Kiintiöpakolaiset Laskelma Nurmijärvelle otettavista kiintiöpakolaisista Sisällys Johdanto 2 Suomeen ja Nurmijärvelle saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta 3 Pakolaisten vastaanoton käytännönjärjestelyt kunnassa 4 Pakolaisten vastaanoton kustannukset 6 Valtion korvaukset 7 Esimerkki pakolaisten kotoutumispalvelujen kustannuksista ja valtion korvauksista 10 Vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöiksi 13 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 13
Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena puolestaan on selvittää pakolaisten vastaanottoon liittyvää päätöksentekoa varten Suomeen ja kuntaan saapuminen kiintiöpakolaisten valinnan ja turvapaikkaprosessin kautta pakolaisten vastaanoton alun toimenpiteet pakolaiskiintiöön kuuluvista henkilöistä maksettavat korvaukset ja kunnalle aiheutuvat kustannukset erilaisia vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöksi toimenpide-ehdotuksia pakolaisten vastaanottotyön käynnistämiseksi Selvityksessä on hyödynnetty pakolaisten vastaanotosta tehtyjä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suuntaa antavia kustannusselvityksiä sekä kunnan toimialakohtaisia näkemyksiä. Lisäksi on konsultoitu työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijoita sekä Iisalmen, Järvenpään, Porvoon, Sipoon, Raaseporin ja Vantaan maahanmuuttotyön koordinaattoreita.
Suomeen ja Nurmijärvelle saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta Pakolaisia vastaanotettaessa kunta voi määritellä tuleeko vastaanotettava ryhmä turvapaikanprosessin vai kiintiön kautta. Lisäksi kunta määrittelee vastaanotettavan ryhmän koon ja se voi neuvotella myös lähtömaasta. Ainakin vastaanoton alkuvaiheessa on hyvä, että ryhmät tulevat samasta maasta. Vuonna 2012 Suomeen saapui 3 129 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto (Migri) teki vuonna 2012 yhteensä 3 780 turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä oli 1 601 (42 %). Myönteisen päätöksen saajista 553 sai turvapaikan ja pakolaisstatuksen, muut oleskeluluvan jonkin muun ulkomaalaislain perusteen kautta. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa tai järjestävät asumisensa itse. Vuonna 2020 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Migrissä oli noin 330 vuorokautta niin sanotussa normaalimenettelyssä.
Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua vuosittain myös 750:lle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä uudelleensijoitetusta odottaville henkilöille, joilla on todettu olevan perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Vuoden 2014 kiintiötä on korotettu 300:lla Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi. Kansainvälisessä mittakaavassa pienestä pakolaiskiintiöstä huolimatta Suomen ollut haastavaa löytää pakolaisille kuntapaikkoja ja esimerkiksi syyskuussa 2013 Suomesta
kuntapaikkaa pakolaisleireillä odotti 293 henkilöä. Pakolaisten vastaanoton käytännönjärjestelyt kunnassa Kun kunta on tehnyt päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta, seuraavat asiat tulee hoitaa ennen pakolaisten saapumista. Viranomaisyhteistyö (rajavartiolaitos, maahanmuuttovirasto, SPR) Asuntojen varaaminen ja niiden kalustaminen perustarvikkein
Kilpailutukset (mm. lentokenttäkuljetus, kodin perustavarat) Henkilöstön koulutus Yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa (keräykset: mm. vaatteet, astiat, kodin tarvikkeet, asuntojen kalustaminen) Suunnitelma virastoasioiden hoidosta (maistraatti, Kela, pankki) Tulkkipalveluiden järjestäminen alkukuukausiksi Terveystarkastuksiin valmistautuminen (aikojen varaus) Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa (toimeentulotukihakemukset) Mahdolliset apuvälinehankinnat (esim. pyörätuoli) Yhteistyö päivähoidon ja koulutoimen kanssa, ennakkotieto tulossa olevista lapsista ja nuorista Yhteydenpito paikalliseen mediaan, kuntalaisille