) ojavesi oli kiintoainepitoista ja erittäin hapanta (Taulukko 4). Fosforipitoisuus osoitti veden olevan erittäin rehevää. Kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus olivat runsashumuksisten suovesien tasolla. Myös suoalueelta tullut vesi (ennakko 2) oli hyvin kiintoainepitoista, hapanta ja rehevää. Humuspitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin suoalueen ulkopuolisessa ojassa. Taulukko 4. Muurainsuon ennakkotarkkailunäytteiden (piste 1 ja 2) keskimääräiset pitoisuudet vuosilta 2012 ja 2013. Kiintoaine ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P liupo4p Ni Cd Pb Hg mg/l mgo2/l ennak.1 21 4,2 120 2800 605 150 64 0,89 0,15 0,5 0,013 ennak. 2 38 5,3 41 1010 55 145 8 4,2 0,15 2,2 0,015 Ennakkotarkkailunäytteistä määritettiin myös raskasmetallipitoisuudet toukokuussa 2013 tarkkailuohjelman mukaisesti. Kyseisille metalleille on asetettu ympäristölaatunormit, joita suurempia vuosikeskiarvoja ei tulisi pintavedessä esiintyä (Valtioneuvoston asetus 1022/2006). Asetetut pitoisuudet ovat nikkelille 20, lyijylle 7,2, elohopealle 0,05 ja kadmiumille 0,08. Ennakkotarkkailunäytteiden raskasmetallipitoisuudet jäivät selvästi kummankin pisteen osalta raja-arvojen alapuolelle (Taulukko 4). Suoalueelta tulevassa vedessä pitoisuudet olivat hieman suon ulkopuolisen ojaveden pitoisuuksia korkeammat. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

5.2 VESISTÖTARKKAILU Vertailupisteenä toimivasta ojasta (V1) saatiin otettua näytteet vain toukokuussa, koska eloja lokakuussa oja oli kuiva tai vettä oli niin vähän, ettei näytteenotto ollut mahdollista. Ojavesi oli toukokuussa lievästi sameaa ja erittäin hapanta (Taulukko 5). Fosforipitoisuus osoitti lievää rehevyyttä. Vesi oli hyvin ruskeaa ja lievästi humuspitoista. Suoalueen alapuoliselta pisteeltä (V2) saatiin otettua näytteet touko- ja elokuussa. Vesi oli lievästi sameaa ja fosforipitoisuudeltaan erittäin rehevää. Väriarvo oli hyvin korkea ja vesi oli erittäin ruskeaa. Korkean väriarvon, kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja rautapitoisuuden perusteella vesi oli hyvin humuspitoista. Veden happamuus oli myös varsin korkea. Suoalueelta Ruotjokeen laskevassa uomassa ennen Ruotjokea (V3) vesi oli hyvin sameaa, kiintoainepitoista ja erittäin rehevää. Vesi oli selvästi humuspitoista ja fosforipitoisuuden perusteella hyvin rehevää. Ruotjoessa sekä lasku-uoman ylä- (V4) että alapuolella (V5) vesi oli laadultaan hyvin samanlaista. Ruotjoen vesi oli erittäin sameaa ja kiintoainepitoista. Vesi oli erittäin rehevää ja humuspitoisuus oli selvästi havaittavissa. Tuotantoalueen alapuolisessa ojassa (V2) näkyi selvästi humuspitoisten suovesien vaikutus, sillä ojavesi oli selvästi humuspitoisempaa kuin muilla pisteillä. Sameus ja kiintoainepitoisuus lisääntyivät uoman ja virtaaman kasvaessa, kun siirryttiin lasku-uomassa kohti Ruotjokea. Taulukko 5. Keskimääräinen vedenlaatu Muurainsuon vesistötarkkailupisteillä (V1-V6) vuonna 2013. Happi Sameus Kiintoaine Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO2+3) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe Klorof. % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l V1, vertailu 83 7 1 3,3 5,2 160 28 710 110 0,3 31 2 710 V2, alapuolinen 43 8 5 5,5 4,4 625 96 1500 96 48 82 20 2250 V3, ennen Ruotjokea 76 38 16 12,8 6,7 223 22 917 243 29 127 30 2560 V4, Ruotjoki ylä 82 37 17 14,4 7,0 118 11 907 353 38 109 19 2233 V5, Ruotjoki ala 77 42 16 14,4 6,9 173 15 853 313 29 123 18 2533 V6, Teutjärvi 134 43 44 14,2 9,6 150 17 1700 30 5 150 2 1800 68 Teutjärvestä (V6) pystyttiin ottamaan näytteet vain loppukesällä, jolloin pintavedessä oli havaittavissa selvä levätuotannon aiheuttama hapen ylikyllästystila (happi > 100 %) (Taulukko 5). Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus olikin varsin korkea. Myös ph-arvo oli runsaasta levätuotannosta johtuen melko korkea. Klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin rehevää. Teutjärveä ympäröivien peltojen vaikutus näkyy veden korkeina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Myös vesistötarkkailupisteiltä määritettiin raskasmetallipitoisuudet (Taulukko 6). Pitoisuudet jäivät ennakkopisteiden tapaan kaikilla vesistötarkkailupisteillä selvästi asetettujen rajaarvojen alapuolelle (nikkeli 20, lyijy 7,2, elohopea 0,05 ja kadmium 0,08 ). Virtahavaintopisteiden virtaama kasvoi tasaisesti siirryttäessä ojapisteiltä kohti Ruotjokea. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 7

