Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön pyyntö 090:00/2013 ( )

Transkriptio

1 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A HELSINKI Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön pyyntö 090:00/2013 ( ) ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan (sähköinen Webropol-lomake) seuraavaa: TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi: Riitta Rissanen Asema organisaatiossa: Toiminnanjohtaja Matkapuhelin: Sähköposti: riitta.rissanen@arene.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Onko Vastaaja* Järjestö 1

2 KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säädökset 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Lähellä olevat palvelut ensisijaisia 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Terveyden edistämisen ja ylläpitämisen kannalta on erittäin tärkeää, että toiminnassa otetaan huomioon kaikki ne keinot, joilla on vaikutusta väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Tärkeää ottaa huomioon myös liikunta ja fyysiset aktiviteetit. Erityisvastuualueen tehtävissä korostetaan sosiaali- ja terveysalan yhteistoimintaa. Erityisesti sosiaalialan osalta tarvitaan tarkempaa määrittelyä mitä yhteistoiminta on ja mitä siltä odotetaan, varsinkin kun yhteistyörakenteita ei nykyisin juurikaan ole olemassa. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? missään tapauksessa, osa palveluista on sellaisia ettei niitä voi järjestää kaukana asiakkaista :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 2

3 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Ohjaustehtävän kohdalla työnjako valtion ja erityisalueen kesken pitäisi selkeyttää. Neljän vuoden välein tehtävä sote-kehittämisen suunnitelma ja toteutusmalli on hyvä lähtökohta. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä 9 :n perusteluosassa on korostettu hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien tekijöiden kokonaisuutta kuten kaavoitusta, kulttuuritarjontaa ja liikennejärjestelyjä, joiden suunnittelussa ja kehittämisessä terveyden edistämisen näkökulmaa ei tällä hetkellä oteta riittävästi huomioon. 3 luku Hallinto :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Tähän pitäisi antaa poikkeuksia niille alueille, joilla kuntakoot ovat pieniä. Voi löytyä toiminnallisesti hyviä ratkaisuja, vaikka kuntakoko ei aivan täyttäisi kriteereitä :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Sivuuttaa nykyisen kuntalain kokonaan. Jos tähän malliin mennään, niin ongelmaksi tulevat palvelu- ja kehittämistavoitteiden ja rajallisten resurssien (pienten kuntien kantokyky) väliset jännitteet :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? millään edellä olevista, koska Kts. seuraava 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 3

4 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Jollain muulla tavalla, millä kantaa :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Erityisvastuualue :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 34 :ssä säädetään hallituksen kokoonpanosta. Käsiteltäessä työvoimatarpeen arvioinnin suunnittelua ja yhteensovittamista läsnä tulee olla alueen korkeakoulujen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä työvoimahallinnon ja maakuntien liittojen edustus :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Erityisvastuualueiden ja valtion välinen ohjausmalli; miten käytännössä varmistetaan, että alueiden eriarvoistuminen ei kasva? Miten turvataan erityisvastuualueen sisällä köyhien ja rikkaiden kuntien mahdollisuudet. Erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanossa AMK-edustus tärkeä (kehittämistehtävät) 4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä STM:n tulisi laatia pitkän aikavälin strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelurakenteen kehittämistä. 43 :n neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee hyödyntää korkeakoulujen asiantuntemus alan kehittäjinä. 46 :ssä säädetään kehittämistoimista sote-alueella. Tässä tulee ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rooli ja asiantuntemus alueellisessa kehittämistyössä. Korkeakouluilla on keskeinen rooli alan osaajien kouluttajina; 4

5 lisäksi korkeakoulujen osaaminen kattaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioketjun edellyttämän osaamisen. Ammattikorkeakouluilla on jo lain mukainen tehtävä alueellisen tutkimusja kehittämistyön toteuttamisesta. Lain perusteluosassa korostetaan yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon käytännönlähtöistä kehittämistyötä ja tietoon perustuvien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista alueella. Tässä työssä ammattikorkeakoulujen rooli voisi olla nykyistä huomattavasti merkittävämpi. Kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistyön koordinaatio ja olemassa olevien verkostojen ja osaamiskeskittymien toiminnan yhteistyön tehostaminen on tarpeen. Näissä yhteistyörakenteissa ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Niiden yhteistyöverkostojen kautta voitaisiin edistää myös kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja myös hankittua tälle toiminnalle rahoitusta. 5 luku Rahoitus Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaali- ja terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Lain perusteluosassa 52 ään liittyen todetaan, että jatkossa on tarkoitus selvittää koulutuskorvausten käyttöönottoa myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön yliopistokoulutuksessa sekä erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Samalla on tärkeää tarkastella koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön erikoitumiskoulutusta myös ammattikorkeakoulujen osalta ja luoda alalle yhtenevä koulutusrakenne ja siihen liittyvät yhdenmukaiset korvauskäytännöt. 55 ssä tutkimusrahoituksen kohdentamisessa korostetaan tutkimustoiminnan monitieteisyyttä, sen sijaan seuraavissa pykälissä painotetaan ainoastaan terveyden tutkimusta (57 ) ottamatta huomioon esimerkiksi sosiaalihuollon alaan kuuluvaa tutkimusta. 46 ssä säädettäessä sosiaali- ja terveysalueen kehittämistoiminnasta painotetaan kuitenkin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämistä sekä organisaatiorajat 5

6 ylittävää kehittämistyötä. Em. kehittämistoiminnassa monitieteinen lähestymistapa on vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeä lähtökohta. 56 ssä säädetään yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksesta. Pykälässä korostuu tieteellisen tutkimuksen merkitys. Tieteellisen tutkimuksen rinnalla sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen sektorilla tulisi korostaa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tärkeyttä. 6 luku Valvonta 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä - 7 luku Erinäiset säännökset :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Tämä on tärkeää keskittää isommalle yksikölle 37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Liian nopea :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 6

7 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Kts. kohta :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Pitäisi sisältyä lyhyt siirtymissuoja ja muutostukea henkilöstölle. 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiin tulee kirjata erilliskohta opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä. Tällä hetkellä opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu on oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla, mutta korkeakouluopiskelijoiden osalta järjestämisvastuu voidaan kunnan suostumuksella siirtää toiselle, Valviran hyväksymälle taholle. Arene esittääkin, että sote-lakiin sisällytetään seuraava kirjaus: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan (tai sote-uudistuksen yhteydessä sitä mahdollisesti korvaavan tahon) suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Markku Lahtinen puheenjohtaja Riitta Rissanen toiminnanjohtaja 7