2) Rikastusliemi inkuboidaan aerobisesti Stomacher-pussissa, josta ilma on tarkoin poistettu, ei anaerobisesti.

Samankaltaiset tiedostot
Enterobakteerien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Patogeenisten Vibrio suvun bakteerien osoittaminen elintarvikkeista

Mikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Alustavan Bacillus cereus -bakteerin ja itiöiden määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Escherichia coli bakteerin lukumäärän määrittäminen elävistä simpukoista

Yersinia pseudotuberculosis bakteerin osoittaminen

Campylobacter jejuni/coli/lari bakteerien osoittaminen ja tunnistaminen.

Listeria monocytogenes bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen.

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Campylobacter jejuni/coli/lari- bakteerien osoittaminen siipikarjan umpisuolinäytteistä.

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

Listeria monocytogenes bakteerin määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Listeria monocytogenes bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Campylobacter jejuni/coli/lari bakteerien osoittaminen ja tunnistaminen.

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

Listeria monocytogenes bakteerin määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Elatusaineiden laadunvarmistus esimerkki tulkinnasta ISOstandardimenetelmässä

1) Maldi-Tof tunnistuksen käyttö indolitestin sijaan

Salmonella. Osoittaminen eläinten elin- ja ulostenäytteistä sekä tuotantoympäristönäytteistä MSRV-menetelmällä.

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Campylobacter jejuni/coli/lari- bakteerien osoittaminen siipikarjan umpisuolinäytteistä.

MRSA-kantojen seulonta rikastuksen ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Mikrobiologisten tulosten laskeminen

Salmonella. Osoittaminen eläinten elin- ja ulostenäytteistä, tuotantoympäristönäytteistä ja elintarvikkeista MSRVmenetelmällä.

Salmonellan osoittaminen, VIDAS-menetelmä

1) Siipikarjanlihaa tutkittaessa esirikastusliemen määrä on 1000 ml:n sijasta 225 ml.

Salmonella. Osoittaminen elintarvikkeista, rehuista, komposteista, orgaanisista lannoitevalmisteista ja biologisista torjunta-aineista.

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Salmonella. Osoittaminen elintarvikkeista, rehuista, komposteista, komposteista, orgaanisista lannoitevalmisteista, biologisista torjuntaaineista

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Salmonellan osoittaminen, ISO menetelmä, muunnos

Mikrobiologisten menetelmien uudistukset vuonna 2017

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

Elatusaineiden toimivuuden varmistamiseen käytettävien mikrobisuspensioiden (SkimMilk) valmistus

Ajankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Ajankohtaista mikrobiologisista menetelmistä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Normisto Asiakirja: Nimitys:

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Taru Kariniemi ENTEROBAKTEERIEN JA KOLIMUOTOISTEN BAKTEERIEN MÄÄRITYSMENETELMIEN VALIDOINTI

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Listerian kvalitatiivisen määritysmenetelmän kehittäminen

Asia MIKROBILÄÄKEAINEIDEN OSOITTAMINEN LIHANTARKASTUKSESSA MIKROBIOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ. Asetuksen soveltamisala

Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset Elintarvikelain mukaisia viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyt elintarvikelaboratoriot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014

KROMOGEENISEN JA XLD- MALJAN VERTAILU SALMONELLAVILJELYSSÄ

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot

MALDI-TOF MS menetelmä. Uuden laitteen myötä tarkka bakteeridiagnoosi nopeasti

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Salmonellakromogeenialustojen vertailututkimus

PCR:n laadunvarmistus. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö/ Elintarvikemikrobiologiajaosto

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Elatusaineiden laadunvarmistus. Tuula Pirhonen

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Salaattibaarit. Hanketiivistelmä. Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari. Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Transkriptio:

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 1 / 8 Shigella-bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen rikastusviljelyllä 1 Menetelmäviitteet ja poikkeama ISO 21567:2004, muunnos Shigella-selektiivinen rikastusliemi+kaliumtelluriitti (1mg/l) + novobiosiini (20 mg/l) (TSS- N20) 41,5 C /16-20 h, Hektoen Enteric (HE) -agar 37 C/24-48 h, XLD-agar 37 C/24-48 h, TSI-agar 37 C/24 h, TSA 37 C/24 h, gramvärjäys, liikkuvuusagar 37 C/24, Simmonsin sitraattiagar, natriumasetaattiagar ja mukaattiliemi 37 C/24, API 20E 37 C/24. 1) Rikastusliemenä käytetään 0,5 mg/l novobiosiinia sisältävän shigellaliemen sijasta 1 mg/l kaliumtelluriittiä ja 20 mg/l novobiosiinia sisältävää shigellaselektiivistä lientä, jonka puskurointia on tehostettu (TSS-N20). 2) Rikastusliemi inkuboidaan aerobisesti Stomacher-pussissa, josta ilma on tarkoin poistettu, ei anaerobisesti. 3) Kiinteitä valikoivia agareita on kaksi: Hektoen enteric - ja XLD-agar; ei käytetä lisänä MacConkey-agaria, joka on vähiten selektiivinen. 4) Christensenin sitraattiagarin sijasta käytetään Simmonsin sitraattiagaria. 2 Menetelmän tarkoitus ja soveltamisala Menetelmä soveltuu Shigella-suvun bakteerien osoittamiseen elintarvikkeista. 3 Määritelmä(t) Shigella-bakteeri on sauvamainen gramnegatiivinen bakteeri, joka on katalaasipositiivinen, oksidaasinegatiivinen, fakultatiivisesti anaerobinen, laktoosinegatiivinen ja H 2 S-negatiivinen eikä tuota kaasua glukoosista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Shigella-sukuun kuuluu neljä lajia: Shigella dysenteriae, seroryhmä A, jossa 13 serovaria Shigella flexneri, seroryhmä B, jossa 6 serovaria ja joitakin ala-serovareja Shigella boydii, seroryhmä C, jossa 18 serovaria Shigella sonnei, seroryhmä D, jossa 1 serovari Kaikki Shigella-lajit aiheuttavat tautia ihmiselle.

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 2 / 8 4 Periaate Shigellojen osoittaminen vaatii rikastuksen valikoivassa rikastusliemessä. Rikastuksen jälkeen näyte viljellään kahdelle kiinteälle, valikoivalle elatusaineelle, joista toinen on hyvin selektiivinen (HE) ja toinen vähemmän selektiivinen (XLD). Tyypilliset pesäkkeet varmistetaan biokemiallisesti ja serologisesti. Shigella on patogeeninen bakteeri ja voi aiheuttaa vakavan sairauden (S. dysenteriae tyyppi 1 kuuluu patogeenisuusluokituksessa luokkaan 3). Shigellan infektiivinen annos on pieni (S. dysenteriae n. 10 bakteeria, muut lajit muutamia satoja bakteereita), minkä vuoksi työskentelyssä on noudatettava suurta varovaisuutta. 5 Mahdolliset virhelähteet Jotkut enterobakteerit muistuttavat pesäkemorfologialtaan hyvin läheisesti shigelloja. Onkin suositeltavaa poimia selektiivimaljoilta varmistettavaksi useampi kuin 5 pesäkettä erityisesti ruokamyrkytystutkimusten yhteydessä. Validoinnissa käytetyistä matriiseista varsinkin jäävuorisalaatti sisälsi runsaasti enterobakteereita ja sen vuoksi S. flexnerin osoittaminen oli vaikeaa. 6 Työturvallisuus Mikrobiologisessa laboratoriossa työskenneltäessä noudatetaan toimintaohjetta LAB 223. Shigella-bakteerit ovat ihmiselle vakavaa tautia aiheuttavia bakteereja. Sen takia laboratoriotyöskentelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Bakteereita käsitellessä tulee käyttää työtakkia, suusuojaa ja suojahansikkaita. Työvaiheet, joissa on roiskevaara, suositellaan tehtäväksi laminaarivirtauskaapissa. Toksiinitöitä tehtäessä suositellaan myös suojalasien käyttöä. 7 Laitteet ja välineet 1) Mikrobiologinen perusvälineistö 2) Stomacher-homogenisaattori ja steriilejä Stomacher-400 pusseja 3) Lämpökaappi 37 ± 1 C 4) Lämpökaappi 41,5 ± 1 C 8 Elatusaineet ja reagenssit 1) Shigellaselektiivinen rikastusliemi + kaliumtelluriitti (1mg/l) + novobiosiini (20 mg/l) (TSS-N20) 2) Hektoen Enteric -agar (HE) 3) Ksyloosi-lysiini-deoksikolaatti-agar (XLD) 4) Tryptikaasi-soija-agar (TSA) tai naudanveriagar 5) Triple-Sugar-Iron-agar (TSI) 6) Liikkuvuusagar 7) Simmonsin sitraattiagar 8) Natriumasetaattiagar 9) Mukaattiliemi

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 3 / 8 10) API 20E 9 Kontrollikannat 1) Shigella flexneri EELA 464 (ATCC 12022) 2) Shigella sonnei EELA 465 (ATCC 25931) 3) Escherichia coli EELA 42 4) Citrobacter freundii EELA 436 10 Näytteen esikäsittely Esikäsittele näyte ja tee sovitut laimennokset toimintaohjeen LAB 728 mukaisesti. 11 Suoritus 11.1 Rikastus Ota aseptisesti 25 g/ml:n näyte ja siirrä se Stomacher-pussiin. Lisää 225 ml TSS-N20 lientä. Homogenisoi Stomacherissa 30 sekuntia. Määritä ph aseptisesti ja säädä tarvittaessa 7,0 ± 0,2. Poista ilma pussista mahdollisimman tarkoin. Taita pussin suu ja sulje se tiiviisti. Inkuboi 16-20 tuntia 41,5 ± 1 C:ssa. 11.2 Viljely agarmaljoille Sekoita rikaste kevyesti pussia puristelemalla. Viljele rikasteesta 10 µl silmukalla hajoitusviljelynä HE- ja XLD-agareille. Inkuboi 37 ± 1 C 20-24 h. Mikäli alustoilla ei ole nähtävissä tyypillisiä tai epäilyttäviä pesäkkeitä ja muidenkin pesäkkeiden kasvu on olematonta tai vähäistä, inkuboi maljoja edelleen 18-24 h ennen kuin luet ne uudestaan. Viljele kontrollikannoiksi S. flexneri EELA 464 ja S. sonnei EELA 465. 11.3 Maljojen lukeminen 11.3.1 HE S. sonnei saattaa muodostaa kahdenlaisia pesäkkeitä samalla agaralustalla: sileitä, pyöreitä, kuperia pesäkkeitä (vaihe 1) ja litteitä, epäsäännöllisiä, mattapintaisia pesäkkeitä (muistuttavat B. cereus -pesäkkeitä, mutta keskusta koholla) (vaihe 2). Pesäkemorfologian vaihteluun liittyy yleensä 120 megadaltonin plasmidin ja virulenssin katoaminen. Shigellat kasvavat HE-agarilla vihertävinä, kosteina, läpikuultavina, kohollaan olevina pesäkkeinä koska ne eivät käytä laktoosia eivätkä pelkistä sulfaattia sulfidiksi. Kasvusto muuttaa alustan värin vihreästä sinertäväksi. S. sonnei -lajiin kuuluvat kannat ovat yleensä yli 40 h inkuboinnin jälkeen sekä laktoosiettä sakkaroosipositiivisia. Lisäksi on kuvattu laktoosipositiivisia S. flexneri 2a - ja S.

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 4 / 8 boydii 9 -kantoja. Nämä muodostavat HE-agarilla oransseja pesäkkeitä, joita ympäröi mattapintainen saostumavyöhyke. 11.3.2 XLD Shigellat kasvavat XLD-agarilla läpinäkuultavina pesäkkeinä koska ne eivät käytä ksyloosia, laktoosia tai sakkaroosia eivätkä pelkistä sulfaattia sulfidiksi. Pesäken keskusta on vaaleanpunertava/kirsikanpunainen (väriltään sama kuin elatusaine). Alustan väri säilyy muuttumattomana. Laktoosi- ja/tai sakkaroosipositiiviset shigellakannat muodostavat XLD-agarilla keltaisia pesäkkeitä, joita ympäröi mattapintainen saostumavyöhyke. 11.3.3 Häiritsevä kasvusto Häiritsevän kasvuston pesäkkeiden ulkonäköä on kuvattu viitemenetelmän liitteessä olevassa taulukossa C (Liite 1). 12 Varmistuskokeet 12.1 Puhdasviljelmät 12.2 TSI Siirrosta jokaiselta selektiiviseltä maljalta vähintään viidestä (mikäli mahdollista), selvästi erillään olevasta, tyypillisestä tai shigellabakteeriksi epäillystä pesäkkeestä puhdasviljelmät hajotusviljelynä naudanveriagarille tai TSAlle. Mikäli maljalla on havaittavissa tyypillisiä tai epäiltyjä pesäkkeitä, mutta ne eivät kasva erillisinä, viljele pesäkkeistä HE- tai XLD-agarille jatkoviljelmät hajotusviljelynä siten, jotta saat erillisiä pesäkkeitä ja pystyt edelleen viljelemään tyypillisistä pesäkkeistä puhdasviljelmiä naudanveriagarille tai TSAlle. Inkuboi 37 ± 1 C/18-27 h. Tarkasta viljelmien puhtaus. Viljele sekaviljelmät puhtaaksi. Tee puhdasviljelmistä biokemialliset varmistuskokeet alla olevien ohjeiden mukaisesti. Käytä positiivisena kontrollikantana sitraatti-, asetaatti- ja mukaattikokeissa C. freundii EELA 436 -kantaa, TSI-kokeessa lisäksi E. coli EELA 42 -kantaa, jolloin saadaan osoitetuksi TSI-agarin toimivuus sekä glukoosin, laktoosin ja/tai sakkaroosin käytön ja sulfaatin pelkistyksen osalta, mutta myös kaasuntuoton osalta. Viljele puhdasviljelmista TSI-agarille sekä pinta- että pistoviljelynä. Inkuboi 37 ± 1 C/21-27 h. Viljele kontrollikannoiksi S. flexneri EELA 464, E. coli EELA 42 ja C. freundii EELA 436. Shigellat eivät käytä laktoosia tai sakkaroosia, joten ne antavat alustan värisen tai punaisen (alkaalisen) pintareaktion, mutta käyttävät glukoosia, joten ne antavat keltaisen (happamen) reaktion pohjakerroksessa. Tosin S. sonnei -lajiin kuuluvat kannat ovat yleensä yli 40 h inkuboinnin jälkeen sekä laktoosi- että sakkaroosipositiivisia. Lisäksi on kuvattu laktoosipositiivisia S. flexneri 2a - ja S. boydii 9 -kantoja.

