Digitulevaisuuksien skenaarioita

Transkriptio

1 Digitulevaisuuksien skenaarioita Centria Veikko Seppänen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Martti Ahtisaari Instituutti Työversio 0-2,

2 Digimuutos ja sen mahdollistajat Automaatio, digitaalinen yhteys asiakkaisiin, tieto(liikenne)yhteys, data Robotit ja 3D-valmistus Sosiaaliset verkostot ja mobiili/internetsovellukset Pilvipalvelut ja laajakaista IOT, massadata, mukana kulkevat laitteet Puhtaat digituotteet älytehtaat kaupankäynti etäpalvelut viihde ennakointi uudet kulkuja kuljetusvälineet Lähde: The Industrial Internet in Finland: on route to success? VTT Technology

3 Teknologinen kehittyminen 1 Transistor on silicon Better performance ICT Integrated circuit Micro processor 1970 PC 1990 Intelligent hand sets 1980 Software products More communications 2000 Wikimedia Commons. Mobira Talkman. Liftarn Internet, WWW Digital services Faster technology Volumes More sales Lower prices Social media Digi Alkuperäinen kuva: Pertti Paakkolanvaara

4 AREA OF VALUE CO-CAPTURE Liiketoiminnan jakamislogiikka Applications / User interface Devices / Equipment Platforms & Data Value capture economy with horizontal business models Value creation economy with vertical business models Value sharing economy with oblique business models Infrastructure & Hardware Research Technology Product System Service AREA OF VALUE CO-CREATION Kuva: Petri Ahokangas

5 Muutoksen ajureita Vaihtoehto MUUTOKSEN AJURIT Vaihtoehto Horisontaaliset kuluttajamarkkinat ja jakamistalous Datan omistaminen ja sosiaalinen media UUDET MARKKINAT DIGITAALINEN MINÄ/ME Vertikaaliset teolliset siilot Kvantifioitu minä ja jaettu data Robotisaatio PALVELUAUTOMAATIO Itsepalvelullistuminen Uudenlainen kevyt- ja kansalaisyrittäjyys Polarisaatio kaupungit ja muut alueet YRITTÄJYYS KAUPUNGISTUMINEN Perinteinen institutionaalinen yrittäjyys Integraation keinot nuoret ja vanhat Analyysi ja jalostaminen MASSADATA Keruu ja tallentaminen Alustavetoinen KESTÄVÄ KEHITYS Teollisuusvetoinen Hyödyntävät alat TEKNOLOGIAT / TEOLLISUUS Teknologiset ajurit (5G, IOT, VR, oma- ja massadata, ym.) Lähde:

6 Digitalisaation skenaariot Digin tuottaminen Liiketoimintakuilu 1. ICT-Digi 2. Bisnes-Digi Yritykset keskiössä Teknologiakuilu Kulttuurikuilu 4. Teollinen Digi 3. Oma-Digi Ihmiset keskiössä Tuotantokuilu Digin soveltaminen Ammattimainen Vapaaehtoinen Lähde:

7 Haasteet Rajoitteet Ajurit ICT-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- Monet yritykset ovat nyt ilman aiempia alihankintaverkostoja -- Tytäryhtiötalous tullut osin alihankintaketjujen tilalle, saittiorganisaatiot -- Kansainvälisyydelle altistuminen vähentynyt, kansainvälinen osaaminen on kriittisellä polulla - Usein tuote- tai sovelluskeskeinen B2B-logiikka, palvelut ovat ilmaisia ja tuotteista erillään - Uudet alustat vielä haussa, vrt. esim. IOT ja monet vertikaalisovellukset - TKI-toiminta fokusoituu tiettyihin kohteisiin - Eriytymistä ja vertikalisoitumista myös teknologiaittain ja sovelluskohteittain - Kaupungin (ja julkishallinnon laajemmin) rooli kehitystä tukeva, ei niinkään uudistava - ICT ei näy juuri katukuvassa, ihmiset ovat somessa eivätkä ICT:ssä, koodauksen ym. sosiaalinen status laskee - Oulu-keskeinen kehittyminen, joskin Oulun alueella on useita eri osaamiskeskittymiä + Uudet yritykset kuten IoT- ja konsultointiyritykset (ICT:tä toimialoille) nousevat eturiviin + Teknologityöntöinen, osaamisen uudistamiseen nojaava kehittyminen, jolle on hyvä pohja + Osaamisympäristöä kohdistetaan selvästi tulevaisuutta varten ++ Useita uusia sovelluskohteita avautuu, kuten hyvinvointi ja terveys, finanssi, energia, tuotanto ja ihmisten arki ++ Start-up -kehittäminen ja uusien yritysten perustaminen etenevät edelleen ripeästi ++ Digitaalisten ratkaisujen innovaatiotarve ja -potentiaali ovat yhä lähes rajattomia - Uusien alojen nousu: hyvinvointi & terveys, finanssi, energia ym. - Tytäryhtiötalous - Tuotekeskeisyys säilyy vahvana - Alustatalous: teknologia-alustat - Kansainvälisyys - Globaalille osaamiselle altistuminen - Alihankintatyön väheneminen - Palveluosaamisen kehittämistarve - Globaaleihin palvelualustoihin pääsy - Osaamisen kohdistaminen - Liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen (start-upit) Lähde:

8 Haasteet Rajoitteet Ajurit Business-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- B2C- ja C2B -liiketoiminta ovat vielä aivan alkuvaiheissaan -- BYOD-kulttuuri, ITE++ ja prosumerismi ovat yhä hyvin uusia asioita, joista on vain vähän tietoa -- Neljäs sektori eli yhteisöjen tuottamat palvelut etenee varsin hitaasti - Uudet liiketoimintamallit ovat haastavia monille yrityksille - Vertaistalous jää Suomessa tori.fi ja huuto.net -tasolle - Jakamistalouden esteet ja hidasteet eivät vähene tai poistu nopeasti + Korkea kyberturvallisuusvaatimus ja digitaalisen tiedon hallinta- ja analysointitarpeet uudistavat ICT-ydinosaamista + Avoimet digitaaliset alustat, tieto ja geneeriset teknologiat ovat käytettävissä ja niitä tuetaan, vrt. Open Knowledge Foundation + Kevyt- ja mikroyrittäjyyden nousu on globaalisti tosiasia, digitaaliset palvelualustat vyöryvät moniin kohteisiin + Peliala ja luovat alat ovat alueellisesti jo hyvässä kasvuvauhdissa ++ Start-up -boomi etenee, kasvuyrityksiä syntyy, kansainvälinen liiketoiminta ja vienti kohenevat ++ Business Kitchen / Takomo / Starttaamo, OIA-verkosto jne. tuottavat uudenlaisina ympäristöinä ja verkostoina tuloksia ++ Tietyt palvelualat kehittyvät digitalisoitumisen myötä hyvin nopeasti, vrt. finanssiala ++ Vahvat korkeakoulut toimivat 24/7 -logiikalla, uuden ajan kampukset tuovat yhteen monia eri toimijoita konkreettisesti ++ Globaalit digitaalisten palvelujen markkinat ovat rajattomat ja kaikkien saatavilla - Start-up -skene - Yhteisöllisyys - Kuluttajalähtöisyys - Palvelu-/peli-/luovat alat - Turvallisuus - Lainsäädäntö - Yritysten muutoskyky - Julkisten toimijoiden tarpeet ja rooli - Uudet liiketoimintamallit - Yritysten kasvu - Yritysten kansainvälistyminen Lähde:

9 Haasteet Rajoitteet Ajurit Oma-digi Vaikuttavia tekijöitä: -- C-sukupolvi (diginatiivit) merkittävä markkinatoimija globaalisti, mutta entä alueellisesti? -- Koulutuspanostukset ihmisten digiosaamiseen ja liiketoimintaosaamiseen vielä aivan alussa - Uberismi digi-ihmisten arjessa vielä uusi ja melko kokematon asia tori.fi ja huuto.net - tyyppistä toimintaa lukuun ottamatta - Innovaatioiden demokratisoituminen (käyttäjälähtöinen innovointi) ei näy TKIrahoituksessa, -projekteissa ja -verkostoissa - Maakunnan demografia vs. digipotentiaali vs. yksilöiden potentiaali eivät jakaudu tasaisesti määrällisesti tai laadullisesti + Agile city ( agile is the new smart ) eli uuden ajan multipolis kokoaa toimintaa, tuottajia ja kuluttajia yhteen + Ketterät digipalvelut yleistyvät kaikkialla (yksilölliset, kontekstuaaliset, mukautuvat, omadataa hyödyntävät) + Julkiset palvelut perustuvat entistä enemmän yksilöiden tarpeisiin mm. hyödyntäen omadataa + Alusta- ja vertaistalous sekä avoimet palveluympäristöt parantavat yhteisöjen ja yksilöiden osaamispotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksia + C2B- ja C2C-liiketoiminnan rooli kasvaa konkreettisesti, esimerkit vaikuttavat nopeasti ++ Vireä yrittäjyys jatkuu, mikro- ja kevytyrittäjyys kehittyvät ++ Markkinoiden dynamiikkaa määrittävät aiempaa selvemmin keskittyminen vs. hajaantuminen ja palvelu- vs. itsepalvelukulttuuri ++ Ihmisiä on globaalien digitaalisten markkinoiden asiakkaina ja toimijoina saatavilla ja saavutettavissa aina heti lähes ääretön määrä Lähde: - Yrittäjyys - Julkiset palvelut (mm. hyvinvointi ja terveys) - Jakamistalous - C-sukupolvi, diginatiivit oikeissa paikoissa - Alustatalous - Sovellusten digipotentiaali alueella - Omadatan hallinnoinnin osaaminen ja toimijoiden puute - Digipalveluiden liiketoimintaosaaminen - C2C - liiketoimintamallit - Globaaleihin palvelualustoihin pääsy - Omadataoperaattorien toiminta - Liiketoiminnan kansainvälistyminen (skaalautuvuus)

10 Haasteet Rajoitteet Ajurit Teollinen digi Vaikuttavia tekijöitä: -- Vertikalisoituminen sovellusaloittain hidastaa kehittymistä ja laskee potentiaalia. -- Digi palvelee eri sovellusaluealueita monesti ainakin ensi alkuun nippuside - periaatteella (quick and dirty digi). -- Isot teolliset yritykset + born digital / start-up + digitaaliset palvelut eivät kohtaa toisiaan. - Ei tue Uber-aikakauden uusia sovelluksia, palveluja ja kuluttajien osallistumista. - Smart city / smart region / agile city -rooli etäällä tuotannosta. - Kokonaan uudet mahdollisuudet pitäisi tuntea paremmin, kyseessä on enimmäkseen vakiintunutta B2B-liiketoimintaa, jota modernisoidaan. - Missä teollisuuden kriittiset digiaukot ja -mahdollisuudet ovat, ei vielä tiedetä. - Horisontaalistumisen rooli pysyy X-aaS -rajoissa, ei geneeristen teknologioiden, alustojen ja ratkaisujen laajaa läpäisevää vaikutusta. + Vetävien alojen kärkiyritykset ja organisaatiot, tutkimus, living lab -toiminnot. + Sovellusalojen yritysten ja organisaatioiden loppuasiakkaat saadaan mukaan digityöhön. + Alueellisesti voidaan tukea monien eri ja tiettyjen strategisten kärkivertikaalien digiyhteistyötä. + Uusien sovelluskohteiden kehittäminen ja kasvattaminen tärkeitä seikkoja. + Merkittävää panostusta kansainväliseen osaamiseen tulee tiettyjen isojen yritysten kautta eikä vain monesta pienestä tai start-up -yrityksestä. ++ Hyödyntävien alojen vetovoima (sote / terveys / koulutus / metalli / tuotanto / luonnonvara / energia / ym.) ohjaa laajasti kehittymistä. ++ Datan ja sen analyysin kautta päästään digitaalisuuden ytimeen ja näkyvään digiaukkojen hallintaan. Lähde: - Hyödyntävien alojen tarpeet ja potentiaali - Digin käyttöönotto ja näkyvä hyöty ( nippuside -digi) - Kärkisoveltajat / veturi-yritykset, esimerkiksi X-aaS - ratkaisut - Vertikaalisiilot hidasteena - Olemassa olevat suljetut alustat ja järjestelmät - Start up -yritysten pääsy sovelluksiin ja vertikaaleihin - Päätöksenteon hitaus ja riippuvuus investointikyvystä - Digi on vain uutta ICT-teknologiaa - Hyöty suurhankkeista - Digiaukkojen tunnistus ja täyttö - Sovellusosaamisen liittyminen digiin - Horisontalisoitumisen vaikutukset ansaintaan - Kuluttajat ja loppukäyttäjät etäällä (B2B-vetoista)

11 Lähde: Skenaarioiden arviointi 1 Skenaario 1. ICT-Digi Skenaario 2. Bisnes-Digi Skenaario 3. Oma-Digi Skenaario 4. Teollinen Digi (alueellisesti) Todennäköisin (alueellisesti) Halutuin (globaalisti) Uskottavin Todennäköisin Halutuin Uskottavin

12 Skenaarioiden arviointi 3 Musta joutsen 3. Oma-Digi Nominaali 1. ICT-Digi Teknologiaperustainen digi Tuoteratkaisuja soveltajille ja loppukäyttäjille maailmalla Globaalisti menestyvät tuotteet Mediokristan vs. Ekstremistan Mittakaavallinen Mittakaavaton Keskiarvoisuus Epätyypillisyys Voittajille enemmän Voittajille kaikki Tasa-arvo Epätasa-arvo Kollektiivisuus Sattuman tyrannia Historia ryömii Historia hyppää Digitaalinen ITE Vaihtoehto 2. Bisnes-Digi Liiketoimintalähtöinen digi Skaalautuvia palveluja itselle ja vientiin muille Käyttäjiä kiinnostavat palvelut Vaihtoehto 4. Teollinen Digi Tuotantokeskeinen digi Saumaton arvoketju suunnittelusta ylläpitoon Tehokas tuotanto Lähde:

13 Kuilujen ylittäminen Liiketoimintakuilu Uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat Yritysten tarpeista kuluttajien tarpeisiin ja palvelullistuminen Kasvu ja kansainvälistyminen Kulttuurikuilu Ihmiset ja yhteisöt mukaan liiketoimintaan (kevytyrittäjyys) Tiedon omistajuus ja sääntelyn tuomat esteet Paikallinen identiteetti vastaan globaalit brändit Teknologiakuilu Investoinnit digitaalisuuteen Digitaalisuus prosesseissa vai tarjoamissa Automaation ja robotisaation nopea kehitys Tuotantokuilu Tekijänoikeudet ja omistajuus Hajautetun tuotannon osaaminen, menetelmät, prosessit, ympäristöt, välineet Luottamus, turvallisuus, kuluttajansuoja Lähde:

14 HS

15 HS Itsensä mittaaminen on jo muutaman vuoden ajan ollut muodikasta. Terveysteknologia-alan yritykset kehittävät vöitä, rannekkeita ja kelloja, joilla voi tarkkailla omaa liikkumistaan, vireyttä ja unenlaatua. Esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet ja sykevyöt ovat suosittuja alan laitteita. Laitteiden keräämää tietoa voi tarkastella älypuhelimella ja dataan voi yhdistää vaikka älyvaa an tuloksia. Autoyhtiö Ford on luvannut, että se saa valmiiksi ohjauspyörättömän auton vuonna Tulevaisuudentutkija Linturi uskoo, että muut autoyhtiöt tulevat Fordin perässä. Hänen mukaansa kaikki merkittävät autonvalmistajat sitoutuvat ensi vuonna siihen, että heillä on täysin itsenäisesti liikkuva auto 2020-luvulla. Keinoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät muutokset tapahtuvat niin syvällä tietokoneiden järjestelmissä, että tavallinen ihminen ei niitä yleensä edes huomaa. Niiden muutokset ilmenevät henkilökohtaisesti kohdistettuna mainontana ja paremmin toimivina nettisivuina. Tänä vuonna lokakuussa ohjelmistoyhtiö Tieto nimitti keinoäly Alicia T:n datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä johtoryhmään. Alicia T on johtoryhmän täysivaltainen jäsen eli sillä on äänioikeus. Lisätty todellisuus tulee jokaisen saataville Tuskin kukaan osasi ennakoida ennen vuotta 2016, että vuoden yksi suurimmista puheenaiheista olisi lasten piirrossarjaan ja Nintendo-peleihin perustuva mobiilipeli, joka käyttää hyödykseen lisättyä todellisuutta. Pokémon Go -peli ladattiin mobiililaitteelle noin 100 miljoonaa kertaa. Ensi vuonna ihmiset kulkevat yhä useammassa todellisessa ja kuvitellussa paikassa virtuaalilasien ja älypuhelimen avulla. Virtuaalimaailma tulee ihmisten saataville suuressa mitassa ensi vuonna, toteaa tulevaisuudentutkija Linturi.

16 mutta tiedon käyttötarve muuttuu ajan myötä! Kiitos!