Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Samankaltaiset tiedostot
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Päihdeavainindikaattorit

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Osallisuus ja hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

A. YLEISINDIKAATTORIT

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

A. YLEISINDIKAATTORIT

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

I & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Huono-osaisuuden pitkät varjot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Indikaattorikysely maakuntiin Eeva Ketola Projektijohtaja, LT, emba

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ajankohtaista asiaa Sosiaalisen osallisuuden kehittämisen (Sokra) hankkeesta ja sen tarjoamasta tuesta hankevalmistelussa

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Transkriptio:

Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuus-hyvinvointi-huonoosaisuus-osallisuus-maakunnissa/

Inhimillinen huono-osaisuus 1. Alkoholikuolleisuus 2. asunnottomat yksinäiset 3. itsemurhakuolleisuus 4. itsensä yksinäiseksi tuntevat 5. koulutuksen ulkopuolelle jääneet 6. nuorisotyöttömät 7. pitkäaikaistyöttömät 8.psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 9. terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat 10. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24v 11. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64v

Heijastevaikutukset/sosiaalinen huono-osaisuus Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt

Huono-osaisuuden taloudelliset vaikutukset/palvelujärjestelmään kohdistuneet kulut Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Sokra/ISEA, DIA

Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus Sokra/ISEA, kuntavaaleissa DIAK

Kainuun kunnat inhimillinen huono-osaisuus INH, Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18-24- vuotiaat sekä 25-64-vuotiaat)

Kainuun kunnat sosiaaliset seuraukset SOS, Keskiarvo 3:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt)

TAL, Keskiarvo 4:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Kainuun kunnat taloudelliset vaikutukset

Kainuun kunnat osallisuus (äänestysaktiivisuus) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa