Vastine 1 (7) Leskinen Timo Heinäveden kunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Vastine Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lausunnot: Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa, että kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossa (24.11.2014) esitetty, olemassa olevien liittymien käyttövelvoite on täydennetty kaavan yleismääräyksiin. Vaikutustarkastelussa on huomioitu liittymien liikenneturvallisuusnäkökohdat. Liikennevastuualueella ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristöviranomaisella ei ole huomautettavaa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muutosehdotuksesta. Heinäveden kunta, Tekninen lautakunta Lautakunta toteaa lausuntonaan kunnanhallitukselle, ettei sillä ole huomautettavaa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muutosehdotuksesta. Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muutosehdotukseen liittyen. Savonlinnan maakuntamuseo Kaavaluonnoksessa on siirretty rakennuspaikkoja ja muodostettu uusia rakennuspaikkoja mm. Iso-Vihtarin rannalle Humalniemeen ja sen lähistölle. Humalniemessä sijaitsee ajoittamaton kalliomaalaus eikä alueella ole tehty arkeologisia tutkimuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (7) Savonlinnan maakuntamuseo totesi kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että ennen rakentamisen aloittamista on syytä selvittää pienellä arkeologisella inventoinnilla onko kaava-alueella ja erityisesti Iso-Vihtarin etelärannalla muinaismuistolain (295/63) suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavoittajan vastineessa todetaan, että Kirjataan Museon esitys selvityksen tekemisestä kaava-asiakirjoihin. Selvitys voidaan kohdentaa ehdotuksessa merkityille rakennuspaikoille. Kaavaehdotuksessa em. kaavoittajan vastinetta ei kuitenkaan ole huomioitu, joten Savonlinnan maakuntamuseo toistaa jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esittämänsä arkeologisen inventoinnin tarpeesta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunto on pyydettävä Museovirastolta (museovirasto.kirjaamo@nba). Vastine: Muinaismuisto inventointi on laadittu ja inventoinnin perusteella kaavaan on merkitty yksi uusi muinaisjäännöskohde. Etelä-Savon ELY-keskus Kaavoitushankkeessa muutetaan vuonna 2002 hyväksyttyä Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavaa Metsähallituksen ja Tornator Oyj:n sekä seitsemän yksityisen maanomistajan osalta. Muutokset koskevat pääosin rakennuspaikkojen siirtämistä paremmin rakentamiseen soveltuville alueille sekä rakennusoikeuden lisäämistä Metsähallituksen ja Tornatorin maille; yhden tilan osalta kyse on kaava-alueen laajentamisesta. Kaavaehdotus Metsähallituksen ja Tornatorin rakennuspaikkojen lisäämisen osalta kaavaselostuksessa todetaan tavoitteena olevan mm. rantarakennusoikeuksien saaminen MKR:n (tarkoittanee maankäyttö- ja rakennuslakia MRL?) mukaisiksi, jolloin myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. ELY-keskus täsmentää, ettei maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellä rakennusoikeuksia ja että maanomistajien tasavertaisessa kohtelussa nimenomaan tarkastellaan keskenään niitä maanomistajia, joilla olosuhteet ovat samanlaiset. Kaavoituksen tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Siten myös kaavaaineistossa tulisi selkeästi ja rehellisesti esittää mitä kaavamuutoksella ollaan tekemässä (rakennusoikeuksien lisääminen kahdeksalla rp/maanomistaja ei ole "rakennusoikeuden määrän tarkastamista"). Kaavaprosessi on viety täysin MRL:n ja MRA:n vuorovaikutusta koskevien säädösten mukaisesti, joten kaavaprosessi on ollut täysin avoin ja läpinäkyvä. Tämä kohta lausunnosta ei perustu objektiiviseen viranomaistoimintaan. Jos voimassa olevassa kaavassa on virhe, sen oikaiseminen on mahdollista vasta, kun kaava on tarkastettu ja asia on korjattu. Kaavamuutoksella on osoitettu alkuperäisen kaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus. Muutoksella ei ole muutettu rakennusoikeuden perusteita, mutta rakennuspaikkojen määrä on noussut siihen, mikä maanomistajille olisi kuulun osoittaa jo voimassa olevassa kaavassa jotta maanomistajien yhdenvertainen kohtelu olisi toteutunut.