SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

Transkriptio

1 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Vesinäytteet Kasviplanktontutkimus Laskentaperusteet 5 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Käyttö- ja hoitotarkkailu Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Vesinäytteet Kasviplanktontutkimus 11 6 VIITTEET 12 LIITTEET Liite 1. Saaransuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Kartta tutkimusalueella sijaitsevista näytepisteistä Liite 3. Saaransuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2012 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset Liite 5. Kasviplanktonraportti ja tulokset TIEDOKSI Vapo Oy/ Heli Kivisaari Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Antti Puhalainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Jouni Törrönen Kouvolan kaupunki/ ympäristöpalvelut

3 JOHDANTO Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Heposaarensuo ja Kähöjärvensuo) turvetuotannolle ympäristöluvan (nro 32/04/2) ja Saaransuon turvetuotannolle ympäristöluvan (nro 17/08/1). Päätöksissä luvan saajat velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistövaikutuksia. Ympäristöluvissa on myös annettu määräyksiä mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailu perustuvat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaan ( ) ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään ( ) Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen tarkkailuohjelmaan (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011). Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2012 osalta. Lisäksi raportoidaan tuotantoalueen alapuolisesta Sanijärvestä haetut biologisen tarkkailun kasviplanktonnäytteet. 2 TUTKIMUSALUE Turvetuotantoalueet sijaitsevat Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella Haapalan kylässä, noin 10 kilometriä kaakkoon Kaipiaisten taajamasta (liite 1). Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala on noin 137 ha, josta Vapo Oy:n Saaransuon tuotantoalueen osuus on 52 ha (tuotannossa vuonna ,9 ha) ja PJ-Turve Oy:n Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Kähöjärvensuo ja Heposaarensuo) 85 ha. Alueet ovat kokonaisuudessaan vanhaa metsäojitusaluetta. Vesiensuojelurakenteena tuotantoalueilla on ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet sekä laskeutusaltaita. Lisäksi tuotantoalueilla on yhteinen noin 5,6 ha kokoinen pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan Kankaanniemensoiden 33 ha aluetta (Heposaarensuo) lukuun ottamatta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Heposaarensuon alueen vedet johdetaan metsäojaa pitkin Summanjokeen. Kuormitustarkkailunäytteet haetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Suoalueet sijaitsevat Sanijärven yläpuolisen Summanjoen eteläpuolella ja tutkimusalue kuuluu Summanjoen yläosan (13.003) valuma-alueeseen. Tuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat Summanjokea pitkin Sanijärveen, joka on ensimmäinen tuotantoalueen alapuolinen järvivesistö. Sanijärvestä vedet kulkevat Enäjärveen ja edelleen Summanjokea pitkin Suomenlahteen. Tuotantoalueen vesistötarkkailua suoritetaan kahdella Summanjoen virtahavaintopisteellä, jotka sijaitsevat turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella, sekä yhdellä Sanijärvessä sijaitsevalla syvännepisteellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1

4 3 SÄÄOLOT Vuosi 2012 oli koko maassa selvästi tavanomaista sateisempi ja useilla havaintoasemilla sateisin 50 viimeisen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna (Ilmatieteenlaitos 2012). Myös Kouvolassa sademäärät nousivat maaliskuuta lukuun ottamatta pitkänajan keskiarvon yläpuolelle (kuva 1). Kouvolassa sateisin kuukausi oli syyskuu, jolloin kuukauden sadesumma oli 140 mm (15 % koko vuoden sadesummasta). Myös tammi- ja joulukuussa sademäärät olivat hyvin korkeita. Vuodenajoista kesä ( , alkaa lämpötilan vakiintuessa yli 10 C ja päättyy lämpötilan vakiintuessa alle 10 C) oli selvästi sateisin. Vuoden sateisin päivä ajoittui syyskuulle (27.9.), jolloin vuorokauden sadesumma oli 33 mm. Turvetuotantoalueiden kuormitukseen vaikuttaa oleellisesti alueella liikkuvat vesimäärät ja yksi kuormituksen kannalta olennaisimmista tekijöistä onkin alueen sademäärä. Lämpötilat pysyttelivät koko maassa pääsääntöisesti hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Myös Kouvolassa kuukausittaiset keskilämpötilat olivat lähellä pitkänajan keskiarvoa. Helmi- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä ja alhaisin lämpötila (-23,5 C) mitattiinkin helmikuun alussa. Heinäkuu oli tavanomaiseen tapaan vuoden lämpimin kuukausi, mutta hellepäivät jäivät hyvin vähäisiksi kesän aikana. Marraskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi lämpötila (ºC) sademäärä (mm) Kuva 1. Eri kuukausien keskilämpötila ( o C) ja sademäärät (mm) vuonna 2012 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Kouvolassa (Anjala). Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen kuormitustarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Kuormitustarkkailun vesinäytteet haettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näytepisteiltä. Vesistötarkkailunäytteet puolestaan otettiin Summanjoesta turvetuotantoalueen yläja alapuolelta sekä Sanijärvessä sijaitsevalta syvännepisteeltä (taulukko 1 ja liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Tarkkailunäytteistä määritetyt analyysit on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä ja alkuperäiset analyysitulokset on 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

5 esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat kuormitustarkkailupisteeltä H6. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Taulukko 1. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- (H5 ja H6) ja vesistötarkkailun (V1-V3) havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H5 pintavalutuskentän yläpuoli H6 pintavalutuskentän alapuoli Vesistötarkkailu V1 Summanjoki, turvetuotantoalueiden yläpuoli V2 Summanjoki, turvetuotantoalueiden alapuoli V2virt Summanjoki, turvetuotantoalueuden alapuoli V3 Sanijärvi, syvänne KUORMITUSTARKKAILU Tuotantoalueilta tulevasta vedestä otettiin vesinäytteet kerran kahdessa viikossa vuonna Näytteenoton yhteydessä pisteeltä H6 mitattiin myös virtaama. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 2. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen ominaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteeltä H6 saatujen virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) mg/l kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta µg/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Vesinäytteet Vesistötarkkailun virtahavaintopisteet sijaitsevat Summanjoessa turvetuotantoalueiden ylä- (V1) ja alapuolella (V2 ja V2virt). Turvetuotannon alapuolisen pisteen virtaamamittaus suoritetaan V2virt pisteellä. Järvihavaintopiste (V3) puolestaan sijaitsee Sanijärven syvännealueella (taulukko 1 ja liite 2). Syvännepisteeltä otetaan näytteet pintavedestä (1 m) ja pohjanläheisestä vedestä (pohja- 1 m). Lisäksi kokoomanäytteestä (0-2 m) määritetään klorofyllipitoisuus. Vesistötarkkailunäytteet Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

6 haettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja tarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph väri mg Pt/l kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l nitraatti-nitraatti typpi µg/l kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori µg/l happikyllästys % happi mg/l rauta µg/l sameus* FTU klorofylli a* µg/l * vain järvihavaintopisteeltä Taulukko 4. Sanijärvestä haetut näytteet näytesyvyyksittäin. Analyysi 1m pohja-1m 0-2 m lämpötila x x ph x väri x kiintoaine (GF/C) x x kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x nitraatti-nitraatti typpi x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori (suodattamaton) x happikyllästys x x happi x x rauta x x sameus x klorofylli a x * ainoastaan loppukesän (elo-syyskuu) näytteestä Kasviplanktontutkimus Sanijärvestä (V3) otettiin kasviplaktonnäyte syyskuussa (3.9.) normaalin näytteenoton yhteydessä. Näyte otettiin 0-2 m kokoomanäytteestä ja säilöttiin happamalla lugol-liuoksella. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

7 Tarkkailuohjelman mukaan kasviplanktonnäytteet olisi pitänyt ottaa ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen eli kesällä Inhimillisen erehdyksen vuoksi näytteet haettiinkin kuitenkin jo ensimmäisen tuotantokauden jälkeen. Jatkossa näytteitä haetaan joka kolmas vuosi ja seuraavan kerran kesällä LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (liite 4.) perusteella tuotantoalueille on laskettu pinta-alaan suhteutettu keskimääräinen ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Ominaiskuormituksen avulla on laskettu Saaransuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä ja alkaen on käytetty saatavilla olleita vuorokauden virtaamakeskiarvoja. Näytteenottoajankohtien ulkopuolella ( asti) virtaamat jouduttiin kuitenkin määrittelemään laskennallisesti. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty taustakuormituksen ainepitoisuuksia, jotka ovat typelle 500 µg/l fosforille 20 µg/l ja kiintoaineelle 2,0 mg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006). Näitä arvoja käytetään yleisesti turvesoiden kuormituslaskennoissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

8 Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina. Vuodenaikojen kestot on määritelty taulukon 5 mukaisesti. Taulukossa mainituilla keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Kouvolan (Anjala) havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2012 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika Ajankohdan määritelmä talvi alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. kevät keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjan tiivistelmää. 5.2 KUORMITUSTARKKAILU Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueiden jälkeiseltä tarkkailupisteeltä (H5) haettujen näytteiden perusteella tuotantoalueelta purkautuva vesi oli hyvin kiintoainepitoista, hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää (taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus sekä typpi- ja rautapitoisuudet olivat humuspitoisten suovesien tasolla. Rautapitoisuus oli ajoittain hyvin korkea. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuva vesi (H6) oli erittäin hapanta ja rehevää. Vesi oli myös selvästi humuspitoista. Pintavalutuksen aikana pitoisuudet olivat kuitenkin pääasiassa laskeneet kemiallista hapenkultusta lukuun ottamatta. Pintavalutuskentältä poistuvan veden keskimääräinen virtaama oli 42,6 l/s. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuodesta sekä tuotantoalueilta tulevan että pintavalutuksesta lähtevän veden osalta. Myös virtaama oli hieman edellisvuotta alhaisempi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

9 Taulukko 5. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueen kuormitustarkkailupisteeltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna Kuormitustarkkailu K-aine ph COD Mn kok.n NH4-N Kok.P Fe spek Virtaama mg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l l/s H5 H6 ka , ka , ,6 Pintavalutuskentälle pumpattiin tammi-helmikuussa vain Vapo Oy:n vesiä. Maaliskuusta eteenpäin myös Pj-Turpeen vedet pumpattiin pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän retentioprosentit (puhdistusteho) olivat kiintoaineen ja raudan osalta selvästi positiivisia koko vuoden ajan (taulukko 6). Myös ammoniumtypen osalta tuotantoalueelta tullut vesi selvästi puhdistui lähes koko vuoden. Kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforipitoisuuden osalta retentioprosentit jäivät negatiivisiksi. Typen osalta keskimääräinen vuotuinen puhdistusteho oli 1 %, mutta vaihtelu näytteenottokertojen välillä oli suurta. Edellisenä vuonna pintavalutuskentän toimintaa arvioitiin syys-joulukuussa otettujen näytteiden perusteella. Vuonna 2012 pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli parantunut kiintoaineen ja ammoniumtypen osalta, mutta laskenut muiden aineiden osalta. Puhdistustehon tulisi selvästi parantua etenkin kemiallisen hapenkulutuksen sekä typen ja fosforin osalta. Koska pintavalutuskenttä on kuitenkin suhteellisen uusi, on oletettavaa, että puhdistusteho paranee vielä seuraavan vuoden aikana. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 7

10 Taulukko 6. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden pintavalutuskentän retentioprosentit (%) vuonna Positiivinen arvo tarkoittaa, että tulevan veden ainepitoisuus on ollut lähtevää suurempi ja negatiivinen kertoo ainepitoisuuden kasvaneen pintavalutuksen aikana. Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Fe % % % % % % ei virtaamaa, ei näytteitä ka. touko-syys ka Vuonna 2012 kuormituslaskenta on perustunut Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseltä pintavalutuskentältä poistuvan veden (H6) virtaamiin ja ainepitoisuuksiin. Sekä Saaransuon että Kankaanniemensoiden tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan yhteiselle pintavalutuskentälle ja näytteenottopisteillä eri alueilta tulevat vedet ovat jo sekoittuneet. Tämän vuoksi on mahdotonta erotella eri suoalueiden osuutta virtaamasta tai ainepitoisuuksista. Kuormitus on kuitenkin laskettu kummallekin suo alueelle erikseen tuotantopinta-alan mukaan. Vuonna 2012 Saaransuon tuotantoalueen vuotuiseksi kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 6622 kg kiintoainetta, 1201 kg typpeä ja 69 kg fosforia (taulukko 7 ja liite 3). Pienempi virtaama ja alhaisemmat ainepitoisuudet laskivat tuotantoalueen vuotuisen kuormituksen edellisvuotta pienemmäksi. Tuotantoalueen päivittäinen bruttokokonaiskuormitus (taulukko 8) oli myös 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

11 edellisvuotta pienempi. Se vastasi tuotantoaikana 223 haja-asutusalueen asukkaan puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 120 asukkaan fosforikuormitusta (taulukko 8 ja liite 3). Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti suurin kesällä, jolloin myös alueen valunta ja virtaamat olivat hyvin korkeita (taulukko 9). Taulukko 7. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella Taulukko 8. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella Taulukko 9. Saaransuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo Kymijoen vesi ja ympäristö ry 9

12 5.3 VESISTÖTARKKAILU Vesinäytteet Summanjoen vedenlaatuun vaikuttavat mm. valuma-alueen ominaisuudet sekä metsien ja soiden perusojitus. Joen vedenlaadussa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Summanjoen yläosan vesi on ollut hapanta, erittäin ruskeaa sekä humuspitoista ja sen typpi- ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita. Fosforipitoisuuden perusteella jokivesi on ollut rehevää. Haettujen tarkkailunäytteiden perusteella Summajoen vesi oli vuonna 2012 hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella rehevää (taulukko 10). Veden ruskea väri ja kemiallinen hapenkulutus sekä rauta- ja typpipitoisuus osoittavat veden olevan selvästi humuspitoista. Sekä tuotantoalueen ylä- että alapuolisella pisteellä vesi oli laadultaan hyvin samaa tasoa eikä merkittäviä eroja ollut havaittavissa. Ainepitoisuudet olivat vuonna 2012 myös hyvin samaa tasoa kuin pitkänajan keskiarvo. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset typpi- ja fosforipitoisuudet olivat hieman kohonneet, mutta rautapitoisuus puolestaan selvästi laskenut. Virtaama oli vuonna 2012 selvästi sekä edellisvuotta että pitkänajan keskiarvoa suurempi. Taulukko 10. Summanjoenjoen vesistötarkkailupisteiltä (V1 ja V2) otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2012 sekä vuosina Vesistötarkkailu K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Virt Summanjoki mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l l/s V1 ka ,6 4, ka ,1 5,4 6, V2/V2 virt ka ,9 4,6 6, ka ,2 5,2 6, Sanijärven valuma-alueella sijaitsee useita suoalueita ja jokien kuljettaman humuspitoisen veden vaikutus näkyy myös Sanijärven vedessä, joka oli laadultaan hyvin samalla tasolla kuin Summajoen vesi (taulukko 10 ja 11). Sanijärven veden korkea väriarvo, kemiallinen hapenkulutus sekä rauta- ja typpipitoisuudet kuvaavat hyvin runsasta humuspitoisuutta. Sanijärven vesi on myös rehevää ja hapanta. Näkösyvyys vaihtelee pääsääntöisesti yhden metrin molemmin puolin. Syksyllä 2012 Sanijärven pintavesi oli fosforipitoisuuden ja levämäärää kuvaavan klorofyllipitoisuuden perusteella rehevän ja erittäin rehevän välillä (taulukko 11). Klorofyllipitoisuus oli vuonna 2012 selvästi edellisvuotta sekä pitkänajan keskiarvoa korkeammalla. Keväällä 2012 pintaveden typpi- ja rautapitoisuus olivat hyvin korkeita ja vesi oli lisäksi hyvin sameaa. Myös alusveden typpi- ja rautapitoisuus sekä lisäksi fosforipitoisuus olivat selvästi syksyistä tasoa sekä edellisvuoden kevättä korkeammat. Alusveden happitilanne oli kuitenkin sekä keväällä että syksyllä tyydyttävä ja selvästi edellisvuotta parempi. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

