27.1.2015 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto eduskunnalle hallituksen esitykseen (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi lesiksi Lausunnon keskeisen kohdat Sote-uudistus on valmisteltava ja toimeenpantava siten, että sosiaalihuolto on tasavertaisessa asemassa terveydenhuollon kanssa, ja että henkilöstö otetaan mukaan valmisteluun. Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta on saatettava voimaan ennen sote-lain voimaantuloa tai samanaikaisesti sote-lain kanssa. Tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta koskevat pykälät on muutettava siten, että niihin sisällytetään terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon osuus. (Liite) Voimaanpanolakia on täydennettävä säätämällä henkilöstön yhteistoiminnasta ja edustuksesta sosiaali- ja terveysalueilla ja tuottamisvastuisissa kuntayhtymissä sekä järjestämispäätöksen laatimisessa. Henkilöstölle on säädettävä viiden vuoden irtisanomissuoja. Mikäli tätä ei säädetä, valtio ja Suomen kuntaliitto ja Kuntatyönantajien on valmisteltava yhdessä kuntaalan pääsopijajärjestöjen kanssa muutosturvamalli soten rakennemuutoksia edistämään. Liikkeenluovutus on ulotettava myös ns. kokonaisulkoistuksien palautuksiin. Palkat on harmonisoitava kahden vuoden kuluessa ja siihen on valtion ja kuntien varattava riittävät määrärahat. Palveluiden järjestäminen Henkilöstön osallistuminen on turvattava sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien perustamisen ja ensimmäisen järjestämissopimuksen valmistelussa. Kuntien on nimettävä nykyisten sote-palveluita tuottavien kuntien ja kuntayhtymien kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajat kaikkiin valmisteluryhmiin. Valmisteluryhmiin on nimitettävä tasavertaisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattihenkilöstön edustajia. Valmisteluun osallistuville on järjestettävä riittävät osallistumismahdollisuudet (osallistuminen työaikana). Sote-alueiden kuntien tulee perustaa alueelleen uusi sote-organisaatio järjestämisestä vastaava sote-alueen kuntayhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutumisen kannalta on tärkeää, että sote-alueiden hallinto järjestetään siten, että johdossa ja asiantuntijoissa on edustettuina tasapainoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista (sosiaalialan ammattihenkilöt, hoitoalan ammattihenkilöt ja lääkärit). Sote-aluiden perustamisessa on erityisesti painotettava sosiaalihuollon asemaa erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon rinnalla. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien kokemusten ja mielipiteiden selvittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on keskeinen toimijataho, joka voi järjestelmällisesti selvittää palvelujen käyttäjien kokemuksia. Henkilöstön tieto ja kokemukset tulee hyödyntää. Sote-palvelujen tuottaminen Alueellisesti sote-palvelujen tuotannon ja siihen liittyvän päätöksenteon tulee olla kiinteässä yhteydessä kuntien muuhun palvelutoimintaan sen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tämä mahdollistaa parhaiten palvelujen integraation ihmisten arkielämään tasolla. Palveluiden or- 1
ganisoinnissa sosiaalialaa on vahvistettava ja palveluiden lähiyhteisöllisyyttä ja paikallistuntemusta parannettava. Sote-palveluiden tuottajakuntayhtymät on perustettava kuntien toimesta uusina kuntayhtyminä, ei vain vaihtamalla sairaanhoitopiirin nimi ja korjaamalla perussopimusta. Palvelujen tulee toimia seudullisina peruspalveluina. Lähipalvelut on turvattava ja hallintorajoja ylittävää yhteistyötä kuntiin jäävien palvelujen kanssa on kehitettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelujen resursointiin, organisointiin ja integraatioon. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden erityispalvelut on organisoitava siten, että erityisosaamista keskitetään, mutta samalla turvataan erityisosaamisen saavutettavuus liikkuvilla palveluilla ja peruspalvelujen konsultaatiolla. Yksityiset palvelujen tuottajat ja järjestöt täydentävät julkisia palveluita. Ohjaus. suunnittelu ja kehittäminen Järjestämislakiesityksen 27 mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee olla sosiaali- ja hoitoalan ammattihenkilöitä ja lääkäreitä edustavien tahojen jäsenet. Ammattihenkilöitä edustavien järjestöjen edustusta puoltaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon myös henkilöstön osaaminen ja asiantuntemus. Sote-alueiden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa tulee toteuttaa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten, perusterveydenhuollon yksiköiden ja tuottajakuntayhtymien sekä alueen korkeakoulujen ja valtion sektoritutkimuslaitosten kuten esim. THL:n kanssa. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta sote-alueilla on lisättävä. Evo-rahoitus on laajennettava sosiaalialalle. Lakiesityksessä tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta koskevat pykälät on muutettava siten, että niihin sisällytetään terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon osuus. Lain keskeisin tavoite, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, jää toteutumatta, mikäli sosiaalihuoltoa ei nosteta tasavertaisesti terveydenhuollon rinnalle. Liitteenä Talentian esittämät pykälämuutokset. Seuraavassa pykälämuutoksiin liittyvät perustelut. Tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtävät sote-alueen tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä alueiden korkeakoulujen sekä valtakunnallisten tutkimuslaitosten kanssa. Toiminta tulee koordinoida ja sovittaa yhteen valtakunnallisesti. Yhdistämällä sote-alueen ja alueen korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) sekä tutkimuslaitosten resurssit saadaan kaikkia osapuolia hyödyttävää synergiaetua. Terveydenhuoltolain mukaiset sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat tällä hetkellä alueellisen kehittämistoiminnan tukena. Lakiesityksen perusteluiden mukaan tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalue huolehtisi yhtenäisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden muodostamisesta alueellaan. Kehittämisrakenteiden tulee yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta integroituneeksi kokonaisuudeksi. Sosiaalialan kehittämisen näkökulmasta tulee korjata myös lakiesityksen koulutuskorvauksia ja tutkimustoiminnan rahoitusta koskevat esityksen liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Lähtökohtana tulee olla, että sosiaalialan osaamiskeskusten asema ja riittävä perusrahoitus säilytetään ja niiden toimintamahdollisuudet turvataan. Vahvalla sosiaalialan kehittämistoiminnalla päästään parhaaseen mahdolliseen yhteistyöhön perusterveydenhuollon yksiköiden 2
ja erikoissairaanhoidon kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskusten tukea tarvitaan tutkimus, koulutus ja kehittämisyhteistyöhön myös muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen, THL:n, STM:n sekä muidenkin ministeriöiden kanssa. Koulutuskorvaus yliopistolliselle sairaalle ja yliopistolle keskittyvät lakiesityksessä ainoastaan lääkärikoulutukseen. Perusteluissa mainitaan, että jatkossa selvitetään koulutuskorvausten käyttöön otto myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön yliopistokoulutuksesta aiheutuviin sekä erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä maininta ei ole riittävä. Sosiaalihuollon ja sosiaalityön evo-rahoitus on otettava mukaan järjestämislakiin ja luotava säädöspohja jo nyt. Sosiaalityön koulutuskorvaus ja sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen (sosiaalityön ammatillinen lisensiaattikoulutus) rahoitusta tulee lisätä järjestämislakiin samoin yliopistollisen sosiaalityön koulutuksen käytännön opetuksen korvaus. Järjestämislakiin on kirjattu ainoastaan terveydenhuollon tutkimustoiminnan rahoitus. Esitys on tältä osin epätasapainoinen ajatellen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sosiaalihuollon tutkimustoiminnan rahoitus tuleekin lisätä. Edellä mainittujen koulutus- ja tutkimustoiminnan rahoituksen toteuttaminen voidaan selvittää kevään 2015 aikana ja toteuttaa seuraavalla kehyskaudella. Henkilöstön asema, johtaminen, osaaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta. Tämä hallituksen esitys on saatava käsiteltyä eduskunnassa siten, että se saadaan voimaan ennen sote-lain voimaantuloa tai samanaikaisesti sote-lain kanssa. Sote-uudistuksen keskeinen sisältö, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, jää toteutumatta, jos sosiaalialan ammattihenkilöt (sosionomit ja sosiaalityöntekijät) jäävät edelleen vaille laillistamista, rekisteröintiä ja valvontaa. Vastaava terveydenhuollon lainsäädäntö on ollut voimassa 20 vuotta. On korkea aika nostaa sosiaalialan ammattihenkilöiden työn arvostus tasavertaiseen asemaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Täydennyskoulutusta koskeva järjestämislain 61 on perusteltu ja tärkeä henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa työnohjaus on erittäin merkittävässä asemassa täydennyskoulutuksen ohella jaksamisen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Pykälään tuleekin lisätä työnohjaus ja sen järjestämisvelvollisuus. STM:lle on annettava valtuutus ohjeistaa tarkemmin työnohjaustas. Sote-henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen on varattava sekä aikaa että määrärahoja. Sote-uudistuksen toimeenpanossa tulee henkilöstöä osallistaa muutosprosesseihin ja panostaa laadukkaaseen muutosjohtamiseen. Sosiaalihuollon asiantuntijoita on oltava tuottajaorganisaatioiden ylimmässä johdossa tasapainoisesti terveydenhuollon edustajien rinnalla. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammatillista johtamista on vahvistettava kaikilla tasoilla. Muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kuinka muutokset vaikuttavat henkilöstöön. Näin suureen muutokseen sisältyy myös henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä. Sote-uudistuksen toimeenpanoon tuleekin liittää kiinteästi henkilöstövaikutusten ennakointi ja arviointi sekä yhteistoimintalain, työturvallisuuslain ja työsuojelulain mukaiset toimenpiteet. Keskeisiin sosiaalipalveluihin, kuten lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin on määriteltävä asiakastyöhön henkilöstömitoitus. Riittävät resurssit ovat henkilöstön 3
osaamisen ohella sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvän palvelun ja työn tuottavuuden sekä tuloksellisuuden edellytys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää psykososiaalisen kuormituksen aiheuttamiin riskeihin ja niiden hallintaan. Psykososiaalinen kuormitus ja työväkivalta ovat kasvavia uhkia sotehenkilöstön työhyvinvoinnille ja työterveydelle. Työnantajan on puututtava psykososiaaliseen kuormitukseen työssä, kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan sekä väkivaltatilanteiden jälkihoitoon. Tehtävärakenteissa tehtävät muutokset edellyttävät aina asian käsittelyä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tehtävärakenteita ei tule muuttaa lyhytnäköisesti ja mekanistisesti siirtämällä tehtäviä korkeammin palkatuilta ryhmiltä alemman koulutustason ryhmille ja tarkoituksena näin alentaa palkkakustannuksia. Tehtävärakenteiden muuttaminen merkitsee aina muutoksia henkilöstöryhmien tehtävänkuviin ja osaamisvaateisiin. Niillä on myös heijastuksia tehtävien vaativuuden arviointiin ja sen perusteella maksettaviin palkkoihin. Näillä perusteluilla tehtävärakenteita koskevat päätökset on aina valmisteltava yhdessä sote-alueiden ja tuottajien kanssa. On myös tärkeää, että palvelujen kilpailutus toteutetaan yhteistyössä sote-alueiden ja tuottajien kesken. Palveluiden kilpailutuksessa on aina turvattava alueen tuottamisvastuussa olevien kunta- ja kuntayhtymien henkilöstön edustajien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Voimaanpanolaki ja henkilöstön asema Voimaanpanolain 7 :ään ja perusteluihin on lisättävä maininta, että sosiaali- ja terveysalueiden perustamista koskevat päätökset tulee toteuttaa yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön kanssa ja perustamissopimuksiin otetaan kohta alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajista kuntayhtymän hallinnossa. Myös toimeenpanolain 9 :ään ja perusteluihin on lisättävä maininta, että tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien perustamista koskevat päätökset toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön kanssa. Vastaavasti voimaanpanolain 10 :ään ja perusteluihin on lisättävä maininta, että järjestämispäätös on laadittava yhteistoiminnassa tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien henkilöstön kanssa. Voimaanpanolain 8 :n mukaiset työnantajan vaihdostilanteet tulee hoitaa hyvää yhteistoimintaa noudattaen. Pykälään ei kuitenkaan sisälly kuntarakennelain mukaista 5 vuoden irtisanomisturvaa. Sekä Paras-hankkeen lainsäädännössä että kuntarakennelaissa on säädetty henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Kunta-alan henkilöstöryhmien yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että vastaavankaltainen irtisanomissuoja sisällytetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon voimaanpanolakiin. Mikäli irtisanomissuojaa ei säädetä, on valtion, Suomen kuntaliiton ja Kuntatyönantajien valmisteltava yhdessä kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa muutosturvamalleja soten rakennemuutoksia edistämään ja henkilöstön aseman turvaamiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi eropaketit, uudelleenkoulutus- ja sijoituspalvelut. Muutosturvaan tulee sisältyä myös ura, ohjaus- ja neuvontapalveluja. Henkilöstön siirtyminen uusien työnantajien palvelukseen on todettu olevan liikkeenluovutus ja henkilöstön siirtyvän kunnasta tai kuntayhtymästä sen kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen on ollut ennen tuottamisvastuun siirron toteutumista. 4
Kuitenkin henkilöstöä ei siirry pelkästään kunnista ja kuntayhtymistä tuottajakuntayhtymiin. Liikkeenluovutus tulee ulottaa koskemaan myös ns. kokonaisulkoistuksia. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan kaupungissa sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty Mäntänvuoren terveys Oy:ssä, jonka omistavat yksityinen Pihlajalinna Oy (51%) ja Mänttä-Vilppulan kaupunki (49%). Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut palautetaan tuotettavaksi kuntayhtymässä, tulee tämäkin säätää liikkeenluovutukseksi. Tuottamisvastuisten kuntayhtymien muodostamisen yhteydessä palkat on harmonisoitava. Harmonisointi tulee tehdä kahden vuoden kuluessa kuntayhtymien toiminnan alkamisesta. Tämä edellyttää rahallista panostusta sekä valtiolta että kunnilta. Helsingissä 27.1.2015 Tero Ristimäki puheenjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 5
1 Talentian esittämät pykälämuutokset järjestämislakiin 32 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä, jota se toteuttaa yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. 38 Koulutuskorvaus yliopistolle Erikoissosiaalityöntekijä-, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle korvataan valtion varoista koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Erikoissosiaalityöntekijä-, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen korvaus perustuu koulutuksen suorittaneiden sosiaalityöntekijöiden, lääkärien ja hammaslääkärien lukumäärään ja koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. 40 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimustoimikunta Sosiaali- ja terveysalue asettaa nelivuotiskaudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan mahdollisine jaostoineen. Tutkimustoimikunnassa on monitieteinen edustus sosiaali- ja terveysalueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköistä. 41 Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveyden tutkimuksen rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä 40 :ssä tarkoitettujen sosiaali- ja terveysalueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta sosiaali- ja terveysalueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Jos sosiaali- ja terveysalueiden aluejako muuttuu nelivuotiskauden aikana, sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä on muutettava aluejaon muutosta vastaavasti. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion
2 mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen rahoitusta. 42 Valtakunnallinen sosiaalialan ja terveyden tutkimuksen arviointiryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan sosiaalialan ja terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida sosiaalialan ja terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen sosiaalialan ja terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta sosiaali- ja terveysalueille seuraavana nelivuotiskautena. Korvausmenettely 43 Koulutuskorvauksen ja tutkimusrahoituksen maksaminen Aluehallintovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto maksavat valtion koulutuskorvauksen. Koulutuksen suorittaneiden ja opinnot aloittaneiden opiskelijoiden määrään perustuva koulutuskorvaus maksetaan yliopistollisen sairaalan ylläpitäjälle sekä erikoissosiaalityöntekijä, erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle ilman eri hakemusta. Toteutuneisiin koulutuskuukausiin perustuva korvaus maksetaan puolivuosittain hakemusten perusteella. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta korvausta on haettava viimeistään saman vuoden syyskuun 30 päivänä ja toisen vuosipuoliskon osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. Aluehallintoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston on ratkaistava määräajassa jätetty korvaushakemus sen kalenterivuoden aikana, jolloin hakemus on saapunut. Aluehallintovirasto maksaa tutkimusrahoituksen kuukausittain sosiaali- ja terveysalueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeiden toteuttajille. Muilta osin korvauksen maksamiseen ja muuhun menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvissä asioissa noudatetaan, mitä valtionavustuslain 20 :n 1 momentissa, 21, 24 26 ja 28 :ssä, 29 :n 2 momentissa sekä 30 ja 34 :ssä säädetään.