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (7) Korjataan edellä mainittu kirjoitusvirhe. Metsähallituksen ja Tornatorin kohteet Maanomistajien tavoite rakennuspaikkojen siirtämisestä paremmin rakentamiseen soveltuville alueille on perusteltua ja kaavaehdotus täyttää siltä osin lain sille asettamat vaatimukset. Rakennusoikeuden lisäämisen osalta on kyse sekä voimassa olevaa kaavaa laadittaessa ns. osoittamatta jääneestä rakennusoikeudesta että täysin uusista rakennuspaikoista. Ns. osoittamatta jääneet rakennuspaikat perustuvat voimassa olevan kaavan mitoitukseen ja olisi voitu osoittaa sitä laadittaessa, mutta maanomistajat ovat tuolloin vapaaehtoisesti luopuneet kyseisistä rakennusoikeuksista. Maanomistajien on voitava luottaa siihen, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Maanomistajat ovat vain luottaneet oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaiseen kohteluun. Väite siitä, että maanomistajat olisivat vapaaehtoisesti luopuneet rakennusoikeudesta, ei perustu mihinkään dokumenttiin ja se on maanomistajien taholta kiistetty jo aikaisemmissa neuvotteluissa. Väite on absurdi, täysin virheellinen ja ilmeisen asenteellinen lausunnon laatijan osalta. Lausunto ei tältä osin täytä viranomaistoiminnalta vaadittavaa objektiivista ja hyvän hallintotavan mukaista toimintaa, joka käsittääkseni pitäisi perustua tosiasioihin eikä arvailuihin. Täysin uusia rakennuspaikkoja on kaavamuutosta käynnistettäessä puolestaan perusteltu nimenomaan väärin lasketulla rantaviivalla. ELY keskuksen tekemät selvitykset kuitenkin osoittavat, ettei rantaviivan mittaamisessa näyttäisi tapahtuneen virhettä. Sen sijaan voimassa olevan rantayleiskaavan (RYK) aineistossa on kyllä useitakin virheitä eikä kaikkea mitoitukseen liittyvää aineistoa valitettavasti ole dokumentoitu. Selvä niin Tomatorin kuin Metsähallituksenkin rakennusoikeuksiin vaikuttava virhe koskee Suuri-Pölläkän järveä, joka pinta-alansa puolesta kuuluu RYK selostuksen mukaan "suuriin järviin" (yli 50 ha), joiden rakennusoikeus lasketaan rantaviivan mukaan. RYK-aineistoon kuuluvassa Mitoitusluokat alueittain ja järvittäin -kartassa Suuri-Pölläkän merkinnässä on kuitenkin harmillinen sekaannus: rajaus ei vastaa rantaviivaperusteisista järvistä, mutta ei myöskään pinta-alaperusteisista järvistä käytettyä merkintää. RYK:n kantatilataulukosta kuitenkin käy ilmi, että Suuri-Pölläkän rakennusoikeudet on mitä ilmeisimmin laskettu pinta-alan eikä rantaviivan mukaan: tilojen rantaviivojen pituuksia ei ole esitetty lainkaan ja pienijärvi - sarakkeessa lukee Suuri-Pölläkkä. Kuten RYK:n selostuksessa todetaan, voidaan "kapeiden latvavesistöjen" mitoitus kuitenkin laskea "pienten järvialueiden" (alle 50 ha) tavoin (= pinta-alan mukaan). Siten vaikuttaa silta, että virheellisestä karttamerkinnästä huolimatta järven mitoitusperustaksi on tietoisesti valittu pinta-alamenetelmä, mikä selittää "liian pienet" rantaviivalukemat. Kaavaprosessi lähti vireille, koska osoitetut rakennuspaikat olivat rakentamiseen heikosti soveltuvilla paikoilla. Prosessin edetessä havaittiin, että rantaviivatiedot eivät täsmää kaava mitoitustaulukon lukuihin, eli heittoa rantaviivatiedoissa on. Mitoituskartassa on selvästi vihreällä tai punaisella rasterilla merkitty ne järvet, jotka ovat alle 50 ha suuruisia. Suuri-Pölläkkä järven rasteri on kartan merkintöjen mukainen sinipohjainen, mutta rantaviiva on merkitty vihreällä värillä, jota ei löydy mitoituskartan merkinnöistä. Mitoituskartan merkintöjen selityksessä ei mikään viittaa siihen, että
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (7) järvi olisi tulkittu pinta-alaperusteiseksi. Todettakoon, että Suuri-Pölläkkä on yli 120 ha. On tosi, että mitoitustaulukossa on muiden kuin Tornator Oyj:n, Metsähallituksen ja UPM:n tilojen osalta maininta Suuri-Pölläkkä pienet vesistö sarakkeessa. Yksityishenkilöiden tilojen osalta merkintä voi olla yhtä hyvin informatiivinen, mikä helpottaa tilojen löytämistä laajasta taulukosta ja vastaavasti kaavakartalta. Kaavaselostuksessa on sanatarkasti sivulla 26 alle 50 ha järvien mitoitusperusteiden kohdalla: Pienillä järvillä mitoitus perustuu pääosin vesistön pinta-alaan, myös rantaviivan pituus ja geoekologinen mitoitus otetaan tarvittaessa huomioon. Myös rantaviivalla on oma osuutensa, esim. kapeilla järvillä, joissa vesipinta-alaa on, mutta kapeuden vuoksi rantaviivan pituuden mukainen rakennusoikeus osoittaa muuta, tehdään poikkeus pintaalamitoitukseen. Eli pienillä järvillä voitaisiin käyttää myös rantaviivamitoitusta. Lausunnossa on viitattu kapeisiin latvavesiin. Niiden osalta voimassa olevan kaavan selostuksen alle 50 ha järvien mitoitusperusteiden kohdalla sivulla 27 on maininta: Mikäli järven luonnonolosuhteet taikka muut seikat esim. vesistön kapeus estävät jäljempänä esitetyn pinta-alan mukaisen rakennusoikeuden toteuttamisen, voidaan mitoitusnormia muuttaa vielä tapauskohtaisesti. Lisäksi, mikäli järvi katsotaan kapeaksi nk. latvavesistöalueeksi, voidaan mitoitusta alentaa sen perusteella. Sivulle 27 on kirjattu myös: Kapeiden latvavesien mitoitusnormia voidaan vielä muuttaa tapauskohtaisesti. Mitoitusnormi tarkoittaa rak.paikka/vesihehtaari, jota voidaan tarvittaessa esim. nostaa 4 ha/rakennuspaikka 4,5 ha/rakennuspaikka. Mitoitusnormin muuttaminen ei tarkoita mitoitustavan muuttamista. Kaavaselotuksesta ei löydy mainintaa, että yli 50 ha latvavesillä voisi käyttää pinta-alaperustetta rakennusoikeutta laskettaessa. Päinvastoin pienillä alle 50 ha järvillä voitaisiin käyttää rantaviivaan perustuvaa mitoitusta. Lausunnossa on tulkittu voimassa olevan kaavan kaavaselostusta virheellisesti, harhaanjohtavasti ja ilmeisesti tarkoituksenhakuisesti. Ehdotusvaiheessa kaava-aineistoon liitetyn Suuri-Pölläkän mitoituskartan perusteella vaikuttaakin siltä, että rakennusoikeuksia on nyt tarkasteltu rantaviivaperusteisesti kaikkien Suuri-Pölläkän rannalle ulottuvien tilojen osalta. Tarkastelussa on muiden maanomistajien osalta ilmeisesti löytynyt yksi "liian vähän" rakennusoikeutta omaava tila, jolle nyt osoitetaan uusi rakennuspaikka (kohde 8). Menettely täyttänee maanomistajien tasavertaisen kohtelun vaatimukset lopputuloksen osalta. Oikeaoppiseen kaavoitukseen kuuluisi kuitenkin muuttaa kaavaa koko siltä alueelta, jolla mitoitusperusteitakin muutetaan. Lausunnossa väite siitä, että mitoitusperusteita olisi muutettu, ei pidä paikkaansa. Mitoitusperusteita ei ole muutettu. Suuri-Pölläkän järven kaikkien tilojen rakennusoikeus on laskettu voimaassa olevien asiakirjojen mukaisilla perusteilla. Kaava on tarkoituksenmukaista muuttaa vain siltä osin, kuin on tarvetta muutoksiin. Tornator Oyj:n ja Metsähallituksen omistamien tilojen lisäksi yhden tilan osalta todettiin, että sitä ei löydy koko mitoitustaulukosta ja sille on siten osoitettu emätilalle kuluva rakennusoikeus. Kaavaselostuksessa asiasta on kirjattu: 8. Ylä-Partalan 419-2-14 tilan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (7) tietoja ei löydy yleiskaavarekisteristä. Tilan on muodostunut vuonna 1953, joten se muodostaa emätilan. Emätilalle kuuluu yksi rakennuspaikka, jota ei ole osoitettu voimassa olevassa kaavassa. Lausunnon vähättelevä ja vääristävä tyyli ( ilmeisesti löytynyt ) ei ole objektiivista hyvän hallintotavan