tiedotusta pakolaisten saapumisesta, ml. naapurit Henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutus (mm. tulkin käyttö, viestintä, kulttuuriset erot) Kotikansiot (tietoa Suomesta ja kotikunnasta omalla äidinkielellä sekä ohjaajien yhteystiedot) Aivan ensimmäiseksi pakolaisen kuntaan tullessa on huolehdittava mm. seuraavista asioista: Pakolaisten vastaanottaminen lentokentältä yhdessä SPR:n henkilöstön kanssa ja uuteen asuntoon saattaminen Samana tai edellisenä päivänä hoidetaan kotiin seuraavan aamun aamupalatarvikkeet ja peruselintarvikkeita Kotona perusturvallisuuteen liittyvien asioiden läpikäyminen (palohälytin, sähköhellan ja wc:n käyttö) Seuraavan päivän tapahtumien läpikäynti Saapumista seuraavana aamuna hoidetaan: Maistraattiin rekisteröityminen ja Kela-asiat (sairausvakuutuskortti, asumistuki, lapsilisä) Ruokakaupassa asiointi Taloyhtiön järjestyssääntöjen läpikäyminen Pesutuvan käyttö ja kodin turvallisuusohjeiden läpikäyntiä
Mahdolliset lääkäri- ja apteekkikäynnit Seuraavien päivien aikana hoidetaan: Kotikäynnit ja toimistotapaamiset Henkilötunnusten tiedoksi saattaminen terveydenhuollon yhteyshenkilölle Terveystarkastuksiin ohjaaminen Asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi ja mahdollisissa lupa-asioissa poliisin luona asioimisessa avustaminen Informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista Pankkitilin avaus ja opastusta rahan nostamiseen pankista ja Otto-automaatista Kahden kuukauden aikana vastaanotosta hoidetaan: Alkuvaiheen terveystarkastusten aloittaminen (laboratoriokokeet, terveystarkastus, lääkärintarkastus) Hammashoidon aloitus Mielenterveysasiat Kansalaisjärjestöjen toiminnan esittely Päivähoitopaikkoihin ja kouluihin tutustuminen Perheenyhdistämisasioiden selvittäminen Ø Alkukartoitus TE-toimistossa ja kotoutumiskoulutukseen hakeutuminen Asuntoasiat (mahdolliset muutokset ja lisäkalustaminen) Julkisen liikenteen käytän opettelu (aikataulu, maksut) Ensimmäinen sosiaalitoimen käyntikerta (toimeentuloasiat) Arkielämän ohjaus yhdessä vapaaehtoisten ja vertaistukihenkilöiden kanssa Ensimmäisten kuukausien aikana hoidetaan myös: Säännölliset käynnit sosiaalitoimessa Suomen kielen opiskelu käyntiin kansalaisopistossa tai järjestöjen toimesta TE-toimiston järjestämän kotoutumiskoulutuksen aloittaminen mahdollisimman pian tulon jälkeen Terveydellisten asioiden hoito jatkuu (jatkotutkimuksia ja akuutteja aikoja) Mielenterveysasioiden hoito jatkuu
Hammashoito jatkuu Kela-asioinnin opettelu jatkuu (kotoutumistuki, työttömyysraha, asumistuki, lapsilisä) Informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta, terveydenhuollosta, mm. terveys- ja ravintokasvatusta, liikunta, jne. Pakolaisten vastaanoton kustannukset (Sipoon selvityksen mukaan) Pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ei voida täysin kattavasti ennustaa, koska pakolaisten elämäntilanteet ja palvelutarpeet ovat yksilöllisiä. Kunnilla on myös erilaiset palveluvalmiudet pakolaisten vastaanottoon. Lisäksi tutkimustietoa on vähän. Suuntaa antavia selvityksiä on kuitenkin tehty. Tuore maahanmuuton nettokustannuksia ja -tuloja arvioinut OECD:n (2013) tutkimus tuo esille, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Myös useat työpoliittiset tutkimukset tuovat esille, että maahanmuuttajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita keskimäärin vähemmän kuin kantaväestö (ks. esim. Gissler, Malin & Matveinen, 2006; Työministeriö, 2006). Tämä selitetään sekä ikärakenteella että tietämättömyydellä: maahanmuuttajat ovat merkittävästi nuorempia kuin kantaväestö keskimäärin ja saattavat olla tietämättömiä palvelutarjonnasta. Voi myös olla, että palvelut eivät aina vastaa maahanmuuttajien tarpeita. Palvelukohtaisia poikkeuksia kuitenkin on: esimerkiksi opetusja päivähoitosektorilla syntyy välttämättömiä lisä- ja erityispalveluiden kustannuksia esim. suomen kielen opetuksesta ja oman kielen tuesta ja opetuksesta. Tutkimukset osoittavat kuitenkin pakolaistaustaisen väestön käyttävän joitakin palveluita etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa kantaväestöä enemmän. Näitä palveluita ovat esim. alkuvaiheeseen kuuluvat lakisääteiset lääkärinkäynnit ja ohjaustyö. (Gissler ym. 2006; Työministeriö 2006). Vasilia Polichtchoukin (2012) sosioekonominen analyysi pakolaisten kuntien sijoittamisesta on selvittänyt, että pakolaiset asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän, mutta pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset tasaavat kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Uusi kotoutumislaki (2013) pyrkii kattamaan perusteellisesti kunnille pakolaisista aiheutuvat kustannukset korottamalla mm. laskennallisia kustannuksia ja erityispalveluista aiheutuvien kustannusten korvauksia, joita on korotettu viime vuosina huomattavasti. Tätä selvitystä varten konsultoitujen asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että säännöllisestä pakolaisten vastaanotosta saatavat kuntakorvaukset kattavat pääsääntöisesti siitä koituvat menot kunnalle tai
kunnalle koituvat kustannukset ovat pieniä. He myös korostavat, että laskennalliset tulee korvamerkitä kotouttamispalvelujen, erityisesti ohjauspalvelujen ja niiden koordinoinnin kustannuksiin. Ministeriryhmä on myös tehnyt päätöksen korottaa vuoden 2014 korvauksia merkittävästi Syyrian pakolaistilanteen helpottamiseksi. Valtion korvaukset Pakolaisasemassa olevat henkilöt tarvitsevat pitkälti samoja palveluja ja toimenpiteitä kuin kuntaan saapuvat maahanmuuttajat yleensä. Saavuttuaan kuntaan kiintiöpakolaiset kuuluvat neljä vuotta ns. kotoutumispalveluiden piiriin, Suomessa turvapaikan saaneet kolme vuotta. Lisäksi vastaanotettavien pakolaisten kuntaan asettuminen vaatii erityistoimenpiteitä, kuten asuntojen varaamista ja varustamista, kokonaisvaltaisia terveystarkastuksia jne. Lisäksi pakolaisten taustoista riippuen heille saatetaan tarvita kohdennettuja palveluja (esim. luku- ja kirjoitusopetusta). Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään kotoutumislaissa ja valtioneuvoston päätöksessä pakolaisten vastaanotosta. Niiden tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kunnalle. ELY-keskus maksaa kunnalle valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä aiheutuneet kustannukset osittain laskennallisesti ja osittain täysimääräisesti kustannusperusteella Laskennallista korvausta maksetaan pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaista maksetaan 2 300 euroa ja alle 7-vuotiaista 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista ja neljältä vuodelta kiintiöpakolaisina tulleista. Lisäksi kaikista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan kunnalle vuonna 2014 laskennallisen korvauksen lisäosa. Se on kuukaudessa alle 7-vuotiaasta 1 000 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa.
Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostetun vuosittaisen pakolaiskiintiön vuoksi sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat päättäneet, että kunnalle, joka tekee ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottaa aiempaa kiintiötään, maksetaan korotettujen laskennallisten kustannusten lisäksi 20 000 euron kertakorvaus. Lisäksi kunnalle korvataan erityiskustannuksina toimeentulotuen kustannukset ja kotoutumistuki kolmen vuoden ajan ja kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset ilman määräaikaa täysimääräisenä. Enintään 10 vuodelta korvataan alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten tukikustannukset, vamman tai sairauden aiheuttamat huomattavat kustannukset ja erityiset sosiaali- terveystoimen kulut. Lisäksi kunta saa jokaista alkukartoitukseen osallistunutta henkilöä kohden 700 euroa kertaluontoisena korvauksena. Seuraava kuvio ilmentää laskennallisia ja kustannusperusteisia korvauksia.
ELY-keskus maksaa korvaukset kunnalle kunnan hakemuksen perusteella takautuvasti. Edellytyksenä on, että kunnalla on voimassaoleva kotouttamisohjelma sekä ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Väestötietojärjestelmästä kunta voi
tarkistaa ensimmäiseen kotikuntaan rekisteröimisen ajankohdan, jonka mukaan voidaan määritellä korvauksen alkamisaika. Maahantulo- ja lääkärintarkastusten yhteydessä arvioidaan erityistukea tarvitsevat henkilöt. Heistä on toimitettava lista ELY-keskukselle, jonka pohjalta tehdään sopimus erityiskustannusten piiriin kuulumisesta. Sisäasiainministeriö on laatinut ohjeistuksen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille, joka löytyy ELYkeskuksen internetsivuilta osoitteesta: http://ely-tuotanto.hard.ware.fi/documents. Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisen pääsääntöön on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen. Summa oli v. esimerkiksi 2012 Sipoossa 15 700 euroa/lapsi. Vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Vuonna 2012 esimerkkikunta Sipoo sai lisärahaa 1 300 euroa/vieraskielinen lapsi. Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea Esimerkki pakolaisten kotoutumispalvelujen kustannuksista ja valtion korvauksista Kiintiöpakolaisten vastaanoton todellisia kustannuksia on mahdoton täsmällisesti arvioida. Pakolaisten elämäntilanteet, perhekoot ja palvelutarpeet vaihtelevat todellisuudessa. Vastaanottokustannusten laskemiselle kuitenkin hakea suuntaa esimerkin kautta. Esimerkissä käytettyjä taulukoita tulee tarkastella siis suuntaa antavina.
Kotouttamistyön ohjausryhmässä on arvioitu, että sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoito ja perusopetus pystytään hoitamaan pääsääntöisesti nykyisillä resursseilla, mutta alkuvaiheen ohjaustyöhön ja terveystarkastuksiin, päivähoidon erityiskustannuksiin ja henkilöstön koulutukseen tarvitaan lisäresursseja. Lisäksi työn koordinaatiota ja ohjausta varten tulisi palkata kokoaikainen maahanmuuttokoordinaattori ja osa-aikainen pakolaisohjaaja. Kunta saa myös valtionosuuksia laskennallisesti mm. peruspalveluihin, esi- ja perusopetukseen sekä yleisopetuksessa olevista vieraskielisistä oppilaista. Oheiset taulukot kuvaavat pakolaisten kotoutumiskokonaisuuden kautta kunnalle koituvia tuloja ja menoja. Ensimmäisessä taulukossa on eritelty kunnan valtiolta takautuvasti saatavat varmat tulot, jotka muodostuvat kiinteästi vuosittain maksettavista laskennallisista korvauksista ja ensimmäisenä vuotena saatavista alkukartoituskorvauksista ja vuodelle 2014 osoitetuista lisäresursseista. Lisäresursseja ovat laskennallisten korvausten korotukset (700 euroa yli 7-vuotiaat ja 1 000 euroa alle 7-vuotiaat) sekä 20 000 euron lisärahasta.
Toisessa taulukossa on eritelty pakolaisten vastaanoton varmat ja epävarmat menot. Varmat menot muodostuvat kotoutumistyön ylläpitämisen vuosittaisista, kiinteistä menoista ja kerran maksettavista kiinteistä menoista. Varmoja vuosittaisia kuluja ovat pakolaistyön kokonaiskoordinointi ja alkuvaiheen ohjaus, johon tulee varata henkilöresursseja. Varmoina kertaluonteisina kuluina voidaan pitää asuntojen kalustamisesta maksettavaa muuttoavustusta ja laajaa maahantulon terveystarkastusta. Muuttoavustus korvataan kunnalla, mutta terveystarkastuksen kuluja ei suoraan korvata. Epävarmat menot perustuvat arvioihin ja ne muodostuvat myös sekä kerran että vuosittain maksettavista kustannuksista. Näistä henkilöstön koulutustarpeet voivat vaihdella ja kunta vastaa kustannuksista, mutta nämäkin voidaan maksaa laskennallisista tuloista. Toimeentulotuki on ainakin aluksi ensisijainen toimeentulon lähde ja sen korvaa valtio 3 vuodelta. Lisäksi valtio korvaa perusopetuksen erityiskustannukset, tulkkipalvelut ja erityissosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täysimääräisesti. Päivähoidon erityispalvelut kunta maksaa itse. Perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavan opetuksen valtionosuudet kattavat niiden järjestämiskulut. Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutuksista vastaa yleensä TE-toimisto. Jos kunta järjestää niitä, ohjataan asiakkaat niihin aikuisopistoihin, joihin kunnalla on investointeja eikä oppilasmäärä vaikuta maksun suuruuteen. Kustannuksista suurin osa siis katetaan valtion kustannusperustaisilla korvauksilla. Suurimmat menoerät, joista kustannuksia ei suoraan saada muodostuvat kotouttamistyön koordinoinnista ja pakolaisten ohjauksesta, terveydenhuollon alkuvaiheen tarkastuksista, päivähoidon erityiskustannuksista ja henkilöstön koulutuksesta. Nämä pystytään kattamaan pakolaisten vastaanotosta saaduista laskennallisista korvauksista. Laskennallisia korvauksia tulisikin sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaan lähtökohtaisesti käyttää kunnan kotouttamisohjelmassa mainittuihin kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Korvauksilla voidaan ohjaustyön lisäksi järjestää muuta kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja).
Esimerkkitilanteessa ensimmäisen vuoden kustannukset, joita ei korvata suoraan kustannusperustaisesti muodostuvat henkilöstön palkkauksesta, maahantulotarkastuksista, henkilön koulutuksesta ja päivähoidon erityispalveluista. Näiden summa on yhteensä 100 842 euroa. Kunnan saamat korvaukset puolestaan ovat ensimmäisenä vuotena 160 000 euroa. Näin ollen kunnalle jää kustannusten jälkeen vielä n. 59 000 euroa korvausrahaa, jolla voidaan tuottaa muita palveluita ja tasata tulevien vuosien pienempiä korvauksia. Seuraavina vuosina
kustannukset ja korvaukset ovat keskenään lähes samansuuruiset. Kulut ovat 93 367 euroa ja korvaukset 102 000 euroa. Nämä ovat kuitenkin suuntaa antavia arvioita. Vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöiksi Kunnan pakolaiskiintiö voi koostua joko henkilöistä, jotka ovat saaneet pakolaisaseman Maahanmuuttoviraston antaman myönteisen turvapaikkapäätöksen kautta tai henkilöistä, jotka ovat kiintiöpakolaisia ja odottavat Suomesta kuntapaikkaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n leireillä. Vaihtoehtoisesti kunta voi ottaa pakolaisia molemmista ryhmistä. On tärkeää, että pakolaisten vastaanotto suunnitellaan vastuullisesti ja sekä pakolaisten tarpeet että kunnan resurssit huomioiden. Seuraavat näkökulmat ovat keskeisiä pakolaisten vastaanoton suunnittelussa: Ainakin ensimmäisen vastaanotettavan ryhmän on hyvä tulla yhdestä etnisestä taustasta ja ryhmän koon tulee olla 20-30, jotta pakolaiset saavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea. Kotoutumispalvelujen, kuten kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen näkökulmasta on mielekästä, että kukin vastaanotettava ryhmä on kohtalaisen suuri. Vastaanottoon täytyy olla riittävästi resursseja, kuten henkilökuntaa ja asuntoja. Asuntoja voidaan varata kuitenkin määrittelemätön aika sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ennen pakolaisten saapumista, minkä ELY-keskus korvaa täysmääräisesti. Perheenyhdistämisen kautta todellinen korvausten piiriin kuuluvien määrän odotetaan kasvavan vuosittain muutamalla henkilöllä. Nurmijärven kunnan pakolaiskiintiöksi voidaan harkita jotakin seuraavista: 1. Vaihtoehto Nurmijärvi ei vastaanota pakolaisia eikä uusi sopimusta ELY-keskuksen kanssa. Se maksaa itse lakisääteiset kotoutumispalvelut. 2. Vaihtoehto Nurmijärvi vastaanottaa joka kolmas vuosi 20-25 kiintiöpakolaista. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa
henkilöitä, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. 3. Vaihtoehto Nurmijärvi vastaanottaa ensimmäisenä vuotena 20-25 kiintiöpakolaista. Tämän jälkeen se ottaa vuosittain 5 pakolaista. Tulijat voivat olla vaihtoehtoisesti myös turvapaikanhakijoita, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Liitteessä 1 on kuvattu vaihtoehdon 2 ja 3 mukaan arvioituja laskennallisia korvauksia. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa arvioidaan olevan 330 000 ulkomaan kansalaista, mikä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Suurin osa maahanmuuttajista on asettunut ja tulee jatkossakin asettumaan pääkaupunkiseudulle. Suomi on eduskunnan päätöksellä sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua 750:lle YK:n pakolaistoimisto UNHCR:n pakolaiseksi katsomalle henkilölle vuosittain. Kuntapaikkoja on kuitenkin niukasti tarjolla. Jotta pakolaispolitiikka olisi jatkuvaa ja suunnitelmallista ELYkeskuksen ja kuntien välisiin sopimuksiin kirjataan ylös kuntapaikkakiintiö. Mikäli sopimusta ei tehdä, kunta ei voi saada korvauksia yhdestäkään korvausten piiriin kuuluvasta henkilöstä, mukaan lukien kuntaan itsenäisesti muuttavat turvapaikanhakijat ja turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet henkilöt. Oikein mitoitettuna pakolaisten säännöllinen vastaanotto takaa resursseja kotouttamistyön rakenteen luomiselle, henkilöstön palkkaamiselle ja vastuulliselle maahanmuuttotyölle. Nurmijärvellä puuttuvat kotouttamispalvelut, joita kunnan tulee lakisääteisesti järjestää niitä tarvitseville.
Tarve palveluille tulee lisääntymään maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten määrän kasvaessa. Pakolaisten vastaanotosta on suoritettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Raportissa tuodaan esille eri kiintiövaihtoehtojen moninaiset vaikutukset kuntaan ja tehdään suositus kunnan pakolaiskiintiöksi. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen pakolaisten vastaanottotyön valmistelu tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kunnan tulee palkata maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia kotouttamisohjelmassa suositeltujen toimenpiteiden ja pakolaisten vastaanoton valmistelujen käynnistämisestä. Osa-aikainen pakolaisohjaaja tulee palkata vähintään kuukautta ennen pakolaisten vastaanottoa. Asuntojen varaaminen alkaa heti sopimuksen valmistumisen jälkeen. Asuntojen vapautuminen on vähäistä ja jonot ovat pitkiä, joten yksityiseltä sektorilta voidaan vuokrata asuntoja. Myös kunnan kiinteistöjä voidaan harkita muutettavaksi asumiskäyttöön. Ihanteellista olisi, että asunnot sijaitsisivat lähellä sekä toisiaan että palveluja, mutta mikäli asuntotilanne on haastava, voidaan asumista hajauttaa. Kuntaselvitykset vaikuttavat myös pakolaisten vastaanottotyöhön. Sopimus henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä voidaan tehdä seutukunnallisena. Kotoutumistyöryhmän tulee seurata yhteistyön ja kuntauudistusten kehittymistä ja päivittää sekä kotouttamisohjelma että vastaanottosopimus tarpeiden mukaan. ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus voidaan purkaa 12 kuukauden irtisanomisajalla. LIITE 1 Laskennallisten korvausten arvio eri pakolaiskiintiöissä Alhaalla annetut esimerkit kuvaavat pakolaisten vastaanotosta saatavien laskennallisten korvausten määrää kahdessa erilaisessa pakolaiskiintiövaihtoehdossa. Esimerkit on laskettu siten, että jokaisessa 5 hengen ryhmässä olisi 2 alle 7-vuotiasta ja 3 yli 7-vuotiasta henkilöä. Todellisuudessa kiintiössä tulevien henkilöiden perhekoot ja iät voivat poiketa esimerkistä. Lisäksi esimerkissä vastaanotettava ryhmä muodostuu kiintiöpakolaisista, joista
kunta saa laskennallisia korvauksia neljä vuotta. Kunta voi vaihtoehtoisesti myös ottaa henkilöitä, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella,jolloin laskennallisten korvausten aika on kolme vuotta. Esimerkeissä on huomioitu, että vuonna2014 vastaanotettavista pakolaisista korvaukset ovat poikkeuksellisesti suuremmat kuin muina vuosina Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostettujen kansallisten kiintiöiden vuoksi. Laskennallisia kustannuksia tullaan jatkossa korottamaan, mutta esimerkissä on laskettu muiden vuosien korvaukset vuoden 2013 korvaustason mukaan. Esimerkkejä tulee siis tarkastella ensisijaisesti suuntaa-antavina arvioina. Vaihtoehto 1 Nurmijärvi vastaanottaa joka kolmas vuosi 25 kiintiöpakolaista. Mikäli vastaanotto alkaa vuonna 2014, saadaan ensimmäisestä ryhmästä korotetut laskennalliset kustannukset ensimmäisenä vuotena. Vaihtoehto 2 Nurmijärvi vastaanottaa ensimmäisenä vuotena 25 kiintiöpakolaista. Tämän jälkeen se ottaa vuosittain 5 pakolaista.