13 Vesienhoidon järjestämisprosessiin liittyvässä järvityypittelyssä Sanijärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Sanijärveltä saatuja tarkkailutuloksia verrattiin myös yleiseen vedenlaatuluokitukseen (Suomen ympäristökeskus 2009 a ja b). Luokittelussa huomioidaan mm. päällysveden happikyllästysprosentti, rehevyydestä kertova klorofylli a- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä humuspitoisuutta kuvaava väriluku ja näkösyvyys. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Sanijärven vedenlaatu sijoittuu keskimäärin luokkaan tyydyttävä. Taulukko 11. Sanijärven vesistötarkkailupisteeltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2012 sekä vuosina Vesistötarkkailu Happi Sameus K-aine ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. Näk.syv. Sanijärvi (V3) % FTU mg/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l m pinta (1 m) kevät ,0 4,9 6, ,4 syksy ,4 5,6 6, ,1 ka syksy ,9 4,6 6, ,0 pohja (3 m) kevät , syksy , ka syksy , Kasviplanktontutkimus Loppukesän 2012 näytteessä havaittiin yhteensä 54 taksonia ja kasviplanktonin biomassa oli 4,91 mg/l (liite 5). Edellisen vuoden näytteessä kasviplanktonin biomassa oli 1,1 mg/l. Biomassa oli vuonna 2012 huomattavan korkea ja suurimman osan siitä muodosti limalevä Gonyostomum semen. Limalevän soluissa on runsaasti klorofylliä, minkä vuoksi myös pintaveden klorofyllipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Limalevän on todettu suosivan reheviä, humuspitoisia ja runsaasti liuennutta orgaanista hiiltä sisältäviä järviä. Lajin massaesiintymät aiheuttavat usein uimareille ihon kutinaa. Haitallisten sinilevien osuus kokonaisbiomassasta oli 0,04 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 11

14 6 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mattila J. Raunio J. ja Mäntynen H Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma, 10 s. Oravainen R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste, 26 s. Pöyry Oyj, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Suomen ympäristökeskus 2009 a. Vedenlaatuluokituksen kriteerit, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesientila > Käyttökelpoisuusluokitus Suomen ympäristökeskus 2009 b. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesientila > Käyttökelpoisuusluokitus Suomen ympäristökeskus Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset. > ympäristöntila > pintavedet > Vesitilannehavainnot, > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset > Turveteollisuusliitto ry Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät, 17 s. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas, 53 s. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

15 LIITE 1 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2012 Perustiedot: Turvesuo Saaransuo Ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto, ympäristölupa Dnro ISY-2006-Y-160 ( ). Tuottaja Vapo oy Suon sijainti Kouvola, Haapalan kylä Vesistöalue Summanjoen yläosan (13.003) ja Summanjoen keskiosan (13.002) alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja-summajoki-sanijärvi Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Kouvola Purkuvesistön yleisluonne / siihen kohdistuva muu kuormitus Summanjoen vesi on tarkkailualueella erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Fosforipitoisuuksiltaan vesi on rehevää. Tuotannossa alun perin 52 ha Tuotannossa vuonna ,9 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2011/2012 Tuotantomenetelmä Jyrsinturvemenetelmä Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet, laskeutusaltaita sekä pintavalutuskenttä. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 1krt/kk paitsi kahtena ensimmäisenä ja viimeisenä vuotena 2krt/kk Kuormitustarkkailun havaintopisteet H5/ pintavalutuskenttä, yläpuoli (tunnus / sijainti / koordinaatit) H6/ pintavalutuskenttä, alapuoli Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä Vesistötarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa tuotantokauden aikana (kesäkuu ja elo- Vesistötarkkailun havaintopisteet V1/ Summanjoki (V), tuotantoalueen yläpuoli/ V2virt / Summajoki (V), tuotantoalueen alapuoli, vain virtaama (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2/ Summanjoki (V), tuotantoalueen alapuoli/ V=virtahavaintopaikka, J=järvihavaintopaikka V3/ Sanijärvi (J), syvänne/ Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä V2virt

16 LIITE 2

17 LIITE 3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo , , ,7 42 talvikeskiarvo , , ,8 44 kevätkeskiarvo , , ,3 19 kesäkeskiarvo , , ,7 40 syyskeskiarvo , , ,4 78 tuotantoaikana , , ,6 37 tuotantoajan ulkopuolella , , ,8 44 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,1 1, ,5 1, ,3 talvikeskiarvo ,1 0,3 5 3,8 0,2 5 1,3 0,1 kevätkeskiarvo ,3 0,1 16 0,8 0,1 2 0,5 0,0 kesäkeskiarvo ,1 0,7 62 6,6 0,6 10 2,5 0,1 syyskeskiarvo ,0 0,2 15 4,2 0,1 7 1,8 0,1 tuotantoaikana ,4 0,5 42 4,0 0,4 6 1,4 0,1 tuotantoajan ulkopuolella ,7 0, ,5 0,7 21 5,2 0,2 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,7 talvella ,7 keväällä ,0 kesällä ,3 syksyllä ,7 tuotantoaikana ,0 tuotantoajan ulkopuolella , ,8