ja viranomaistoiminnan mukaista. Koska voimassa olevassa kaavassa ei ole dokumentoitu mitoitusrantaviivan muodostumista (ns. muuntaminen + rakennettavuus), perustuvat kaavamuutosalueen mitoituslaskelmat Suuri-Pölläkän osalta eri menetelmiin, kuin muualla yleiskaavan alueella, mikä kyseenalaistaa tasapuolisuutta. Kaikkiaan yleiskaava-aineistosta tulee nyt varsin sekava ja entistä vaikeammin tulkittava. Kaavamuutoksella on päästy tasapuolisempaan lopputulokseen, kuin voimassa olevassa kaavassa, jossa on selviä virheitä sekä samalla järvialtaalla eritavalla kohdeltuja maanomistajia. Muutoksessa kaikille maanomistajille on rakennusoikeus laskettu valtuuston hyväksymien mitoitusperusteiden mukaisesti, siten kuin se olisi pitänyt tapahtua jo alkuperäisen kaavassa. ELY-keskuksen kaava-aineistoista saaman käsityksen mukaan Tornatorille on kaavamuutoksessa osoitettu 38 rakennuspaikkaa (vielä 3 jätetty osoittamatta), kun voimassa olevan kaavan perusteella sille kuuluisi 36 rp, joista 6 on jätetty osoittamatta. Metsähallitukselle on osoitettu 21 rp (lisäksi 1 jätetty osoittamatta), kun voimassa olevan kaavan perusteella sille ilmeisesti kuuluisi 13 (tai 11?; aineisto on erittäin epäselvä tältä osin) rp. Kaava-asiakirjoista selviää yksiselitteisesti, että Tornator Oyj:n laskennallinen rakennusoikeus on 41 rakennuspaikka, josta kaavassa on osoitettu 38 rakennuspaikkaa. Metsähallituksella vastaavat luvut ovat 22 ja 21. Yksittäiset muutoskohteet Yksittäisiä muutoskohteita koskevaa hyvin niukkaa selostusta ja epäselviä karttaotteita ei ole luonnosvaiheen jälkeen korjattu, joten ELY-keskuksen lausunto perustuu lähinnä yleisestä paikkatietoaineistosta ja voimassa olevasta yleiskaava-aineistosta saatuun käsitykseen. Kohdetta 7 lukuun ottamatta muutokset ovat perusteltuja ja hyväksyttäviä, mutta niitä koskeva kaava-aineisto on erittäin puutteellinen ja edellyttää korjaamista. Kohdetta 1 koskevan kaavamuutoksen selostus on virheellinen: kyseessä on kahden lomarakennuspaikan (RA) siirtäminen sijansa verran pohjoisemmaksi (virhe sekä tekstissä että kaavamuutosalueen rajauksessa). Korjataan yksikkö monikoksi. Kohteen 2 kohdalla tulee perustella miksi ns. kuivan maan asuinrakennuksen (A) ja siihen liittyvän olemassa olevan saunarakennuksen (harmaa neliö) merkinnät on muutettu omarantaisen asuinrakennuksen alueeksi ja onko sillä vaikutusta tilan rakennusoikeuteen. Tilan päärakennus sijoittuu alle sadan metrin päähän rantaviivasta ja on siten rantarakennuspaikka. Tilan rakennusoikeus on kaksi rakennuspaikkaa, joten mitään vaikutusta tai muutosta mitoitukseen ei ole. Kohteen 3 selostus sisältää runsaasti virheitä: kyseessä on neljän rakennuspaikan (RA) siirtäminen sijansa itään, kaavamuutosalue on rajattu vää-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (7) rin ja ehdotuskartasta puuttuu niemen keskellä sijaitsevan asuinrakennuksen (A) kaavamerkintä. Muutetaan yksikkö monikoksi. Kohteessa 4 on kyse kahden rakennuspaikan (RA) siirtämisestä itään samaan kortteliin yhden yksittäisen rakennuspaikan kanssa. Muutetaan yksikkö monikoksi. Kohteen 7 kiinteistölle on ELY-keskuksen käytössä olevan paikkatietoaineiston perusteella myönnetty kaksi rakennuslupaa: loma-asunnolle vuonna 1992 ja talousrakennukselle 1997. Rakennukset ovat sijainneet ja sijaitsevat edelleen samalla pienellä kiinteistöllä, jonka rakennusoikeus olisi vain 0,3 rakennuspaikkaa, mutta jolle kaavan tavoitteiden mukaisesti on osoitettu yksi rakennuspaikka (RA). Vaikka saunan etäisyys lomarakennuksesta on kuutisenkymmentä metriä, ei toisen rakennuspaikan osoittamiselle ole minkäänlaisia edellytyksiä. Kaavaehdotus on tältä osin maanomistajien tasavertaisen kohtelun vastainen ja tulee muuttaa. Kaavaselostuksen sivulla 36 kohdassa 7. on kerrottu rakennuslupatilanne. Vanhalle saunalle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1973 (Lupa nro 29/73) ja erilliselle lomarakennukselle ja saunalle 1992. Alueella on ollut kaksi erillistä lomarakennuspaikkaa, kun voimassa olevaa kaavaa on laadittu ja sen perusteella alueella kuuluu vähintään rakennuspaikka sekä saunan rakennusala. Lisäksi vanhempi sauna rakennus on Silmutmäen päärakennuksen rantasauna ja loma-asunto oma rakennuspaikkansa. ELY:n paikkatietoaineisto on ilmeisen puutteellinen. Muutetaan ehdotusta siten, että tilalle merkitään saunan rakennusala ja lomarakennuspaikka. Yhteenveto ELY-keskus katsoo edelleen, ettei kaavoittaja ole kyennyt osoittamaan virhettä Tornatorin ja Metsähallituksen rakennusoikeuksien laskemisessa. Kunnalla sen sijaan on oikeus muuttaa mitoitusperiaatteita yhden vesistön osalta, kunhan se perusteluineen käy selkeästi ilmi kaava-aineistosta ja tulee asianmukaisesti dokumentoitua yleiskaavan asiakirjoihin siten, että päättäjätkin ymmärtävät mitä ovat hyväksymässä. Kaavaselostus on edelleen erittäin vaikeasti tulkittava asiantuntijallekin, saatikka kaavoitusta tuntemattomalle osalliselle. Kaikkea oleellista ei ole kerrottu ja lisäksi tekstiin sisältyy liikaa ristiriitaista tai virheellistä tietoa. Näin puutteellisella aineistolla varustettua kaavaa ei ole syytä viedä hyväksymiskäsittelyyn. Lisaksi kohteen 7 uusi rakennuspaikka tulee ELY keskuksen näkemyksen mukaan poistaa. ELY-keskus katsoo kaavan puutteet sen verran merkittäviksi, että viranomaisneuvottelu on vielä tarpeen. Lausunto on valmisteltu Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella. Kaavaehdotuksen Suuri-Pölläkkän mitoitustarkastelusta ja voimassa olevan kaavan asiakirjoista ilmene selvästi, että Suuri-Pölläkän ranta-alueella maanomistajia on kohdeltu eriarvoisesti, rakennusoikeudet on laskettu erimenetelmillä ja vastoin valtuuston hyväksymiä kaavan mitoitusperusteita. Kun voimassa olevia mitoitusperusteita ei ole käytetty, on kaava silloin virheellinen. Voimassa oleva kaava on siten myös maaomistajien tasapuo-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 7 (7) lisen kohtelun vastainen eikä täytä perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua. Muistutukset: Hellevi ja Jouko Mikkola Pyydämme että kaavaa muutetaan ennen sen hyväksymistä omistamamme tilan 419-1-7 Vuoriniemi osalta seuraavasti: 1) Tilalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen kaavaehdotuskartalle merkitsemättä jäänyt eteläisin osa (kts. liite 1) osoitetaan kaavakartalla SL - alueena. 2) Tilalle kaavaehdotuksessa osoitetun luo -alueen "Pahkajarven lehto" rajausta a) laajennetaan siten, että se käsittää suojelemattoman lehtolehtoniittykokonaisuuden kokonaisuudessaan, ja b) rajauksesta poistetaan siihen nyt sisältyvä niitylle istutettu kuusentaimikko (kts. liite 2). Kyseinen lehto-lehtoniittykokonaisuus on syntynyt entiselle avoimelle niitylle metsittymisen seurauksena, ja sitä on hoidettu aika-ajoin kevyin harvennushakkuin. Kaavan pohjaksi laaditussa luontoselvityksessä kohde (ko. selvityksessä nimellä "Vuoriniemen lehto") on rajattu virheellisesti. 3) Tilalle Pahkajärven rantaan kaavaehdotuksessa osoitettu RA-tontti poistetaan, ja sen rakennusoikeus siirretään tilalla sijaitsevan A-tontin yhteyteen. A-tonttia laajennetaan käsittämään koko sillä nykyisin sijaitsevia rakennuksia ympäroiva niittyalue (kts. liite 2). Poistetun RA-tontin alue merkitään M -alueeksi. Nykyiset A-tontilla sijaitsevat rakennukset käsittävät 100-vuotiaan, leivinuunilämmityksen varassa olevan hirsitalon, joka nykystandardien mukaan vastaa kesäasuttavaa loma-asuntoa, sekä siihen liittyvät ulkorakennukset. Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti kaavan hyväksymisestä välittömästi hyväksymisen jälkeen. Vastine: Tehdään maanomistajan esittämät muutokset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI