Digitaalinen Pohjois-Pohjanmaa Skenaariot 2020 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Martti Ahtisaari Instituutti Työversio 0-2, 16.03.2016
Tavoitteet ja toteutus Esityksen tavoite Tunnistaa digitalisaation vaikutuksia ja mahdollisuuksia erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaalla. Jäsentää digitalisaation ajureita ja mekanismeja sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ehdottaa toimenpiteitä digitalisaatiota hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Työn toteutus Työ toteutettiin Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutissa, perustuen olemassa olevan aineiston jäsentämiseen. Tilaajana oli Pohjois-Pohjanmaan liitto. Selvitys ulottuu vuoteen 2020. Työryhmä: Petri Ahokangas, Timo Koivumäki, Veikko Seppänen, Sauli Sohlo
Lähtökohta Pohjois-Pohjanmaa nyt Vuoden 2008 jälkeen alueen kansainvälisen liiketoiminnan luonne ja volyymi ovat muuttuneet merkittävästi ICT- ja korkean teknologian osaamiseen perustuva liiketoiminta ovat kuitenkin edelleen alueella merkittäviä
Lähde: PPL Lähtökohta Maakuntaohjelma
Lähtökohta Oulun seudun ICT-ala 2015 Informaatio- ja viestintäalan liiketoiminta kasvoi vahvasti vuoden alkupuolella. Oulun seudun informaatio- ja viestintäalan liikevaihdon viimeaikainen kehitys on ollut vaihtelevaa. Valtakunnallisesti alan vakaa kasvu jatkui. Alan liikevaihto oli Oulun seudulla viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2010. Alan henkilöstömäärä kasvoi muita toimialoja selvästi vahvemmin vuoden alkupuoliskolla. Henkilöstömäärä kasvoi alalla lähes 11 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös informaatio- ja viestintäalan palkkasumman kasvu jatkui vuoden alkupuoliskolla. Toimialan yritysten liikevaihto oli 520 milj. ja henkilöstömäärä 3 500 henkilötyövuotta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lähde: Oulun seudun elinkeinokatsaus 2/2015, 16.11.2015
Lähtökohta Oulun seudun ICT-alan visio 2016 eteenpäin Oulun Innovaatioallianssi 2020: ICT ja digitalisaatio -ekosysteemi 5G-keskittymä Massadata Teollinen internet Painettava elektroniikka Oulun ICT-ekosysteemi on kansainvälisesti tunnustettu osaamiskeskittymä seuraavilla INKA-ohjelman kannalta elintärkeillä alueilla: Langaton tiedonsiirto Mobiililaitteet ja ohjelmistot Painettu älykkyys 3D Internet Tietoturva Joka paikan tietotekniikka kaupunkitilassa ( urban computing ) Tietojärjestelmät Lähteet: OIA-kehittämissuunnitelma, syksy 2015; Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014 2020 Oulun ohjelmaesitys 25.2.2014
Digitalisaatio Muutoksen mahdollistajia Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio Keinoäly Energiateknologia Digitaaliset joukkoalustat Tulevaisuuden infrastruktuuri Tulevaisuuden energia Kaiken instrumentointi Robotisaatio ICT-rakenteiden globalisaatio Suurin kasvupotentiaali Blockchainteknologia Ilmastonmuutos Älykkäät vihreät ratkaisut Nanomateriaalit Bioteknologia ja farmakologia Uudet teknologiat Tulevaisuuden liikkuminen Kaupungistuminen Lähde: Elina Kiiski Kataja, 2016. Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra.