18 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:15; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 2 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 33,2 l/s; 0.1 4,2 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:20; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -7 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -7 C-ast; Virt 35,739 l/s; 0.1 5,4 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -22 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -22 C-ast; Virt 11,172 l/s; 0.1 3,1 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 22,93 l/s; 0.1 2,2 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

19 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 14,534 l/s; 0.1 1,5 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 1,35 l/s; 0.1 2,4 5, TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 5 cm; Jää 44 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,8 11, ,9 6, ,4 9,9 68 3, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 1,45 l/s; 0.1 2,9 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

20 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 0,88 l/s; 0.1 3,9 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Ei näytteitä! TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Ei näytteitä! TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 13:45; Näytt.ottaja MK,JR; Ilm.lt. 7 C-ast; 0.5 3,6 10,4 78 4,8 3,6 5, TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 10:45; Näytt.ottaja MK,JR; Ilm.lt. 7 C-ast; 0.5 2,0 11, ,5 5, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Näytt.ottaja MK,JR; Virt l/s; Ei näytteitä! TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 114,37 l/s; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

21 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 20 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; Virt 20,48 l/s; 0.1 5,7 5, TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 11:58; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; ,5 8,9 85 7,5 4,4 6, TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 19 C-ast; ,2 8, ,3 6, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 13:15; Näytt.ottaja MK; Virt 3364 l/s; 0, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:40; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 39,88 l/s; 0.1 6,8 5, TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 14:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 12 C-ast; ,2 9,4 85 3,7 5,0 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

22 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C-ast; ,1 9,7 86 8,6 4,9 6, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 12:40; Näytt.ottaja AL; Virt 745 l/s; 0, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja vv al; Ilm.lt. 17 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja vv al; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 73,73 l/s; , TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 24,32 l/s; 0.1 4,4 6, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja MK,TS; Ilm.lt. 20 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:35; Näytt.ottaja MK,TS; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 43,2 l/s; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

23 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 32 l/s; 0.1 8,3 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:20; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 18 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 14:40; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 25,09 l/s; 0.1 3,7 6, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 12:30; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 17 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 41,14 l/s; 0.1 8,0 5, TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 13:25; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 18 C-ast; ,6 8,9 84 6,4 6,1 6, < TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 14:20; Näytt.ottaja MK,JK; Ilm.lt. 18 C-ast; ,7 8,5 80 5,9 5,8 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

24 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 14:30; Näytt.ottaja MK,JK; Virt 880 l/s; 0, TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja MK,JK; levä 0 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,7 8,1 82 4,4 5,6 6, <5 35 < ,3 8,0 80 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0.1 8,0 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 38,55 l/s; 0.1 4,0 6, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 76,1 l/s; 0.1 9,2 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 14:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 94,19 l/s; 0.1 5,4 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

25 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 104,45 l/s; 0.1 8,0 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 130,68 l/s; 0.1 3,8 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 39,1 l/s; 0.1 5,0 6, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 46,9 l/s; 0.1 6,4 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /8

26 LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti Zwerver.odt Kasviplankton lajisto ja biomassa Sanijärvi 2012 Raportti vuoden 2012 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: maaliskuu 2013 raportti nro: Zwerver plaktonmäärityksiä Tuomarinkehä 3, Kemiö info@zwerver.fi Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

27 LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti Zwerver.odt Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT NÄYTTEET MENETELMÄ Näytteen esikäsittely Laskenta ja määritys Laskenta Laskennan tarkkuus Lajinmääritys Biomassa Tietojen käsittely TULOKSET SANIJÄRVI KIRJALLISUUS...9 2

28 LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti Zwerver.odt 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa on Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta määritetty vuoden 2012 kasviplanktonlajisto ja -biomassa Sanijärvestä. Tässä raportissa käydään läpi käytty analysointimenetelmä sekä esitetään planktonlaskennan tulokset. Lisäksi annetaan lausunto siitä, mitä havaittu kasviplanktonlajisto kertoo tutkituista järvestä. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 1 kpl, ruskeassa 200 ml:n lasipullossa. Näyte oli kestävöity lugolin liuoksella. Näytettä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Taulukossa 1 näkyvät näytteen tiedot. Taulukko 1: Tutkittu näyte. Näytepaikka, näytteenottopäivämäärä ja määritykseen käytetty näytemäärä. näytepaikka Sanijärvi pvm ml , Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti Eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta. Taulukko 2: Eurooppalaisen standardin suositukset mikroskoopille ja Zwerverin mikroskoopin ominaisuudet. suositus SFS-EN Zwerver valaistus W 50 W Kond. NA > 0,5 0,6 objektiivit 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x NA>0,5 40x faasi 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75 Neofluor, faasi, Zeiss 2006) ja Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin SYKEn suppeaa menetelmää (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa Määritys ja laskenta Näytteen esikäsittely Näyte otettiin vähintään 12 tuntia ennen esikäsittelyn alkamista pois jääkaapista, jotta pullon lämpötila nousisi huoneenlämpötilaa vastaavaksi. Tämän jälkeen näyte sekoitettiin kääntelemällä pulloa muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näytteestä laitettiin laskeutumaan n. 1 ml Koeman en Bijkerk vb -yrityksen planktonkyvettiin ( nktoncuvetten). Näytteen annettiin laskeutua ohjeistuksen (Järvinen ja muut (2011) ) mukaisen ajan. 63x NA 1,4 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 plan apo, öljy, Zeiss ja 100x NA 1,3 faasi plan apo, öljy, Zeiss okulaarit 10x tai 12,5 x 10x ja 12,5x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Utermöhlin (1958), Eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 3

29 LIITE 5 Sanijärvi 2012, kasviplankton Raportti Zwerver.odt Laskenta ja määritys Laskenta Näyte tutkittiin kolmea suurennusta (100x,250x ja630x) käyttäen, yhden näytteen osalle kertyi 4-7 osa-näytettä. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Määritys aloitettiin pienimmistä levistä. Ensimmäisestä osanäytteestä laskettiin kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) planktoneliöt (picoplankton) laskettiin erikseen 630xsuurennuksella 8-10 näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Osa picoplanktoniksi lasketuista saattaa olla bakteereita, säilötystä näytteestä kun ei pelkällä valomikroskoopilla voi päästä täyteen varmuuteen siitä, onko kyseessä bakteeri, sinilevä vai oikea levä. Minimaalisen kokonsa takia tämä laskennan osa ei yleensä kesänäytteissä vaikuta juuri kokonaisbiomassaan. Laskenta antaa kuitenkin kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (picoplankton) määrästä, jota eläinplankton mielellään käyttää ravinnokseen. Solutiheyteen tämä lisälaskenta tietysti vaikuttaa suuresti. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella. Ohjeistuksen (Järvinen ja muut 2011) mukaan suppeassa menetelmässä tulee tällä suurennuksella laskea vähintään 25 näkökenttää. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella. Lopuksi laskettiin koko kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. Yhteensä pyritään havaintoja keräämään vähintään 200 kpl koko näytteestä. Mainitut levien suurusluokat ovat vain suuntaaantavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmän suurennukset, laskentayksiköiden koko, näkökenttien ja laskentayksiköiden minimimäärä. virhemarginaali Suppea laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm x x > 20 µm x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä pyritään saamaan yhteensä vähintään kpl Laskennan tarkkuus Laskennan tilastollinen tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 4: Laskennan virhemarginaalit. laskentayksikköjen lukumäärä % 50 28% % % % Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistan perustana käytettiin SYKEn ylläpitämää lajilistaa, joskin kaikkia kokoluokkamuutoksia ei oltu vielä päivitetty Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Kokonaisbiomassat on laskettu laskenta-ohjelma Count 6.2 avulla, joka käyttää Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterissä mainittuja tilavuusarvoja kullekin taksonille Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, joka laskee solu- ja yksilötiheydet sekä leväkohtaiset että kokonaisbiovolyymit. Lajilistat toimitetaan toimeksiantajalle erillisenä Excel-tiedostona. 4