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 5 / 8 12.3 Gramvärjäys 12.4 Liikkuvuusagar Laktoosi ja/tai sakkaroosipositiiviset kannat muuttavat TSI-alustan pinnaltaan keltaiseksi -> koko putki keltainen. Shigellat eivät pelkistä sulfaattia sulfidiksi, joten alusta ei mustu. Shigellat eivät muodosta glukoosista kaasua alustaan lukuun ottamatta joitakin S. flexneri 6 biovareja ja joitakin S. boyndii 13 ja 14 kantoja. HUOM! Elintarvikkeissa voi esiintyä epätyypillisiä, kaasua muodostamattomia E. coli -kantoja. E. coli EELA 42 käyttää laktoosia tai sakkaroosia ja glukoosia, joten koko alusta muuttuu väriltään keltaiseksi. Lisäksi se tuottaa kaasua. C. freundii EELA 436 ei käytä laktoosia tai sakkaroosia, joten se antaa alustan värisen tai punaisen (alkaalisen) pintareaktion, mutta käyttää glukoosia, joten se antaa keltaisen (happamen) reaktion pohjakerroksessa. Se pelkistää sulfaattia sulfidiksi, joten alusta mustuu. Se ei muodosta glukoosista kaasua alustaan. Tee puhdasviljelmistä gramvärjäys. Shigellat ovat gramnegatiivisia sauvabakteereita. Siirrosta yksi pesäke kutakin puhdasviljelmää suoralla viljelysauvalla pistoviljelmäksi liikkuvuusagarputkeen. Inkuboi 37 ± 1 C / 20-27 h. Viljele kontrolleiksi S. flexneri EELA 464 ja E. coli EELA 42. Shigellat ovat liikkumattomia, joten kasvusto ei leviä pistokanavan ympärille. E. coli on liikkuva, joten kasvusto leviää pistokanavan ympärille. HUOM! Epätyyppillisiä, liikkumattomia E. coli -kantoja voi esiintyä elintarvikkeissa. 12.5 Simmonsin sitraattiagar Viljele sitraattiagar pintaviljelynä vinopinnalle. Käytä suoraa viljelysauvaa, jotta vältät puhdasviljelmäagaralustan siirtymistä siirroksen mukana sitraattiagarille. Inkuboi 37 ± 1 C/24 h. Viljele kontrolliksi S. flexneri EELA 464 ja C. freundii EELA 436. Shigellat ovat sitraattinegatiivisia, joten alustan väri säilyy muuttumattomana (vihreänä). C. freundii EELA 436 on sitraattipositiivinen, joten alustan väri muuttuu siniseksi. 12.6 Natriumasetaattiagar Viljele natriumasetaattiagar vinopinnalle. Käytä suoraa viljelysauvaa, jotta vältät puhdasviljelmäagaralustan siirtymistä siirroksen mukana asetaattiagarille. Inkuboi 37 ± 1 C /48 h. Viljele kontrolleiksi S. flexneri EELA 464 ja C. freundii EELA 436. Mikäli kasvua ei ole todettavissa, inkuboi edelleen 48 h. Shigellat eivät kasva tai kasvavat hyvin heikosti alustalla, joten sen väri säilyy muuttumattomana eli vihreänä. C. freundii EELA 436 on asetaattipositiivinen, joten alustan väri muuttuu siniseksi.

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 6 / 8 12.7 Mukaattiliemi 12.8 API 20E 12.9 Serotyypitys Viljele mukaattiliemi siirrostamalla siihen silmukalla bakteerimassaa. Inkuboi 37 ± 1 C /48 h. Viljele kontrolleiksi S. flexneri EELA 464, S. sonnei EELA 465 ja C. freundii EELA 436. Tarkastele inkuboinnin jälkeen kasvua ja värinmuodostusta. Mikäli kasvua ei ole havaittavissa, inkuboi viljelmiä edelleen 48 h ja lue uudelleen. Shigellat ovat S. sonnei -lajia lukuunottamatta mukaattinegatiivisia, joten alustan väri säilyy muuttumattomana eli sinisenä. C. freundii EELA 436 on mukaattipositiivinen, joten alustan väri muuttuu keltaiseksi tai oljenkeltaiseksi. S. sonnei -lajin mukaattireaktio on vaihteleva: 6,4 % positiivisia 48 h inkuboinnin jälkeen ja 36,7 % positiivisia 96 h inkuboinnin jälkeen. Mikäli eristämäsi viljelmä/viljelmät ovat tehtyjen biokemiallisten tutkimusten perusteella shigella/shigelloja, tee lisäksi API 20E valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lähetä shigelloiksi tunnistamasi kannat serotyypitettäväksi KTL:n suolistobakteriologian laboratorioon. 13 Tulokset Tulos ilmoitetaan Shigella flexneri/boydii/sonnei todettiin/ei todettu / 25 g/ml näytettä. Serotyypitystuloksen valmistuttua ilmoitetaan myös serovari. 14 Menetelmän validointi 14.1 Tulosten oikeellisuus ja toteamisraja Menetelmän antamien tulosten oikeellisuutta ja toteamisrajaa on tutkittu EELAn bakteriologian tutkimusyksikön elintarvikemikrobiologian ryhmän siirrostetuilla näytteillä suorittamissa validointikokeissa 2002-2003. Näytematriiseina olivat pakastekatkaravut, Brie-juusto ja jäävuorisalaatti. Näytteet siirrostettiin S. flexneri EELA 464 (ATCC 12022) ja S. sonnei EELA 465 (ATCC 25931) kannoilla 2-3 pitoisuutena. Tutkittavat shigellakannat kylmästressattiin säilyttämällä siirrostettuja näytteitä 4 ± 1 C/5h. Lisäksi tutkittiin siirrostamattomia näytteitä. Osaan näytteitä lisättiin myös E. coli -bakteeria häiritseväksi kasvustoksi. E. coli vaikeutti shigellojen, erityisesti S. flexnerin toteamista, joten tuloksia ei ole otettu huomioon menetelmän oikeellisuutta ja toteamisrajaa määritettäessä. Immunomagneettinen separaatio ei parantanut menetelmän sensitiivisyyttä. Tosin tuolloin käytössä olleet paramagneettiset kuulat olivat vasta kehittelyasteella.

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 7 / 8 Validoinnissa verrattiin shigellaselektiivistä lientä, joka sisälsi novobiosiinia 20 mg/l (SS-N20), liemeen, joka sisälsi selektion parantamiseksi lisäksi kaliumtelluriittia 1 mg/l (TSS-N20). TSS-N20 -liemi antoi enemmän positiivisia tuloksia S. sonnei -kannalla siirrostetuista katkarapu- ja salaattinäytteistä, mutta vähemmän positiivisia S. sonnei - kannalla siirrostetuista juustonäytteistä ja S. flexneri kannalla siirrostetuista salaattinäytteistä kuin SS-N20-liemi. TSS-N20 -liemestä viljellyt maljat kasvoivat joidenkin näytteiden osalta vähemmän kilpailevaa bakteeristoa kuin SS-N20 -liemestä siirrostetut. Menetelmään valittiin TSS-N20 -liemi. Validointiaineisto oli tosin pieni. Yhteenveto TSS+20N -liemellä saaduista tuloksista on taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto shigellamenetelmän validoinneista TSS+20N -liemellä ilman E. coli -lisäystä. Pakastekatkaravut Brie-juusto Jäävuorisalaatti S. sonnei pmy/25g 0,8-29 0,8-29 0,8-290 Positiiviset/siirrostetut näytteet 5/6 3/6 13/14 Sensitiivisyys (%) 83 50 93 Toteamisraja (pmy/25 g) 1-8 3 1-8 S. flexneri pmy/25g 3-62 3-62 3-620 Positiiviset/siirrostetut näytteet 4/6 6/6 4/14 Sensitiivisyys (%) 67 100 29 Toteamisraja (pmy/25 g) 3-6 3-6 Negatiiviset/0-näytteet 2/2 2/2 4/4 Spesifisyys (%) 100 100 100 5, jos taustamikrobeja vähän, muutoin 53 15 Menetelmän status Kansainvälisen menetelmäkokoelman menetelmä Virallinen menetelmä Sisäinen menetelmä

Vastuuhenkilö Hallanvuo Saija Sivu/sivut 8 / 8 16 Laadunvarmistusmenetelmät Laboratorioiden väliset vertailututkimukset Menetelmävertailut Vertailukantojen käyttö Siirrostetut näytteet Rinnakkaismääritykset, dispersio-indeksi Valvontakortit 17 Viitteet * ) ISO 21567:2004. Microbiology of food and animal feeding stuffs - Horizontal method for the detection of Shigella spp. * ) Kopio standardista alkuperäisen menetelmäohjeen liitteenä huoneessa B214 (Evira, Helsinki) 18 Päivityshistoria 27.1.2012 Vastuuhenkilö vaihdettu, korjattu toimintaohjeiden numerointi. Tekninen päivitys. Laatija: Hallanvuo Saija LIITE: ISO 21567:2004(E), Annex C, Description of Shigella colony morphology and colour on selective agars for both identification and quality control purposes, liite 1