Digitalisaatio Veturialat ja niiden sovellukset People Services Platforms
Digitalisaatio Liiketoiminnan muutos AREA OF VALUE CO-CAPTURE Applications / User interface Devices / Equipment Platforms & Data Infrastructure & Hardware Value capture economy with horizontal business models Value creation economy with vertical business models Research Technology Product System Service AREA OF VALUE CO-CREATION Value sharing economy with oblique business models Lähde: Petri Ahokangas
Digitalisaation skenaariot Pohjois-Pohjanmaalla
Digitalisaation skenaariot Kriittisiä muutoksen ajureita alueella Vaihtoehto MUUTOKSEN AJURIT Vaihtoehto Horisontaaliset kuluttajamarkkinat ja jakamistalous Datan omistaminen ja sosiaalinen media UUDET MARKKINAT DIGITAALINEN MINÄ/ME Vertikaaliset teolliset siilot Kvantifioitu minä ja jaettu data Robotisaatio PALVELUAUTOMAATIO Itsepalvellullistuminen Uudenlainen kevyt- ja kansalaisyrittäjyys Polarisaatio kaupungit ja muut alueet YRITTÄJYYS KAUPUNGISTUMINEN Perinteinen institutionaalinen yrittäjyys Integraation keinot nuoret ja vanhat Analyysi ja jalostaminen MASSADATA Keruu ja tallentaminen Alustavetoinen KESTÄVÄ KEHITYS Teollisuusvetoinen Hyödyntävät alat TEKNOLOGIAT / TEOLLISUUS Teknologiset ajurit (5G, IOT, VR, oma- ja massadata, ym.)
Digitalisaation skenaariot Digiä tuottava Pohjois-Pohjanmaa Liiketoimintakuilu 1. ICT-Digi 2. Bisnes-Digi Digiyritykset keskiössä Teknologiakuilu Kulttuurikuilu 4. Teollinen Digi 3. Oma-Digi Digi-ihmiset keskiössä Tuotantokuilu Digiä soveltava Pohjois-Pohjanmaa Ammattimainen Vapaaehtoinen
Digitalisaation skenaariot 1. ICT-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- Monet yritykset ovat nyt ilman aiempia alihankintaverkostoja -- Tytäryhtiötalous tullut osin alihankintaketjujen tilalle, saittiorganisaatiot -- Kansainvälisyydelle altistuminen vähentynyt, kansainvälinen osaaminen on kriittisellä polulla - Usein tuote- tai sovelluskeskeinen B2B-logiikka, palvelut ovat ilmaisia ja tuotteista erillään - Uudet alustat vielä haussa, vrt. esim. IOT ja monet vertikaalisovellukset - TKI-toiminta fokusoituu tiettyihin kohteisiin - Eriytymistä ja vertikalisoitumista myös teknologiaittain ja sovelluskohteittain - Kaupungin (ja julkishallinnon laajemmin) rooli kehitystä tukeva, ei niinkään uudistava - ICT ei näy juuri katukuvassa, ihmiset ovat somessa eivätkä ICT:ssä, koodauksen ym. sosiaalinen status laskee - Oulu-keskeinen kehittyminen, joskin Oulun alueella on useita eri osaamiskeskittymiä + Uudet yritykset kuten IoT- ja konsultointiyritykset (ICT:tä toimialoille) nousevat eturiviin + Teknologityöntöinen, osaamisen uudistamiseen nojaava kehittyminen, jolle on hyvä pohja + Osaamisympäristöä kohdistetaan selvästi tulevaisuutta varten ++ Useita uusia sovelluskohteita avautuu, kuten hyvinvointi ja terveys, finanssi, energia, tuotanto ja ihmisten arki ++ Start-up -kehittäminen ja uusien yritysten perustaminen etenevät edelleen ripeästi ++ Digitaalisten ratkaisujen innovaatiotarve ja -potentiaali ovat yhä lähes rajattomia Ajurit Rajoitteet Haasteet - Uusien alojen nousu: hyvinvointi & terveys, finanssi, energia ym. - Tytäryhtiötalous - Tuotekeskeisyys säilyy vahvana - Alustatalous: teknologia-alustat - Kansainvälisyys - Globaalille osaamiselle altistuminen - Alihankintatyön väheneminen - Palveluosaamisen kehittämistarve - Globaaleihin palvelualustoihin pääsy - Osaamisen kohdistaminen - Liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen (start-upit)
Digitalisaation skenaariot 2. Business-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- B2C- ja C2B -liiketoiminta ovat vielä aivan alkuvaiheissaan -- BYOD-kulttuuri, ITE++ ja prosumerismi ovat yhä hyvin uusia asioit, joista on vain vähän tietoa -- Neljäs sektori eli yhteisöjen tuottamat palvelut etenee varsin hitaasti - Uudet liiketoimintamallit ovat haastavia monille yrityksille - Vertaistalous jää Suomessa tori.fi ja huuto.net -tasolle - Jakamistalouden esteet ja hidasteet eivät vähene tai poistu nopeasti + Korkea kyberturvallisuusvaatimus ja digitaalisen tiedon hallinta- ja analysointitarpeet uudistavat ICT-ydinosaamista + Avoimet digitaaliset alustat, tieto ja geneeriset teknologiat ovat käytettävissä ja niitä tuetaan, vrt. Open Knowledge Foundation + Kevyt- ja mikroyrittäjyyden nousu on globaalisti tosiasia, digitaaliset palvelualustat vyöryvät moniin kohteisiin + Peliala ja luovat alat ovat alueellisesti jo hyvässä kasvuvauhdissa ++ Start-up -boomi etenee, kasvuyrityksiä syntyy, kansainvälinen liiketoiminta ja vienti kohenevat ++ Business Kitchen / Takomo / Starttaamo, OIA-verkosto jne. tuottavat uudenlaisina ympäristöinä ja verkostoina tuloksia ++ Tietyt palvelualat kehittyvät digitalisoitumisen myötä hyvin nopeasti, vrt. finanssiala ++ Vahvat korkeakoulut toimivat 24/7 -logiikalla, uuden ajan kampukset tuovat yhteen monia eri toimijoita konkreettisesti ++ Globaalit digitaalisten palvelujen markkinat ovat rajattomat ja kaikkien saatavilla Ajurit Rajoitteet Haasteet - Start-up -skene - Yhteisöllisyys - Kuluttajalähtöisyys - Palvelu-/peli-/luovat alat - Turvallisuus - Lainsäädäntö - Yritysten muutoskyky - Julkisten toimijoiden tarpeet ja rooli - Uudet liiketoimintamallit - Yritysten kasvu - Yritysten kansainvälistyminen
Digitalisaation skenaariot 3. Oma-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- C-sukupolvi (diginatiivit) merkittävä markkinatoimija globaalisti, mutta entä alueellisesti? -- Koulutuspanostukset ihmisten digiosaamiseen ja liiketoimintaosaamiseen vielä aivan alussa - Uberismi digi-ihmisten arjessa vielä uusi ja melko kokematon asia tori.fi ja huuto.net - tyyppistä toimintaa lukuun ottamatta - Innovaatioiden demokratisoituminen (käyttäjälähtöinen innovointi) ei näy TKIrahoituksessa, -projekteissa ja -verkostoissa - Maakunnan demografia vs. digipotentiaali vs. yksilöiden potentiaali eivät jakaudu tasaisesti määrällisesti tai laadullisesti + Agile city ( agile is the new smart ) eli uuden ajan multipolis kokoaa toimintaa, tuottajia ja kuluttajia yhteen + Ketterät digipalvelut yleistyvät kaikkialla (yksilölliset, kontekstuaaliset, mukautuvat, omadataa hyödyntävät) + Julkiset palvelut perustuvat entistä enemmän yksilöiden tarpeisiin mm. hyödyntäen omadataa + Alusta- ja vertaistalous sekä avoimet palveluympäristöt parantavat