Taulukko 6. Keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet Muurainsuon vesistötarkkailupisteillä (V1-V6) vuonna 2013. Ni Cd Pb Hg Virt l/s V1, vertailu 0,99 0,15 1,30 0,01 1,1 V2, alapuolinen 1,19 0,10 1,45 0,01 14 V3, ennen Ruotjokea 2,37 0,04 1,13 0,01 29 V4, Ruotjoki ylä 1,87 0,08 0,70 0,01 112 V5, Ruotjoki ala 2,07 0,08 0,73 0,01 103 V6, Teutjärvi 1,20 0,04 0,40 0,03 5.3 KALATALOUSTARKKAILU Koeravustuksissa ei saatu saaliiksi yhtään rapua vuonna 2013. Koska myöskään sähkökoekalastukselle soveltuvia koealoja ei löytynyt, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa (13.9.2013) on sovittu, että kalataloustarkkailua ei ole tarpeen jatkaa tulevina vuosina. Kalataloustarkkailua voidaan jatkossa toteuttaa, mikäli siihen ilmenee erityistä tarvetta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

VIITTEET Ilmatieteenlaitos 2013. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-11. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mänttäri, V., Korkeamäki, E. ja Raunio, J. 2013. Muurainsuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. 30.4.2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 (23.11.2006) Ympäristöministeriö 2012. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014 9

MUURAINSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Ympäristölupa Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Muurainsuo Lupapäätös 58/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-271 Loviisan kaupungin alueella, noin 14 km Ruotsinpyhtään kuntakeskuksesta luoteeseen. Ruotjoen (14.154) ja Taasianjoen keskiosan (15.002) valuma-alueet Laskuoja Ruotjoki-Teutjärvi Loviisa Ruotjoen vesi on ravinteikasta, sameaa ja hyvin ruskeaa. Vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti sateisen ja kuivan ajan välillä. Ruotjoen vesi on luokiteltu laadultaan heikoksi (ei varsinainen ekologinen luokittelu). Teutjärvi on matala ja vesi on hyvin ravinnepitoista ja sameaa. Kesäisin havaitaan voimakkaita leväkukintoja. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 63,5 ha Tuotantokelpoinen pinta-ala 2013 0 Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 0 ha / 63,5 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2012/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (3,2 ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun havaintopisteet Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun havaintopisteet V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Biologinen tarkkailu Biologisen tarkkailun havaintopisteet Kuormitustarkkailunäytteitä kuntoonpanovaiheessa 1 krt/2vk kesä-loka ja muulloin 1krt/kk. H1/ Pumppuallas (tuleva) H2/ Mittapato (lähtevä) Näytteenottojen yhteydessä. Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa V1, vertailupiste, ennen peltoja V2, laskuoja, tuotantoalueen jälkeinen piste V3, laskuoja, ennen sen yhtymistä Ruotjokeen V4, Ruotjoki, laskuojan yläpuoli V5, Ruotjoki, laskuojan alapuoli V6, Teutjärvi Piilevätutkimus kerran 3 vuodessa P1, Ruotjoki P2, Ruotjoki P3, Ruotjoki LIITE 1

LIITE 2