yhteisöjen ja yksilöiden osaamispotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksia + C2B- ja C2C-liiketoiminnan rooli kasvaa konkreettisesti, esimerkit vaikuttavat nopeasti ++ Vireä yrittäjyys jatkuu, mikro- ja kevytyrittäjyys kehittyvät ++ Markkinoiden dynamiikkaa määrittävät aiempaa selvemmin keskittyminen vs. hajaantuminen ja palvelu- vs. itsepalvelukulttuuri ++ Ihmisiä on globaalien digitaalisten markkinoiden asiakkaina ja toimijoina saatavilla ja saavutettavissa aina heti lähes ääretön määrä Ajurit Rajoitteet Haasteet - Yrittäjyys - Julkiset palvelut (mm. hyvinvointi ja terveys) - Jakamistalous - C-sukupolvi, diginatiivit oikeissa paikoissa - Alustatalous - Sovellusten digipotentiaali alueella - Omadatan hallinnoinnin osaaminen ja toimijoiden puute - Digipalveluiden liiketoimintaosaaminen - C2C - liiketoimintamallit - Globaaleihin palvelualustoihin pääsy - Omadataoperaattorien toiminta - Liiketoiminnan kansainvälistyminen (skaalautuvuus)
Digitalisaation skenaariot 4. Teollinen digi Vaikuttavia tekijöitä: -- Vertikalisoituminen sovellusaloittain hidastaa kehittymistä ja laskee potentiaalia. -- Digi palvelee eri sovellusaluealueita monesti ainakin ensi alkuun nippuside - periaatteella (quick and dirty digi). -- Isot teolliset yritykset + born digital / start-up + digitaaliset palvelut eivät kohtaa toisiaan. - Ei tue Uber-aikakauden uusia sovelluksia, palveluja ja kuluttajien osallistumista. - Smart city / smart region / agile city -rooli etäällä tuotannosta. - Kokonaan uudet mahdollisuudet pitäisi tuntea paremmin, kyseessä on enimmäkseen vakiintunutta B2B-liiketoimintaa, jota modernisoidaan. - Missä teollisuuden kriittiset digiaukot ja -mahdollisuudet ovat, ei vielä tiedetä. - Horisontaalistumisen rooli pysyy X-aaS -rajoissa, ei geneeristen teknologioiden, alustojen ja ratkaisujen laajaa läpäisevää vaikutusta. + Vetävien alojen kärkiyritykset ja organisaatiot, tutkimus, living lab -toiminnot. + Sovellusalojen yritysten ja organisaatioiden loppuasiakkaat saadaan mukaan digityöhön. + Alueellisesti voidaan tukea monien eri ja tiettyjen strategisten kärkivertikaalien digiyhteistyötä. + Uusien sovelluskohteiden kehittäminen ja kasvattaminen tärkeitä seikkoja. + Merkittävää panostusta kansainväliseen osaamiseen tulee tiettyjen isojen yritysten kautta eikä vain monesta pienestä tai start-up -yrityksestä. ++ Hyödyntävien alojen vetovoima (sote / terveys / koulutus / metalli / tuotanto / luonnonvara / energia / ym.) ohjaa laajasti kehittymistä. ++ Datan ja sen analyysin kautta päästään digitaalisuuden ytimeen ja näkyvään digiaukkojen hallintaan. Ajurit Rajoitteet Haasteet - Hyödyntävien alojen tarpeet ja potentiaali - Digin käyttöönotto ja näkyvä hyöty ( nippuside -digi) - Kärkisoveltajat / veturi-yritykset, esimerkiksi X-aaS - ratkaisut - Vertikaalisiilot hidasteena - Olemassa olevat suljetut alustat ja järjestelmät - Start up -yritysten pääsy sovelluksiin ja vertikaaleihin - Päätöksenteon hitaus ja riippuvuus investointikyvystä - Digi on vain uutta ICT-teknologiaa - Hyöty suurhankkeista - Digiaukkojen tunnistus ja täyttö - Sovellusosaamisen liittyminen digiin - Horisontalisoitumisen vaikutukset ansaintaan - Kuluttajat ja loppukäyttäjät etäällä (B2B-vetoista)
Digitalisaation skenaariot Skenaarioiden arviointi Skenaario 1. ICT-Digi Skenaario 2. Bisnes-Digi Skenaario 3. Oma-Digi Skenaario 4. Teollinen Digi (alueellisesti) Todennäköisin 1 3 4 2 (alueellisesti) Halutuin 1 2 4 3 (globaalisti) Uskottavin 2 1 4 3 1 3 1 2 2 1 2 4 3 4 3 4 Todennäköisin Halutuin Uskottavin
Digitalisaation skenaariot Skenaarioiden arviointi Musta joutsen 3. Oma-Digi Nominaali 1. ICT-Digi Teknologiaperustainen digi Tuoteratkaisuja soveltajille ja loppukäyttäjille maailmalla Globaalisti menestyvien tuotteiden maakunta Mediokristan vs. Ekstremistan Mittakaavallinen Mittakaavaton Keskiarvoisuus Epätyypillisyys Voittajille enemmän Voittajille kaikki Tasa-arvo Epätasa-arvo Kollektiivisuus Sattuman tyrannia Historia ryömii Historia hyppää Digitaalinen ITE-maakunta Vaihtoehto 2. Bisnes-Digi Liiketoimintalähtöinen digi Skaalautuvia palveluja itselle ja vientiin muille Käyttäjiä kiinnostavien palvelujen maakunta Vaihtoehto 4. Teollinen Digi Tuotantokeskeinen digi Saumaton arvoketju suunnittelusta ylläpitoon Tehokkaan tuotannon maakunta
Johtopäätöksiä ICT-Digi ekosysteemikartta Rajoittavat seikat - Sovellusosaaminen - Teknologia- ja alustalähtöisyys - Tytäryhtiötalous: bisnesvastuu? - Palvelut varsin erillään tuotteista Sidosryhmät - ICT-alan TKI-verkostot ja -tahot - (Tytär)yhtiöiden omistajat - ICT-kehittäjät - Teknologia- ja alustatarjoajat Johtavat tahot - ICT-alan OEM-yritykset - Tuotteita ostavat yritykset - Teknologia- ja (tuote)alustojen kehittäjät ja tarjoajat Avainresurssit - ICT/digi-osaaminen - Teknologiat ja alustat - Tuotteistus- ja TKIosaaminen, tuotanto - Brändi, tuotteiden kv-myynti ja jakelu - Uusien (vrt. finanssi) sovelluskohteiden osaaminen Yhteistyö - Yhteistyö tuotteiden kehittämisen ja tarjonnan ympärillä - TKI-verkostot - Teknologiaratkaisuja -alustayhteistyö - Sovelluskohteiden asiantuntijat, konsultit Toiminnot - Tuotteiden kehitys - Myynti ja jakelu - B2B-liiketoiminta - Brändäys, viestintä - TKI-työ, teknologiaja alustalisensiointi, tuoteintegrointi eri sovelluskohteisiin Visio - ICT on digiveturi - ICT-ala uudistuu - Tunnetut OEMbrändituotteet - Johtavat teknologiat ja (tuote)alustat - ICT:tä eri toimialoille - Vahva osaamispohja on yhä relevantti Yhteisöt ja infrastruktuurit - Alueelliset/kansalliset verkostot TKI-yhteistyötä - Globaalit teknologiat ja tuotealustat käytössä - Myyntikanavat, asiakasekosysteemit - Kuluttajat ovat omissa yhteisöissään Kulttuuriset seikat - Teknologia- ja tuoteasiantuntijoiden yhteistyö - Sovellusalue- ja asiakasosaajat osin erikseen - TKI-verkostot vahvoja, julkiset tahot mukana - Käyttäjät eivät juuri osallistu yhteistyöhön Ekosysteemikartat Rainforest canvas -mallia mukaillen (https://acquia-prod.oswego.edu/obcr/sites/acquia-prod.oswego.edu.obcr/files/rainforest_canvas.pdf)
Johtopäätöksiä Bisnes-Digi ekosysteemikartta Rajoittavat seikat - Epävarmuus tulevasta - Sovellusosaaminen - Teknologia- ja alustalähtöisyys - Palvelualojen kehitysvaihe - Sääntelyn rajoitteet Sidosryhmät - ICT-alan TKI-verkostot ja -tahot - ICT-kehittäjät - Teknologia- ja alustatarjoajat - Neljäs sektori, kuluttajat Johtavat tahot - Finanssiala - Matkailuala- ja viihdeala? - Kansainvälisillä markkinoilla toimivat vientiyritykset Avainresurssit - Keskeisten bisnesja ICT-toimijoiden vuorovaikutus - Palveluosaaminen - 5G-verkkoratkaisut - Verkko-operaattorit - Mikro-operaattorit? - ICT/digi-osaaminen - Kansainväliset menestyjät Yhteistyö - Liiketoiminta- ja teknologiaosaajat - Palvelu- ja retailtoimijoiden yhteistyö? - TKI-verkostot - Neljäs sektori ja konsultit mikä rooli? Toiminnot - Uusien liiketoimintakonseptien kehitys - Liiketoiminnan digitalisoituminen ja brändäys - Prosumerismi osaksi liiketoimintaa - ICT:n integrointi uusiin sovelluskohteisiin Visio - Digi luo uusia liiketoimintamalleja - Digi avaa globaaleja markkinoita suomalaisille - Palveluliiketoiminta saadaan uudelle tasolle - Kiertotalous kasvuun - Vahva ICTosaaminen relevantti Yhteisöt ja infrastruktuurit - Alueelliset ja kansalliset verkostot, alkava TKIyhteistyö - Globaalit teknologiat ja digiyhteisöt tarjolla - Start-up -toimijat varsin erillään vakiintuneista - Kuluttajat vielä vain yksittäisiä tahoja Kulttuuriset seikat - Palvelukulttuurin syntyminen ja merkitys - Liiketoiminta- ja digiosaajat vielä erillään - Kotimaan- ja kansainväliset markkinat vielä erillään - Käyttäjät eivät osallistu tietoisesti arvon luontiin
Johtopäätöksiä Oma-Digi ekosysteemikartta Rajoittavat seikat - Liiketoimintaosaaminen - Alustasidonnaisuus pääsy globaaleihin alustoihin - Omadatan hallinnointiosaaminen Sidosryhmät - Kuluttajat yksilöinä ja yhteisöinä - Omadata-yhteisöt - Julkinen palvelusektori - Alustatarjoajat Johtavat tahot - Omadata-operaattorit - Palvelualustoiden operaattorit - Kuluttajayhteisöt, C-sukupolvi - Terveys- ja hyvinvointisektori Avainresurssit - Yksilöiden ja yhteisöjen osaamispotentiaali - Digipalveluosaaminen - Teknologiat ja alustat - Omadatan hallinnointi - Liiketoimintaosaaminen Yhteistyö - Palveluekosysteemien toimijat - Kuluttajayhteisöt - Omadata-yhteisöt - Palvelusektoreiden asiantuntijat Toiminnot - Palvelukehitys - Arvon yhteisluonti - B2C, C2B, C2Cliiketoiminta - Kuluttajayhteisöjen integrointi jakamis- ja alustatalouteen - Oma data operaattoritoiminta Visio - Yksilöpohjainen, oman datan hyödyntämiseen pohjautuva palveluliiketoiminta alueen digiveturina - Jakamistalous ja kevytyrittäjyys alueen työllisyyden ja talouden ajurina Yhteisöt ja infrastruktuurit - Omadatayhteisöt - Kuluttajayhteisöt, Some - IoT- ja pilviteknologiat - Globaalit teknologiat ja palvelualustat käytössä - Kuluttajat osana palvelujen tuotantoyhteisöjä Kulttuuriset seikat - Yksilöt aktiivisia palvelukehityksessä ja tuottamisessa yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa - Vireä yrittäjyys - Uberismi, digiarki
Johtopäätöksiä Teollinen Digi ekosysteemikartta Rajoittavat seikat - Terveydenhuollon regulaatio ja prosessit - Lupaprosessit luonnonvarojen käytössä - Pankki- ja rahoitusalan säätely - Sähköverkkoliiketoiminnan sääntely - Energiatuotannon ohjaus- ja tukimekanismit Sidosryhmät - Tuote- ja sovelluskehittäjäyritykset - Teknologia/sovellus start-upit - Toimialojen palveluyritykset - Yliopisto / VTT / Oamk / tutkimuslaitokset - Toimialaklusterit Johtavat tahot - Teollisuuden isot tuotantoyritykset - Yliopistollinen sairaala - Kaupunki, yliopisto / VTT - Telekommunikaatioklusterin isot yritykset Avainresurssit - Yliopisto / Oamk, VTT ja muut tutkimuslaitokset - Butterfly Ventures ja muut rahoittajat - Yritysten perustamat uudet kehitysyksiköt Yhteistyö - TellUS-areena kohtaamispaikkana - Business Kitchen - Midnight pitch fest / Polar Bear Pitching - Tutkimusohjelmat (Tekesrahoitus) - Suurhankkeet - Strategiset hankinnat Toiminnot - Yrittäjyysekosysteemin tukeminen - Kaivosteollisuusosaamise n kehittäminen - Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen - Hilla-panostukset - Digi-koulutus Visio - Tampereen esimerkki teollisuudessa - Tulevaisuuden sairaala ja hyvinvointi/terveys - Energia ja ympäristö - Uudistunut yliopisto - Smart campus Yhteisöt ja infrastruktuurit - Perustutkimusosaaminen saatavilla yliopistossa ja tutkimuslaitoksissa - OYS ja sairaanhoitopiiri - Liiketoiminnan kehittämisen tukipalvelut (puutteelliset) Kulttuuriset seikat - Vertikaalikulttuurin murtaminen ennakkoluulottomien kokeilujen kautta - Start-up -ekosysteemi - Riskirahoitus- ja kehitysrahoituskulttuuri alueellisesti - Kaupungin suuntaa näyttävä toiminta
Johtopäätöksiä Kuilujen ylittämisen haasteet Liiketoimintakuilu Uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat Yritysten tarpeista kuluttajien tarpeisiin ja palvelullistuminen Kasvu ja kansainvälistyminen Kulttuurikuilu Ihmiset ja yhteisöt mukaan liiketoimintaan (kevytyrittäjyys) Tiedon omistajuus ja sääntelyn tuomat esteet Paikallinen identiteetti vastaan globaalit brändit Teknologiakuilu Investoinnit digitaalisuuteen Digitaalisuus prosesseissa vai tarjoamissa Automaation ja robotisaation nopea kehitys Tuotantokuilu Tekijänoikeudet ja omistajuus Hajautetun tuotannon osaaminen, menetelmät, prosessit, ympäristöt, välineet Luottamus, turvallisuus, kuluttajansuoja
Ehdotuksia toimenpiteiksi Toimialapohjainen kehittäminen Toimenpiteet - Yritysekosysteemien tuki - Teolliset digi-investoinnit - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen yritysvetoisesti - Hilla-tyyppiset ohjelmat - Avointen TKI-ympäristöjen varustaminen - Oppimisympäristöjen tuki Sidosryhmät - Teollisuuden isot veturiyritykset - Teollisuuden toimittajakumppanit - Sote-toimijat, kunnat - Korkeakoulut, VTT, SYKE, Luke - ICT-alan sovelluksia etsivät yritykset Alustat - Digitaalisten ratkaisujen sovellussuuntautuneet oppimisympäristöt - Avoimet TKI-, kokeilu- ja pilottiympäristöt - Liiketoimintalähtöiset ekosysteemit - Yritysekosysteemien globaalit kasvupolut - Liiketoiminnan kehittämisen ja investointien tukipalvelut Toimialapohjainen kehittäminen - Digitalisoitunut tuotanto - Digi-hyvinvointi ja -terveys - Älykäs energia ja ympäristö - Rahoitusalan murros - Smart open campus
Ehdotuksia toimenpiteiksi Teknologiaperustainen kehittäminen Toimenpiteet - OEM-tuotteiden kehitys, myynti ja jakelu - Palveluliiketoiminta tuotteisiin liitettynä - Teknologia- ja alustakehitys - Tuote- ja palveluintegrointi sovelluksiin - Digiosaamisen varmistus Sidosryhmät - Teknologia- ja tuoteyritykset ja niiden asiakkaat - Palvelusovellusten kehittäjät - Alustakehittäjät ja -operoijat - TKI-verkostot ja -toimijat Alustat - Teknologia- ja tuotealustat - Tuotteiden ja niihin kiinnittyvien palvelujen tarjontakanavat - Asiakasekosysteemit - TKI-ympäristöt ja -ohjelmat Teknologiaperustainen kehittäminen - ICT siirtyy digiaikakauteen - Tuotevalmistajat, palvelu- ja sovelluskehittäjät avainasemassa - Johtavat teknologiat ja tuotealustat käytössä - Toimiala- ja sovellusyritykset digitalisoivat tarjoamiaan
Ehdotuksia toimenpiteiksi Liiketoimintalähtöinen kehittäminen Toimenpiteet - Uusien liiketoiminta-mallien kehitys ja kokeilu - Laaja liiketoiminnan, viestinnän, kaupan ja palvelujen digitalisointi - Asiakkaiden kiinnittäminen liiketoimintaan alustoilla - ICT:n tuonti palveluihin Sidosryhmät - Bisnes-bisnes -yritykset - Palvelujen tarjoajat hyvin laajasti - Yhteisöt ja julkinen sektori - Alustatarjoajat ja -kehittäjät - Asiakas- ja loppukäyttäjäasiantuntijat Alustat - Alueelliset ja kansalliset palveluliiketoimintaverkostot - Globaalit teknologiatarjoajat ja niihin kiinnittyneet digiyhteisöt - Start up -yritysten verkostot - Julkiset hankinnat ja pilotit Liiketoimintalähtöinen kehittäminen - Uudet digitaaliset liiketoimintamallit käyttöön - Globaalien avoimien markkinoiden hyödyntäminen - Palvelullistuminen - Vertaistalouden kasvu - ICT-osaajista diginatiiveja
Ehdotuksia toimenpiteiksi Yhteiskunnan ohjaama kehittäminen Toimenpiteet - Palvelukehityksen tarvitsemien ympäristöjen luonti ja alustojen tuki - B2C, C2B, C2C -liiketoimintamallien ripeä kehittäminen - Kuluttajayhteisöjen tuki - Omadata-operaattorit Sidosryhmät - Omadata- ja digialustaoperaattorit - Kuluttajat, opiskelijat, nuoriso, koulut - Terveys- ja hyvinvointi- ja finanssiala - Liike-elämä hyvin laajasti - Innovaatio- ja kuluttajien yhteisöt Alustat - Omadata-, kuluttaja- ja sosiaaliset yhteisöt, oppilaitokset, vapaa-ajan ja harrastusympäristöt, hyvinvointi- ja terveyspalvelupisteet, oma koti - Globaalit digitaaliset palvelualustat - Oppimisympäristöt, jaettu digitieto - Lainsäädännön kehittyminen Yhteiskunnan ohjaama kehittäminen - Omadataan nojaavat digitaaliset palvelut - Vertaistalouden kevytyrittäjyys työllisyyden ja talouden ajurina - C-sukupolven haasteisiin ja tarpeisiin vastaaminen - Julkisten palvelujen vaiheittainen avautuminen
Selvityksen tekijöiden yhteystiedot petri.ahokangas@oulu.fi timo.koivumaki@oulu.fi veikko.seppanen@oulu.fi sauli.sohlo@oulu.fi Oulun yliopisto Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Martti Ahtisaari Instituutti PL 4600, 90014 Oulun yliopisto www.maigbe.fi
TYÖPAJA Ideoidaan ja keskustellaan neljässä ryhmässä kuinka digikuilujen ylittämistä/ylittymistä voisi edistää. Yksi kuilu per ryhmä: Liiketoimintakuilu Kulttuurikuilu Tuotantokuilu Teknologiakuilu Keskustelu voisi olla kaksivaiheinen: a. Missä ryhmän kuilu näkyy alueellamme erityisesti? b. Millä tavoin ko. kuilun ylittämistä voisi tukea alueellamme parhaiten? Keskustelun jälkeen kukin ryhmä esittelee lyhyesti kaikille keskustelunsa ja tulostensa pääkohdat.